Verkossa voi antaa jotain enemmän

Mia Nirhamo on toiminut vajaan vuoden Espoon työväenopistossa pedagogisena asiantuntijana. Koronan vauhdittama digiloikka innosti Miaa tutustumaan myös Omnian pedagogisen päällikön Taru Kekkosen luonnostelemaan Omnian verkkokurssituotantoprosessiin ja pilotoimaan sitä omalla verkkokurssillaan.

Miksi verkkoon?

Mia on opettanut balettia jo yli kaksi vuosikymmentä taidetanssin oppilaitoskentällä, ja siellä tanssin ja taidon verkko-opettaminen ei kuulunut lajin kehityssuuntiin, ainakaan ennen koronakevättä.  Edelleen hän on sitä mieltä, että paremmat oppimistulokset saavutetaan lähiopetuksessa tai yhdistäen lähiopetusta ja verkko-opetusta, mutta verkon kautta voi tarjota jotain enemmän ja myös heille, jotka eivät lähiopetukseen syystä tai toisesta voi tai halua osallistua.

Verkon kautta oppimistilanne ei ole sama kuin lähiopetuksessa, ja se on hyvä tiedostaa verkkokurssia ideoidessa. Tärkeimpänä pohdintana Mia pitääkin sitä, miksi kurssi toteutetaan juuri verkossa.

Mia rakensi Tutustu klassiseen balettiin -kurssin Moodle-alustalle, jossa oli materiaalien ja keskustelun lisäksi itsenäisiä tehtäviä sekä vertaisoppimistehtäviä. Reaaliaikaiset verkkotapaamiset pidettiin Jitsin kautta, ja niiden aikana järjestettiin baletin opetustunti lähiopetuksen tapaa noudattaen.

Auktoriteetistä oppijan aktivoijaksi

Mia oli jo kauan haaveillut, että voisi sisällyttää opetukseensa enemmän baletin historiaa, tuoda esille kootusti sanastoa ja auttaa lyhyessäkin ajassa opiskelijoitaan ymmärtämään kontekstia, balettia taiteenlajina, paremmin. Lähiopetuksessa painotus on kuitenkin aina enemmän liikkumisessa ja fyysisessä tekemisessä. Verkkoalusta mahdollisti näiden yhdistämisen.

Myös erilaisten oppijoiden huomioiminen onnistui verkon kautta paremmin, sillä sisältö verkkoalustalla on monipuolista ja kerrattavissa. Siinä missä toinen oppii termit kuuntelemalla, toisen täytyy nähdä sanat kirjoitusasussaan. Mian mukaan liikkeen oppimiseen tarvitaan liikkeellisiä malleja, joita on mahdollista matkia, sanallisten ohjeiden ja tuntoaistimusten lisäksi.  Baletissa perinteisesti opettaja on ollut tiedon ja toiminnan auktoriteetti, mutta verkkokurssilla opettaja muuttuu enemmän oppimisen ohjaajaksi ja oppijan aktivoijaksi. Mia yllättyi iloisesti siitä, kuinka aktiivisia opiskelijat olivat Moodle-ympäristössä.

Verkkokurssituotantoprosessista tukea kurssin suunnitteluun ja rakentamiseen

Verkkokurssituotantoprosessin parasta antia Mialle oli ymmärrys vaiheistuksesta sekä sparraus eri vaiheissa. Pedagoginen käsikirjoitus toimii kurssin punaisena lankana. Lisämateriaalilla voi halutessaan tarjota innokkaille opiskelijoille vieläkin enemmän. Kurssin rakentaminen toki vie aikaa, mutta monta osaa on mahdollista hyödyntää myöhemmin uudelleen. Tekniseen toteutukseen on saatavilla tukea. Koulutuksia järjestetään Omnian Teamsin kautta Etäopetuksen ja ohjauksen tuki -tiimissä.

 

Teksti: Satu Luhtanen
Kuva: Mia Nirhamo

 

Kulttuurienvälistä verkostoitumista ja projektinhallintaa Portugalissa

Suoritin kesällä 2019 Erasmus+-rahoituksella Portugalissa koulutuksen ”Project Management for Cross-Cultural Exchange Projects in Europe”. Majoitus- ja koulutuspaikkana oli hotelli Maiassa, puolen tunnin metromatkan päässä Portosta. Koulutukseen osallistui opettajia kuudesta maasta: Saksasta, Unkarista, Puolasta, Liettuasta, Slovakiasta – ja minä Suomesta. Koulutuksen järjesti Institut für europäische Lehrerfortbildung UG.

Koulutukseen sisältyi 48 tuntia opetusta eli aamusta iltaan jokaisena päivänä. Aiheena oli yhteiseurooppalaisten hankkeiden toteuttaminen, niiden kehitteleminen, suunnitteleminen ja hallinnointi. Aamut alkoivat lämmittelyllä ulkona, minkä jälkeen oli luentoja, keskustelua pienryhmissä tai muita ryhmätyötehtäviä, kuten esimerkiksi roolileikkejä ja interaktiivisten julisteiden tekemistä. Osallistujat myös esittelivät aiempia Erasmus-projektejaan ja yhteistyömalleja. Kansainvälisenä iltana esittelimme maidemme erityispiirteitä ja nautimme rennommasta ohjelmasta.

Pitkistä päivistä huolimatta ohjelmaan mahtui tutustumista Portoon ja sen uskomattoman kauniisiin laatoitettuihin rakennuksiin. Sää suosi ja suurin osa meistä matkaili myös meren rannalle. Koulutuksen järjestäjät veivät meidät ensimmäisenä päivänä retkelle Portoon, jossa laskeuduimme köysiradalla Douro-joen toiselle puolelle ja kävimme tutustumassa portviinin valmistukseen maisteluineen. Toisen retken teimme viikon ainoana sateisena päivänä Guimarãesiin, jota pidetään Portugalin syntypaikkana. Siellä vierailimme linnoituksessa ja tutustuimme keskustaan. Viimeisenä iltana nautimme yhdessä portugalilaisesta perinneruoasta Portossa ravintola Chez Lapinissa joen rannassa. Bussimatkoilla saksalaiset viihdyttivät meitä yhteislauluilla.

Koska kaikki osallistujat (ja kouluttajat) olivat opettajia, puhuttavaa riitti ja kaikki olivat motivoituneita. Olimme erittäin kiinnostuneita toistemme oppilaitoksista ja niiden resursseista, työnkuvista, palkkauksesta ym. Mietimme miten oppilaitoksemme voisivat tehdä yhteistyötä jatkossa ja kehittelimme hankeideoita. Kaikki pitivät suomalaista koulutusjärjestelmää suuressa arvossa, ja monet haluaisivat juuri sen vuoksi hankeyhteistyötä suomalaisten oppilaitosten kanssa. Muut osallistujat opettivat peruskoulussa tai ammatillisessa koulutuksessa. Mainostin Omnian monipuolisuutta, jotta koulutuksesta saataisiin mahdollisimman suuri anti hankkeille jatkossa. Kurssin aikana piti suunnitella ryhmätyönä hankesuunnitelma, minkä suoritin yksin otsikolla ”Improving Intercultural Teaching Competencies In Omnia Espoo Adult Education Centre”, koska Espoon työväenopisto poikkesi paljon muista oppilaitoksena.

Opin koulutuksessa:

  • Muissa maissa arvostetaan edelleen paljon suomalaista koulutusta.
  • Erasmus+-ohjelman kautta rahoitettava Avaintoimi 1, Learning Mobility of Individuals, on liikkuvuushanke, jonka kautta oppilaitos voi lähettää ulkomaille kenet tahansa henkilökuntaan kuuluvan, vaikka vaksin.
  • Erasmus+-ohjelman Avaintoimi 2, Cooperation for innovation and the exchange of good practices, on kansainvälinen kumppanuushanke, joka keskittyy hyvien käytäntöjen vaihtamiseen. Sen kautta toiseen maahan opiskelemaan on mahdollista lähettää myös aikuisopiskelijoita.
  • Millaisia Erasmus+-rahoituksia ja muita rahoitusmahdollisuuksia on.
  • Millaisia alustoja yhteistoiminnalle on kehitetty (kuten eTwinning).
  • Miten löytää kumppaneita ja millaiset roolit kumppaneilla on hankkeissa.
  • Miten hallinnoida saatua rahoitusta.
  • Hakemuksessa suuret sanat ovat tärkeitä, ”intercultural” tuo aina rahaa.
  • Hakemuksessa toisto on tärkeää vastauksesta toiseen.

Opin myös:

  • Haribo-karkit ovat supersuosittuja Saksassa ja nimen loppu tulee Bonnin kaupungista (alku kehittäjän nimestä).
  • Liettualaisen naisen sukunimestä näkee, onko hän naimisissa. Sukunimien päätteet ovat erilaisia. Miehen sukunimessä ei ole kuin yksi päätevaihtoehto.
  • Slovakiassa on jo toukokuussa 35–40 astetta lämmintä.
  • Unkarilaiset sanovat henkilöstä puhuessaan ensin sukunimen. Tyyliin ”Näin tänään Surakka Piian”.
  • Puolassa on hiekka-aavikko.

Oppimaani pääsen käyttämään työssäni osallistumalla seuraavan Erasmus+-hakemuksen tekoon. Lisäksi opiskelutovereistani on löytynyt yhteistyökumppaneita Omnialle.

Suosittelen Erasmus+-koulutuksia ja työn varjostamista (job shadowing) kaikille, erityisesti uusien maisemien laajentaman perspektiivin ja tavattujen ihanien kollegoiden ansiosta!

Piia Surakka, liikunnan suunnittelijaopettaja
Espoon työväenopisto, Omnia

Kokemuksia draamakasvatuksesta kielen opettamisessa

Kävin viime syksynä koulutuksessa nimeltään ”NYT – Draama oppimisen avuksi kouluihin”. Koulutus oli suunnattu perusopetuksen, lukion, vapaan sivistystyön, ammatillisen sekä taiteen perusopetuksen opetustoimen henkilöstölle. Tavoitteena oli antaa opettajille valmiuksia draaman käyttöön opetusvälineenä eri oppiaineissa sekä aineiden välisessä yhteistyössä. Kiinnostuin heti koulutuksesta, koska olen aina halunnut tehdä opetuksestani paljon aktiivisempaa ja toiminnallisempaa. Suurin osa kursseistani järjestetään illalla työn jälkeen ja yleensä oppilaat ovat melko väsyneitä. Haluaisin oppia erilaisia menetelmiä, joissa voisin herättää innostusta oppilaissa ja kannustaa espanjan kielen käyttöä ikään kuin luokan ulkopuolella näyttelemisen avulla.

Koulutuksessa perehdyimme draamakasvatukselliseen ajatteluun, tutustuimme erilaisiin draamatyövälineisiin sekä sovelsimme niitä käytännössä. Kävimme läpi taiteen, erityisesti teatterin, ja kasvatuksen suhteen pitkää historiaa. Taidepedagogiikassa käytetään erilaisia esteettisiä menetelmiä luomaan kokemus, joka avaa näkymän moniäänisempään maailmaan. Periaatteena on holistinen ihmiskäsitys: Ihminen on ajatteleva, aistiva, tunteva ja toimiva olento.

Koulutuksen idea oli, että opettajat kokeilivat itse erilaisia menetelmiä koko koulutusryhmän kanssa, reflektoivat niitä pienissä ryhmissä ja valitsivat muutamia omaan opetukseen sekä kirjoittavat raportin kokemuksestaan. Suunnittelin siis itse pienen harjoituksen kahdessa eri ryhmässä. En voinut käyttää draaman menetelmiä koko tunnin aikaa, koska sopivaa luokkaa ei ollut saatavilla. En myöskään uskaltanut pakottaa heitä voimakkaasti pois mukavuusalueelta liioilla draamaharjoituksilla. Molemmat ryhmät ovat kuitenkin opiskelleet kanssani jo kaksi vuotta, luottavat minuun ja meillä on rento tunnelma tunneilla.

Turvallisesti pois mukavuusalueelta

Espanja A2.2 Aún más pasos – Lisää jatkoaskelia -kurssilla teemana tällä viikolla oli menneisyyden muoto, preteriti, ja ajattelin soveltaa harjoitusta ”elämäntarina yhdessä minuutissa”. Koska tarkoituksena oli käyttää preteritin muotoja vieraalla kielellä, en voinut pyytää opiskelijoita aloittamaan harjoitusta ilman aikaa valmistautumiseen. Jos harjoitus olisi ollut suomeksi, se ei olisi tukenut oppimistavoitetta. Edellisellä tunnilla annoin kotitehtäväksi tutustua jonkun kuuluisan henkilön elämäkertaan ja kirjoittaa pieni teksti. Ajattelin, että tämä auttaisi valmistelemaan omaa elämäntarinaa lyhyenä kertomuksena lyhyessä ajassa. Opiskelijat kertoivat oman elämäntarinansa ensin parin kanssa ja sitten koko luokalle.

Espanja A1.3 Jatkoaskelia -kurssilla teemana on ollut gerundi ja refleksiiviverbit. Ajattelin käyttää ”valehtelija”-harjoituksen yksinkertaistettua versiota, jossa yksi tekee keskellä miimisesti jotain toimintaa ja muut arvaavat mistä on kyse käyttämällä gerundi-rakennetta. Selitin tehtävän ja oppilaat vaikuttivat jännittyneiltä mutta myös innokkailta. Harjoitus sujui hyvin ja oppilailla oli hauskaa. He arvasivat heti, mistä toiminnasta on kyse, mutta eivät vastanneet heti, koska eivät muistaneet, mitä se oli espanjaksi, mutta silloin muut kaverit auttoivat. Vieras kieli selvästi hidasti reagoimista, mutta oppilaat huomasivat, että on mahdollista käyttää vierasta kieltä myös spontaanisti ja vuorovaikutuksella tavalla.

Molemmissa kokeiluissa kysyin opiskelijoilta harjoituksen jälkeen, mitä mieltä he olivat kokemuksesta, ja he sanoivat, että he pitivät siitä kovasti, ja että jatkossa voisimme tehdä lisää samantyyppisiä harjoituksia. Mielestäni siis aina kannattaa kokeilla jotain uutta. Opiskelijat myös nauttivat siitä, kunhan harjoitus tehdään rauhallisesti ja rennossa tunnelmassa. Aikuiset uskaltavat kokeilla uutta, kun se on mielekästä, hauskaa, turvallista ja tukee täysin oppimistavoitetta.

Isabel Granados Hidalgo, espanjan tuntiopettaja
Espoon työväenopisto, Omnia

Los geht’s! Aitoja kohtaamisia ja käytännönläheistä vieraan kielen oppimista saksan kielen keskustelukurssilla

Kannattaako Pietarissa käydä paikallisessa banjassa ja mikä on sen ero suomalaiseen saunaan? Ja miten voisi selittää saksankieliselle löyly-sanan merkityksen…?

Saksan kielen keskustelukurssilla Espoon työväenopistossa tutustumme opiskelijoiden kanssa saksan kieleen ja moninaiseen kulttuuriin eri näkökulmista. Osallistuminen Espoon työväestön kurssille tarjoaa lisäksi oivan mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin ja heidän ajatuksiinsa ja samalla laajentaa omaa maailmankuvaa. Kursseille osallistuu kirjava joukko eri-ikäisiä ihmisiä eri ammateista ja taustoista. Nuorin osallistuja on ollut kaksikymppinen, kun taas vanhin keskustelukurssin opiskelija oli lähes kahdeksankymmentä vuotta vanha.

Saksan kielen kurssilla on rajattu sisältö ja ohjelma, mutta se kehittyy opiskelijoiden ehdoilla. Omalla persoonallisuudellaan jokainen opiskelija vaikuttaa siihen, että kurssi elää tavallaan omaa ”elämäänsä”. Kun keskustelukurssin opiskelijat tutustuvat toisiinsa paremmin kurssin edetessä, oma mielipide on helpompaa ilmaista vapaammin. Samalla keskustelu siirtyy luontevasti aiheesta toiseen. Puhutaan saksankielisten maiden jouluperinteistä tai suomalaisesta arjesta kuten kirkasvalolaitteen hyödyistä pimeänä vuodenaikana – auf Deutsch.

Saksan kieli ei ole pelkästään oppimissisältöä vaan myös ilmaisun väline – se tekee oppimisesta tehokasta ja merkityksellistä. Jo kasvatustieteen perusopinnoissa todetaan, että asiat opitaan parhaiten, jos oppimissisältö kytkeytyy oppijan oman elämään ja kokemuksiin. Parhaimmillaan oppiminen keskustelukurssilla voi olla hauskaa, tehokasta ja sosiaalisesti rikastavaa.

Kurssille osallistumiseen taitaa sisältyä jopa yhteiskunnallinen ulottuvuus. Työväenopiston kurssi edustaa konkreettista ja käytännönläheistä tapaa opiskella ja kohdata erilaisia ihmisiä. Nykyistä mediayhteiskuntaa kritisoidaan yhä useammin siitä, että moni ihminen elää omassa sosiaalisessa kuplassaan, jossa samalla arvopohjalla ajattelevat ihmiset vain vahvistavat omassa ryhmässä vallitsevia mielipiteitä. Eläminen sosiaalisen median kuplassa voi pahimmillaan johtaa siihen, että ei enää vaivaudu kohtaamaan ihmisiä ja kuuntelemaan heidän mielipiteitään kasvokkain.

Saksan kielen keskustelukurssilla pääset vaihtamaan ajatuksia kanssaihmisten kanssa erilaisista aiheista – ja samalla laajennat saksan kielen sanastoasi ja harjoittelet lauserakenteita käytännössä! 😉

Herzlich Willkommen!

Roland Buhre, saksan kielen tuntiopettaja
Espoon työväenopisto, Omnia

Stand up -koomikoksi?

Mikä voisi enemmän kiehtoa ja pelottaa kuin ajatus esiintymisestä elävän yleisön edessä, omana itsenään, omilla jutuillaan, joiden keskeisin tarkoitus on saada yleisö nauramaan, ja paljon.

Stand up -komedian  tekemiseen perehdyttäminen on matka itsetuntemukseen. Kun olemme ymmärtäneet perusteet naurun synnystä, vitsien rakenteesta, juttujen ideoinnista, esiintymiseen liittyvistä tekniikoista, yleisön kohtaamisesta, komedian rytmistä, jää jäljelle vain pelko ja kysymys siitä kuka minä olen. Aluksi me pelkäämme, ettemme muista juttujamme tai että unohdamme seistä valossa, esitellä itsemme, lopettaa ajoissa. Me pelkäämme metelöivää yleisöä, välinpitämättömyyttä, hiljaisuutta. Lopulta me pelkäämme, ettei meidän tapaamme nähdä, kokea ja ilmaista elämän koomisia ja joskus kipeitäkin puolia, saa osakseen hyväksyntää. Ettei minua hyväksytä sellaisena kuin olen. Tässä ja nyt. Rakastakaa minua, rukoilee jokainen koomikko yleisöltään.

Jos komediakurssista voisi toivoa jotain jäävän opiskelijan reppuun, niin se olisi armollisuus ja rakkaus omaa elämää kohtaan. Tämä on minun elämäni. Tällainen minä olen. Tämä on minun tarinani ja nämä ovat minun ajatuksiani. Komedian ja huumorin näkökulmasta tasa-arvo toteutuu meidän kaikkien osalta, sillä kaikkien tarinat ovat hyviä ja jokainen elämä arvokas. Kun vielä saamme tuon hyvän elämämme muotoiltua tahtomaamme rakenteeseen, niin se voi lopulta muodostua ehtymättömän naurun ja lohdutuksen lähteeksi tuhansille ja taas tuhansille ihmisille.

Jokainen elämä on naurun arvoinen.

Pete Harju stand up -koomikko ja tuntiopettaja
Espoon työväenopisto, Omnia

Rauhaa, rentoutta, voimaa

Olen ohjannut Espoon työväenopistossa jo useamman vuoden joogapilateksen aamupäiväryhmiä. Tunneillani yhdistyvät joogan rauha ja tietoinen harjoitteleminen sekä pilateksesta ammennetut ’pre-pilates’ liikkeet.  Teemme yksinkertaisia liikkeitä koko kroppaa möyhentäen ja vahvistaen. Lisäksi harjoittelemme simppeleitä hengitysharjoituksia ja rentoutumista. Joinakin viikkoina saatamme keskittyä enemmän joogaan ja toisinaan enemmän pilatekseen, teemasta riippuen. Joskus voidaan harjoitella kumpaakin samalla tunnilla. Joogan ja pilateksen raja on aika häilyvä ja tyylejä on nykyään rajattomasti. Oma tyylini on hyvin rauhallinen ja tunnit sopivat sellaisille, jotka kaipaavat rauhallista tahtia mutta haluavat myös haastaa itseään. Tapani koostaa tunnin sisältö pohjautuu erilaisiin jooga- ja pilatessuuntauksiin, emme siis noudata jotakin tiettyä traditiota.

Lisäksi saatamme toisinaan mennä niin sanotusti boksin ulkopuolellekin, mikä hauskalla tavalla monipuolistaa harjoittelua. Olen saanut vaikutteita mm. toiminnallisesta harjoittelusta, jota saatan tuoda myös omille tunneilleni. Mielestäni nämä lajit eivät ole millään tavalla ristiriidassa toisiinsa nähden, vaan ne nivoutuvat mielenkiintoisella tavalla yhteen ja tukevat toinen toistaan!

Käytämme tunneilla usein välineitä esimerkiksi pilatesrenkaita, palloja ja kuminauhoja, sekä joogatiiliä, vöitä, huopia ja tennispalloja. Välineet toimivat kivana lisämausteena tehostaen, avustaen ja monipuolistaen liikkeitä. Tennispalloilla hieromme mm. jalkapohjia, pakaroita ja hartioita.

Tunneilleni voi tulla juuri sellaisena kuin on, ja moni on kokenut harjoitukset hyödyllisiksi omassa kehossaan. Haluan kannustaa opiskelijoita siihen, että jokainen harjoittelee omista lähtökohdistaan käsin ilman, että kokisi itsensä huonoksi. Tunneillani saa modifioida liikkeitä ja tehdä vähemmän, jos kokee sen tarpeelliseksi sillä hetkellä. Rennossa ja sallivassa ilmapiirissä voit kokea rauhoittumista ja rentoutumista mutta myös vahvistumista.

Riina Meisalmi, tuntiopettaja
Espoon työväenopisto, Omnia