Avaa ikkuna ja ylläty!

Eräänä päivänä viime keväänä opetuksen ollessa loppumetreillä puhelimeni soi ja kustantamosta tiedusteltiin työtilannettani, kun siellä tarvittiin pikaisesti kesän ajaksi kustannustoimittajaa tekemään muutamaa venäjän ja ruotsin oppimateriaalia. Täydeksi yllätykseksi itselleni kuulin huuliltani sanat: ”Mikä ettei”, ja että otin työn vastaan. Täydeksi yllätyksekseni siksi, että minulla ei ollut minkäänlaista aiempaa kustannustoimittajan kokemusta, vaan, itseasiassa, ihan ensimmäisenä puhelun jälkeen taisin googlata, että mikä se sellainen kustannustoimittaja on.

Ensimmäisessä toimituspalaverissa alkoi kaduttamaan. En muista, koska olisin aikaisemmin niin voimakkaasti tuntenut, että olisipa tämä jo ohi ja pääsisinpä  täältä nyt heti jotenkin vaan pois, ja pinnistänyt kaikin voimin, etten purskahtaisi itkuun. Ihmiset olisivat yhtä hyvin voineet puhua minulle täysin tuntematonta vierasta kieltä – vaikka selvää suomen kieltähän se oli, mutta niin vähän ymmärsin, mistä palaverissa puhuttiin, ja työkaveri sanoikin palaverin jälkeen nähneensä, miten veri pikku hiljaa oli paennut kasvoiltani tehdäkseen tilaa puhtaalle kauhulle, joka kasvoistani pöydän toiseen päähän asti paistoi.

Ensimmäisinä päivinä, tai viikkoina, minulla ei ollut aavistustakaan, mitä tehdä ja miten ihmiset saivat aikansa toimistolla kulumaan, muuten kuin eksymällä suuren ja sokkeloisen talon tiloissa. Kunnes sitten eräänä päivänä kesäkuussa yhtenä päivänä tajusin, että asiat olivat alkaneet loksahtamaan paikoilleen – ja tiesin, mitä tehdä, enkä kantanut edes huolta seuraavasta vaiheesta, vaan opin jo luottamaan, että aikanaan oivallan sittenkin, miten työ seuraavaksi jatkuu. Ja yllättävän pian koitti myös aika, jolloin huomasin jo nauttivani työn flow’ssa lipumisesta, ja ihmettelin, miten kukaan malttaa, tai ehtii, välillä kotona käydäkään. Ja mikä onnen tunne sinä päivänä, kun osasin itse päätellä, kenen puoleen kääntyä minkäkin laisen neuvon tarpeessa – saatikka se päivä, kun joku kysyi neuvoa minulta!

Työ kustantamossa päättyi aikanaan, kuten harvinaisen kaunis ja pitkä kesäkin kääntyi lopulta pikkuhiljaa syksyyn, ja palasimme uutta intoa täynnä opistolle kesätauolta. Ja ihana olikin palata tuttuun ”omaan maailmaan”, mutta toisenlaisena ja monta kokemusta rikkaampana. Sanotaan, että ihminen voi elää kirjojen kautta monta erilaista elämää ja nähdä maailmaa eri näkökulmista. Ilmeisen hyvää tekee myös kokeilla rohkeasti uusia asioita, ylittää ja yllättää itsensäkin kaikella sillä, mihin voikin huomata pystyvänsä! Tai ainakin nähdä maailmaa, elämää ja itsensäkin uusista erilaisista näkökulmista, tutustua eri alojen ihmisiin ja hyvällä tuurilla jopa saada uusia ystäviä. MItä kaikkea voikaan saada kokea, vaan uskaltaa kokeilla asioita, joiden olemassa olosta ei vielä eilen mitään tiennytkään! Rikkoa omia rajojaan ja avata uusia ikkunoita maailmaan, antaa uusien raikkaiden tuulien puhaltaa. Ja saahan sen ikkunan sitten suljettuakin, mutta eikö olekin välillä kiva kurkistaa, miltä maailma eri ruutujen kautta näyttää…?

 

Kira Sidorov, tuntiopettaja
Espoon työväenopisto, Omnia

#sevenfirstjobs

Seitsemän ensimmäistä työtä –kampanja villitsee sosiaalisessa mediassa. #sevenfirstjobs-tunnisteella ihmiset listaavat seitsemän ensimmäistä työtään päivityksiinsä. Minäkin innostuin asiasta ja kävin kirjaamassa Twitteriin ja Facebookiin seitsemän ensimmäistä työtäni. Olipa mielenkiintoinen pohdinta muistella ensimmäisiä työkokemuksia.

7firstjobs
Mitkä ovat sinun seitsemän ensimmäistä työtäsi?

Aamulla työmatkalla junassa näytin päivitystä kaverilleni, joka sanoi, että tämä selittää markkinahenkisyyteni. Itse en ollut tuota ajatellutkaan, mutta todellakin ensimmäiset työkokemukseni olivat suurelta osin markkinointia ja myyntiä. Ja nytkin työssäni syyskausi on alkanut kurssien markkinoinnin parissa.

Omniassa syksyn uudenlainen yhteistyökokeilu toteutetaan viikoilla 33-34. Neljä Omnian ammattiopistossa liiketaloutta opiskelevaa nuorta, Student Promoters, markkinoivat Espoon työväenopiston kursseja kauppakeskus Sellossa. Samalla nuoret suorittavat opintoihinsa kuuluvaa yrittäjyyden opintojaksoa. Nuoret sekä ammattiopiston että työväenopiston edustajat ovat valmistelleet tapahtumaa jo alkuvuodesta lähtien. Nuoria on valmennettu yrittäjyysopintojen ohessa esittelemään asiakkaille työväenopiston kursseja, opastettu käyttämään Ilmonet-järjestelmää ja tuettu kokonaisuuden rakentamisessa. Kauppakeskus Sellon edustajat kävivät kertomassa nuorille kauppakeskus Sellon toiminnasta ja siitä, miten Sellossa järjestetään erilaisia tapahtumia.

Ja ensi viikolla markkinointi alkaa!

Sellomainos

Ensimmäisillä työkokemuksilla on merkitystä. Toivottavasti ammattiopiston neljä liiketaloutta opiskelevaa nuorta vielä aikuisenakin muistavat kokemuksensa työväenopiston kurssien markkinoinnista. Ja ennen kaikkea hyötyvät siitä omalla työurallaan.

Tuula Alanko, erityissuunnittelija
Omnia, Espoon työväenopisto