Kulttuurienvälistä verkostoitumista ja projektinhallintaa Portugalissa

Suoritin kesällä 2019 Erasmus+-rahoituksella Portugalissa koulutuksen ”Project Management for Cross-Cultural Exchange Projects in Europe”. Majoitus- ja koulutuspaikkana oli hotelli Maiassa, puolen tunnin metromatkan päässä Portosta. Koulutukseen osallistui opettajia kuudesta maasta: Saksasta, Unkarista, Puolasta, Liettuasta, Slovakiasta – ja minä Suomesta. Koulutuksen järjesti Institut für europäische Lehrerfortbildung UG.

Koulutukseen sisältyi 48 tuntia opetusta eli aamusta iltaan jokaisena päivänä. Aiheena oli yhteiseurooppalaisten hankkeiden toteuttaminen, niiden kehitteleminen, suunnitteleminen ja hallinnointi. Aamut alkoivat lämmittelyllä ulkona, minkä jälkeen oli luentoja, keskustelua pienryhmissä tai muita ryhmätyötehtäviä, kuten esimerkiksi roolileikkejä ja interaktiivisten julisteiden tekemistä. Osallistujat myös esittelivät aiempia Erasmus-projektejaan ja yhteistyömalleja. Kansainvälisenä iltana esittelimme maidemme erityispiirteitä ja nautimme rennommasta ohjelmasta.

Pitkistä päivistä huolimatta ohjelmaan mahtui tutustumista Portoon ja sen uskomattoman kauniisiin laatoitettuihin rakennuksiin. Sää suosi ja suurin osa meistä matkaili myös meren rannalle. Koulutuksen järjestäjät veivät meidät ensimmäisenä päivänä retkelle Portoon, jossa laskeuduimme köysiradalla Douro-joen toiselle puolelle ja kävimme tutustumassa portviinin valmistukseen maisteluineen. Toisen retken teimme viikon ainoana sateisena päivänä Guimarãesiin, jota pidetään Portugalin syntypaikkana. Siellä vierailimme linnoituksessa ja tutustuimme keskustaan. Viimeisenä iltana nautimme yhdessä portugalilaisesta perinneruoasta Portossa ravintola Chez Lapinissa joen rannassa. Bussimatkoilla saksalaiset viihdyttivät meitä yhteislauluilla.

Koska kaikki osallistujat (ja kouluttajat) olivat opettajia, puhuttavaa riitti ja kaikki olivat motivoituneita. Olimme erittäin kiinnostuneita toistemme oppilaitoksista ja niiden resursseista, työnkuvista, palkkauksesta ym. Mietimme miten oppilaitoksemme voisivat tehdä yhteistyötä jatkossa ja kehittelimme hankeideoita. Kaikki pitivät suomalaista koulutusjärjestelmää suuressa arvossa, ja monet haluaisivat juuri sen vuoksi hankeyhteistyötä suomalaisten oppilaitosten kanssa. Muut osallistujat opettivat peruskoulussa tai ammatillisessa koulutuksessa. Mainostin Omnian monipuolisuutta, jotta koulutuksesta saataisiin mahdollisimman suuri anti hankkeille jatkossa. Kurssin aikana piti suunnitella ryhmätyönä hankesuunnitelma, minkä suoritin yksin otsikolla ”Improving Intercultural Teaching Competencies In Omnia Espoo Adult Education Centre”, koska Espoon työväenopisto poikkesi paljon muista oppilaitoksena.

Opin koulutuksessa:

  • Muissa maissa arvostetaan edelleen paljon suomalaista koulutusta.
  • Erasmus+-ohjelman kautta rahoitettava Avaintoimi 1, Learning Mobility of Individuals, on liikkuvuushanke, jonka kautta oppilaitos voi lähettää ulkomaille kenet tahansa henkilökuntaan kuuluvan, vaikka vaksin.
  • Erasmus+-ohjelman Avaintoimi 2, Cooperation for innovation and the exchange of good practices, on kansainvälinen kumppanuushanke, joka keskittyy hyvien käytäntöjen vaihtamiseen. Sen kautta toiseen maahan opiskelemaan on mahdollista lähettää myös aikuisopiskelijoita.
  • Millaisia Erasmus+-rahoituksia ja muita rahoitusmahdollisuuksia on.
  • Millaisia alustoja yhteistoiminnalle on kehitetty (kuten eTwinning).
  • Miten löytää kumppaneita ja millaiset roolit kumppaneilla on hankkeissa.
  • Miten hallinnoida saatua rahoitusta.
  • Hakemuksessa suuret sanat ovat tärkeitä, ”intercultural” tuo aina rahaa.
  • Hakemuksessa toisto on tärkeää vastauksesta toiseen.

Opin myös:

  • Haribo-karkit ovat supersuosittuja Saksassa ja nimen loppu tulee Bonnin kaupungista (alku kehittäjän nimestä).
  • Liettualaisen naisen sukunimestä näkee, onko hän naimisissa. Sukunimien päätteet ovat erilaisia. Miehen sukunimessä ei ole kuin yksi päätevaihtoehto.
  • Slovakiassa on jo toukokuussa 35–40 astetta lämmintä.
  • Unkarilaiset sanovat henkilöstä puhuessaan ensin sukunimen. Tyyliin ”Näin tänään Surakka Piian”.
  • Puolassa on hiekka-aavikko.

Oppimaani pääsen käyttämään työssäni osallistumalla seuraavan Erasmus+-hakemuksen tekoon. Lisäksi opiskelutovereistani on löytynyt yhteistyökumppaneita Omnialle.

Suosittelen Erasmus+-koulutuksia ja työn varjostamista (job shadowing) kaikille, erityisesti uusien maisemien laajentaman perspektiivin ja tavattujen ihanien kollegoiden ansiosta!

Piia Surakka, liikunnan suunnittelijaopettaja
Espoon työväenopisto, Omnia

Ohjausta, kannustusta vai markkinointia? – Miten herättää aikuisen oppimisen halu ja tietoisuus mahdollisuuksista?

liettua2j
Kaupunkinäkymä, Kaunas, Liettua. Kuva: Vaula Paunila

Kun oppilaitokset hakevat uusia opiskelijoita, on kiinnostavaa pohtia ohjauksen, neuvonnan ja markkinoinnin rajapintoja. Kysymys oli esillä Adeigus-hankkeen opintomatkalla Liettuassa. Hankkeessa tutustutaan kumppanimaiden aikuisten ohjauskäytäntöihin ja sovelletaan niistä parhaita omassa organisaatiossa. EU:n tavoitteen mukaan 15% aikuisväestöstä tulisi olla aikuiskoulutuksen piirissä. Liettuassa tämä luku on jäänyt vuosiksi noin 5-6 %:iin. Puhuimme siitä, kuinka tärkeää on herättää oppimisen halu, uteliaisuus ja tietoisuus opiskelumahdollisuuksista.

Milloin on kyse ohjauksesta tai neuvonnasta ja milloin markkinoinnista? Oppilaitosten eri työntekijäryhmillä on varmasti yhteisenä tavoitteena elinikäisen oppimisen edistäminen, mutta sen rinnalla olevat näkökulmat voivat olla erilaiset työtehtävistä riippuen. Koulun hallinto- ja talousosasto haluaa kurssit täyteen ja opiskelijamäärän kasvuun, tuntiopettaja on kiinnostunut oman kurssin toteutumisesta ja palkkapussistaan.

Ohjauksen näkökulmasta tämä on vahvasti eettinen kysymys. Lähtökohtana olisi oltava opiskelijan tarve ja voi olla, että opiskelija hyötyy enemmän kilpailijan kurssista. Se, että yksilöt löytävät itselleen mielekkään opiskelupaikan aikuiskoulutuksen kentältä ja aikuiskoulutuksen suosio kasvaa hyödyttää lopulta kaikkia aikuiskouluttajia. Usein mietimme, että tuntiopettajiemme ei pitäisi olla kateellisia omista opiskelijoistaan, vaan kertoa myös muista työväenopiston kursseista ja opiskelumahdollisuuksista. Jos ajattelemme näin omien tuntiopettajiemme kohdalla, olisiko meidän ajateltava niin myös suhteessa kilpailijoihimme?

liettua
Kaunasissa on paljon mielenkiintoista ja kantaaottavaa katutaidetta. Kuva: Vaula Paunila

Alalla kuin alalla tuntuu pärjäävän se, joka brändää itsensä parhaiten. Ohjauksen näkökulmasta tämä on pelottavaa. Aikuisia ohjatessa ja aikuiskoulutusta promotessa lähtökohta ja tavoite pitäisi olla yksilön tarpeiden tunnistaminen ja niiden yhdistäminen tarjolla olevista mahdollisuuksista mielekkäimpään, ei siihen, jonka markkinointiosasto on pukenut houkuttelevimpaan kuoreen.

Teksti ja lisätietoa hankkeesta:

Elina Nissinen, (elina.nissinen@omnia.fi)
Omnia, Espoon työväenopisto

Hankkeen nettisivut: www.adeigus.be

Thank you, Social Innovation Found, for an interesting study visit and to all partners for inspiring conversations. We got valuable new ideas, thoughts and perspectives!

logo-adeigus_hires_cmyk