Kulttuurienvälistä verkostoitumista ja projektinhallintaa Portugalissa

Suoritin kesällä 2019 Erasmus+-rahoituksella Portugalissa koulutuksen ”Project Management for Cross-Cultural Exchange Projects in Europe”. Majoitus- ja koulutuspaikkana oli hotelli Maiassa, puolen tunnin metromatkan päässä Portosta. Koulutukseen osallistui opettajia kuudesta maasta: Saksasta, Unkarista, Puolasta, Liettuasta, Slovakiasta – ja minä Suomesta. Koulutuksen järjesti Institut für europäische Lehrerfortbildung UG.

Koulutukseen sisältyi 48 tuntia opetusta eli aamusta iltaan jokaisena päivänä. Aiheena oli yhteiseurooppalaisten hankkeiden toteuttaminen, niiden kehitteleminen, suunnitteleminen ja hallinnointi. Aamut alkoivat lämmittelyllä ulkona, minkä jälkeen oli luentoja, keskustelua pienryhmissä tai muita ryhmätyötehtäviä, kuten esimerkiksi roolileikkejä ja interaktiivisten julisteiden tekemistä. Osallistujat myös esittelivät aiempia Erasmus-projektejaan ja yhteistyömalleja. Kansainvälisenä iltana esittelimme maidemme erityispiirteitä ja nautimme rennommasta ohjelmasta.

Pitkistä päivistä huolimatta ohjelmaan mahtui tutustumista Portoon ja sen uskomattoman kauniisiin laatoitettuihin rakennuksiin. Sää suosi ja suurin osa meistä matkaili myös meren rannalle. Koulutuksen järjestäjät veivät meidät ensimmäisenä päivänä retkelle Portoon, jossa laskeuduimme köysiradalla Douro-joen toiselle puolelle ja kävimme tutustumassa portviinin valmistukseen maisteluineen. Toisen retken teimme viikon ainoana sateisena päivänä Guimarãesiin, jota pidetään Portugalin syntypaikkana. Siellä vierailimme linnoituksessa ja tutustuimme keskustaan. Viimeisenä iltana nautimme yhdessä portugalilaisesta perinneruoasta Portossa ravintola Chez Lapinissa joen rannassa. Bussimatkoilla saksalaiset viihdyttivät meitä yhteislauluilla.

Koska kaikki osallistujat (ja kouluttajat) olivat opettajia, puhuttavaa riitti ja kaikki olivat motivoituneita. Olimme erittäin kiinnostuneita toistemme oppilaitoksista ja niiden resursseista, työnkuvista, palkkauksesta ym. Mietimme miten oppilaitoksemme voisivat tehdä yhteistyötä jatkossa ja kehittelimme hankeideoita. Kaikki pitivät suomalaista koulutusjärjestelmää suuressa arvossa, ja monet haluaisivat juuri sen vuoksi hankeyhteistyötä suomalaisten oppilaitosten kanssa. Muut osallistujat opettivat peruskoulussa tai ammatillisessa koulutuksessa. Mainostin Omnian monipuolisuutta, jotta koulutuksesta saataisiin mahdollisimman suuri anti hankkeille jatkossa. Kurssin aikana piti suunnitella ryhmätyönä hankesuunnitelma, minkä suoritin yksin otsikolla ”Improving Intercultural Teaching Competencies In Omnia Espoo Adult Education Centre”, koska Espoon työväenopisto poikkesi paljon muista oppilaitoksena.

Opin koulutuksessa:

  • Muissa maissa arvostetaan edelleen paljon suomalaista koulutusta.
  • Erasmus+-ohjelman kautta rahoitettava Avaintoimi 1, Learning Mobility of Individuals, on liikkuvuushanke, jonka kautta oppilaitos voi lähettää ulkomaille kenet tahansa henkilökuntaan kuuluvan, vaikka vaksin.
  • Erasmus+-ohjelman Avaintoimi 2, Cooperation for innovation and the exchange of good practices, on kansainvälinen kumppanuushanke, joka keskittyy hyvien käytäntöjen vaihtamiseen. Sen kautta toiseen maahan opiskelemaan on mahdollista lähettää myös aikuisopiskelijoita.
  • Millaisia Erasmus+-rahoituksia ja muita rahoitusmahdollisuuksia on.
  • Millaisia alustoja yhteistoiminnalle on kehitetty (kuten eTwinning).
  • Miten löytää kumppaneita ja millaiset roolit kumppaneilla on hankkeissa.
  • Miten hallinnoida saatua rahoitusta.
  • Hakemuksessa suuret sanat ovat tärkeitä, ”intercultural” tuo aina rahaa.
  • Hakemuksessa toisto on tärkeää vastauksesta toiseen.

Opin myös:

  • Haribo-karkit ovat supersuosittuja Saksassa ja nimen loppu tulee Bonnin kaupungista (alku kehittäjän nimestä).
  • Liettualaisen naisen sukunimestä näkee, onko hän naimisissa. Sukunimien päätteet ovat erilaisia. Miehen sukunimessä ei ole kuin yksi päätevaihtoehto.
  • Slovakiassa on jo toukokuussa 35–40 astetta lämmintä.
  • Unkarilaiset sanovat henkilöstä puhuessaan ensin sukunimen. Tyyliin ”Näin tänään Surakka Piian”.
  • Puolassa on hiekka-aavikko.

Oppimaani pääsen käyttämään työssäni osallistumalla seuraavan Erasmus+-hakemuksen tekoon. Lisäksi opiskelutovereistani on löytynyt yhteistyökumppaneita Omnialle.

Suosittelen Erasmus+-koulutuksia ja työn varjostamista (job shadowing) kaikille, erityisesti uusien maisemien laajentaman perspektiivin ja tavattujen ihanien kollegoiden ansiosta!

Piia Surakka, liikunnan suunnittelijaopettaja
Espoon työväenopisto, Omnia

Saksa – monipuolinen maa keskellä Eurooppaa

”Mennään viikonloppureissulle Berliiniin”, ”työskentelin Hampurissa,” ”olin vaihto-oppilaana Magdeburgissa” tai ”meillä on sukulaisia Karlsruhessa” – samanlaisia kommentteja olen kuullut, kun kysyn saksan kurssin opiskelijoilta, minkä takia saksan kieli tai Saksa ylipäätään kiinnostaa. Vaikuttaa siltä, että lähes jokaisella on omaa kokemusta Saksasta tai ainakin omassa lähipiirissä.

Vaikka Saksa on tietenkin eri maa, se ei ikinä tunnu maantieteellisesti kaukaiselta tai kulttuurisesti hirveän vieraalta maalta. Saksan politiikan käänteitä seurataan tiiviisti suomalaisessa mediassa, ja Berliinistä on tullut ikään kuin Suomen toinen pääkaupunki. Sillä on trendikkään kaupungin maine, ja lento Helsingistä kestääkin vain reilun tunnin. Suomen vuorovaikutus Saksan kanssa on edelleen näkyvää suomalaisessa arkipäivässä: käyt esimerkiksi C. L. Engelin suunnittelemalla Senaatintorilla, asioit Stockmannin tavaratalossa tai nautit Pauligin kahvista. Voisi jopa väittää, että suomalaisen ja saksalaisen mielenmaisemat ovat hyvin lähellä toisiaan. Se ilmenee esimerkiksi sananlaskuissa, jotka ovat usein molemmissa kielissä samoja, lähes kirjain kirjaimelta: jos suomalainen “ei näe metsää puilta”, saksalainen vastaavasti ”sieht den Wald vor lauter Bäumen nicht ”. Samaten ”jotain tulee korvista ulos”, kun saksalaisella ”etwas kommt einem zu den Ohren raus”. Mielenkiintoisia erojakin on olemassa – esimerkiksi suomalainen keltanokka onkin saksaksi vihreänokka eli ”Grünschnabel”.

Vaikka Saksa vaikuttaa kieleltään ja kulttuuriltaan ulkoa tarkastellen homogeeniselta, tarkemmin katsottuna huomaa pian, ettei näin välttämättä olekaan. Alueelliset, kulttuurilliset ja kielelliset erot idän ja lännen välillä sekä Pohjois- ja Etelä-Saksan välillä voivat olla huomattavia (se taas on eri kysymys, missä tarkat rajat kulkevat ja onko sellaisia ylipäätään olemassa). Juuri tämä seikka tekee mielestäni Saksasta mielenkiintoisen. Jotkut väittävät, että pohjois-saksalaisella, Lyypekistä kotoisin olevalla on enemmän yhteistä suomalaisen kanssa kuin Münchenissä asuvan saksalaisen maamiehensä tai -naisensa kanssa.

Saksa on aina ollut monipuolinen, keskieurooppalainen maa, johon ihmiset jokaiselta ilmansuunnalta ovat vaikuttaneet. Kun keskustellaan Saksasta, on olemassa monta asiaa, joita voi ihmetellä, tutkia ja kyseenalaistaa. Saksa on aina ollut muutoksessa: millainen maa Saksa on ja millaiseksi sen pitäisi tulla, siitä käy yhteiskunnallinen keskustelu Saksassa jatkuvasti – välillä aika kiivaana. Jos pitäisi kuitenkin sanoa yksi asia, mitä Saksa ei ole, sanoisin, että se ei ainakaan ole tylsä tai yhdentekevä.

Jos olet miettinyt saksan kielen opiskelun aloittamista tai jatkamista, jos olet kiinnostunut saksankielisistä maista ja niiden kulttuureista, jos haluat vaihtaa ajatuksia tai kokemuksia muiden ihmisten kanssa – nyt on se aika, ja Espoon työväenopisto, Omnia se paikka tehdä se.

Herzlich Willkommen!

Roland Buhre, tuntiopettaja
Espoon työväenopisto, Omnia

Ohjausta, kannustusta vai markkinointia? – Miten herättää aikuisen oppimisen halu ja tietoisuus mahdollisuuksista?

liettua2j
Kaupunkinäkymä, Kaunas, Liettua. Kuva: Vaula Paunila

Kun oppilaitokset hakevat uusia opiskelijoita, on kiinnostavaa pohtia ohjauksen, neuvonnan ja markkinoinnin rajapintoja. Kysymys oli esillä Adeigus-hankkeen opintomatkalla Liettuassa. Hankkeessa tutustutaan kumppanimaiden aikuisten ohjauskäytäntöihin ja sovelletaan niistä parhaita omassa organisaatiossa. EU:n tavoitteen mukaan 15% aikuisväestöstä tulisi olla aikuiskoulutuksen piirissä. Liettuassa tämä luku on jäänyt vuosiksi noin 5-6 %:iin. Puhuimme siitä, kuinka tärkeää on herättää oppimisen halu, uteliaisuus ja tietoisuus opiskelumahdollisuuksista.

Milloin on kyse ohjauksesta tai neuvonnasta ja milloin markkinoinnista? Oppilaitosten eri työntekijäryhmillä on varmasti yhteisenä tavoitteena elinikäisen oppimisen edistäminen, mutta sen rinnalla olevat näkökulmat voivat olla erilaiset työtehtävistä riippuen. Koulun hallinto- ja talousosasto haluaa kurssit täyteen ja opiskelijamäärän kasvuun, tuntiopettaja on kiinnostunut oman kurssin toteutumisesta ja palkkapussistaan.

Ohjauksen näkökulmasta tämä on vahvasti eettinen kysymys. Lähtökohtana olisi oltava opiskelijan tarve ja voi olla, että opiskelija hyötyy enemmän kilpailijan kurssista. Se, että yksilöt löytävät itselleen mielekkään opiskelupaikan aikuiskoulutuksen kentältä ja aikuiskoulutuksen suosio kasvaa hyödyttää lopulta kaikkia aikuiskouluttajia. Usein mietimme, että tuntiopettajiemme ei pitäisi olla kateellisia omista opiskelijoistaan, vaan kertoa myös muista työväenopiston kursseista ja opiskelumahdollisuuksista. Jos ajattelemme näin omien tuntiopettajiemme kohdalla, olisiko meidän ajateltava niin myös suhteessa kilpailijoihimme?

liettua
Kaunasissa on paljon mielenkiintoista ja kantaaottavaa katutaidetta. Kuva: Vaula Paunila

Alalla kuin alalla tuntuu pärjäävän se, joka brändää itsensä parhaiten. Ohjauksen näkökulmasta tämä on pelottavaa. Aikuisia ohjatessa ja aikuiskoulutusta promotessa lähtökohta ja tavoite pitäisi olla yksilön tarpeiden tunnistaminen ja niiden yhdistäminen tarjolla olevista mahdollisuuksista mielekkäimpään, ei siihen, jonka markkinointiosasto on pukenut houkuttelevimpaan kuoreen.

Teksti ja lisätietoa hankkeesta:

Elina Nissinen, (elina.nissinen@omnia.fi)
Omnia, Espoon työväenopisto

Hankkeen nettisivut: www.adeigus.be

Thank you, Social Innovation Found, for an interesting study visit and to all partners for inspiring conversations. We got valuable new ideas, thoughts and perspectives!

logo-adeigus_hires_cmyk

Kielten opiskelu esittelyssä Sellon lavalla

sello 336

Tiistaina 16.8. nähtiin ensimmäistä kertaa, minkälaista hedelmää uudenlainen markkinointiyhteistyö Omnian liiketalouden opiskelijoiden kanssa kantoi. Ja hyvältähän se näytti – ja tuntui. Sellon kauppakeskuksen ihmisvilinässä oli helppo tavoittaa niin vanhoja tuttuja kuin uusiakin asiakkaita. Opinto-oppaat kävivät kuin kuumille kiville.

Olimme valmistelleet Kielet ja kulttuurit -tiimin lahjakkaiden opettajien kanssa monipuolista ja monikielistä ohjelmaa kiireisiä shoppailijoita houkuttelemaan. Kokenutta englannin opettajaamme Tiina Blom-Krögeriä haastateltiin siitä, miten kielten oppimisesta saadaan tehokkaampaa. Kuuntelijat saivat sekä eväitä oman oppimistyylin pohtimiseen että käytännön vinkkejä kuunteluun, sanaston opiskeluun ja moneen muuhun.

sello 327ed

Espanjan ja portugalin opettaja Petra Gustafsson lauloi kauniita portugalinkielisiä kappaleita kitarasäestyksellä ja piti toiminnallisen espanjanopiskelutuokion. Musiikki todella kiinnitti ihmisten huomion. Venäjääkin ohikulkijat pääsivät maistelemaan. Kira Sidorov oli paikalla antamassa henkilökohtaista opetusta kyrillisten aakkosten tulkitsemiseen ja moni sai kokemuksen siitä, kuinka helppoa venäjänkielistä tekstiä olikin ymmärtää.

sello 360sello 355

Oli hienoa saada näin vilkas estradi kurssitarjontamme esittelyyn. Kauppakeskuksen kiireessä lyhyisiin tuokioihin jaoteltu, kevyt ohjelma vaikutti toimivan parhaiten. Pienestäkin kontaktista ihminen voi saada innostuksen vaikkapa uuden kielen opiskeluun. Äänentoisto oli tärkeä apuväline tapahtumassa. Sillä pystyimme tavoittamaan muissa kerroksissakin liikkuvat asiakkaat. Ehkä se sai tekemään päätöksen käväistä hakemassa opinto-ohjelma vielä viimeisenä asiana shoppailukierroksella. Tällaista lisää!

Anna Pousi
Assistentti, kielet ja kulttuurit
Omnia, Espoon työväenopisto

Markkinointiyhteistyökokeilun mahdollisti Vipinä- ja Vipu-hankkeet

Positiivisesta ja luottavaisesta yhteistyöstä ei jauheta turhaan

adeigus1ed
Solkan bridge, Nova Gorica, Slovenia

Käsi ylös, jos et ole kuullut energistä luennointia ja nähnyt internet-meemejä positiivisuuden voimasta ja luottamuksen merkityksestä. Niistähän on jauhettu kyllästymiseen asti ja täältä tulee lisää. Olimme opintomatkalla Sloveniassa, jossa nämä asiat näkyivät niin konkreettisella tavalla partnerioppilaitoksen toiminnassa ja menestyksen taustalla, että luennot ja meemit saivat uuden merkityksen.

Slovenia on pieni maa. Asukkaista on 2,2 miljoonaa. Kaikki tuntuvat tuntevan toisensa. Piirit ovat pienet ja on tärkeää, mikä on oma paikka piirissä.

Partnerioppilaitos Lung:n ja sen johtajan Nada Uršič Debeljak työskentelyä kannattelevia periaatteita ovat positiivisuus ja yhteistyö. Monessa vierailukohteessa toistui sama lausahdus: ”I help them and they help me”. Vastavuoroisen auttamisen ja yhteistyön avulla oppilaitos on kasvanut ja saanut uusia asiakasryhmiä mukaan toimintaan. Ja sitä paitsi, niiden myötä töissä näyttää olevan paljon kivempaa! On enemmän hymyä, iloa ja halauksia. Eräs tärkeä elementti tällaisessa verkostoitumisessa on luottamus. Pitää luottaa siihen, että jakaminen ja toisten auttaminen ei ole itseltä pois.

adeigus2ed
Hankekumppaneita ympäri Eurooppaa. Mukana on aikuisia ohjaavia tahoja Sloveniasta, Belgiasta, Liettuasta, Iso-Britannista ja Itävallasta.

Ensi keväänä järjestämme samalle porukalle opintovierailun täällä Espoossa. Meitä kohdeltiin, niin hyvin, että nyt haluamme vuorostamme taata heille hienon kokemuksen. Rima on korkealla ja viikon mittaisen study visit:n järjestäminen hieman hirvittää. Hirvitystäkin suurempi tunne on kuitenkin innostus. Positiivinen esimerkki inspiroi ja innostaa yrittämään enemmän.

Study visit Sloveniaan oli osa Adeigus-hanketta. Hankkeessa tutustutaan partnereiden hyviin käytäntöihin aikuisten ohjaus- ja neuvontapalveluissa ja kehitetään omaa toimintaa niiden avulla.

Elina Nissinen, Opinto-ohjaaja
Omnia, Espoon työväenopisto