Rakastan opettamista


Olen toiminut liikunnanopettajana Espoon työväenopistolla reilut 10 vuotta, mikä on nykypäivänä kohtuullisen pitkä aika samassa talossa. Opetan sekä vesiliikuntaa että kuntoliikuntaa niin sisällä kuin ulkona. Sijaistan mahdollisuuksien mukaan myös tanssipuolella. Koko työhistoriani ajan olen ohjannut, opettanut, kouluttanut sekä kuntouttanut erilaisia ryhmiä ja yksityisasiakkaita, niin sivutoimisena kuin päätoimisenakin. Ryhmänohjausta onkin vuosien varrella kertynyt yli 25 vuotta. Ammattihistoriani ja koulutuksieni myötä löytyykin paljon sellaista tieto-taitoa, josta voin asiakkailleni ammentaa.

Rakastan opettamista, tiedon ja taidon jakamista, mutta vielä enemmän rakastan sitä tilannetta, kun huomaan oppilaan/asiakkaan oppivan! Se, ”a-ahaa!”-ilme oppilaan/asiakkaan kasvoilla on välitön ja hieno palaute. Toki on myös toisenlaisia palautteita ja tällöin koetankin korva tarkkana kuulostella asiakasta, että onko jotain mille voin heti tehdä jotain tai sitten jatkossa. Aina ei voi, mutta asiakas tulee kuulluksi ja hänen viestiään voin viedä eteenpäin. Toisinaan voi olla myös niin, ettei opettajan persoona ja tai opetustyyli ole oppilaalle/asiakkaalle mieluisaa tai sopivaa ja tällöin ärsytyskynnys voi olla matalalla. Uskon kuitenkin, että kun työväenopiston kurssivalikoima on erittäin monipuolinen ja meitä opettajia paljon, niin eiköhän useammalle löydy se mieluinen tai ainakin siedettävä opettaja tyyleineen.

Opiskelijoiden palautetta

Arvostan oppilaitani ja koen tärkeäksi, että he saisivat myös hyvää opetusta ja hyvinvoivan opettajan. Koen tärkeäksi myös sen, että opettaja kouluttautuu aika-ajoin, ja pitää myös itsestään huolta. Opettajana olen tarkkasilmäinen ja -kuuloinen. Vahvuutenani liikunnanopetuksessa koenkin ns. liikkeen tajun. Koen hyvänä haasteena erilaiset oppijat ja mahdollisuuksien mukaan käytänkin useampaa opetusmetodia saman aiheen opetuksessa. Koska opetan liikuntaa, on liikkeen näyttämisellä ja sen sanallisella ohjaamisella iso merkitys. Liikkeen ymmärryksen tärkeys tulee vastaan erityisesti vesiliikuntaa ohjatessa. Täytyy ymmärtää myös vesi elementtinä, veden noste sekä pyörteet suhteessa toteutettavaan harjoitteeseen.

Opettaminen ei myöskään ole vain yhdensuuntaista, vaan opettaja oppii myös oppilailtaan ja oppilaistaan. Iäkkäämpien oppilaiden oma historia ja kokemustausta on mielestäni arvokas. On hyvä pitää mielessään, että sieltä löytyy tietoa ja taitoa sekä parhaimmillaan erittäin hyviä ja rakentavia kehitysideoita joista saa myös itselleen ja tulevalle kaudelle opetussuunnitelmaan aiheita!

Arja Palonen, liikunnan tuntiopettaja
Espoon työväenopisto, Omnia

Uimahallikuva: Johan Holmberg

Arjen tarjoamat mahdollisuudet jatkuvaan oppimiseen

Jatkuva oppiminen on parhaimmillaan sopivasti haastavaa, palkitsevaa ja välillä myös turhauttavaa. Tähän prosessiin kuuluvat useat oivallukset, onnistumisen ja epäonnistumisen tunteet sekä itsensä tyhmäksi tunteminen. Moni asia avautuu vasta tietyssä vaiheessa oppimisprosessia. Meidän jokaisen on kuljettava oppimisen tie itse ja löydettävä tähän oma tapamme toimia. Opettaja voi vain neuvoa ja antaa ohjeita matkan varrella.

Opiskelen ja opetan kiinalaisia terveysliikuntalajeja. Näiden taitojen tuominen luontevasti perusarkeen onnistuu, kun alkaa tiedostamaan oman kehonsa paremmin. Aina voi kiinnittää huomiota kehon linjaukseen, hengitykseen, tietoiseen läsnäoloon tai rentouteen.

Annan käytännön esimerkin; Työskennellessämme tietokoneella alamme ”vajota” pikku hiljaa näyttöpäätettä kohti ja menemme kasaan, huomaamme sen ja korjaamme asentoamme paremmaksi. Hyvin yksinkertaista, helppo toteuttaa kuhan tulemme taipumuksistamme vain enemmän tietoisiksi.

Vaikeinta on opetella asioita uudestaan, jos on ne jollain tavalla tottunut tekemään eli hermottanut kehomekaniikkaan liikeradat kehomuistiin. Mitä vanhempana alamme näitä tottumuksia tietoisesti muokkaamaan niin sitä hankalampaa tämä on. Tarvitsemme kärsivällisyyttä ja kykyä antaa itsellemme aikaa tätä prosessia varten.

Opettajana palkitsevaa on nähdä oppilaiden päättäväisyys, kun asiat eivät tapahdu heti ja onnistumisen hetket, kun niitä alkaa tapahtumaan. Mahtavinta on kuitenkin kuulla, kun oppilaat ovat oivaltaneet viedä harjoituksia arkeen tai muokanneet niistä itsellensä sopivia jokapäiväisiä rutiineja.

 

Juhani Luotola, tuntiopettaja, vahtimestari
Espoon työväenopisto, Omnia

Etnisten tanssien kautta mielikuvitusmatkalle!


Syksyn viimaisina iltoina mieli janoaa lämpöä, valoa ja energiaa. Matkakuume kasvaa ja google käy kuumana matkayhtiöiden sivustoilla. Vaikkei olisikaan aikaa tai rahaa lähteä kauas tropiikkiin lomalle, haaveilemallakin pääsee jo jokseenkin tunnelmaan. Jos tunnistat itsesi, annan pienen vinkin: vielä antoisampi ja adrenaliinipitoisempi vaihtoehto on tanssia mukavassa porukassa tansseja maailmalta! Musiikin rytmit ja eksoottinen liikekieli antavat loistavaa tuntumaa eri maiden kulttuureihin. Samalla myös kiinnostus muita kulttuureita kohtaan kasvaa.

Ohjaan Espoon työväenopistossa Bollywoodia, Etnomixiä (itämainen, bollywood- ja afrotanssi) ja kehittelemääni Bellycious-kuntotanssia. Etnisten tanssilajien harrastaminen kasvattaa kunnon ja kehon liikkuvuuden lisäksi kulttuuritietämystä ja näin ollen koko maailmankuvaa. Minusta on ohjaajana tärkeää tietää, mistä mikäkin laji tulee ja tätä kautta voi tutustua itselleen tuntemattomampien maiden tapoihin ja musiikkityyleihin. Samalla voi myös huomaamattaan oppia tunnistamaan eri kieliä kun kappaleiden sanat ovat esimerkiksi hindiksi tai arabiaksi. Etenkin monissa kansantansseissa haetaan vahvaa tuntumaa maahan sekä tapaa liikkua oman kehon ehdoilla. Tärkeintä on se, että liikkuu ja tanssii musiikin synnyttämän inspiraation ja sykkeen kautta. Kaikilla on oma, erilainen keho, joka liikkuu omalla tavallaan. Tätä tulisi mielestäni korostaa, oli sitten kyseessä mikä liikuntamuoto tahansa.

Tärkeintä tanssituntien ohjaamisessa on mielestäni se, että asiakkaalle jää tunnin jälkeen parempi mieli kuin tunnille saapuessa. Ohjaajan tulee olla itse innoissaan siitä, mitä tekee. Tästä syystä itsensä jatkuva kouluttaminen, hyvän musiikin etsiminen ja uuden luominen on tärkeää, jotta oma into säilyy niin suurena, että se tarttuu. Musiikkiin tai koreografiaan ei saa olla itse kyllästynyt. Myös sopiva haaste saa tunnin osallistujat unohtamaan kaiken muun ja näin syntyy elintärkeä ”pään nollaus”, jota me kaikki tarvitsemme säännöllisesti. Tämä on merkittävä osa liikunnan tuoman hyvinvoinnin vaikutuksista. Hikisen bollywood-tunnin jälkeen voi hyvällä omallatunnolla syödä intialaista ruokaa ja nukkua hyvät yöunet keho ja mieli avattuna.

Aino Rättyä, tuntiopettaja
Espoon työväenopisto, Omnia

Syksyn kurssit täyttyvät vauhdilla

Espoon työväenopiston syksyn kursseille ilmoittautuminen alkoi tänään liikunta- ja hyvinvointikursseilla sekä koti- ja vapaa-aika-kursseilla.

Puhelinlinjat kävivät kuumina ja verkossa riitti vipinää, kun 5741 kurssilaista ilmoittautui ensimmäisen päivän kolmen ensimmäisen tunnin aikana.

 

Sähköinen asiointi kasvattaa suosiotaan

Espoolaiset osaavat käyttää sähköisiä palveluita. Ensimmäisen viiden minuutin aikana peräti 97,7 prosenttia ilmoittautumisista tuli Ilmonet.fi-verkkopalvelun kautta ja koko iltapäivän ilmoittautumisista 84 prosenttia.

Ilmonetin käyttäjäystävällisyyttä kehitetään koko ajan, ja palvelun uusi versio saadaan käyttöön vuoden loppuun mennessä.

Kehitämme työväenopistossa myös erilaisia tukipalveluita, jotta sähköinen ilmoittautuminen tulisi tutuksi ihan kaikille.

 

Tukea Ilmonetin käyttöön

Työväenopiston Tietotuvassa Ilmonet-palvelun käyttöön saa opastusta kädestä pitäen ilmaiseksi kolmena päivänä viikossa syyskuusta alkaen. Lisäksi voimme järjestää tarpeen mukaan Ilmonet-koulutuksia eri puolilla Espoota. Toivomuksen Ilmonet-koulutuksesta voi jättää Ideanurkassa tai antamalla palautetta asiakaspalveluun p. 020 692 444.

Ilmonet-opastusvideoilla kerromme, miten voit etsiä kursseja Ilmonetistä ja kirjautua sekä ilmoittautua Ilmonetin kautta.

 

Ilmoittautumiset käynnissä jatkuvasti

Ilmoittautumisten aloituspäivä ei suinkaan ole ainoa ilmoittautumispäivä: siitähän se vasta alkaa ja jatkuu niin kauan kuin kursseilla on vapaita paikkoja! Kannattaa ilmoittautua myös jonoon, koska järjestämme mahdollisuuksien mukaan uusia kursseja, joista ilmoitamme ensimmäisenä jonottajille. Ilmonetiin kannattaa kurkistaa silloin tällöin, sillä uusia kursseja avautuu jatkossa pitkin vuotta.

 

Tuula Alanko, koulutuspäällikkö
Heli Mäkeläinen, koulutusvastaava
Omnia Koulutus, Espoon työväenopisto

Muutoksia Espoon työväenopistossa

 

Täällä voit tutustua kurssitarjontaan ja ilmoittautua kursseille.

Syksyn 2018 kursseille voit ilmoittautua jo keväällä. Kurssit ovat julkisia 15.5. lähtien, jolloin voit tutustua niihin ilmonet.fi-verkkopalvelussa. Lukuvuonna 2018-2019 ilmestyy vain yksi painettu opinto-ohjelma elokuun alussa. Asiakkaiden toiveiden ja tarpeiden mukaan tehdään uusia kursseja koko lukuvuoden ajan.

Nyt voit ilmoittautua syksyn 2018 kursseille jo toukokuusta lähtien

Espoon työväenopiston syksyn 2018 kurssitarjonta avautuu ilmonet.fi-verkkopalvelussa 15.5.2018. Ilmoittautumiset alkavat asteittain seuraavasti:

  • ke 23.5.2018 klo 12: liikunta, terveys ja hyvinvointi | koti ja puutarha | kotitalous
  • to 24.5.2018 klo 12: kuvataide | musiikki | kirjallisuus ja teatteri | käsityö
  • pe 25.5.2018 klo 12: kielet | ihminen, yhteiskunta ja kulttuuri | luonto, ympäristö, tekniikka ja liikenne | tietotekniikka | ikääntyvien yliopisto | avoin yliopisto

Aloituspäivien jälkeen ilmoittautumiset jatkuvat keskeytyksettä. Ilmoittaudu kursseille osoitteessa www.ilmonet.fi tai soittamalla työväenopiston asiakaspalveluun p. 020 692 444.

Huom! Suomi toisena kielenä (S2) kurssien ilmoittautuminen alkaa 13.8.2018

Lukuvuonna 2018-2019 ilmestyy vain yksi opinto-ohjelma

Opinto-ohjelmassa esitellään lukuvuoden kurssitiedot lyhennettyinä. Laajemman kurssiesittelyn ja lisätietoja kursseista löydät ilmonet.fi-sivuilta. Lukuvuoden 2018-2019 opinto-ohjelman julkaistaan juhannukseen mennessä Omnian verkkosivuilla www.omnia.fi/tyovaenopisto ja painettu opinto-ohjelma valmistuu elokuun alkuun.

Opinto-ohjelmien ilmestyessä sekä verkossa että painettuna, osa kursseista saattaa olla jo täynnä. Jos kuitenkin haluat kurssille, joka on jo täynnä, sinun kannattaa ilmoittautua jonoon. Teemme uusia kursseja asiakkaiden tarpeisiin koko lukuvuoden ajan opettaja-, tunti- ja tilaresurssien puitteissa. Jonossa oleville ilmoitamme ensimmäisenä uusista kursseista.

Autamme ilmonet.fi-verkkopalvelun käytössä

Suosittelemme kaikille kurssien selailua ja ilmoittautumista ilmonet.fi-verkkopalvelun kautta. Ilmonet.fi:ssä kaikki kurssit ovat reaaliajassa ja sieltä löytyvät myös lukuvuoden aikana suunniteltavat uudet kurssit.

Kuntalaisille, jotka tarvitsevat tukea ja opastusta sähköiseen asiointiin, järjestämme Espoossa ennen ilmoittautumisten alkua Ilmonet-työpajoja, joissa tutustutaan ilmonet.fi:n kautta kurssitarjontaan ja opetellaan kursseille ilmoittautuminen netin kautta.

Toukokuun työpajat:

  • ke 16.5 klo 13-14.30 työpaja, Tapiola Itätuulentie 1
  • to 17.5 klo 12-13.30 työpaja, Olari Kuunkehrä 2
  • ti 22.5 klo 10-11.30 työpaja, Mäkkylä Adjutantinkatu 1

Ilmonet.fi-sivuston käyttöä on mahdollisuus harjoitelle myös ilmonet.fi:ssä. Kirjautumalla kurssille E181886 voit harjoitella rekisteröitymistä sekä kursseihin tutustumista ja ilmoittautumista. Lisäksi syksyllä saat apua netin kautta asiointiin ja tietotekniikan taitojen harjoitteluun Espoon työväenopiston Tietotuvissa. Tietotupien ajankohdat ja paikat löydät ilmonet.fi:stä 15.5. alkaen.

Ilmonet.fi-verkkopalvelun käytettävyyttä kehitetään asiakkaille helpommaksi. Uudistettu ilmonet.fi tulee käyttöön loppuvuodesta 2018.

Tutustu syksyn kurssitarjontaan ilmonet.fi ja 23.-25.5. alkaen pääset jo ilmoittautumaan syksyn 2018 kursseille!

Aurinkoista kesää kaikille!

 

Tuula Alanko, koulutuspäällikkö
Hanna Käkönen, palvelupäällikkö
Omnia Koulutus, Espoon työväenopisto

Kristan yksinlaulajat rantautuvat hoivakoteihin – ilolla!

Krista ja Kristan yksinlaulajat konsertissaan Käpylän kirkossa jouluna 2017.

Parasta laulun opetuksessa on yhteisöllisyys. Meitä on monta, jotka rakastamme samaa asiaa. Halu ja into oppia uutta ja jakaa oppimaansa. Se yhdistää!  Se, kuinka musiikki, laulu kantaa. Se, miten laulu jatkuu siitä, mihin sanat loppuvat. Se, kuinka oppilas saa kiinni ajatuksesta, vaikka ajatus olisi joskus vasta puolittainen. Se, kuinka oppilas oppii matkimalla. Se, kuinka oppilaat ovat motivoituneita, täynnä intoa ja iloa. Se, kuinka oppilaat edistyvät, saavat vaikutteita, haastavat itseään, valitsevat vaikeampaa ohjelmistoa. Harjoittelevat saksan ääntämystä. Opiskelevat argentiinalaisia tangoja. Se, kuinka yksittäisistä, ihanista opiskelijoista muotoutuu yhteen hiileen puhaltava ryhmä, jossa jokainen oppii toiselta. Aivan kaikki on mahdollista oppilaille. Rajoja eikä esteitä ole.

Sitten tulee se hetki, kun pääsemme esittelemään osaamistamme. Keväisin ja syksyisin, kun työväenopiston varsinainen lukuvuosi on jo loppunut, Kristan yksinlaulajat valmistelevat esitystä hoivakoteihin. Tunneilla suunnitellaan konserttia, mietitään sisältöä, aihepiiriä, teemaa. Kaikki saavat ehdottaa kappaleita. Sitten niistä kootaan yksi kokonaisuus, jossa kappaleet linkittyvät toisiinsa ja varmistetaan, että yhteisesti valittu teema puhuttelee – niin esiintyjiä kuin kuulijoitakin.

Olemme saaneet hoivakodista muutamia päivämääriä, joista valitsemme kaikille sopivan. Koittaa esityspäivä. Meille osoitetaan tila, jossa pääsemme avaamaan ääntä. Se on tärkeä osa laulamista. Kokoonnumme yhdessä huoneeseen, jossa hengitämme, rentoudumme, venyttelemme ja teemme yhteiset ääniharjoitukset. Opettajan osa on keventää tunnelmaa, kannustaa ja varmistaa, että jokainen tietää missä kohtaa esiintyy. Opettaja säestää ja useimmiten myös juontaa. Ja hyvä opettaja muistaa myös hymyillä oppilailleen. Ryhmä näyttää ja tuntuu yhtenäiseltä ennalta sovitussa esiintymisasussa – yhteinen pukukoodi yhdistää.

Saavumme saliin, jossa olemme ennakolta tarkistaneet äänentoiston ja että nuotit ovat järjestyksessä. Esitys voi alkaa.

Tavallisesta konsertista hoivakodissa vierailu eroaa jonkin verran. Yleisö saapuu hyvissä ajoin, monilla on rollaattorit ja saattajat, joillakin on oma sänky. Laulujen aikana moni intoutuu laulamaan mukana. Välillä kuulemme minkälaisia muistoja jokin erityinen kappale herättää. Jos jokin kappale miellyttää yleisöä, se näkyy ja tuntuu. Konsertin pituus on keskimäärin noin 45 minuuttia. Aina se ylittyy ja reilusti, koska hoivakodin asukkaat pitävät ylimääräisistä numeroista.

Hoivakotien asukkaat ovat kiitollista yleisöä. Heille esiintyminen on meille erittäin merkityksellistä ja tärkeää. Konsertin jälkeen jää aina pitkäksi aikaa todella lämmin olo meille kaikille. Nämä matalan kynnyksen paikat ovat ensiarvoisen tärkeitä laulunopiskelijan kannalta. Esiintymisistä oppii tärkeitä seikkoja: Keskittymistä, valmistautumista, yhdessä tekemistä, onnistumista, yleisön edessä olemista, vuorovaikutusta. Niin oleellisia asioita laulajalle – harrastelijallekin!

Kaunis kiitos oppilailleni, että olette vuodesta toiseen aina ilolla ja kiitollisuudella lähdössä mukaani!

 

Krista Pellikka, tuntiopettaja
Omnia Koulutus, Espoon työväenopisto

 

Liikkumisen taito on ILOA!

Vain runsas kymmenesosa työikäisistä täyttää terveysliikunnan suositukset kokonaisuudessaan. Noin puolet työikäisistä liikkuu terveyskunnon kannalta riittävästi. Lihaskuntosuosituksiin yltää vain murto-osa. Nämä tulokset käyvät ilmi Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010 -raportista. Lisäksi liikkumattomuus on kiinnittänyt tutkijoiden huomion. 25-64-vuotiaat istuvat keskimäärin seitsemän tuntia päivässä. Eniten istuvat nuoret miehet (Liikunta ja Tiede, 2-3/2011). Jo näiden tietojen valossa säännöllisen liikuntaharrastuksen löytäminen arkiliikunnan lisäksi on lihaskunnon ja toimintakyvyn kannalta tärkeää kaikissa ikäluokissa.

Lähde: Liikuntasuositukset 18-64-vuotiaille, UKK-instituutti.

Kunto- ja terveysliikunnan kurssit ovat suosituimpien kurssien joukossa. Perinteiset lajit kuten vesiliikunta, aerobic ja jooga ovat liikkujien kestosuosikkeja. Lisäksi suosiotaan kasvattavat luontoliikunta, erilaiset kehonhuoltotunnit sekä taitolajien laaja kirjo. Yhdessä perheen kanssa liikkuminen koetaan myös tärkeäksi. Espoon työväenopistossa on tarjolla kaikkea tätä, mutta miten saataisiin yhä useampi kiinnostumaan liikkumisesta ja löytämään oma lajinsa? Mitä taitoja opettajalla tulee olla, jotta liikunnan ilo tavoittaisi mahdollisimman monen?

Innostaminen

Opettajan tulee olla innostava ja kannustava mitä tulee liikunnan aloittamiseen tai siinä kehittymiseen. Monille liikuntaharrastus alkaa eri lähtökohdista ja opettajan tulee tunnistaa haastavat tilanteet ennen kuin opiskelijan into liikkumiseen lopahtaa. Näitä tekijöitä ovat muun muassa vaihteleva harjoittelu, turvallisuuden korostaminen sekä sopivalla tasolla liikkuminen.

Luovuus

Monille liikkuminen on kuitenkin osa arkea ja ohjatuilta tunneilta oppilaat kaipaavat uusia haasteita. Luova opettaja on valmis kuuntelemaan oppilaiden toiveita ja kehittämään osaamistaan tarvittavaan suuntaan monipuolisen tunnin luomiseksi. Liikunnan opetuksessa on monia liikkuvia osia oppilaiden lisäksi, jonka vuoksi luovuutta tarvitaan musiikin, välineiden ja tilaan liittyvien asioiden kanssa.

Osaaminen

Liikuntaan innostaminen vaatii monenlaista osaamista kuten useiden eri lajien hallintaa, soveltamista sekä oman osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Espoon työväenopistossa ideoidaan uusia tunteja jatkuvasti ja päivitetään opettajien osaamista pitkin kautta.

Armollisuus

Liikunnan ei tarvitse olla tärkeintä elämässä vaan osa kokonaisuutta, johon kuuluvat myös lepo, ravinto ja sosiaaliset suhteet. Jossain elämänvaiheessa liikunta ei aina mahdu kolmen tärkeimmän joukkoon. Silloin ruuvia tulee löysätä ja valita liikkumismuoto, joka ei kuormita kohtuuttomasti ja on ajallisesti sovitettavissa muuhun elämään.

Opettajan tulee myös itse muistaa tämä liikkuessaan lähes päivittäin tunneilla. Liikunta hyödyttää eniten, kun se on tasapainossa muiden elämän osa-alueiden kanssa.

 

Liikunnallisin terveisin,
Laura Aaltonen, kunto-ja terveysliikunnan tuntiopettaja
Omnia Koulutus, Espoon työväenopisto

Rennossa ja avoimessa ilmapiirissä luovuus virtaa ja sanajumi aukeaa

Osallistuin aikanaan lukuisille kirjoittajakursseille. Koin ne monin tavoin hyödyllisiksi. Yksi asia niissä kuitenkin oli, josta en pitänyt, eivätkä pitäneet muutkaan kurssien opiskelijat. Se oli kurssien liian arvokas, turhan tärkeä ja pelottava ilmapiiri, joka kipsasi meidät kursseille osallistujat.

Kurssien opettajat jakelivat ylhäältä päin tiukkaan sävyynsä ohjeita, eikä kukaan opiskelija uskaltanut puhua kursseilla juuri mitään. Tauoilla meidän kaikkien suut kyllä kävivät vilkkaasti, mutta kun palasimme tunneille, istuimme kaikki taas hiiren hiljaa kuin kirkossa. Jähmettyneinä hissukoina emme tietenkään saaneet lähellekään parastamme esiin kursseilla tehdyissä kirjoitusharjoituksissa. Mietin silloin, että jos minä ohjaisin kirjoittamista, ohjaisin sitä toisin. Silloin minulla ei ollut vielä aavistustakaan siitä, että tulen tulevaisuudessa tekemään kirjoittamisohjaajan työtä.

Myöhemmin opiskeltuani alaa yliopistossa minulle sitten tarjoutui tilaisuus ohjata kirjoittamista eri oppilaitoksissa. Laadin silloin jo hyvissä ajoin ennen ensimmäisiä opetustehtäviäni oman opetusfilosofiani. Päätin, että en ole kursseillani muiden yläpuolella oleva auktoriteetti ja että pyrin luomaan tunneille mahdollisimman vapaan ilmapiirin, jossa mikään ei kahlitse luovuutta. Turha pönötys pois ja rennolla otteella, irrottelulla ja huumorilla tarinat vapaaseen liitoon. Mietin paljon myös palautteen antamiseen liittyviä asioita. Päädyin siihen, että uskon myönteisyyden voimaan. Ankara kritiikki on hyväksi hyvin harvoille kirjoittajille, jos kenellekään, pahimmillaan se voi jopa sammuttaa kirjoittamisen kipinän. Tuon palautteessani toki esiin tekstin ansioiden lisäksi myös tekstin puutteet, mutta nekin kannustavassa hengessä.

Meillä kaikilla kirjoittajilla on luovuus välillä hiukan piilossa. Se johtuu usein siitä, että suhtaudumme kirjoittamiseemme liian ryppyotsaisesti ja vaadimme heti valmista. Luovuutta täytyy houkutella esiin. Auttaa paljon, kun annamme itsellemme luvan kirjoittaa kontrollista vapaata raakatekstiä kielioppisäännöistä ja muokkausasioista välittämättä. Lyhyessä ajassa tehtävät tajunnanvirranomaiset kirjoitusharjoitukset sopivat tähän tarkoitukseen erinomaisesti. Paljon syntyy höttöä, mutta joukkoon tulee myös kultahippusia, joita ei keksisi, jos heti yrittäisi saada mahdollisimman valmista tekstiä. Kontrollin aika on myöhemmin, sitten kun tekstiä muokataan. Hyviä konsteja luovuuden luukkujen avaamiseen ovat myös kielellä ilakointi ja kaukana toisistaan olevien asioiden törmäyttäminen keskenään. Erikoiset ideat voivat ensin tuntua oudoilta, absurdeiltakin, mutta ne toimivat, kun niistä luo maailman.

Kaikille kirjoittajille tulee välillä kirjoittamisen jumi. Siitä käytetään myös nimitystä kirjoitustukkeuma. Tekstin tuottaminen vain kerta kaikkiaan tyrehtyy. Silloinkin lyhyet kirjoitusharjoitukset, 5-10 minuutin tajunnanvirtaharjoitukset, voivat olla suureksi hyödyksi, ne voivat avata jumin. Luovuus elää vapaudessa.

Kuvissa allekirjoittanut ja Espoon työväenopiston Heitetään pois kaikki kahleet ja aidat -kirjoittajakurssin opiskelijoita demonstroimassa sitä, miten kirjoittamisessa käytettävät välineet ovat ajan saatossa kehittyneet.

Heino Ylikoski, tuntiopettaja
Omnia Koulutus, Espoon työväenopisto

Heino Ylikoski on opettanut eri oppilaitoksissa ympäri Suomea kymmenen vuotta, Espoon työväenopistossa hänellä on menossa seitsemäs lukuvuosi.

Kuvat: Riitta Happonen