Mikä ihmeen ”espanjaa livenä verkossa?”

Lähiopetuksen lisäksi olen opettanut erilaisia kielten verkkokursseja jo viisi vuotta. Sisäisen palon verkkokursseja kohtaan löysin kuitenkin vasta kaksi ja puoli vuotta sitten kun ryhdyin opettamaan espanjaa livenä verkossa. Tämä tarkoittaa sitä, että kerran viikossa kokoonnumme virtuaaliseen luokkahuoneeseen ja teemme aivan samanlaisia asioita kuin lähiopetuksessa.

Myönnän että en ole täysin puolueeton verkkokurssien suhteen

Olen opettanut Moodle-pohjaisia verkkokursseja, joissa annoin viikoittaisia tehtäviä ja henkilökohtaista palautetta opiskelijoille. Lisäsin vuorovaikutusta teettämällä tehtäviä keskustelualueella. Yritin epätoivoisesti saada opiskelijoita harjoittelemaan myös suullista kielitaitoa pyytämällä heitä nauhoittamaan puhutun kielen harjoituksia ja lähettämään minulle palautetta varten. Motivoituneimmat opiskelijat kyllä jaksoivat mutta minusta on ymmärrettävää, että tämän tyyppiset harjoitukset saattoivat jäädä osalta tekemättä.

Keskustelun harjoittelua verkossa

Suullisen kielitaidon harjoittelussa oleellista on saada välitön palaute keskustelukumppanilta. Ilman viikoittaista live-tuntia, kahvin tilaamisen harjoittelu kurssikaverin kanssa on kovin vaikeaa. Toki voi harjoitella fraaseja ja tilauksen tekemistä itsekseen kotona. Mutta paljon jännittävämpää on tehdä se parin kanssa, joka saattaa tilata kahvilan listalta ihan mitä tahansa ja tarjoilijan roolissa olevan pitää osata reagoida siihen. Se että voi sanoa jotain toisella kielellä ja että toinen vielä ymmärtää, on mielestäni kielen oppimisen suurin ilo.

Miten tämä ”livenä verkossa” ihan käytännössä toteutuu?

Espoon työväenopistossa on käytössä sähköinen luokkahuone nimeltä ”Blackboard collaborate”. Opiskelijat ja minä kirjaudumme sinne kerran viikossa kahden oppitunnin ajaksi. Minä jaan näytöltäni kurssin kirjaa kaikille osallistujille ja kaikilla on mikrofonit käytössä. Tunti alkaa nimenhuudolla, joka tehdään espanjaksi. Joskus keksin nimenhuudon yhteyteen pienen lämmittelyharjoituksen. Jos mikrofoni ei jostain syystä toimi, on myös käytössä kirjallinen chat-alue. Olen ollut onnekas espanjan kurssimateriaalien suhteen, koska sähköinen kirja sisältää kuunteluharjoitukset ja opettajan versiossa mallivastauksia on helppo näyttää. Opiskelijoilla on kotona usein fyysinen versio kirjasta sekä muistiinpanovälineet. Asioita käydään läpi ”yhteisellä alueella”. Opiskelijat on myös mahdollista jakaa pareihin tai pienryhmiin. Silloin parin kanssa ollaan omassa ”huoneessa” ja käytetään mikrofoneja kommunikointiin. Minä saatan opettajana piipahtaa ja kysellä, onko kaikki kunnossa, aivan kuten lähiopetustilanteessakin.

 

Anna Suutarla, tuntiopettaja
Espoon työväenopisto, Omnia

Digituelle huutava tarve – pystyvätkö julkiset palvelut vastaamaan huutoon?  

Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 2.9.2019

Espoolaisten digitaitoja vahvistavan Sähköisen asioinnin ABC -hankkeen syksyn ensimmäinen digiopastus pidettiin 23.8. Ison Omenan kirjastossa. Aiheena oli pankkitunnistautumisen muutos: syyskuussa voimaan astuvan maksupalveludirektiivin myötä pankit luopuvat tunnuslukulistoista ja ottavat käyttöön uudet tunnistautumistavat.  Opastukselle oli selkeä tarve – paikalle tuli 110 kuulijaa.

Pankeista mukana olivat Danske Bank, Nordea ja Osuuspankki. Opastus alkoi pankkien alustuksilla, minkä jälkeen uusia tunnistautumismenetelmiä harjoiteltiin pankkien edustajien ja hankkeen toimijoiden, 4H:n digihelppareiden, Enter ry:n vertaisopastajien ja Espoon kaupungin kirjaston ja Espoon työväenopiston työntekijöiden, avustuksella.

Järjestäjän näkökulmasta opastuksen valmistelu sujui kivuttomasti, sillä pankit lähtivät innolla mukaan tilaisuuteen. Aina näin ei ole. Useampi julkinen toimija – HSL, Verohallinto, Kela ja Väestörekisterikeskuksen Suomi.fi-palvelu – on resurssipulaan vedoten kieltäytynyt kutsusta.

Tilanne on ristiriitainen: yhtäältä julkinen valta haluaa lisätä sähköistä asiointia mutta ei toisaalta suuntaa riittävästi resursseja digitukeen. Tämä rikkoo hyvää hallintoa. Hallintolain (434/2003) mukaan viranomaisten on tiedotettava toiminnastaan ja palveluistaan ja annettava neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin.

Julkiset digiopastukset olisivat omiaan tähän: niiden kautta on mahdollista tavoittaa ihmisiä, joille sähköisten palveluiden käyttö on vierasta ja jotka tarvitsevat siksi tukea niiden käytössä. Valtiovarainministeriön rahoittaman AUTA-hankkeen loppuraportissa todetaankin olevan tärkeää, että ”sähköisessä asioinnissa ja laitteiden käytössä tarjotaan halukkaille monipuolista tukea siten, että tuki saavuttaa sitä tarvitsevan oikealla tasolla ja tavalla” (AUTA 2019).

Julkiset digiopastukset ovat myös keino ehkäistä digisyrjäytymistä: Tilastokeskuksen mukaan eläkeläisistä 28 prosenttia ei vuonna 2018 käyttänyt lainkaan internetiä (Tilastokeskus 2018).

Mikäli digisyrjäytymistä halutaan ehkäistä, ei riitä, että tukea on saatavilla julkisten palveluiden asiakaspalvelupisteissä. Tuen on oltava monipuolista, ja sen on – tarpeen mukaan – sisällettävä myös jalkautuvaa digitukea. Kaikille avoimet yleisötilaisuudet tarjoavat julkiselle sektorille paitsi tilaisuuden kertoa sähköisistä palveluista ja rohkaista niiden käyttöön myös lisätä saavutettavuutta. Samalla palvellaan ihmisiä, joilta kerätyin verovaroin julkiset palvelut tuotetaan.

Anu Salmela, FT, projektipäällikkö
Sähköisen asioinnin ABC -hanke
Espoon työväenopisto, Omnia

Espoon työväenopiston syksyn 2019 digiopastukset:

  • 3.9. klo 12–14, Ison Omenan kirjasto, Stage: Espoon kaupungin sähköiset terveyspalvelut
  • 23.9. klo 11–13, Ison Omenan kirjasto, Stage: OmaKanta
  • Marraskuuksi on suunnitteilla tietoturva-aiheinen opastus – seuraa Omnian ajankohtaista-sivua: https://www.omnia.fi/kaikki-ajankohtaiset

Lähteet:

AUTA. 2017. Digituen toimintamalliehdotus. AUTA-hankkeen projektiryhmän loppuraportti.

Hallintolaki 434/2003.

Tilastokeskus. 2018. Liitetaulukko 9. Internetin käyttö ja käytön useus 2018, %-osuus väestöstä. https://www.tilastokeskus.fi/til/sutivi/2018/sutivi_2018_2018-12-04_tau_009_fi.html

 

 

Sähköinen asiointi tulee – oletko valmis?

Nyt on taas se aika vuodesta, jolloin veroilmoitukset ovat ajankohtaisia. Verohallinto on auttanut meitä, ja saamme valmiiksi esitäytetyn veroilmoituksen suoraan heiltä. Meidän tehtäväksi jää tarkastaa, onko kaikki oikein vai puuttuuko ilmoituksesta joitain keskeisiä tietoja. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa sähköpostiini tuli viesti: ”Sinulle on saapunut OmaVeroon esitäytetty veroilmoitus, terveisin Verohallinto.” Esitäytetyn veroilmoituksen täydentäminen kävikin kätevästi OmaVerossa.

Omniassa työväenopistossa digiosaamista ovat tukeneet, laajan kurssitarjonnan lisäksi, Tietotuvat, johon ihmiset voivat tulla tietotekniikkahuolineen ja -murheineen.  Nyt työväenopisto on yhteistyössä Espoon kaupungin asiointipisteiden ja kirjastojen sekä Enter ry:n ja Espoon 4H-yhdistyksen kanssa hakenut ja saanut rahoitusta Sähköisen asioinnin ABC –hankkeelle (1.1.2019-31.12.2020).  Hankkeessa luodaan toimintamalli, joka rohkaisee, innostaa ja valmentaa sähköiseen asiointiin. Kohderyhmänä ovat henkilöt, joiden digitaaliset taidot tarvitsevat vahvistamista. Tavoitteena on kehittää malli, joka rohkaisee ja innostaa sähköiseen asiointiin sekä lisää osaamista, jota tarvitaan digitalisoituvan yhteiskunnan arjessa selviämisessä.

Hankkeessa luotava toimintamalli koostuu matalan kynnyksen koulutuksesta, ohjauksesta ja neuvonnasta. Kevään aikana järjestämme kolmet Digikinkerit, joissa kuullaan sähköisten palvelujen asiantuntijoiden tietoiskuja ja harjoitellaan yhdessä palvelujen käyttöä. Osallistujien on mahdollista saada henkilökohtaista opastusta ja tukea tietotekniikkaan erikoistuneen senioriyhdistys Enter ry:n vapaaehtoisilta ja 4H-järjestön koulutetuilta nuorilta.

Digikinkerit ovat maksuttomia, eivätkä ne vaadi ennakkoilmoittautumisia. Osallistujat saavat tapahtumissa käyttöönsä tietokoneet, mutta halutessaan omankin laitteen saa tuoda mukanaan. Tapahtumat jatkuvat syksyllä.

Kevään Digikinkerit:

  • 25.4. klo 10.30-12.30, Ison Omenan kirjasto, Stage, teema: HSL:n vyöhykeuudistus ja Yle Areena (Huom! Tietokoneet ja istumapaikat 12 ensimmäiselle)
  • 6.5. klo 10-12, Ison Omenan kirjasto, Stage, teema: Veroilmoitus ja vahva tunnistautuminen (Huom! Tietokoneet 12 ensimmäiselle)
  • 21.5. klo 14-16, Espoon työväenopisto, Itätuulentie 1, atk-luokka 323, teema: työväenopiston Ilmonet-verkkopalvelu

Mutta ei sähköinen asiointi aina tunnu ihan helpolta. Se vaatii harjoittelua ja kokonaisuuden tarkastelua. Itse otin ensimmäisenä käyttöön suomi.fi-viestit. Syitä oli kaksi. Ensinnäkin uskon, että suomi.fi-viestit on luotettava tapa viestiä viranomaisten ja muiden palvelua käyttävien organisaatioiden kanssa. Ja toisekseen toivoin, että tällä päätöksellä vältyn lukemattomien osoitteiden ja salasanojen muistamiselta. Sitä paitsi suomi.fi-palvelu on tietoturvallinen: viestien käyttäminen on turvallista, koska kaikki viranomaisten ja minun välillä liikkuvat päätöstiedot, viestit ja viestien liitetiedostot kulkevat salattuina tietoturvallista reittiä pitkin. Helppoa ja turvallista, eikö totta!

Tuula Alanko, koulutuspäällikkö
Espoon työväenopisto, Omnia

Verkko-opetus – suuri mahdollisuus!

digipic_pieni

Verkon kautta opiskeleminen tuo meille, nykypäivän kiireisille ihmisille, uusia mahdollisuuksia ajasta ja paikasta riippumattomaan itsensä kehittämiseen sekä muuhun mukavaan tekemiseen. Lähes kaikki on mahdollista toteuttaa verkon välityksellä. Uudet menetelmät tuovat myös haasteita koulutusten järjestäjille – miten pysymme mukana kiihtyvässä teknologisessa kehityksessä ja samalla pystymme toteuttamaan oman perustehtävän?

Turun työväenopistossa on lähdetty ansiokkaasti kehittämään verkkoluentoja osana kansalaisopistotoimintaa. Luentovastaava Tero Kuusela on kirjoittanut artikkelin heidän verkkoluentomallistaan. Artikkelissaan hän korostaa, että merkittävin rajoittava tekijä on teknisten valvojien saatavuus, koska osaavia henkilöitä on vähän ja lähetysten on sovittava heidän aikatauluihinsa.

Sama ongelma on tuttu myös Espoon työväenopiston verkko-opetukselle. Lähetykset ovat yleensä ilta-aikaan, opettajan pitää pystyä keskittymään opetustehtävään ja teknisiä ongelmia saattaa tulla heti lähetykseen sisäänkirjautumisesta lähetyksen loppuun saakka.Samalla kun verkko-opetuksen määrä oppilaitoksissa lisääntyy, myös tukea tarvitaan enemmän.

Omniassa teknistä apua tarjoaa digitiimi. Viime vuonna työväenopistossa aloitettiin kielten verkko-opetuksen osalta kehittäminen digitiimin kanssa. Tänä syksynä kokeillaan yhteistyöpilottia, jossa otetaan mukaan myös ammatillisen koulutuksen oppijoita. Tässä mallissa tärkeää on nuoren valmentaminen tehtävään. Digitiimin henkilöstö on kouluttanut syksyn aikana nuoren, kolmannen lukuvuoden datanomiopiskelijan, joka toimii teknisenä tukena opettajalle ja opiskelijoille työväenopiston kielten verkko-opetuksen lähetysten ajan. Omniassa on laadittu ohjeet ja valmennukset niin verkko-opetusta antaville tuntiopettajille kuin kursseille osallistuneille oppijoillekin.  Valittu nuori osallistui syyskauden alussa näihin valmennuksiin ja sen lisäksi digitiimin henkilöstö antoi hänelle henkilökohtaista valmennusta tyypillisten teknisten ongelmien ratkaisemiseen. Koko kokeilun ajan nuori saa apua tarvittaessa digitiimiläisiltä.

tietokone_pieniInnokkaan henkilöstön lisäksi kokeilun on mahdollistanut Vapaan sivistystyön innovatiivinen toimintamalli -hanke. Jatkossa tulee ratkaista, miten teknisen tuen antamisesta kertyvät kustannukset katetaan, kun hankerahoitusta ei enää ole saatavilla. Pilotti on hyvä kokeilu oppilaitoksen sisäisestä yhteistyöstä ja siitä, miten oppilaitos voi tarjota työssä oppimisen mahdollisuuksia nuorille ja vastavuoroisesti nuori saa arvokasta työkokemusta. Näin työväenopisto saa tarvitsemansa teknisen tuen verkko-opetuksen lähetyksiin.

 

Tuula Alanko, projektipäällikkö
Vapaan sivistystyön innovatiivinen toimintamalli -hanke
Omnia, Espoon työväenopisto

 

Espoon työväenopistossa kehitetään opettajien TVT-taitoja yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa

005ed

Kotona verkossa –hanke madaltaa kynnystä digiloikan edessä.

Opettajien tieto- ja viestintätekniset taidot, digipedagogiikka, internet-pohjaiset työkalut, sähköiset opetusalustat ja niin edelleen… Paineet digiloikkaan aiheuttavat sekä  ihastusta että ahdistusta opetusalan ammattilaisissa. Tiedetään, että verkko tulvii erilaisia opetuskäyttöön soveltuvia työkaluja ja oppimisympäristöjä, mutta millä ajalla niihin perehtyisi, jotta osaisi poimia aika sekavasta maailmasta sellaiset välineet, jotka oikeasti tuovat lisäarvoa opetukseen? Opettajien odotetaan käyttävän digitaalisia menetelmiä opetuksessaan, mutta organisoitu koulutus puuttuu tai ainakin sen tavoittaminen vaatii opettajalta suurta aktiivisuutta. Lisäksi opettajien tekninen osaaminen voi olla siinä määrin hataraa, että hyvin suunniteltu kokonaisuus tablettien tai tietokoneiden kanssa kaatuu siihen, että osa koneista ei toimi toivotusti ja tekninen tuki ei ole käden ulottuvilla.

Takaraivossa jyskyttää kuitenkin tietoisuus siitä, että perinteisten kynien, kirjojen ja papereiden sijasta opetusta on siirrettävä osin verkkoon ja erityisesti työvoimakoulutuksessa opiskelijoiden on saatava hyvät digitaaliset valmiudet, jotta he pärjäävät yhteiskunnassamme ja työelämässä.

Näihin haasteisiin vastaa noin vuoden mittainen Kotona verkossa –hanke, missä on mukana 14 oppilaitosta ympäri Suomen.  Hanketta koordinoi myös kotoutumiskoulutusta tarjoava Luksia ja hankkeen rahoittaa Opetushallitus.

Hankkeen tavoitteena on jalkauttaa digitaalisia opetusmenetelmiä osaksi maahanmuuttajien opetusta. Yhteydenpito oppilaitosten kesken hoidetaan hankkeen aloitus- ja lopetuskohtaamisia lukuun ottamatta Moodlessa, missä jaetaan ajatuksia ja kokemuksia siitä, miten digitaalisia työkaluja ja oppimisympäristöjä käytetään mielekkäästi hyväksi opetuksessa.

Lauran ryhmä

Hankkeessa on mukana jokaisesta oppilaitoksesta noin viisi opettajaa, jotka kokeilevat uusia digitaalisia menetelmiä opetuksessaan ja jakavat kokemuksiaan Moodlessa. Keskustelu verkossa on ollut ehkä hieman tavoitetta hiljaisempaa, mutta kesäkuussa pidetty ensimmäinen webinaari osoitti, että työtä asian eteen on oppilaitoksissa kuitenkin tehty. Näin myös meillä ja erityisesti asian eteen ponnistellaan nyt syyskuussa, kun jokainen kotoutumiskoulutuksen opettaja perehtyy muutamaan digivälineeseen ja laatii tästä esityksen koto-opettajien kehittämispäivään, joka järjestetään 21.9. Hankkeen budjetista pystymme maksamaan palkkaa tästä työstä.  Opettajilla on päivän ajan käytössään sekä tietokone että tabletti, jotta he  voivat esitystä seuratessaan tutustua opiskeltavaan menetelmään käytännössä.

Ja pedagogiikan ammattilaisia kun olemme, niin emme suinkaan tyydy yksittäisen välineen esittelyyn vaan on tarkoitus esitellä kokonainen opetuskokonaisuus, jossa on käytetty jotakin digitaalista menetelmää ja perustella, miten uusi menetelmä tuo lisäarvoa opetukseen. Jotkut ideat ovat hyvin yksinkertaisia: Paikallissijoja on esimerkiksi kätevä opetella Reittiopas.fi –palvelun avulla, jolloin myös opitaan kulkemista pääkaupunkiseudulla. Koti-teeman ollessa koulutuksen alkuvaiheessa ajankohtainen, voi samalla kurkkia asunnonvuokrausilmoituksia netistä. Opiskelijat oppivat sanaston lisäksi, mistä tarpeen tullen etsiä asuntoa. Esimerkiksi helppokäyttöinen Quizlet tuo vaihtelua sanaston opettelemiseen ja pelillinen ympäristö usein motivoi ja mieli pysyy virkeänä, kun vaihtelee tilaa ja välinettä. Itse imen ideoita lasten alakoulun kielten opetuksesta, mistä olen saanut hyviä ideoita muun muassa bloggaukseen kielen opiskelun alkuvaiheessa. Olen myös huomannut, että englannin kielen kommunikatiivinen taito kehittyy uusilla menetelmillä todella paljon nopeammin kuin omina kouluaikoinani.

Tämä kaikki olisi hyvä saada kotoutumiskoulutuksen lisäksi myös osaksi omaehtoista suomen kielen opetusta. Nyt kun maahamme kotiutuu paljon ihmisiä maista, missä digitalisaatio ei ole vielä kaikkia saavuttanut, on meillä maahanmuuttajien opettajilla suuri vastuu siinä, että opiskelijat saavat kursseillamme valmiudet hoitaa asioitaan verkossa sekä hyödyntää verkkopalveluita esim. suomen kielen opiskelussa ja muussa itsensä kehittämisessä. Tiedonhakutaidot ovat keskeisessä osassa.

Haasteena on myös opiskelijoiden hyvin erilaiset valmiudet. Kurssilla voi olla samaan aikaan tietotekniikan insinööri ja opiskelija, joka ei ole käyttänyt aikaisemmin hiirtä. Opetuksen koordinoiminen vaatii taitoa, sisua ja luovuutta ja sen sietämistä, että kaikki ei aina onnistu täydellisesti.
Tämän vastuun kantamiseen me tarvitsemme sekä opettajien että oppilaitosten välistä verkostoitumista. Yhteistyö on voimaa.

Antoisaa syksyn alkua kaikille!

Laura Lindeman
Suomen kielen opettaja,  kotoumiskoulutus
Kotona verkossa -hankkeen pääkäyttäjä
Omnia, Espoon työväenopisto