Omnia – tanssiva Espoon työväenopisto

Mitä on tanssi osana Espoon työväenopiston opetusta? Miten tanssinopetus taiteenlajina toteutuu ja miten aikuisten tanssinopetusta kehitetään Espoon työväenopistossa?

Etsin ratkaisuja näihin kysymyksiin aloittaessani tanssista vastuussa olevan liikunnan pedagogisen asiantuntijan tehtävän joulukuussa 2019.

tanssijat liikkeessä
Kuva: Anna-Liisa Parkkinen

Tanssi liikunnan ainealueella

Espoon työväenopistossa tanssi kuuluu liikunnan, terveyden ja hyvinvoinnin ainealueeseen, samoin kuin peruskoulun opetussuunnitelmassa tanssi on liikunnan osa-alue, eikä osa taito- ja taideaineita. Tanssin jaottelu ja kategorisointi on haasteellista, koska monia tanssilajeja voidaan harrastaa kuntotanssina, sosiaalisen tanssin muotona tai esittävän tanssin muodossa.

Espoon työväenopistossa tanssin eri lajit muodostavat n. 20 % koko ainealueen kurssitarjonnasta ja tanssia opettavia opettajia on n. 40. Opetusta järjestetään aikuisille, senioreille ja perheille.  Ainealueella tarjottavat lajit voidaan jakaa tanssiliikuntaan, pari- ja seuratansseihin ja muihin tanssinlajeihin.

Opetus on keskittynyt tanssilajien opiskeluun ja esiintymis- ja muuta oheistoimintaa on ollut vähäisesti. Voidaan kuitenkin todeta, että Espoon työväenopisto on merkittävä toimija aikuisten tanssinopetuksessa Espoossa, mutta se voi olla paljon enemmän. Espoon työväenopistolla on mahdollisuus kasvaa aikuisopetuksen kentällä kaikille avoimeksi Espoon omaksi tanssin taloksi, jossa myös taidetanssi on vahvasti edustettuna.

Tanssin suuntia tulevaisuudessa

Tanssiin taiteen lajina kuuluu asiantunteva opetus, mahdollisuus opiskella eri taidetanssin lajeja laajasti sekä esiintymistoiminta.  Edellä määriteltyjen osa-alueiden toteutuminen on edellytys myös aikuisille suunnatun tanssin taiteen perusopetuksen aloittamiselle, jota Espoon työväenopistossa järjestetään musiikissa, kuvataiteessa sekä kädentaidoissa. Kehittämistyöni kohteita ovat opetuksen kehittäminen, uusien tanssinlajien tuominen osaksi opetustarjontaa ja esiintymistoiminnan käynnistäminen.

Asiantuntevan opetuksen kehittämisessä rekrytointi on avaintekijä. Kuluneena keväänä ainealueelle on rekrytoitu yhdeksän uutta tanssinlajien opettajaa, joista seitsemällä on tanssin tai tanssin opettamisen korkeakoulututkinto. Pystymme tarjoamaan opiskelijoille yhä laadukkaampaa tanssinopetusta ja varmistamme riittävän ammattiosaamisen myös tanssin perusopetuksen tarpeisiin. Huomioimisen arvoista on, että tanssin ammattilaiset alkavat kokea vapaan sivistystyön oppilaitokset, ja niiden joukossa Omnia Espoon työväenopiston, merkittävänä työnantajana sekä työpaikkana, jossa on mahdollisuus tehdä mielekästä ja pitkäkestoista opetusuraa.

Taidetanssin lajeista klassinen baletti on vakiinnuttanut asemansa Espoon työväenopiston kurssitarjonnassa. Balettikursseja tarjotaan eri tasoisina kursseina, joiden opetussisällöt ovat sisältäneet myös repertuaariin, tansseihin eri baleteista, tutustumista. Alkavana syksynä baletin opetusta tarjotaan lähiopetuksen lisäksi verkko-opetuksena ja opistossa järjestetään syyslomalla ensimmäinen tanssileiri aikuisille, jossa on mahdollisuus syventyä treenaamiseen kahden eri opettajan johdolla. Kursseja järjestetään myös muissa esittävän tanssin lajeissa esimerkiksi flamenco ja itämainen tanssi.

Uutena lajina aloitetaan nykytanssi, joka taidetanssin kentällä on keskeinen tanssin laji. Nykytanssi käsittää eri tanssitekniikoita, suuntauksia ja ilmaisua. Käsite nykytanssi on yleisnimitys nykyhetken tanssilajeille. Syyskuussa käynnistyy Nykytanssia kaikille-kurssi tanssitaiteen maisterin Anna-Liisa Parkkisen johdolla. Lisäksi käynnistyy kaksi kurssia, joissa esiintyminen kuuluu kurssiohjelmaan: Nykytanssi workshop ja Aikuisbaletti, jatko 2 ryhmät, jotka esiintyvät aluksi Espoon työväenopiston omissa tilaisuuksissa, kunnes laajempi esiintymistoiminta mahdollistuu.

Osana espoolaista kulttuurielämää

Esiintymistoiminta nivoutuu osaksi tanssin yleisökasvatustyötä, joka kuuluu vapaan sivistystyön tehtävään. Syksyllä opistossa järjestetään ensimmäinen espoolaista tanssitaidetta ja taiteen tekijöitä käsittelevä Tanssin taikaa-luentosarja sekä pidetään ensimmäiset avoimien ovien tanssitunnit Tapiola tanssii-teemalla. Toivomme myös viime keväältä peruuntuneen Omnian ensimmäisten Tanssiaisten toteutuvan ensi lukuvuoden aikana.

Espoon työväenopistolla on menneinä vuosina ollut hyvin aktiivinen ja monipuolinen näytöstoiminta, joten osaamisresurssia on mahdollista käyttää perinteiseen näytöstoimintaan ja kehittää myös uusia näytöstoiminnan malleja, esimerkiksi kurssiryhmien esiintymisvierailuja Kulttuuriketjun kautta.

Kaikki edellä mainitsemani Espoon työväenopiston toiminnan muodot, vakiintuneesta kurssimuotoisen tanssinopetuksen järjestämisestä uusiin yleistä tanssitietoutta ja- aktiivisuutta lisääviin toimintamuotoihin, kasvattavat Espoon työväenopiston merkitystä Espoon kaupungin kulttuuriin liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa. KulttuuriEspoo2030-ohjelman mukaan kulttuuripalveluilla halutaan lisätä kaupunkilaisten tasa-arvoa, yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja hyvinvointia, ja kulttuuri nähdään kaupungin ”keskeisenä vetovoimatekijänä”. Espoolaisten keskuudessa Espoon työväenopiston ainealueet musiikki, teatteri, käsityö ja kuvataide ovat tunnettuja laadukkaasta opetustarjonnastaan ja kattavasta esiintymis- ja näyttelytoiminnastaan. Tanssi liittyy nyt mukaan edellä mainittujen rinnalle tavoitellen merkityksellistä osaa espoolaisten kokemassa taide- ja kulttuurielämässä.  Voimme elää ja kokea tanssikulttuuria aktiivisesti osallistuen, tanssijan tai yleisön roolissa, yhdessä toisten kanssa!

Mia Nirhamo, Liikunnan pedagoginen asiantuntija

Espoon työväenopisto, Omnia

 

Koronavirus kannusti liikunnan opetuksen digikolmiloikkaan

kuvituskuva

Maaliskuun puolivälissä, poikkeustilanteen keskeyttäessä lähiopetuksen, Espoon työväenopiston liikunta- ja hyvinvointikurssit olivat käynnissä täydellä teholla. Lähiopetuksen yllättäen katkaissut tilanne patisti koko liikunnan opetuksen ottamaan digikolmiloikan. Tilanne haastoi niin liikunnan ainealueen suunnittelijat ja assistentit kuin opettajat ja asiakkaatkin valtaisaan muutokseen.

Hyvin nopealla aikataululla oli tehtävä opetukseen valtava muutos, joka etenkin liikunnassa oli aivan uutta. Ennen maaliskuun poikkeustilannetta liikunnan ainealueen kurssitarjonnassa ei ollut verkkokursseja lainkaan. Liikunnan opetuksen siirtäminen verkkoon oli suurimmalle osalle opettajista kuin hyppy altaan syvään päätyyn – toki hengityslaitteet, työväenopiston henkilökunta, mukana.

Työväenopistolla oli opetuksen keskeytymisen aikaan käynnissä 318 liikunnan ja hyvinvoinnin lähiopetuskurssia, jotka olivat sisällöltään vesitreenistä joogaan ja baletista kuntonyrkkeilyyn. Kokonaisuutta oli opettamassa 86 opettajaa. Lähiopetuksen keskeydyttyä pyrimme muuttamaan niin monta kurssia etäopetukseksi kuin vain oli mahdollista.

Päätökset etäopetukseen siirtämisestä tehtiin nopeasti, uudet toimintatavat luotiin rivakasti, opettajille annettiin tilaa toteuttaa asioita omalla tavallaan, ja huomioitiin asiakkaan näkökulma sekä asiakkaiden ohjeistus verkko-opetukseen siirtymisestä. Muutos tehtiin viikossa ja se vaati ison ponnistuksen kaikilta, jotka liikunnan kursseja hallinnoivat ja opettavat. Keskeisessä roolissa olivat kurssien opettajat ja heidän valmiutensa hypätä uuteen ja tuntemattomaan omatoimisesti ja ilman syvällistä perehdytystä.

27 opettajaa uskaltautui tähän haasteeseen. Opettajien olohuoneet muuttuivat saleiksi, joissa liikunnan kursseja opetettiin. Opettajien kotona olevien perheiden aikatauluja soviteltiin, niin että tilaa vievä (myös äänellisesti) opettaminen saatiin sovitettua kotikoulun ja puolisoiden etätyöskentelyn kanssa yhteen. Digitekniikka otettiin käyttöön itsenäisesti oppien. Yhteinen tahtotila oli mahdollistaa asiakkaiden liikuntaharrastuksen jatkuvuus. Viikossa saimme muutettua 86 lähiopetuksen kurssia ohjatuksi etäopetukseksi ja tarjottua 1 634:lle opiskelijalle mahdollisuuden jatkaa liikuntaharrastusta poikkeustilasta huolimatta.

Saatumme tiedon poikkeustilan jatkumisesta pääsiäisen jälkeenkin liikunnan ja hyvinvoinnin ainealueelle luotiin ripeällä tahdilla 58 uutta verkkokurssia, jotka alkavat 15.4.-18.5. välisenä aikana. Näitä kursseja on toteuttamassa 22 opettajaa ja he voivat jatkaa normaalisti opetustyössään poikkeustilan aikana. Monet tuntiopettajat, jotka eivät vielä maaliskuussa pystyneet siirtämään kurssejansa verkko-opetukseksi, olivat nyt valmiita haasteeseen. Liikunnan suunnittelijat järjestivät pop-up koulutusta ja toimivat digitukena liittyen verkko-opetuksen toteuttamiseen.

Uudessa kurssitarjonnassa on etäopetukseksi muutettuja kursseja sekä aivan uusia verkko-opetukseen suunniteltuja kursseja mm. kahvakuula-treeniä, pilatesta, joogaa, balettia sekä tanssin ja joogan perhekursseja. Kurssitarjonnalla halusimme mahdollistaa asiakkaillemme tutun harrastuksen säilymisen muuttuneessa tilanteessa, sekä asiakkaidemme pysymisen liikunnallisesti aktiivisina. Esimerkiksi senioreille liikkumattomuus aiheuttaa jo viikossa merkittävää lihasvoiman laskua ja siten pidemmällä aikavälillä toimintakyvyn alenemista, joka voi lopulta olla kohtalokastakin.

Asiakkailta on tullut digikolmiloikasta valtavasti positiivista palautetta. Kuntoa ja hyvinvointia saa verkko-opetuksen avulla pidettyä yllä omassa olohuoneessa, mikä toivottavasti kannustaa asiakkaita liikkumiseen työväenopiston opetuskausien ulkopuolellakin. Lähiopetuksen sosiaalisuuskin on siirtynyt verkkoon, sillä opiskelija saa videon kautta yhteyden opettajaan ja omiin kurssikavereihinsa. Monille se on tärkeä yksinäisyyttä syrjäyttävä ja yhteisöllisyyttä tukeva tekijä. Näemme yhteisöllisen liikuntaharrastuksen jatkumisen tärkeänä osana asiakkaittemme, aikuisten, seniorien ja perheiden, jaksamista poikkeustilassa.

Teksti: Liikunnan pedagoginenasiantuntija Mia Nirhamo sekä suunnittelijaopettajat Taina Avo ja Piia Surakka.

Myytinmurtajat Olympiakomitean ”Naiset vaikuttajina liikunnan pelikentillä” -johtamiskoulutuksessa

Naiset liikunnan pelikentillä -koulutukseen osallistujat
Naiset liikunnan pelikentillä -koulutukseen osallistujat, kuva: Niina Hänninen, Olympiakomitea

Viime keväänä Olympiakomitean järjestämästä ”Naiset vaikuttajina liikunnan pelikentillä” -johtamiskoulutuksesta alkoi kiertää tiuhaan tahtiin tiedotteita urheiluseurojen ja eri liikuntaorganisaatioiden viestintäkanavissa. Koulutus tuntui herättävän laajalti kiinnostusta. Myös Espoon työväenopiston liikunnan, terveyden ja hyvinvoinnin tiimi lähetti meille liikunnan tuntiopettajille tiedotteen koulutuksesta ja kannusti kaikkia kiinnostuneita hakemaan siihen mukaan.

Minua ei tarvinnut kovin paljon houkutella hakemaan. Intohimo työtäni kohtaan toimi motivaattorina koulutukseen hakeutumisessa. Urheiluseurassa tekemäni vapaaehtoistyö on opettanut minulle paljon ja se on avannut silmäni myös monia urheiluun liittyviä epäkohtia kohtaan. Omiin kokemuksiini perustuen haluan olla mukana uudistamassa liikunnan ja urheilun alaa tasa-arvoisempaan suuntaan ja samalla työskennellä lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja harrastustoiminnan laadun parantamisen puolesta.

Näiden tärkeäksi kokemieni asioiden takia hakematta jättäminen ei ollut minulle edes todellinen vaihtoehto – koulutus oli mielestäni niin mielenkiintoinen, että päätin heti ilmoituksen nähtyäni jättää hakemukseni. Olin nimittäin jo vuonna 2017 hakenut Olympiakomitean käynnistämään ”Johtaa kuin nainen” -pilottikoulutukseen, mutta en pettymyksekseni saanut silloin paikkaa. Päätin jo tuolloin kokeilla onneani uudelleen, mikäli tilaisuus siihen tulisi eteen. Tällä kertaa onni potkaisi ja minut valittiin varasijalta mukaan koulutukseen. Oloni oli ja on edelleen kiitollinen, että pääsin tälle huikealle opintomatkalle mukaan!

Miksi tällaiselle koulutukselle on sitten ylipäänsä tarvetta? Eikö meillä Suomessa, tasa-arvon edelläkävijämaassa ole jo asiat tältä osin kunnossa? Vaikka urheilun ja liikunnan ala on hyvin moninainen ja dynaaminen, on se silti tutkimusten ja tilastojen valossa hyvin sukupuolittunutta. Suurin osa urheilujohtajista on vielä tänäkin päivänä miehiä. Minulle tämä ei ollut yllätys, koska oma urheilutaustani jalkapalloilijana ja kokemukseni arkielämästä joukkueurheilun parissa tukee tätä näkemystä. Toki tässäkin on lajikohtaisia eroavaisuuksia. Esimerkiksi voimistelussa ja taitoluistelussa toimii paljon naisia ja heitä on myös johtavassa asemassa, kun taas esimerkiksi palloilulajien maailma on vieläkin melko maskuliininen.

Sukupuolten välinen epäsuhta ei ole jäänyt huomaamatta Olympiakomiteassa. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi se on tänä vuonna käynnistänyt kaksi liikunnan ja urheilun alalla toimiville naisille suunnattua johtamiskoulutusta. Koulutusten tavoitteena on vahvistaa naisten johtamisosaamista ja kannustaa naisia hakeutumaan rohkeammin urheilun johtotehtäviin.  Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän ESR-rahoitteisen ”Naiset vaikuttajina liikunnan pelikentillä” –koulutuksen (2019–2021) kohderyhmänä ovat paikallisella ja alueellisella tasolla toimivat naiset, joilla on työpaikka tai luottamustehtävä urheiluseurassa tai muussa alueellisessa liikuntaorganisaatiossa. Jane ja Aatos Erkko -säätiön rahoittama ”Johtaa kuin nainen” -koulutuksen (2019–2020) kohderyhmänä taas ovat valtakunnallista tai kansainvälistä johtotehtävää tavoittelevat liikunnan alalla vaikuttavat naiset.

Naiset vaikuttajina liikunnan pelikentillä” -koulutuksia tullaan järjestämään kaksi vuosien 2019–2020 aikana, ja niihin valitaan hakemusten perusteella yhteensä 60 naista. Koulutus rakentuu viidestä lähijaksosta ja niiden lisäksi järjestetään alueellisia seminaareja ja oppimisen tueksi tarkoitettuja webinaareja. Jokainen koulutukseen osallistuja vahvistaa oppimistaan oman mentorin kanssa käymillään keskusteluilla ja toteuttaa omassa ympäristössään tasa-arvoa edistävän konkreettisen työn tai projektin. Koulutuksen kouluttajakaarti koostuu asiantuntijoista, jotka ovat toimineet pitkään urheilun ja liikunnan alalla, edistäneet tasa-arvoa tai tutkineet sukupuolten välistä johtamista.

Pilottikoulutusta oli ylistetty sen verran paljon, että lähdin ensimmäiseen Clarion Hotel Helsinki Airportissa 28.–29.9. pidettyyn lähijaksoon odottavin mielin. Sali oli täynnä energisiä, omasta työstään innostuneita naisia, ja tunsin oloni heti tervetulleeksi. Tunnelma koulutuksessa oli jo ensi hetkistä lähtien hyvin avoin ja keskittynyt, kun aloimme miettiä yhdessä kouluttajien johdolla, miten johtamiseen ja sukupuolirooleihin liittyviä myyttejä voidaan murtaa. Ensimmäisenä päivänä valmentaja Eva Valtanen (Mielivaltanen) johdatti meidät itsetuntemukseen ja itsensä johtamiseen. Professori Janne Tienari (Hanken) taas sai meidät pohtimaan johtamista, sukupuolten välistä tasa-arvoa ja niihin liittyviä myyttejä. Lähijakson toisena päivänä tutkimuspäällikkö Nina Laakso (SUEK) avasi meille urheilujohtamisen eettisiä näkökantoja ja urheilujohtamisen nykytilaa. Päivän huipensi tasa-arvotyötä liikunnan parissa tehneen konkarin Raija Iisalo-Mattilan elämäntarinan kuuleminen.

Viikonlopun jälkeen oloni on vaikuttunut koulutuskokonaisuuden annista ja mietin mitä kaikkea uutta ja innostavaa on vielä luvassa. Jo tällä ensimmäisellä lähijaksolla olen saanut tutustua uusiin ihmisiin, verkostoitua ja jakaa kokemuksia liikunnan ja urheilun alalla vaikuttavien ammattilaisten kanssa. Keskustelu yli lajirajojen on jo nyt poikinut paikallisia yhteistyökuvioita. Välillä oloni koulutusviikonlopun aikana oli jopa hieman epätodellinen – olenko todella osa tätä ammattitaitoista ja osaavaa porukkaa?

Viikonlopun opintoannin jälkeen jäin myös pohtimaan, miten valtavan suuri merkitys avoimella, positiivisella ja suvaitsevaisella suhtautumisella on oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Jos suhtautuisimme aina hyväksyvästi meille entuudestaan tuntemattomiin ihmisiin ja asioihin niin kuinka paljon enemmän voisimmekaan oppia uutta toisiltamme ja samalla kehittää osaamistamme? Mihin saakka se voisi viedä meidät elämässämme?

Tutkimuspäällikkö Nina Laakso SUEK:sta muistutti meitä kouluttautujia, että alati muuttuvassa maailmassa elinikäinen oppiminen on erittäin tärkeää uudistumisen ja kehittymisen kannalta. Tässä on paljon yhteistä Espoon työväenopiston kanssa, jossa elinikäinen oppiminen on toiminnan keskiössä ja yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti erilaisia oppimismahdollisuuksia tarjotaan erilaisista taustoista tuleville ihmisille. Edistämällä ihmisten hyvinvointia ja tarjoamalla hyvinvointipalveluja eri ihmisryhmille, osallistuu Espoon työväenopiston liikunnan ja terveyden tiimi osaltaan suomalaisen urheilun ja liikunta-alan johtamiseen, ja näin se on myös tärkeässä asemassa parantamassa ihmisten välistä tasa-arvoa.

Koska liikuntaan ja urheiluun liittyy paljon tunteita, voivat ne toimia ihmisiä yhdistävänä tekijä, murtaa raja-aitoja ja ennakkoluuloja. Lopulta sillä, olemmeko miehiä vai naisia, ei ole juurikaan merkitystä. Yhdessä olemme niin paljon enemmän!

Työväenopiston liikunnan, terveyden ja hyvinvoinnin kursseille voit tulla jakamaan ajatuksiasi, oppimaan ja verkostoitumaan erilaisen ihmisten kanssa. Kurssit ovat auki kaikille – sukupuoleen katsomatta! #naisetvaikuttajina #urheillaanihmisiksi

Tanja Näkki, liikunnan ja terveyden tuntiopettaja
Intohimoinen liikunnan, hyvinvoinnin ja tasa-arvon puolestapuhuja
Espoon työväenopisto, Omnia

 

Ps. Olympiakomitea käynnistää ”Naiset liikunnan pelikentillä” -koulutuksen toisen koulutuserän helmikuussa 2020. Haku tähän alkaa viikolla 44. Hae mukaan, mikäli haluat olla mukana edistämässä tasa-arvoa urheilun ja liikunnan saralla!

Lisätiedot: https://www.olympiakomitea.fi/olympiakomitea/vastuullisuus/tasa-arvo/naiset-vaikuttajina-liikunnan-pelikentilla/

 

Hikole ja hengästy! Miksi liikunnasta on apua kaikille?

Istumatyö on pahasta, sanotaan, joten lähdetäänpä liikkeelle! Ehkäistään nyt osteoporoosia, 2-tyypin diabetestä, niskaongelmia, nostetaan kuntoa ja lykätään vanhenemisen oireita porukalla!

Mietitään ensin sitä Osteoporoosia: Liikunta edistää luukudoksen muodostumista kasvuiässä mutta myöskin ylläpitää luumassaa aikuisiässä. Mikä liikunta sitten olisi parasta? Useasti kuulee sanottavan ettei rajua liikuntaa, mutta luuston kannalta parasta olisikin tärähdyksiä kehoon aiheuttava ja suunnanmuutoksia sisältävä liikunta. Parhaita liikuntamuotoja ovatkin ne, joissa kannatellaan oman kehon painoa. Juoksun lisäksi tällaisia ovat ainakin erilaiset hypyt, tanssi, pallopelit, hiihto ja reipas kävely. Työväenopistosta löydät ainakin paljon erilaisia tanssitunteja ja lihaskuntotunteja, joihin on sisällytetty juuri näitä elementtejä. Älä siis pelkää hyppyjäkään. Lisäksi kaikki liikunta kehittää tasapainoa, jolloin kaatumisen riski ja sitä myötä luunmurtamisen riski pienenee.

Liikunta on hauskaa ja monipuolisuus kannattaa

Itse olen ollut kuntojumppaaja monessa eri lajissa pikku koululaisesta lähtien ja aina nauttinut kaikesta mitä olen tehnyt ja  juuri iloisuus treenatessa tekeekin hyvää. Treenatessa kannattaakin aina hymyillä! Hymyileminen rentouttaa ja tarttuu muihinkin ja kuin huomaamatta helpottaa treeniä. Joten muista hymyillä kunnolla ja leveästi, jotta maitohappo ja pistokset unohtuvat. Mehän emme ole ammattikilpailijoita, joten meidän ei tarvitse ottaa treenejämme otsa kurtussa ja hampaat irvessä. Tämä ei ole vakavaa vaan hauskaa!

Jokaisella treenikerralla kannattaa treenata sekä lihaskuntoa että kestävyyttä. Siksi myös useimmilla Työväenopiston kursseilla onkin mukana lihaskunto-osuus, vaikka laji olisikin tanssia. Vammariski pienenee ja kehitys on parempaa, kun treenaa kunnon eri osa-alueita samalla treenikerralla. Jos treenaa erikseen esim. pelkkiä pohkeita tai kyynärvarsia omilla laitteillaan, aikaa kunnon kasvamiseen kuluu täältä ikuisuuteen. Kun valitsee kahvakuulatreenin, saa kokonaisvaltaisempaa harjoittelua, jossa syke nousee ja myös tasapaino sekä liikkuvuus paranevat. Kunnon perusta onkin suurissa lihasryhmissä.

Harjoitteesta riippumatta teho on suurin ja energiaa kuluu eniten, kun teet jokaisen liikkeen huolellisesti. Pilates keskittyy juuri liikkeiden huolellisuuteen ja siihen että kaikki -myös ne syvimmät ja pienimmätkin lihakset aktivoidaan mukaan. Kävelystäkin saa tehotreenin, kun kävelee koko jaloilla pakaroista varpaisiin asti ja ottaa käsivarret ja vartalon tukilihakset mukaan sen sijaan, että töpsyttelee pelkillä pohkeilla.

 

Opistomme kursseista lähes poikkeuksetta kaikki tunnit päätetään venytellen. Perusvenyttelykin takaa sen että lihakset eivät jumiudu, vaan ne pääsevät lepopituudessaan vahvistamaan koko kehoa ja odottelemaan seuraavaa treeniä.

Haasta itseäsi uusilla lajeilla ja ryhmätunneilla. Kehitystä tapahtuu aina myös silloin, kun ei oikeen vielä edes osaa mitään ja luulee vain könyävänsä muiden perässä, pelkkää plussaa joka liike. Eli jos et vielä ole mukana Työviksen kursseilla, niin nyt nopeasti mukaan, ja jos olet jo mukana, niin valitse jokin toinen, uusi laji itsellesi osoitteesta:  https://ilmonet.fi/#fi

 

Heidi Torp-Donner, tuntiopettaja
Espoon työväenopisto, Omnia

 

Rauhaa, rentoutta, voimaa

Olen ohjannut Espoon työväenopistossa jo useamman vuoden joogapilateksen aamupäiväryhmiä. Tunneillani yhdistyvät joogan rauha ja tietoinen harjoitteleminen sekä pilateksesta ammennetut ’pre-pilates’ liikkeet.  Teemme yksinkertaisia liikkeitä koko kroppaa möyhentäen ja vahvistaen. Lisäksi harjoittelemme simppeleitä hengitysharjoituksia ja rentoutumista. Joinakin viikkoina saatamme keskittyä enemmän joogaan ja toisinaan enemmän pilatekseen, teemasta riippuen. Joskus voidaan harjoitella kumpaakin samalla tunnilla. Joogan ja pilateksen raja on aika häilyvä ja tyylejä on nykyään rajattomasti. Oma tyylini on hyvin rauhallinen ja tunnit sopivat sellaisille, jotka kaipaavat rauhallista tahtia mutta haluavat myös haastaa itseään. Tapani koostaa tunnin sisältö pohjautuu erilaisiin jooga- ja pilatessuuntauksiin, emme siis noudata jotakin tiettyä traditiota.

Lisäksi saatamme toisinaan mennä niin sanotusti boksin ulkopuolellekin, mikä hauskalla tavalla monipuolistaa harjoittelua. Olen saanut vaikutteita mm. toiminnallisesta harjoittelusta, jota saatan tuoda myös omille tunneilleni. Mielestäni nämä lajit eivät ole millään tavalla ristiriidassa toisiinsa nähden, vaan ne nivoutuvat mielenkiintoisella tavalla yhteen ja tukevat toinen toistaan!

Käytämme tunneilla usein välineitä esimerkiksi pilatesrenkaita, palloja ja kuminauhoja, sekä joogatiiliä, vöitä, huopia ja tennispalloja. Välineet toimivat kivana lisämausteena tehostaen, avustaen ja monipuolistaen liikkeitä. Tennispalloilla hieromme mm. jalkapohjia, pakaroita ja hartioita.

Tunneilleni voi tulla juuri sellaisena kuin on, ja moni on kokenut harjoitukset hyödyllisiksi omassa kehossaan. Haluan kannustaa opiskelijoita siihen, että jokainen harjoittelee omista lähtökohdistaan käsin ilman, että kokisi itsensä huonoksi. Tunneillani saa modifioida liikkeitä ja tehdä vähemmän, jos kokee sen tarpeelliseksi sillä hetkellä. Rennossa ja sallivassa ilmapiirissä voit kokea rauhoittumista ja rentoutumista mutta myös vahvistumista.

Riina Meisalmi, tuntiopettaja
Espoon työväenopisto, Omnia

Työväenopiston opettajat kouluttautuivat senioriliikunnan erityiskysymyksiin!

Maaliskuussa työväenopiston opettajat kokoontuivat kehittymään senioriliikunnan ohjaamisessa ja kurssien sisällön suunnittelussa. Koulutuksen tarkoituksena oli lisätä osaamista senioriliikunnan erityiskysymyksissä eli tasapaino- ja voimaharjoittelussa. Työväenopiston liikunnan opettajia koulutti senioriliikunnan uusimpaan tieto-taitoon LitM, ammatillinen opettaja, senioriliikunnan ammattilainen Kristiina Koskelo.

Koulutuksessa käytiin läpi teoriaa ikääntymisen vaikutuksista tasapainoon sekä fysiologisia muutoksia, jotka vaikuttavat seniori-ikäisen liikuntakykyyn. Koulutuksessa pääpaino oli kuitenkin harjoituksissa, joilla voidaan harjoittaa tasapainoa ja voimaominaisuuksia. Erityisen kiinnostavaa oli havaintomotoristen tehtävien yhdistäminen liikkeeseen ja tasapainoharjoitteisiin.

Senioreille liikunnan merkitys jokapäiväisessä elämässä on korostunut. Liikunnan avulla seniorit ylläpitävät fyysisen kuntonsa lisäksi myös sosiaalisia suhteita. Aktiivinen elämäntapa, aivojen aktivoiminen, liikkuminen ryhmässä edesauttavat seniorin arjessa selviytymistä sekä nostavat yksilön elämänlaatua. Ja tiesitkö? Harrastamalla liikuntaa voi vaikuttaa myös kaatumistapaturmien ennaltaehkäisyyn!

Seniori-ikäisten liikkumista ja liikunnan terveyshyötyjä on viime vuosina tutkittu runsaasti. Suomessa UKK-Instituutti tuottaa hyvälaatuista tutkimustietoa liikunta-alan ammattilaisten käyttöön. Viime vuosina voimaharjoittelun merkitys senioreiden liikunnassa on osoitettu merkittävän tehokkaaksi harjoittelun muodoksi, kun liikunnan keinoin halutaan ylläpitää tasapainoa ja toimintakykyä.

UKK-Instituutin sivuilla raportoidaan, että UKK-instituutissa tehty Ikäihmisten liikuntatutkimus osoitti, että varsin toimintakykyisetkin iäkkäät henkilöt hyötyvät intensiivisestä ohjatusta harjoittelusta, joka parantaa tasapainoa, ketteryyttä ja alaraajojen lihasvoimaa ja stimuloi luustoa. Ohjattuihin liikuntaryhmiin osallistuminen on siis kiistatta hyödyllistä terveydelle eikä ainoastaan harjoitusjakson aikana vaan myös pitkällä tähtäimellä!

Senioreiden liikunnassa tulisi erityisesti kiinnittää huomiota liikunnan laatuun, jotta liikunta palvelisi ikääntyneiden terveyttä ja hyvinvointia mahdollisimman hyvin. Liikunnassa tulisi erityisesti huomioida ikääntymisen vaikutukset fyysisiin ominaisuuksiin. Ikääntyminen vaikuttaa myös kognitiivisiin toimintoihin, mikä osaltaan vaikuttaa siihen, että oppiminen on hitaampaa ja tehtävien / ongelmien ratkaisukyky voi olla haasteellista liikunnassakin. Toisaalta liikunta aktivoi kognitiivisia toimintoja ja edistää siten oppimista ja aivoterveyttä kokonaisvaltaisella tavalla. Liikkeen ja musiikin yhdistämisen on todettu stimuloivan aivoja aivan erityislaatuisella tavalla ja siksi musiikkiliikunta ja tanssi ovatkin mitä parasta aivojumppaa. Vaikeiden tai monimutkaisten tehtävien tekemistä ei tarvitse vältellä, mutta se on tehtävä harkiten ja turvallisesti. 

Ikääntyneen keho alkaa vähitellen haurastua eikä päivittäiset askareet välttämättä suju enää kuten aiemmin. Aistit, kehon hahmotus- ja hallinta heikkenevät ja kehon toiminta hidastuu. Liikunnalla voidaan hidastaa kaikkia ikääntymisen mukanaan tuomia vaikutuksia fyysiseen kuntoon. On hienoa, että esim. lihasmassaa ja voimaa voi hankkia lisää niin kauan kuin voimaharjoittelu onnistuu. Lihas vahvistuu niin kauan, kun se vaan saa happea ja ravinteita sekä oikeanlaista kuormitusta.

Ikääntymisen fyysisiä vaikutuksia joihin liikunnalla voidaan vaikuttaa positiivisesti

  • Lihasmassan ja voiman määrän vähenemisen hidastaminen. Lihaskuntoharjoittelun tärkeimmät lihasryhmät ovat reidet, pakarat ja sääret etenkin säären takaosan lihakset eli pohkeet. Näitä lihasryhmiä tarvitaan mm. tuolilta ylösnousuun sekä kävelyyn.
  • Sydän- ja verenkiertoelimistön kunnon ylläpito
  • Luumassan ylläpito
  • Nivelten liikelaajuuksien ylläpito – > arkiaskareiden onnistuminen säilyy. Esimerkiksi pukemiseen tarvitaan yllättävän paljon liikkuvuutta
  • Tasapainon ja motoristen toimintojen ylläpito yleensä
  • Kognitiivinen kyvykkyys
  • Liikunta kohentaa myös mielialaa

Työväenopistossa on runsaasti liikuntakursseja, jotka ovat suunnattu seniori-ikäisille. Liikuntakursseja on tarjolla lajien osalta laidasta laitaan. Tarjolla on tanssia, joogaa, vesiliikuntaa, tasapainoharjoittelua, kuntojumppaa, kuntosalicircuitia, senioreille suunnattua kuntonyrkkeilyä ja ihan uutena myös ulkoliikuntaa touko-kesäkuun aikana. Ulkona liikutaan sekä kävellen, että pallon perässä. Tutustu alkukesän kurssitarjontaan tästä. Ulkoliikuntaa tulee tarjolle myös kaudelle 2019-2020.

9.3.2019 vietettiin Lehtimäentien liikuntasalissa hauskoja hetkiä sennuliikunnan parissa. Osallistujat pitivät koulutusta merkittävänä oman ammattitaitonsa kehittämisen kannalta ja kokivat päivän inspiroivaksi ja tarpeelliseksi.

Jos senioriliikunnan kursseilla alkaa huivit heilumaan, niin tiedättepähän mistä se kaikki on lähtöisin!

Teksti ja kuvat Taina Avo, Espoon työväenopisto, Omnia, liikunnan suunnittelijaopettaja

Opi omalla tavallasi

 

Opetan paritanssia Espoon työväenopistolla viidettä lukuvuotta. Uuden lukukauden alkaessa tanssitunneilleni ilmoittautuu kymmeniä uusia oppilaita, jotka tapaan kurssin alkaessa ensimmäistä kertaa. Minulla ei ole heistä mitään etukäteistietoa, mutta siitä huolimatta voin olla yhdestä asiasta täysin varma: Heidät kaikki voisi jaotella suurinpiirtein kolmeen eri ryhmään omien persoonallisten oppimistaipumusten perusteella.

En voi päätellä sitä heidän ulkoisesta olemuksestaan tai tavastaan liikkua. En silmien väristä, iästä tai tanssikenkien merkistä. Mutta kurssin edetessä kuulen sen heidän kysymyksistään:

”Voisitko näyttää tuon uudelleen?

Selittäisitkö kuvion vielä kerran?

Hei, eikö voitais jo kokeilla itse!”

Kysymysten perusteella tunnistan heidän tapansa oppia joko näön, kuulon tai liikkeen avulla. Opettajan näkökulmasta puhutaan visuaalisesta, auditiivisesta tai kinesteettisestä oppimisesta.

Asiaa on paljon tutkittu, eikä siitä tiedemaailmassa olla ihan yksimielisiäkään, mutta käytännön työssä huomaan sen kaikilla tunneillani.

Visuaalisesti ajatteleva henkilö oppii näkemällä ja katselemalla. Hän painaa asiat mieleensä kuvina tai väreinä ja luo itselleen mielikuvia valokuvantarkasti. Auditiivinen oppija luottaa kuuloonsa. Hän muistaa sanalliset selitykset, keskustelut ja varmasti myös tunnilla soitetun musiikin. Kinesteettisesti oppiva haluaa kokeilla ja tehdä itse. Hänelle opetettavat asiat jäävät päähän liikkeen avulla, joten kehon liikemuistikin on hyvä.

Niinpä pikkuhiljaa ryhmän tullessa tutummaksi osaan käyttää heidän omia vahvuuksiaan opetuksen tukena silloin, kun muu opetustilanne antaa myöten. Tiedän, kenelle tanssikuvio pitää näyttää, kenelle selittää sanallisesti, ja kuka tahtoo ehdottomasti kokeilla heti itse. Tunnin aikana oppilaat tuskin itse huomaavat tätä pedagogista tapaa ohjata heitä kohti parempia tuloksia, elleivät satu olemaan erittäin tietoisia omista oppimisstrategioistaan.

Sanoin alussa, että oppilaat voisi jaotella kolmeen ryhmään, mutta niin ei tietenkään tehdä. Eikä siinä olisi mitään järkeäkään, koska kukaan meistä ei ole pelkästään vain yhden kategorian oppija, vaan jokainen on omanlaisensa sekoitus näitä kaikkia. Mutta yleensä jokin näistä kolmesta piirteestä on muita vahvempi.

Jos oman oppimistyylinsä tiedostaa, niin sitä voi myös kehittää oppimistulosten parantamiseksi missä tahansa asiassa.

Kaikenlaisessa opettamisessa tärkeintä on kiinnostuksen herättäminen, itseluottamuksen vahvistaminen ja epäonnistumisen salliminen. Kun nämä puitteet ovat kunnossa, niin persoonalliset piirteet voi, ja kannattaa, ottaa huomioon myös tanssinopetuksessa. Se hyödyttää koko ryhmää.

Testaa oma oppimistyylisi: http://www.tenviesti.fi/test1.htm

 

Ulpu Jarva, tuntiopettaja
Espoon työväenopisto, Omnia

Kuva: Pexels

Tanssi liikuttaa kehoa ja mieltä

Jalkapohjat tuntevat lattian ja kädet kohoavat ilmaan. Keuhkot täyttyvät ilmalla ja hengitys syvenee. Siirrämme painoa jalalta toiselle ja antaudumme tilan vietäväksi. Tanssisalissa on keskittynyt ja meditatiivinen tunnelma, joka irrottaa hetkeksi arjen askareista ja palauttaa kuulostelemaan mieltä kehossa.

Ohjaan Espoon työväenopistossa itämaista tanssia ja nykytanssia. Itämainen tanssi on kattokäsite Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän alueiden tanssiperinteille sekä näistä perinteistä kumpuaville ja muista lajeista vaikuttuneille näyttämötanssityyleille. Itämaisen tanssin tunneilla keskitymme aina juurien löytämiseen, eli jalkapohjan ja lattian väliseen yhteyteen. Jalkapohjan ja jalkaterän liikkuvuus ovat merkittävässä roolissa silloin, kun lähdemme työskentelemään muun muassa itämaiselle tanssille ominaisten lantioliikkeiden kanssa. Rentous ja vapautuminen tanssiin löytyvät usein luottamuksesta johonkin tukipisteeseen ja tunneillani tätä tukea etsitään lattiasta kokonaisvaltaisen maadoittumisen kautta.

Itämaisen tanssin tunneilla teemme kaksi lyhyttä tanssia kauden aikana. Toinen tanssi on usein kansantanssityylinen ja toinen taas enemmän näyttämötanssin muotoinen. Tunneilla haastavatkin rytmit ja ornamentaaliset melodiat ovat omiaan tutustuttamaan kehojamme Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän musiikkitaiteeseen. Nykytanssiakin voisi pitää eräänlaisena kattokäsitteenä lukuisille erilaisille liikeharjoituksille ja -muodoille.  Nykytanssin tunneilla keskitymme yhtä lailla lattian tukeen. Lisäksi teemme harjoituksia ja sarjoja, joiden kautta työstämme oppilaille usein uusia ja tuntemattomia liikereittejä. Nykytanssin tunneilla kuulostelemme vielä aktiivisemmin kehon laajuuksia ja mahdollisuuksia vapautua tilan vietäväksi. Erilaiset kehonhuolto-, improvisaatio- ja pariharjoitukset ovat myös osa tuntieni rakennetta. Joskus myös heittelemme palloja ja suhtaudumme harjoituksiin leikkinä.

(Kuvaaja: Essi Koivula)

Osa oppilaistani käy molemmilla tunneilla ja nämä lajit tukevat vahvasti toisiaan. Itämainen tanssi ja erilaiset nykytanssin tekniikat ovatkin historiallisesti kohdanneet esimerkiksi jo 1900-luvun alkupuolen ’’itämaa’’ vaikutteisen amerikkalaisen modernin tanssin aikoina ja vastaavasti myöhemmin modernin itämaisen tanssin kehittyessä yhä laajempiin suuntiin ympäri maapalloa. Koen, että nämä molemmat tanssityylit ovat jatkuvasti ja hienoviritteisesti muutoksessa, eläviä ja huokoisia. Se tekeekin opettamisesta äärimmäisen mielenkiintoista. Ajatukseni ja käsitykseni näiden lajien opettamisesta muuttuu jatkuvasti ja siksi pyrin myös pitämään oppilaideni käsitykset kyseisistä lajeista aina avoimina ja uteliaina.

Suvi Tuominen, tuntiopettaja
Espoon työväenopisto, Omnia

Rakastan opettamista


Olen toiminut liikunnanopettajana Espoon työväenopistolla reilut 10 vuotta, mikä on nykypäivänä kohtuullisen pitkä aika samassa talossa. Opetan sekä vesiliikuntaa että kuntoliikuntaa niin sisällä kuin ulkona. Sijaistan mahdollisuuksien mukaan myös tanssipuolella. Koko työhistoriani ajan olen ohjannut, opettanut, kouluttanut sekä kuntouttanut erilaisia ryhmiä ja yksityisasiakkaita, niin sivutoimisena kuin päätoimisenakin. Ryhmänohjausta onkin vuosien varrella kertynyt yli 25 vuotta. Ammattihistoriani ja koulutuksieni myötä löytyykin paljon sellaista tieto-taitoa, josta voin asiakkailleni ammentaa.

Rakastan opettamista, tiedon ja taidon jakamista, mutta vielä enemmän rakastan sitä tilannetta, kun huomaan oppilaan/asiakkaan oppivan! Se, ”a-ahaa!”-ilme oppilaan/asiakkaan kasvoilla on välitön ja hieno palaute. Toki on myös toisenlaisia palautteita ja tällöin koetankin korva tarkkana kuulostella asiakasta, että onko jotain mille voin heti tehdä jotain tai sitten jatkossa. Aina ei voi, mutta asiakas tulee kuulluksi ja hänen viestiään voin viedä eteenpäin. Toisinaan voi olla myös niin, ettei opettajan persoona ja tai opetustyyli ole oppilaalle/asiakkaalle mieluisaa tai sopivaa ja tällöin ärsytyskynnys voi olla matalalla. Uskon kuitenkin, että kun työväenopiston kurssivalikoima on erittäin monipuolinen ja meitä opettajia paljon, niin eiköhän useammalle löydy se mieluinen tai ainakin siedettävä opettaja tyyleineen.

Opiskelijoiden palautetta

Arvostan oppilaitani ja koen tärkeäksi, että he saisivat myös hyvää opetusta ja hyvinvoivan opettajan. Koen tärkeäksi myös sen, että opettaja kouluttautuu aika-ajoin, ja pitää myös itsestään huolta. Opettajana olen tarkkasilmäinen ja -kuuloinen. Vahvuutenani liikunnanopetuksessa koenkin ns. liikkeen tajun. Koen hyvänä haasteena erilaiset oppijat ja mahdollisuuksien mukaan käytänkin useampaa opetusmetodia saman aiheen opetuksessa. Koska opetan liikuntaa, on liikkeen näyttämisellä ja sen sanallisella ohjaamisella iso merkitys. Liikkeen ymmärryksen tärkeys tulee vastaan erityisesti vesiliikuntaa ohjatessa. Täytyy ymmärtää myös vesi elementtinä, veden noste sekä pyörteet suhteessa toteutettavaan harjoitteeseen.

Opettaminen ei myöskään ole vain yhdensuuntaista, vaan opettaja oppii myös oppilailtaan ja oppilaistaan. Iäkkäämpien oppilaiden oma historia ja kokemustausta on mielestäni arvokas. On hyvä pitää mielessään, että sieltä löytyy tietoa ja taitoa sekä parhaimmillaan erittäin hyviä ja rakentavia kehitysideoita joista saa myös itselleen ja tulevalle kaudelle opetussuunnitelmaan aiheita!

Arja Palonen, liikunnan tuntiopettaja
Espoon työväenopisto, Omnia

Uimahallikuva: Johan Holmberg

Etnisten tanssien kautta mielikuvitusmatkalle!


Syksyn viimaisina iltoina mieli janoaa lämpöä, valoa ja energiaa. Matkakuume kasvaa ja google käy kuumana matkayhtiöiden sivustoilla. Vaikkei olisikaan aikaa tai rahaa lähteä kauas tropiikkiin lomalle, haaveilemallakin pääsee jo jokseenkin tunnelmaan. Jos tunnistat itsesi, annan pienen vinkin: vielä antoisampi ja adrenaliinipitoisempi vaihtoehto on tanssia mukavassa porukassa tansseja maailmalta! Musiikin rytmit ja eksoottinen liikekieli antavat loistavaa tuntumaa eri maiden kulttuureihin. Samalla myös kiinnostus muita kulttuureita kohtaan kasvaa.

Ohjaan Espoon työväenopistossa Bollywoodia, Etnomixiä (itämainen, bollywood- ja afrotanssi) ja kehittelemääni Bellycious-kuntotanssia. Etnisten tanssilajien harrastaminen kasvattaa kunnon ja kehon liikkuvuuden lisäksi kulttuuritietämystä ja näin ollen koko maailmankuvaa. Minusta on ohjaajana tärkeää tietää, mistä mikäkin laji tulee ja tätä kautta voi tutustua itselleen tuntemattomampien maiden tapoihin ja musiikkityyleihin. Samalla voi myös huomaamattaan oppia tunnistamaan eri kieliä kun kappaleiden sanat ovat esimerkiksi hindiksi tai arabiaksi. Etenkin monissa kansantansseissa haetaan vahvaa tuntumaa maahan sekä tapaa liikkua oman kehon ehdoilla. Tärkeintä on se, että liikkuu ja tanssii musiikin synnyttämän inspiraation ja sykkeen kautta. Kaikilla on oma, erilainen keho, joka liikkuu omalla tavallaan. Tätä tulisi mielestäni korostaa, oli sitten kyseessä mikä liikuntamuoto tahansa.

Tärkeintä tanssituntien ohjaamisessa on mielestäni se, että asiakkaalle jää tunnin jälkeen parempi mieli kuin tunnille saapuessa. Ohjaajan tulee olla itse innoissaan siitä, mitä tekee. Tästä syystä itsensä jatkuva kouluttaminen, hyvän musiikin etsiminen ja uuden luominen on tärkeää, jotta oma into säilyy niin suurena, että se tarttuu. Musiikkiin tai koreografiaan ei saa olla itse kyllästynyt. Myös sopiva haaste saa tunnin osallistujat unohtamaan kaiken muun ja näin syntyy elintärkeä ”pään nollaus”, jota me kaikki tarvitsemme säännöllisesti. Tämä on merkittävä osa liikunnan tuoman hyvinvoinnin vaikutuksista. Hikisen bollywood-tunnin jälkeen voi hyvällä omallatunnolla syödä intialaista ruokaa ja nukkua hyvät yöunet keho ja mieli avattuna.

Aino Rättyä, tuntiopettaja
Espoon työväenopisto, Omnia