Mitä kehittäminen on?

lightbulped

Tuleva syksy tuo tullessaan opiston täydeltä muutoksia ja erilaisia kehittämiseen liittyviä projekteja. Mutta mitä kehittäminen oikeastaan tarkoittaa? Kysyin seitsemältä eri ikäiseltä ja eri alalla työskentelevältä ihmiseltä, mitä heidän mielestään on kehittäminen.

”Kehittäminen on asioiden parantamista. Asioiden parantamista tehokkaammaksi, nopeammaksi, halvemmaksi, motivoivammaksi, käyttäjäystävällisemmäksi… Kehittäminen on myös sitä, että tekee asioita, joita haluaa tehdä. Se on elämän laadun parantamista ja sitä, että muuttaa suuntaa, jos on tarvis. Se on sitä, että uskaltaa heittäytyä täysillä epävarmaankin tilanteeseen.” – Mies, 62Sieppaa

”Kehittäminen on sitä, että yritetään saada jokin asia paremmaksi tai toimivammaksi.” – Nainen, 24

”Kehittäminen tarkoittaa aktiivisuutta, sitä että seuraa maailman tilannetta ja tietoa yhteiskunnan tapahtumista. On tärkeää pysyä perillä maailman menosta.” – Nainen, 84

”Kehittäminen on taitojen, oman suorituksen tai prosessien parantamista. Kehittämisessä tärkeää on tavoitteiden asettaminen ja niiden saavuttaminen.”
– Mies, 28

”Kehittäminen on luovaa mutta tehokasta toimintaa, jossa pyrkimyksenä on tehdä muutos parempaan. Kehittäminen on usein tavoitteellista, mutta jatkuvaa ja monesti myös tiedostamatonta. Kehittäminen on oppimista ja sitä, että laittaa opitun käytäntöön. Kehittämistä ovat pienetkin asiat, jotka joka päivä tahtoo tehdä entistä paremmin.” – Nainen, 36

”Kehittäminen on sitä, että otetaan opiksi siitä, mikä vanhassa menee hyvin, ja yritetään luoda sen pohjalta uutta. Näin saadaan aikaan uudistus, jossa vanhan hyvät puolet toimivat uuden perustana. Kehittäminen on uuden oppimista ja asioiden parantamista.” – Nainen, 55

”Kehittyminen on toimintaa. Kokemusten monipuolista ja kriittistä havainnointia ja niistä oppimista. Ihmisillä on tietyt mallit ja odotukset, kuinka asiat toimivat. Näihin ei yleensä kiinnitetä huomiota ennen kuin asia ei menekään odotetusti. Tämä poikkeama tai ongelma laukaisee tyypillisesti ongelmanratkaisuprosessin. Miksi näin kävi? Miten voin toimia toisin? Oliko syy toimijassa vai ympäristössä? Kokeilun kautta löydetään yleensä vähintäänkin tyydyttävä ratkaisu. Tämä prosessi muokkaa ja määrittää havaintoja ja toimintaa jatkossa. Jos näitä prosesseja pystyy tietoisesti tehostamaan ja parantamaan, on kehityskin kattavampaa. Tämä on mielestäni mahdollista laajentaa yksilötasolta suoraan myös laajempiin yhteisöihin ja sosiaaliseen toimintaan, työpaikoille sekä instituutioihin.” – Nainen, 25

Kommentoi alle, miten sinä kuvailisit kehittämistä työssäsi?

Katri Nousiainen, hankeassistentti
Omnia, Espoon työväenopisto

Tavoitteena tyytyväinen opiskelija

Työväenopistossa tuntiopettajilla on keskeinen rooli. He kohtaavat päivittäin opiston asiakkaita ja tekevät työtä heidän kanssaan. Monet tuntiopettajat ovat jo jääneet ansaitulle kesätauolle, mutta keväällä saimme upean joukon tuntiopettajia mukaan opiston kehittämistyöhön.

Mikä on tärkeintä opetuksessa?
Mikä on tärkeintä opetuksessa?

Vipinä-hankkeen tavoitteiden mukaisesti pyysimme kymmenen tuntiopettajaa kehittämään kanssamme työväenopiston pedagogiikkaa ja oppimisympäristöjä. Järjestimme työpajan, jossa Haaga-Helian yliopettaja Katri Aaltosen johdolla määriteltiin Espoon työväenopiston pedagogiset periaatteet.

Näitä asioita työväenopiston opettajat pitävät tärkeinä opetuksessaan:

  1. kannustetaan oppijaa omien vahvuuksien löytämisessä
  2. oppiminen perustuu oppijan omille tarpeille
  3. opettajan rooli ja persoona ovat tärkeitä oppimisen edellytysten luomisessa
  4. tavoitteellisuus luo pohjan onnistuneelle oppimiskokemukselle
  5. luodaan turvallinen oppimisympäristö
  6. luodaan opiskelijaryhmään avoimen vuorovaikutuksen ilmapiiriä
  7. annetaan opiskelijoille mahdollisuus osallistua ja olla osallinen
  8. tarjotaan vuorovaikutteista opetusta ja monipuolisia menetelmiä
  9. suunnitellaan laadukas kurssikokonaisuus ja valmistellaan opetus huolella
  10. tavoitteena tyytyväinen opiskelija, joka jatkaa elinikäisen oppimisen polulla
Ryhmätyöt tuottivat luovia ratkaisuja.
Ryhmätyöt tuottivat luovia ratkaisuja.

Espoon työväenopistossa on yli 600 tuntiopettajaa hyvin eripituisissa työsuhteissa. Ammattilaisina ja asiantuntijoina tuntiopettajat ovat korvaamaton resurssi, jota ei valitettavasti päästä juurikaan käyttämään opetuksen lisäksi muuhun kehittämiseen. Hankerahoituksilla tämä on kuitenkin mahdollista. Syksyllä taas saamme tuntiopettajia mukaan kehittämään opiston viestintää ja markkinointia sekä asiakkaiden että tuntiopettajien suuntaan! Kerromme lisää yhteisestä kehittämistyöstä syksyn blogipäivityksissä.

 

Tuula Alanko, projektipäällikkö
Katri Nousiainen, hankeassistentti

Vapaan sivistystyön innovatiivinen toimintamalli, Vipinä -hanke
Omnia, Espoon työväenopisto