Värejä, iloa ja ihmettelyä vauvojen ja taaperoiden värikylvyissä

Vauvojen ja taaperoiden värikylvyt

 

Vauvojen ja taaperoiden värikylvyt Espoon työväenopistossa ovat suosittuja perheiden keskuudessa. Vauvojen värikylpy on tarkoitettu 4–12kk ikäiselle vauvalle ja vanhemmalle, taaperoiden ryhmä taas 1–2-vuotiaalle lapselle ja vanhemmalle. Pienen vauvan kanssa vauvaryhmään on mahdollista ilmoittaa mukaan myös isompi sisarus. Värikylvyssä leikitään, ihmetellään ja tutkitaan yhdessä muotoja, värejä ja materiaaleja ja maalataan käsin, jaloin tai vaikka koko keholla elintarvikepohjaisilla väriaineilla. Keskiössä on vauvan ja vanhemman kiireetön vuorovaikutus.

Jokaisella värikylpykerralla on teemansa ja teemaan sopivat värit: teema voi olla esimerkiksi sirkus, pakkasyö, avaruus tai hiekkaranta. Teemaan tutustutaan ensin kuivien materiaalien kautta virittäytyen ja eri aisteja herätellen: tutkitaan yhdessä vaikkapa palloja, huljutellaan suuria värikkäitä sifonkikankaita, rapistellaan leivinpaperipalloja, ihmetellään heijastuvaa peilikuvaa, kuunnellaan linnunlaulua tai tehdään hiekkakakkuja itsetehdystä taikahiekasta. Virittäytymisen jälkeen siirrytään suuren paperin päälle maalaamaan. Väriaineina käytetään turvallisia, elintarvikepohjaisia väriaineita, kuten mustikkaa, porkkanamehua, sahramikiisseliä ja kuivattua persiljaa. Allergiat on hyvä ilmoittaa viimeistään ensimmäisellä kerralla. Kananmunaa ja maitotuotteita värikylvyissä ei käytetä.

Kuuden kerran värikylpykurssilla myös aremmat lapset saavat rauhassa totutella uuteen toimintaan. Joillekin ihmettelyä riittää jo siinä, että paikalla on niin paljon samanikäisiä. Maalaaminen saattaa tuntua jännittävältä, ja varsinkin taaperoikäinen saattaa vierastaa käsin koskemista maaliin. Useampi maalauskerta rohkaisee lasta, ja kurssin loppupuolella aluksi arkaillut lapsi saattaakin maalailla suurin vedoin ja koko keholla. Taaperoille annan usein sudin helpottamaan maalaamista: yleensä jossain vaiheessa suti unohtuu sivuun, ja maalia onkin hauska levittää sormenpäillä, kämmenillä ja jalkapohjilla. On tärkeää, että jokainen lapsi saa maalata arvottamatta omalla tavallaan: pienesti tai suuresti, varovasti tai rohkeasti, muutaman minuutin tai puoli tuntia. Joku saattaa ensimmäisillä kerroilla vain tarkkailla, mitä muut tekevät, ja sekin on täysin sallittua.

Maalaamisen kesto joustaa lapsikohtaisesti: kun lapsi väsähtää tai halua enää maalata, on aika suunnata pesulle ja vaatteiden vaihtoon. Joskus maalaamisen jälkeen vanhempi on se, joka on vaihtovaatteiden tarpeessa. Reppuun onkin hyvä varata vaihtovaatteet molemmille, sekä pyyhe vauvan peseytymistä varten. Maalatut työt jätetään kuivamaan ja otetaan seuraavalla kerralla kotiin.

Toivottavasti tapaamme syksyllä värikylpyjen merkeissä Espoon työväenopistolla!

Teksti ja kuva: Liina-Maija Paavilainen,
värikylpyohjaaja, teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK)

Auringonkeltainen kotivärikylpy – yhdessä taaperon kanssa

Maalaaminen

 

Värikylpy sopii lapsille noin neljän kuukauden iästä alkaen, varsinaista yläikärajaa ei ole, joten mukaan voi hyvin ottaa isommatkin lapset. Tässä pajassa teemana on lämmin auringonkeltainen, jota vahvistaa vastaväri violetti. Tunneaistimuksina vuorottelevat kylmä ja lämmin, sileä sose ja irtonaiset mustikkapallot, nestemäinen vesi ja pölisevä perunajauho.

Pajan voi toteuttaa esimerkiksi suoja-alustan päällä lattialla, kylpyhuoneen lattialla tai pienimuotoisemmin pöydän ääressä (istuvat lapset). Muistathan turvallisuuden: älä jätä lasta yksin maalausaineiden ja virittäytymismateriaalien kanssa. Maalausaineet ovat liukkaita, joten pysy lapsen vieressä.

Tarvikkeet:

  • Mangososetta (lämmitä mikrossa mukavan lämpöiseksi)
  • Jäisiä mustikoita
  • Lämmintä vettä suihkepullossa
  • Perunajauhoja tai marjarouhetta
  • Mahdollisimman iso vahva paperi (esimerkiksi akvarellipaperi, mattapintainen kartonki, steinerpaperi, vesiväripaperi. Maalausta voi kokeilla myös esimerkiksi pahvilaatikosta leikatulle pahville.) Pienemmät arkit voi teipata yhteen.
  • Sotkua pelkäämättömät vaatteet ja asenne.
  • Virittäytymismateriaalit: Materiaalien on hyvä olla pestäviä ja turvallisia laittaa myös suuhun tutkittavaksi. Yhdessä vanhemman kanssa voi toki hetken tutkia myös vaikka lankaa ja paperisilppua, kun vanhempi valvoo, ettei niitä mene suuhun ja ottaa tarvittaessa pois.

 

Mitä keltaista, pienille sopivaa teiltä löytyy?
Duplopalikoita? Huiveja? HarVirittäytymysmateriaalejasoja? Höyheniä? Löytyykö keltaisia palloja? Pestyjä hiekkaleluja? Keltaisia paperisuikaleita? Villalankaa? Pääsiäismunien keltaisia kuoria, joiden sisälle voi laittaa vaikka siemeniä rapisemaan? Tutkia voi vanhemman kanssa myös vaikka hyvin pestyä sitruuna, appelsiinia tai greippiä.

Entä jotain violettia? Palloja? Matonkudekerä? Violetteja sukkia palloiksi pyöriteltyinä? Ilmapalloja? Harso? Kangasta? Vähemmän on usein enemmän: 3-4 erilaista virittäytymismateriaalia on tarpeeksi.

 

Virikemateriaaleja

Virittäytymismateriaalit voivat mahdollisuuksien mukaan olla eri tuntuisia ja kokoisia, toistensa vastakohtia: jotain pienempää, jotain suurempaa, jotain kevyttä, jotain painavaa, jotain karheaa, jotain sileää. Lähteekö materiaaleista ääniä?

 

 

 

 

Valmistelut:MaalausaineetTeippaa maalauspaperi lattiaan/alustan päälle. Asettele valitsemasi virittäytymismateriaalit esille paperin päälle. Aseta maalausaineet tilan lähelle niin, että ne on helppo hakea maalausta varten. Nyt värikylpy voi alkaa!

 

 

 

 

tunnustelumateriaali

Tutkikaa yhdessä virittäytymismateriaaleja. Halutessasi taustalla voi käyttää rauhallista musiikkia (esim. Vauvan vaaka -levyn kappale Keltainen). Millaiseen yhteiseen leikkiin materiaalit kutsuvat? Miltä tuntuu höyhenen kutitus poskea vasten? Kuka kurkkaa huivin takaa? Minne pallon voi vierittää? Miltä tuntuu karhea kangas, entä sileä silkkiliina? Voiko paperisilppua rypistää?

 

 

 

Maalaaminen

Vähitellen voitte siirtyä maalaamaan. Kaada paperin päälle ensin lämmintä mangososetta. Anna lapsen lähteä maalaamaan sitä sormilla, joko käsin tai vaikka jaloilla. Voit rohkaista maalaamaan näyttämällä itse esimerkkiä. Jos lapsi ei halua koskea maaliin, keittiöstä löytyvä pullasuti voi olla mainio apuväline.

 

 

 

SeuMustikat ja maaliraavaksi tuo maalaukseen jäiset mustikat. Mustikat usein houkuttelevat syömään – värikylvyssä on sallittua maalata kaikin aistein ja myös maistella. Voit houkutella lasta maalaamaan mustikoilla näyttämällä, miten mustikan voi litistää paperia vasten. Suihkepullolla voit suihkuttaa lämmintä vettä, joka levittää mustikoiden väriä paperiin ja lämmittää myös sormia.

 

 

 

maalaaminen

Viimeisenä aineena maalaukseen voidaan ripotella perunajauhoa tai marjarouhetta. Ne toimivat myös jarruaineena, jos sose tuntuu turhan liukkaalta.

 

 

 

 

 

VärikylpyäAnna lapsen jatkaa maalaamista niin kauan, kun se tuntuu häntä kiinnostavan, ja kaada tarvittaessa lisää maaliaineita. Valmiin työn on hyvä antaa kuivua rauhassa. Jos sosetta on paksusti, kannattaa sitä taputella ohuemmaksi talouspaperin avulla.

 

 

 

 

 

Iloisia värikylpyhetkiä toivottaen,

Liina-Maija Paavilainen, värikylpyohjaaja, Espoon työväenopisto, Omnia

Monipuoliset perhekurssit – toimintaa aikuiselle lapsen kanssa

 

Perhekurssit ovat osa työväenopiston monipuolista kurssitarjontaa. Kursseja järjestetään monilla ainealueilla esim. liikunnassa, musiikissa, taiteissa ja kotitaloudessa. Perhekursseille aikuinen voi tulla yhdessä eri-ikäisten lasten kanssa oppimaan ja kokemaan yhdessä uutta. Perhekurssien tavoitteena on tarjota mielekästä ja kehittävää toimintaa sekä aikuiselle että lapselle.

Yksi tämän vuoden suosituimmista perhekursseista on ollut aikuinen-vauva jooga. Mikä tämän lajin suosion salaisuus on? Mitä siellä aikuisen ja vauvan yhteisellä joogatunnilla tapahtuu? Miksi kannattaisi tulla mukaan?  Näihin kysymyksiin vastaa  Espoon työväenopiston kokenut pitkäaikainen opettaja Jenna Rignell.

Joogaa vauvojen kanssa 

Jokainen meistä on joogannut – ainakin 0–2-vuotiaana! Joogasta tehdyt useat tutkimukset ovat osoittaneet, että teemme jooga-asentoja eli asanoita jo ollessamme äitimme kohdussa. Lisäksi teemme useita asanoita spontaanisti ensimmäisten elinvuosiemme aikana. Joogaharjoitteiden voikin sanoa olevan meille kaikille luonnollisia.

Joogan suurin voima ei löydy kuitenkaan sen asanoista tai harjoitteista, vaan siitä kuinka niissä hengitämme. Hengitys on joogan – ja elämämme – olennaisin, primaarein ja tärkein liikemalli. Siihen myös pohjautuvat kaikki muut liikemallimme; liikkumisemme siis heijastaa hengitystämme. Joogit ovat vuosituhansia tienneet, että nenän kautta hengittämisellä voimme säädellä vireystilaamme, stressitasoamme, parantaa ja kehittää oppimistamme, untamme, muistiamme – vain pitkän listan aloittaaksemme! Vastikään myös Helsingin Sanomat julkaisi laajan artikkelin nenän kautta hengittämisestä, eli joogan periaatteesta, ”Hengitys auttaa jopa oppimaan” (HS 10.2.2020)

Aikuinen-vauva-joogatunneillani etenemme vauvan vireystason ehdoilla. Tunneillani yhdistyvät pääpiirteittäin kolme elementtiä:

1) Vanhemman ja uuden tulokkaan yhteinen, suloinen jooga, jossa pusuja ja luovia ratkaisuja ei säästellä.
2) Vauvan viihtyessä, teemme raskaudesta, synnytyksestä ja varhaisvanhemmuudesta palauttavia harjoituksia aikuisen hyvinvoinnille.
3) Vauvan omat joogaharjoitteet, joiden liikesuuntien ohjaajana vanhempi toimii.

Harjoitusten tarkoituksena on tukea vauvan motorista kehitystä. Lisäksi niistä voi saada helpotusta erilaisiin haasteisiin, kuten vauvan koliikkiin, ummetukseen jne. Aikuisille tärkeintä harjoituksissa on oppia jälleen hengittämään ja liikkumaan miellyttävällä ja luonnollisella tavalla; ja siihen meillä on aikuinen-vauva -joogassa läsnä aivan parhaimmat pikkuopettajat! Tasaista hengitystä on helpompi kuunnella myös muilla elämän osa-alueilla, kun muistamme, että jooga ei ole pelkkiä asanoita vaan myös sitä, miltä joogaharjoittelu ja -hengittäminen tuntuu.

Joogassa on tärkeää oppia tekemään ja olemaan myös tekemättä.  Vanhemmuudessa rentoutuminen ja unen puute ovat ehkä suurimpia haasteita. Kaikkea tunneilla opittua saa kotona mieluusti tehdä, mutta läksyiksi annan rentoutumisläksyjä. Jooga tarjoaa mahtavia, yksinkertaisia rentoutustekniikoita, joita käyttämällä voi lyhyessäkin ajassa saada syvemmän unen ja palautumisen sekä rauhoittaa omaa mieltään. Vanhemmuus on kuitenkin yksi haastavimmista jooga-asennoista! Pidän tärkeänä myös ohjata siihen mitä asanoita / liikuntamuotoja tulisi synnyttäneenä alkuun välttää ja kuinka kauan. Kun uskallamme hetkeksi pysähtyä harjoittelemaan eri tavalla kuin ennen raskautta, on harjoittelulla mahdollisuus aivan aidosti palvella palautumistamme.

Tunnit ovat avoimia myös ei-synnyttäneille vanhemmille ja isovanhemmille, koska harjoitukset ovat hyviä ja tarpeellisia aivan kaikille. Yksi isä onkin jo uskaltautunut mukaan koko lukukauden pituiselle kurssille.

Joogaan tullessa ei tarvitse olla notkea – vaan mieluummin jopa kankea, niin keholtaan kuin mieleltään. Se on hyvin turvallinen kohta aloittaa voimaan hiukan paremmin. Jos joogalle antaa mahdollisuuden, voi yllättyä kuinka hyvin voikaan voida!

Perhekursseja touko-kesäkuussa

On hienoa nähdä, että aikanaan taaperotanssiini siirtyneet vauvajoogit ovat löytäneet kesäkautemme ”Aikuinen- lapsi – tanssin ja akrobatian”. Tällä kurssilla entiset vauvajoogit ja taaperotanssijat, nyt jo 5–8-vuotiaat lapset, harjoittelevat yhdessä vanhemman kanssa akrojoogaa.

Tervetuloa mukaan kokemaan hengittämisen ja yhdessä tekemisen ja olemisen voima!  Löydät kaikki kevään perheille suunnatut kurssit ilmonet.fi verkkopalvelusta.

Voit harrastaa Espoon työväenopistossa lapsesi kanssa monipuolisesti myös vauva-ajan jälkeen. Yhteinen aika on korvaamatonta ja ohittaa jo ihan tutkimuksissakin lelut ja tavarat.

Hengittävää kevään odotusta kaikille!

Lue lisää Espoon työväenopiston liikunnan, terveyden ja hyvinvoinnin ainealueesta

Teksti:

Jenna Rignell, Espoon työväenopiston tuntiopettaja
Tanssitaiteenmaisteri, pedagogi
RYT- joogaohjaaja
Raskaudenjälkeinen joogaohjaaja, lasten- ja erityistarpeisten lasten joogaohjaaja, vauvasirkusohjaaja