Venäjän kieli – outoja kirjaimia, tuttuja sanoja

Venäjän kielen päivää vietetään suuren venäläisen runoilijan ja kirjailijan Aleksander Puškinin syntymäpäivänä 6. kesäkuuta.

Venäjän kieli on suomalaisten mielestä yksi maailman vaikeimmista, osin kyrillisten kirjaimiston vuoksi. Mutta tiedätkö, että suomen kieli on yhtä vaikea kuten venäjän kieli?

Foreign Service Institute on arvioinut, kuinka vaikeaa eri kielten oppiminen on englantia äidinkielenään puhuvalle ihmiselle ja kuinka kauan häneltä menee aikaa jonkin kielen oppimiseen. Suomi ja venäjä kuuluvat kolmanteen eli toiseksi vaikeimpaan ryhmään. Näiden ”hard languages” -ryhmään kuuluvien kielten oppiminen vaatii 44 viikkoa tai 1100 opiskelutuntia englantia äidinkielenään puhuvalle ihmiselle. Viimeiseen, vaikeimpaan 4. ryhmään kuuluvat arabia, kantoninkiina, mandariininkiina, korea ja japani.

Vastaavaa luokittelua suomalaisille vaikeista kielistä ei ole tehty. Varmaa on kuitenkin, että naapurimaamme kielestä löytyy meille tuttuja sanoja 😊

mašina – kone, auto, suomen puhekielellä masiina
mesto – paikka, suomen puhekielellä mesta
lavka – kauppa, suomen puhekielellä lafka
staryj – vanha, suomen puhekielellä stara
znat – tuntea, tietää, suomen puhekielellä snaijata

Kieli kantaa kulttuuria

Kielten oppiminen ei ole pelkästään sanaston ja kieliopin pänttäämistä. Uusi kieli avaa oven uuteen maailmaan.

1. Mitähän venäläinen tarkoittaa, kun hän vastaa sinulle ”Da njet (kyllä ei)”? Tarkoittaako hän…

a) ei
b) ehkä
c) kurkkaa netistä?

2. Kun suomalainen sanoo ”Homma on hanskassa”, venäläinen ilmaisee saman asian ”Homma on…”

a) saappaassa
b) laatikossa
c) hatussa

Oikeat vastaukset löytyvät tämän blogitekstin lopusta.

Monen kielen yhteiset juuret

Venäjän kieli ei avaa ovea ainoastaan venäjän kulttuuriin vaan myös moneen muuhun Euroopassa puhuttuun kieleen. Venäjä kuuluu indoeurooppalaiseen kielikuntaan ja on sukua slaavilaisille kielille kuten puolalle, tšekille, sloveenille, serbille, kroaatille ja ukrainalle.

Tässä esimerkkejä venäjän, puolan, tšekin ja kroaatin kielille yhteisistä sanoista:

hleb, chleb, chléb, hleb – leipä
den, dzień, den, dan – päivä
voda, woda, voda, voda – vesi

Ja nyt ne vastaukset kysymyksiin: 1: a ja 2: c. Osuiko oikeaan?

Tehtävät: Kira Sidorov

Teksti: Monika Hotanen
Espoon työväenopiston suunnittelijaopettaja

Kuva: Pixabay/falco

 

Tutustu venäjän kielen kurssitarjontaamme ja ilmoittaudu mukaan!

 

 

Kieliä oppimassa Euroopassa

Olen aina ollut kiinnostunut kielistä, vaikka koulussa olinkin ylipitkällä matematiikkalinjalla. Tuolloin pitkän saksan ja englannin lisäksi luin latinaa. Yliopisto-opintojen päättymisen jälkeen olen itse asiassa aina opiskellut jotain kieltä.

Noin 20 vuotta sitten perheessämme oli vuoden verran kolumbialainen AFS-vaihto-oppilas. Koska kaikki lapseni puhuvat hyvää espanjaa, en enää ymmärtänyt, mitä meillä kotona tuolloin puhuttiin. Aloitin espanjan opinnot, joita olen jatkanut nyt siis jo yli 20 vuoden ajan.

Olen osallistunut myös Espoon työväenopiston kielimatkoihin yli 10 vuotena. Matkat ovat kestäneet viikon ja suuntautuneet eri puolille Espanjaa. Olen asunut perheissä, jolloin kieliharjoittelua on siis ollut aamusta iltaan. Oheisohjelmat ovat olleet antoisia ja avanneet uusia näköaloja maahan ja sen kulttuuriin.

Italiassa olen ollut kursseilla Firenzessä ja Salernossa, perheellämme kun on niin paljon italialaisia ystäviä.

Nyt viimeksi joulukuussa olin kerrassaan upealla Espoon työväenopiston saksan kielen matkalla Saksan Freiburgissa. Kun ylioppilaaksi tulostani ja Saksan vaihto-oppilasajastani kulunut yli 50 vuotta enkä sittemmin saksaa juuri puhunut – työkokouksissa ulkomailla kun valitettavasti aina puhutaan englantia – päätin verestää sen taitojani.

Koulu, matkanjohtajamme Sabine Vilponen, oheisohjelmat ja perheeni olivat erinomaisia. Yllättävää kuinka pian asiat palautuivat mieliin.

Voin todeta, että tällainen viikon tehokurssi sopii niin työssäkäyvälle kuin nyt myös eläkeläiselle erinomaisesti.

 

Teksti: Kristiina Peldán
Espoon työväenopiston opiskelija

Kuva: Sabine Vilponen
Espoon työväenopiston suunnittelijaopettaja

 

Eurooppa-päivää vietetään 9. toukokuuta.

 

Ylläpidä aivokuntoa luovuudella

Taiteelliseen toimintaan osallistuminen virittää monella tavalla. Taiteen tekeminen antaa mahdollisuuden tarttua tehtäviin, joita arkielämässä ei tavallisesti tule ratkotuksi.

Esimerkiksi piirtämistä opiskellessa voit antaa aivoillesi haasteen tarkastella ympäristöä ns. negatiivisen tilan kautta eli katsomalla kohteiden sijasta niiden välissä olevaa tyhjää tilaa. Tutut ajatuskuviot ja käsitteet valottuvat uudella tavalla, maailma hahmottuu toisin. Näkemäänkin voi opiskella!

Taide terävöittää ajattelua.

Jokaisella on oikeus ja mahdollisuus ylläpitää aivokuntoa ja luovuutta ajattelun totuttuja kuvioita haastavalla taiteen tekemisellä. Luovuutta on meissä kaikissa.

Tutuksi tuleva ryhmä tarjoaa tueksi vertaisoppijoita, ja opettajan ammattitaito, kekseliäisyys ja luovuus innostavat. Taiteelliseen toimintaan osallistuminen parantaa tutkimusten mukaan kaiken ikäisten kognitiivisia kykyjä. Taidetta tekemällä voi siis harjaantua oppimiseen ylipäätään. Itsetuntemuksen kasvu ja ongelmanratkaisukyvyn kehittyminen taiteen tekemisen avulla on tutkittua juttua.

Katso alkavat kuvataidekurssit ilmonet-palvelusta.

Teksti: Taija Rahikkala
Kuva: Unsplash, Taru Huhkio