Plokia pykkäämässä ikenet irvessä

Tuntiopettaja Iiro kajas
Iiro Kajas

”Iiro, sinun on nyt lopulta kirjoitettava se blogikirjoitus, joka olisi pitänyt tehdä jo keväällä” ”Anteeksi, olen sen välillä kokonaan unohtanut. Minullahan on tämmöinen monen muistin yhdistelmä. Valikoiva muisti pitää siinä sukukokousta miesmuistin, poliittisen muistin ja Uuno Turhapuron kanssa (jonka muisti tunnetusti palaa pätkittäin), mutta kyllä minä sen tietenkin teen.

Ennen sitä pieni kysymys: mikä on plokikirjoitus? Mulla on tietotekninen peukalo keskellä kämmentä ja olen muutenkin dinosaurusten jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa.” ”Se on blogikirjoitus. Siinä voi aika kevyellä kynällä käsitellä melkein mitä tahansa asiaa tai ilmiötä alkulimasta sähkönsiirtoon. Sinulla on siis hyvin vapaat kädet.” ”Jo lukiovuosilta muistan, että kaikkein vaikeinta oli aineen kirjoittaminen silloin kun opettaja sanoi, että aihe on täysin vapaa. Nuoruudenystäväni Mae West taas sanoi, että jos miehelle antaa vapaat kädet, tietää kyllä mistä ne löytää, eli kyllä nyt pistit aika pahan. Ensimmäisenä tulevat mieleen identtiset kaksoset, korona ja Yhdysvaltain vaalit, mutta ne ovat niin loppuun kaluttuja, ettei niistä ole enää edes soppaluiksi. Miten olisi 100-vuotias Väinö Linna? Ei sentään. Hän on niin upea kirjailija, etten halua sotkea häntä tähän sekameteliin.

Olisiko Sinulla jotain hyvää ehdotusta jutuntyngäksi?” ”Miksi et pura sydämen laajentumaasi vaikka tuohon tietotekniikkakritiikkiin, sinulla kun tuntuu olevan siinä asiassa aika paljon hampaankolossa.” ”No siinä suhteessa mun suussani on tarpeeksi tilaa vasta siinä vaiheessa, kun kaikki hampaani pitävät toisilleen seuraa tulitikkurasiassa takan reunalla. Torahampaat ovat minulla jostain  syystä tiukimmassa, viisaudenhampaat taas eivät ole koskaan puhjenneet.

En halua mennä tähän digiwikitematiikkaankaan sen syvemmälle, närästys vaivaa muutenkin. En ole Työviksen opetuksessanikaan koskaan käyttänyt muuta kuin ikiaikaista IKLI-menetelmää.”  ”Mikäs se on?”  ”Ikenet+liitu. Jätetään jo tämä aihe. Päivä on tehnyt kierroksensa. Aamu toi, Hua Wei.” ”Huomasitko, että tulit äsken siteeranneeksi Täällä pohjantähden alla -romaania? Yritätkö ratsastaa kansalliskirjailijalla omaa gloriaasi kirkastaaksesi?”  ”Ensinnäkin, klooriin olen viimeksi törmännyt Rauman uimahallissa lukiolaisena vuonna 1975. Toiseksi: uskovaisten tavara on yhteistä, kyllä Linnassa tiiliä riittää.” ”Ollaanpa sitä nyt näppäriä, varo ettet kompastu puujalkavitseihisi noilla notkuvilla aasinsilloilla.” ”Näyttää se irtoavan Sinultakin, seura taitaa tehdä kaltaisekseen.”  ”Älä pelottele.

Suuta on nyt soitettu enemmän kuin lääkärisi määrää, eikä ole päästy puusta pitkään.” ”Ehkä ei, mutta parhaassa tapauksessa on päästy pitkästymään.” ”Mitä hyvää siinä on?”  ”No se, että alat nostaa tassut pystyyn meikäläisen edessä. Jos olisin urheilija, seurani olisi joko Vastarannan Kiisket tai Vetelin Sakki.” ”Anna mun kaikki kestää.” ”Ihan mielelläni.

Mistä aiheesta janoat vielä kuulla käsityksiäni?” ”Älä tapa minua nauruun. Sinun näsäviisasteluillasi on ketunhäntä molemmissa kainaloissa. Eiköhän tämä ala olla tässä. Vetkuttelusi ja vastahakoisuutesi  takia määrään sinulle Linna-tuomion: kolme osaa Pohjantähteä. Valitusoikeutta ei ole ja tuomio on ehdoton.” ”Kyä mää tämän ymmärrän ja menen Linnaan kaikella kunnioituksella. Lukea en osaa, mutta plokeja kirjotan ku tyhjää vaan. Alkaa oleen tota kirjallista tuotantoo nääs tässäkin töllissä. Notta mitäs meitin tämmösten miästen muuta kun KIITOS JA ANTEEKS. Terveisin Leppäsen Preeti. Helsinkin herrat miättii juur parhaaltaan saanko mää muuttaa nimeni kokonansa uureks, muatoon IIRO KAJAS. Herrat kyä sano, notta ei kannata.”

 

Teksti: tuntiopettaja, lausuntataiteilija Iiro Kajas

Apua digiaskeliin

Ipad ison säilytys- ja latauslaatikon päällä

 

Tietotekniikka ja digilaitteet ovat kehittyneet huimasti viimeisen vuosikymmenen aikana.
Palvelut siirtyvät digiloikan myötä enenevässä määrin nettiin. Monet ovat jo tottuneita laitteiden- ja ohjelmien käyttäjiä, mutta kehitysvauhti haastaa meitä kaikkia.

Kun meille tulee eteen ongelmia laitteiden kanssa, on yksi keino googlata asiaa ja löytää sitä kautta ratkaisuja. Toinen keino on tutustua rauhassa asetuksiin ja kokeilla.

Mutta usein voi olla vaikeaa edes tietää, mitä etsiä. On vaikea ymmärtää, mitä termit tarkoittavat tai miten digimaailma ylipäätään toimii. Apua löytyy eri muodoissa eri paikoista.

Kurssilla opit kokonaisuuksia

Työväenopiston kursseja on yhden kerran kursseista jopa lukukauden mittaisiin. Kurssien tarkoitus on ennen kaikkea antaa uutta tietoa, valmiuksia perusteisiin ja digilukutaitoon sekä jatkoharjoitteluun.

Kursseilla

Tietotekniikan kurssilaisia tietokoneluokassa

  • saat uutta, ajankohtaista tietoa
  • opit ohjatusti tekemään itse
  • kasvatat ymmärrystäsi aiheesta kokonaisuutena
  • tapaat vertaisia
  • huomaat, mikä asia vaatii vielä lisäharjoittelua.

Kurssin jälkeen on helpompi myös kysyä ja kertailla vaikkapa tietotuvissa tai henkilökohtaisissa opastuksissa.

Kurssitarjonnan löydät ja pääset ilmoittautumaan Ilmonetistä.

Tietotuvista vastauksia täsmäkysymyksiin

Tietotuvat ovat Espoon työväenopiston avoimia oppimisympäristöjä, joihin voit osallistua maksutta ja ilmoittautumatta.

Tietotupaan voit tulla

1) kysymään neuvoja ja vinkkejä oman laitteen (älypuhelin, tabletti, tietokone) käytössä

2) harjoittelemaan sähköistä asiointia (esim. Ilmonet, Moodle, sähköposti)

3) käyttämään opiston tietokoneita ja ohjelmia (esim. skannaus, kuvankäsittely) HUOM! Tämä mahdollisuus vain Omnian omissa tiloissa Tapiolassa ja Olarissa.

Paikalla on aina ohjaaja, jolta voit kysyä ja saada apua eteenpäin. Hän auttaa sinua digikäsitteiden ymmärtämisessä ja tukee itseopiskeluasi.

Tietotuvissa saat vastauksia omiin kysymyksiin, mutta kuulet myös toisten kysymyksiä ja opit sitä kautta enemmän kuin mitä tulit hakemaankaan.
Tietotupien aikataulut löytyvät täältä.

Henkilökohtaisista opastuksista rohkeutta eteenpäin

Eri yhteistyötahomme tarjoavat henkilökohtaista opastusta. Enter ry:n vapaaehtoiset vertaisopastajat toimivat kirjastoissa ja palvelukeskuksissa pääasiallisesti ajanvarausperiaatteella.

4H-yhdistyksen kautta on mahdollista saada apua kotiin. Koulutetut 4H-digihelpparit tulevat tilauksesta auttamaan esimerkiksi tulostimen asennuksessa.

Myös Espoon kaupungin kirjastoista ja asiointipisteistä on mahdollista saada tukea erityisesti sähköisen asioinnin kysymyksissä.

Sähköisen asioinnin ABC-hankkeessa järjestetään opastuksia liittyen digitaalisten palvelujen käyttöön. Asiantuntijoiden pitämien maksuttomien tietoiskujen jälkeen on mahdollista harjoitella palvelujen käyttöä opastetusti. Tulossa olevat digiopastukset löytyvät täältä.

Teksti: Satu Luhtanen, suunnittelijaopettaja
Kuvat: Satu Luhtanen ja Omnia

Seniorit somesuunnistamassa

Tietotekniikan kurssit eivät aina tarvitse luokkaa tai isoja koneita. Espoon työväenopiston Seniorien some-jatkot -kurssin viimeisellä kerralla kokoonnuimme Isossa Omenassa. Luvassa oli Amazing Race-tyylinen somesuunnistus.

Älypuhelimet varustettuna qr-koodinlukijasovelluksin ryhmäläiset saivat vihjeen ensimmäisestä etapista. Ryhmäselfieiden jälkeen sai lähteä liikkeelle.
Suunnistus johdatti eri paikkoihin, joista sai aina vinkin seuraavaan. Matkalla tarvittiin muun muassa askelmittarisovellus, Facebookin lukutaitoa sekä WhatsAppin käyttötaitoa. Tehtävänä oli tutustua yritysten ja julkisten palvelujen somenäkyvyyteen sekä pohtia omaa somen hyötykäyttöä. Toki piti myöskin kuvata matkalla juotu kahvikuppi.

Seniorit lähtivät rohkeasti suunnistamaan. Pattitilanteessa sai kysyä lisävinkkiä. Löysipä yksi ryhmä kahdessa eri paikassa ilmaisten kahvien äärelle.

Suunnistus päättyi Ison Omenan palvelutorille, jossa ope odotteli. Yksi ryhmäläisistä oli matkallaan askelmittarinsa mukaan ottanut vain viisi askelta. Päädyimme siihen, että mittari oli tulkinnut hänen leijuneen.

Loppukeskustelun jaetut kokemukset sekä monet näkökulmat synnyttivät mainiota pohdintaa.
”Somea käyttämällä löydämme kohteita tai tietoja näppärämmin ja rohkaistumme kokeilemaan”, kertoi yksi mukana olleista.

Ryhmäläiset kokivat, että suunnistus oli ollut hauska ja mukava tapa opetettavan asian sisäistämisessä. ”Nyt niitä qr-häkkyröitä katsoo uudella silmällä.”

Teksti: Satu Luhtanen

Kuvat: Sirpa Saarikivi (kahvikuppikuva) ja Jutta Immanen-Pöyry (ihmiskuva)