Omnia – tanssiva Espoon työväenopisto

Mitä on tanssi osana Espoon työväenopiston opetusta? Miten tanssinopetus taiteenlajina toteutuu ja miten aikuisten tanssinopetusta kehitetään Espoon työväenopistossa?

Etsin ratkaisuja näihin kysymyksiin aloittaessani tanssista vastuussa olevan liikunnan pedagogisen asiantuntijan tehtävän joulukuussa 2019.

tanssijat liikkeessä
Kuva: Anna-Liisa Parkkinen

Tanssi liikunnan ainealueella

Espoon työväenopistossa tanssi kuuluu liikunnan, terveyden ja hyvinvoinnin ainealueeseen, samoin kuin peruskoulun opetussuunnitelmassa tanssi on liikunnan osa-alue, eikä osa taito- ja taideaineita. Tanssin jaottelu ja kategorisointi on haasteellista, koska monia tanssilajeja voidaan harrastaa kuntotanssina, sosiaalisen tanssin muotona tai esittävän tanssin muodossa.

Espoon työväenopistossa tanssin eri lajit muodostavat n. 20 % koko ainealueen kurssitarjonnasta ja tanssia opettavia opettajia on n. 40. Opetusta järjestetään aikuisille, senioreille ja perheille.  Ainealueella tarjottavat lajit voidaan jakaa tanssiliikuntaan, pari- ja seuratansseihin ja muihin tanssinlajeihin.

Opetus on keskittynyt tanssilajien opiskeluun ja esiintymis- ja muuta oheistoimintaa on ollut vähäisesti. Voidaan kuitenkin todeta, että Espoon työväenopisto on merkittävä toimija aikuisten tanssinopetuksessa Espoossa, mutta se voi olla paljon enemmän. Espoon työväenopistolla on mahdollisuus kasvaa aikuisopetuksen kentällä kaikille avoimeksi Espoon omaksi tanssin taloksi, jossa myös taidetanssi on vahvasti edustettuna.

Tanssin suuntia tulevaisuudessa

Tanssiin taiteen lajina kuuluu asiantunteva opetus, mahdollisuus opiskella eri taidetanssin lajeja laajasti sekä esiintymistoiminta.  Edellä määriteltyjen osa-alueiden toteutuminen on edellytys myös aikuisille suunnatun tanssin taiteen perusopetuksen aloittamiselle, jota Espoon työväenopistossa järjestetään musiikissa, kuvataiteessa sekä kädentaidoissa. Kehittämistyöni kohteita ovat opetuksen kehittäminen, uusien tanssinlajien tuominen osaksi opetustarjontaa ja esiintymistoiminnan käynnistäminen.

Asiantuntevan opetuksen kehittämisessä rekrytointi on avaintekijä. Kuluneena keväänä ainealueelle on rekrytoitu yhdeksän uutta tanssinlajien opettajaa, joista seitsemällä on tanssin tai tanssin opettamisen korkeakoulututkinto. Pystymme tarjoamaan opiskelijoille yhä laadukkaampaa tanssinopetusta ja varmistamme riittävän ammattiosaamisen myös tanssin perusopetuksen tarpeisiin. Huomioimisen arvoista on, että tanssin ammattilaiset alkavat kokea vapaan sivistystyön oppilaitokset, ja niiden joukossa Omnia Espoon työväenopiston, merkittävänä työnantajana sekä työpaikkana, jossa on mahdollisuus tehdä mielekästä ja pitkäkestoista opetusuraa.

Taidetanssin lajeista klassinen baletti on vakiinnuttanut asemansa Espoon työväenopiston kurssitarjonnassa. Balettikursseja tarjotaan eri tasoisina kursseina, joiden opetussisällöt ovat sisältäneet myös repertuaariin, tansseihin eri baleteista, tutustumista. Alkavana syksynä baletin opetusta tarjotaan lähiopetuksen lisäksi verkko-opetuksena ja opistossa järjestetään syyslomalla ensimmäinen tanssileiri aikuisille, jossa on mahdollisuus syventyä treenaamiseen kahden eri opettajan johdolla. Kursseja järjestetään myös muissa esittävän tanssin lajeissa esimerkiksi flamenco ja itämainen tanssi.

Uutena lajina aloitetaan nykytanssi, joka taidetanssin kentällä on keskeinen tanssin laji. Nykytanssi käsittää eri tanssitekniikoita, suuntauksia ja ilmaisua. Käsite nykytanssi on yleisnimitys nykyhetken tanssilajeille. Syyskuussa käynnistyy Nykytanssia kaikille-kurssi tanssitaiteen maisterin Anna-Liisa Parkkisen johdolla. Lisäksi käynnistyy kaksi kurssia, joissa esiintyminen kuuluu kurssiohjelmaan: Nykytanssi workshop ja Aikuisbaletti, jatko 2 ryhmät, jotka esiintyvät aluksi Espoon työväenopiston omissa tilaisuuksissa, kunnes laajempi esiintymistoiminta mahdollistuu.

Osana espoolaista kulttuurielämää

Esiintymistoiminta nivoutuu osaksi tanssin yleisökasvatustyötä, joka kuuluu vapaan sivistystyön tehtävään. Syksyllä opistossa järjestetään ensimmäinen espoolaista tanssitaidetta ja taiteen tekijöitä käsittelevä Tanssin taikaa-luentosarja sekä pidetään ensimmäiset avoimien ovien tanssitunnit Tapiola tanssii-teemalla. Toivomme myös viime keväältä peruuntuneen Omnian ensimmäisten Tanssiaisten toteutuvan ensi lukuvuoden aikana.

Espoon työväenopistolla on menneinä vuosina ollut hyvin aktiivinen ja monipuolinen näytöstoiminta, joten osaamisresurssia on mahdollista käyttää perinteiseen näytöstoimintaan ja kehittää myös uusia näytöstoiminnan malleja, esimerkiksi kurssiryhmien esiintymisvierailuja Kulttuuriketjun kautta.

Kaikki edellä mainitsemani Espoon työväenopiston toiminnan muodot, vakiintuneesta kurssimuotoisen tanssinopetuksen järjestämisestä uusiin yleistä tanssitietoutta ja- aktiivisuutta lisääviin toimintamuotoihin, kasvattavat Espoon työväenopiston merkitystä Espoon kaupungin kulttuuriin liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa. KulttuuriEspoo2030-ohjelman mukaan kulttuuripalveluilla halutaan lisätä kaupunkilaisten tasa-arvoa, yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja hyvinvointia, ja kulttuuri nähdään kaupungin ”keskeisenä vetovoimatekijänä”. Espoolaisten keskuudessa Espoon työväenopiston ainealueet musiikki, teatteri, käsityö ja kuvataide ovat tunnettuja laadukkaasta opetustarjonnastaan ja kattavasta esiintymis- ja näyttelytoiminnastaan. Tanssi liittyy nyt mukaan edellä mainittujen rinnalle tavoitellen merkityksellistä osaa espoolaisten kokemassa taide- ja kulttuurielämässä.  Voimme elää ja kokea tanssikulttuuria aktiivisesti osallistuen, tanssijan tai yleisön roolissa, yhdessä toisten kanssa!

Mia Nirhamo, Liikunnan pedagoginen asiantuntija

Espoon työväenopisto, Omnia

 

Koronavirus kannusti liikunnan opetuksen digikolmiloikkaan

kuvituskuva

Maaliskuun puolivälissä, poikkeustilanteen keskeyttäessä lähiopetuksen, Espoon työväenopiston liikunta- ja hyvinvointikurssit olivat käynnissä täydellä teholla. Lähiopetuksen yllättäen katkaissut tilanne patisti koko liikunnan opetuksen ottamaan digikolmiloikan. Tilanne haastoi niin liikunnan ainealueen suunnittelijat ja assistentit kuin opettajat ja asiakkaatkin valtaisaan muutokseen.

Hyvin nopealla aikataululla oli tehtävä opetukseen valtava muutos, joka etenkin liikunnassa oli aivan uutta. Ennen maaliskuun poikkeustilannetta liikunnan ainealueen kurssitarjonnassa ei ollut verkkokursseja lainkaan. Liikunnan opetuksen siirtäminen verkkoon oli suurimmalle osalle opettajista kuin hyppy altaan syvään päätyyn – toki hengityslaitteet, työväenopiston henkilökunta, mukana.

Työväenopistolla oli opetuksen keskeytymisen aikaan käynnissä 318 liikunnan ja hyvinvoinnin lähiopetuskurssia, jotka olivat sisällöltään vesitreenistä joogaan ja baletista kuntonyrkkeilyyn. Kokonaisuutta oli opettamassa 86 opettajaa. Lähiopetuksen keskeydyttyä pyrimme muuttamaan niin monta kurssia etäopetukseksi kuin vain oli mahdollista.

Päätökset etäopetukseen siirtämisestä tehtiin nopeasti, uudet toimintatavat luotiin rivakasti, opettajille annettiin tilaa toteuttaa asioita omalla tavallaan, ja huomioitiin asiakkaan näkökulma sekä asiakkaiden ohjeistus verkko-opetukseen siirtymisestä. Muutos tehtiin viikossa ja se vaati ison ponnistuksen kaikilta, jotka liikunnan kursseja hallinnoivat ja opettavat. Keskeisessä roolissa olivat kurssien opettajat ja heidän valmiutensa hypätä uuteen ja tuntemattomaan omatoimisesti ja ilman syvällistä perehdytystä.

27 opettajaa uskaltautui tähän haasteeseen. Opettajien olohuoneet muuttuivat saleiksi, joissa liikunnan kursseja opetettiin. Opettajien kotona olevien perheiden aikatauluja soviteltiin, niin että tilaa vievä (myös äänellisesti) opettaminen saatiin sovitettua kotikoulun ja puolisoiden etätyöskentelyn kanssa yhteen. Digitekniikka otettiin käyttöön itsenäisesti oppien. Yhteinen tahtotila oli mahdollistaa asiakkaiden liikuntaharrastuksen jatkuvuus. Viikossa saimme muutettua 86 lähiopetuksen kurssia ohjatuksi etäopetukseksi ja tarjottua 1 634:lle opiskelijalle mahdollisuuden jatkaa liikuntaharrastusta poikkeustilasta huolimatta.

Saatumme tiedon poikkeustilan jatkumisesta pääsiäisen jälkeenkin liikunnan ja hyvinvoinnin ainealueelle luotiin ripeällä tahdilla 58 uutta verkkokurssia, jotka alkavat 15.4.-18.5. välisenä aikana. Näitä kursseja on toteuttamassa 22 opettajaa ja he voivat jatkaa normaalisti opetustyössään poikkeustilan aikana. Monet tuntiopettajat, jotka eivät vielä maaliskuussa pystyneet siirtämään kurssejansa verkko-opetukseksi, olivat nyt valmiita haasteeseen. Liikunnan suunnittelijat järjestivät pop-up koulutusta ja toimivat digitukena liittyen verkko-opetuksen toteuttamiseen.

Uudessa kurssitarjonnassa on etäopetukseksi muutettuja kursseja sekä aivan uusia verkko-opetukseen suunniteltuja kursseja mm. kahvakuula-treeniä, pilatesta, joogaa, balettia sekä tanssin ja joogan perhekursseja. Kurssitarjonnalla halusimme mahdollistaa asiakkaillemme tutun harrastuksen säilymisen muuttuneessa tilanteessa, sekä asiakkaidemme pysymisen liikunnallisesti aktiivisina. Esimerkiksi senioreille liikkumattomuus aiheuttaa jo viikossa merkittävää lihasvoiman laskua ja siten pidemmällä aikavälillä toimintakyvyn alenemista, joka voi lopulta olla kohtalokastakin.

Asiakkailta on tullut digikolmiloikasta valtavasti positiivista palautetta. Kuntoa ja hyvinvointia saa verkko-opetuksen avulla pidettyä yllä omassa olohuoneessa, mikä toivottavasti kannustaa asiakkaita liikkumiseen työväenopiston opetuskausien ulkopuolellakin. Lähiopetuksen sosiaalisuuskin on siirtynyt verkkoon, sillä opiskelija saa videon kautta yhteyden opettajaan ja omiin kurssikavereihinsa. Monille se on tärkeä yksinäisyyttä syrjäyttävä ja yhteisöllisyyttä tukeva tekijä. Näemme yhteisöllisen liikuntaharrastuksen jatkumisen tärkeänä osana asiakkaittemme, aikuisten, seniorien ja perheiden, jaksamista poikkeustilassa.

Teksti: Liikunnan pedagoginenasiantuntija Mia Nirhamo sekä suunnittelijaopettajat Taina Avo ja Piia Surakka.