Ikääntyvien yliopisto 35 vuotta Espoossa!

Ikääntyvien yliopisto viettää juhlavuottaan tänä vuonna. Ikääntyvien yliopiston ensimmäiset luennot järjestettiin Tapiolassa syksyllä 1985, siis tasan 35 vuotta sitten! Espoolaisten opiskelijoiden oman aktiivisuuden tuloksena saatiin Ikääntyvien yliopiston toimintaa myös Espooseen, ensin Tapiolaan ja myöhemmin Opistotalolle Leppävaaraan.

Ikääntyvien yliopisto toimi alun perin Helsingin yliopiston alaisuudessa, mutta sittemmin toiminta on siirtynyt Espoon työväenopiston itse järjestettäväksi. Toiminta on ollut aktiivista kaikkina 35 vuotena. Tarjolla on ollut luentosarjoja erilaisista aihepiireistä sekä erillisiin teemoihin paneutuvia seminaareja.

Opiskelijoilla on itsellään mahdollisuus vaikuttaa kurssien sisältöön. Keväisin suunnitellaan aina tulevien lukuvuosien luentosarjojen aiheet. Ehdotuksia tulee paljon ja niistä äänestetään. Välillä käydään kärjekästäkin keskustelua, jotta oma toive tulisi kuulluksi. Lopputulema on demokratian sääntöjen mukainen kompromissi.

Maailman ymmärtäminen kiinnostaa

Opiskelijat ovat antaneet palautetta luennoitsijoista joka kauden päätteeksi. Haastattelimme opiskelijoita tätä juttua varten. Haastatellut Jussi Ravela ja Maija-Liisa Saksa molemmat totesivat, että luennoitsijat ovat korkeatasoisia, jotkut jopa aivan loistavia oman alansa asiantuntijoita.

Ravela ja Saksa molemmat kertoivat olevansa kiinnostuneita politiikasta ja historiasta, maailman ymmärtämisestä ja oman maailmankuvan laajentamisesta. Saksa kertoo, että luennoilla kokee usein oppimisen iloa ja että uusi tieto auttaa suhteuttamaan maailman menoa ja ymmärtämään nykyisiä ilmiöitä. Kysyttäessä erityisen mieleenpainuvasta luentosarjasta molemmat opiskelijat mainitsivat Maailmankaikkeuden synty – ihmiset ja sivilisaatiot -luentosarjan, joka pidettiin Mäkkylässä keväällä 2019.

Hybridiluennot luokassa tai kotona

Syksyllä 2020 Ikääntyvien yliopistossa pidetään kolme pitkää luentosarjaa ja yksi lyhyt. Tiistain luentosarjan aiheena on Demokratiakehitys Euroopassa 1900-luvulta tähän päivään. Teema on ajankohtainen ja antaa vertailukohtaa myös tämän päivän ääriliikkeille ja niiden synnylle. Keskiviikon Tapiolan luentosarjassa paneudutaan myyttisiin kansalliseepoksiin ja niiden syntyyn historiallisessa kontekstissa. Terveys ja hyvinvointi ovat aiheena torstain luennoilla. Loppusyksyn lyhyt luentosarja kertoo Albaniasta, maan historiasta ja nykypäivästä.

Tämän vuoden uutuutena on luentosarjojen toteutus hybridimallilla, mikä tarkoittaa sitä, että luennot toteutetaan reaaliaikaisesti lähi- ja etätoteutuksena. Opiskelijoilla on siis mahdollisuus osallistua luennolle luokassa tai seurata sitä kotoaan omalla tietokoneella. Ikääntyvien yliopisto on ottanut suuren digiloikan ja opiskelijat ovat erittäin hyvin lähteneet mukaan tähän kehitykseen. Tämä kehityssuunta jää varmasti voimaan myös tulevaisuudessa.

Ikääntyvien yliopisto on hyvissä voimissa ja jatkaa taivaltaan. Innokkaat ja tiedonjanoiset opiskelijat ovat voimavaramme!

Saara Patoluoto, pedagoginen asiantuntija ja Ikääntyvien yliopiston suunnittelija
Espoon työväenopisto Omnia

Kielen oppiminen seniori-iässä – oppiiko vanha koira uusia temppuja?

 

Loro viejo no aprende a hablar. Espanjankielinen sananlasku toteaa tylysti, että vanha papukaija ei opi puhumaan, mutta kieltenopettajana taidan olla hieman eri mieltä. Olen vuosikausia opettanut eri-ikäisiä espoolaisia puhumaan espanjaa ja ranskaa, ja hienostihan keskustelu sujuu iäkkäämmältäkin kielenoppijalta. Täytyy vain miettiä sopivat aihepiirit ja antaa tarkoituksenmukaiset välineet keskustelun luomiseksi: sanaston lisäksi opettelemme fraaseja oikeassa kontekstissa, kertaamme kielelle ominaisia suullisia reaktioita, lisäämme ripauksen kulttuurin tuntemusta ja hitusen rohkaisevia kommentteja, ja herkullinen keskustelu valmistuu sellaisenaan hyvässä seurassa nautittavaksi. Rohkaisu onkin tärkeää, sillä heti ei tarvitse osata heitellä keitokseen filosofisia kommentteja vaan aluksi riittävät lyhyet päälauseet, joissa on kussakin yksi ajatus. Maustaa voi sanomisiaan sitten, kun taidot karttuvat.

Aikuisilla ja ikääntyneillä kielenoppijoilla on elämänkokemus apunaan; vaikkei uusi sana tai asia olisikaan heti tuttu, voi päätellä asiayhteydestä merkityksiä ja vertailla opittavaa sanaa muihin kieliin. Joskus riittää sekin, että ymmärtää aluksi vain vähän sinnepäin eikä jumitu ensimmäiseen outoon sanaan. Arvaaminen ja päättelykin on kielitaitoa, ja se kannattaakin muistaa vaikkapa kuullun ymmärtämisen kohdalla. Kokonaisuuden voi sitten kyllä purkaa osiin ja analysoida tarkemmin, jos se tarkoituksenmukaiselta tuntuu. Usein opetusryhmässä on monen eri alan asiantuntijoita; kielten tunneilla opimmekin paitsi kielen nyansseja myös uusia asioita vaikkapa kulttuuriin, politiikkaan ja luontoon liittyen.

 

 

Kun kielen perusteet on iän myötä omaksuttu, voi kielenopiskelu edetä finesseihin. Haluamme tietää lisää, haastaa itsemme ja hoitaa aivojamme. Yhdeksän pisteen virheet ovat taakse jäänyttä elämää; tärkeintä on kommunikaatio eikä kukaan kielioppisäännöillä keskustele. Toki aikuisten oppijoiden ollessa kyseessä minulla on opettajana tapana kertoa myös ilmiöiden kielitieteelliset nimet ja tarpeen tullen selventää sanan etymologiaa: Mistä kielestä sana tulee? Mitä muita merkityksiä sanalla on? Minkälaisia kielen rekistereitä, tasoja voimme puhutussa kielessä kuulla? Yhdessä ihastelemme ranskan kielen sharmia ja kauhistelemme harmia, joka monien poikkeusten muodoissa oppimista haastaa. Puolitiehen ei asioita jätetä, sillä L’appétit vient en mangeant.

Monesti kuulen seniorioppijoilta, että mikään ei enää päässä pysy ja kaikki unohtuu. Välillä yhdessä naurammekin, että onkohan niin, että aina uuden tiedon päähän saapuessa vanhaa tietoa tippuu saman verran pois… Että tieto ei kumuloidukaan, vaan sen määrä pysyy vakiona. Uskon kuitenkin, että oppiminen on elinikäistä eikä siten koskaan liian myöhäistä. On vain hyväksyttävä, että tehokkaisiin opiskelumetodeihin kuuluu vanhan tiedon kertaaminen ja soveltaminen, ainainen vanhan suhteuttaminen uuteen tietoon. Repetitio est mater studiorum. Olen leikillisesti iäkkäämmille opiskelijoilleni todennutkin, että jos kaikki oppisivat heti kerrasta aukottomasti kaiken, ei meillä opettajilla pian enää olisi töitä. Mukavaahan on oppia ”uusia” asioita 😊. No, kertaus ei ketään vahingoita ja yläikärajaa opiskelussa ei ole. Vanhimmat opiskelijani ovat olleet 92-vuotiaita – ja he ovat osallistuneet Ranskaan ja Espanjaan järjestettyihin runsaan viikon kestäneisiin opintomatkoihin, joilla olen matkanjohtajana toiminut.

Henry Ford on joskus viisaasti todennut seuraavaa: ”Kaikki, jotka lopettavat oppimisen, muuttuvat vanhoiksi, ovatpa he sitten 20- tai 80-vuotiaita. Jokainen, joka jatkaa oppimista, pysyy nuorena. Tämä on elämän suuruus.”

 

Eveliina Allonen
Kielten suunnittelijaopettaja, ranskan ja espanjan opettaja
Espoon työväenopisto, Omnia

Oppimisesta ja matkustamisesta

Naisia syömässä pizzaa

La vita è un viaggio e chi viaggia vive due volte.” (ʿUmar Khayyām)

Elämä on matka ja matkaaja elää kahdesti.” (ʿUmar Khayyām)

Työskennellessäni opettajana Suomessa olen aina arvostanut sitä, että niin monet ihmiset opiskelevat vieraita kieliä vapaa-ajallaan. Omat opiskelijanikin matkustavat säännöllisesti Italiaan ja oppivat siellä kieltä, mutta myös matka itsessään rikastuttaa heidän sisäistä maailmaansa. Loman jälkeen he palaavat luokkaan ja kertovat muille mitä näkivät, maistoivat ja kokivat. Kertomuksensa kautta he harjoittelevat kieltä, jakavat muistoja ja ajatuksia ja herättävät matkustamisen kipinän ja uteliaisuuden muissakin opiskelijoissa.

Tässä saattaakin mielestäni piillä matkustamisen ja yleisemmin myös oppimisen merkitys elämässä.

“ Le seul véritable voyage, le seul bain de jouvence, ce ne serait pas d’aller vers de nouveaux paysages, mais d’avoir d’autres yeux.” (Marcel Proust)

Vieraan kielen opiskelu ei merkitse ainoastaan kieliopin rakenteiden hallintaa, vaan jokainen muodostettu lause sisältää myös laajemman, kokemusperäisen maailman.

Äskettäin viimeiselle matkalleen lähtenyt Luis Sepúlveda muistuttaa meitä:

”Viajar es caminar hacia el horizonte, conocerse, descubrir y volver más enriquecido que cuando se comenzó el viaje“ (Luis Sepúlveda)

Nyt kun vietämme paljon aikaa kotona, uteliaat opiskelijamme kaipaavat varmasti juuri sitä löytämisen iloa, joka syntyy katseen ja kokemuksen kautta, menee suoraan sydämeen ja elää siellä ikuisesti hämäränä, mutta miellyttävänä muistona.

Varsinkin heitä haluan muistuttaa mahdollisuudesta matkustaa digitaalisesti, kotoa käsin. Esimerkiksi tämän linkin kautta voi matkustaa virtuaalisesti maailman kuuluisimmissa museoissa. Lisää vinkkejä tästä artikkelista (italiaksi)

“Ogni viaggio lo vivi tre volte: quando lo sogni, quando lo vivi e quando lo ricordi.” (Anonimo)

Elät jokaisen matkan kolmesti: kun unelmoit siitä, kun koet sen ja kun muistat sen.” (Anonyymi)

Aletaan nyt siis unelmoimaan matkasta! Pian koittaa taas aika, jolloin pääsemme myös kokemaan sen.

 

Salute e forza a tutti! Terveyttä ja voimia kaikille!

Maj-Lis

 

Teksti: Maj-Lis Mosconi, italian tuntiopettaja

Kuva: Pexels

Eläköön monikielinen Eurooppa!

Tiesitkö, että maailmassa on 6000–7000 kieltä? Meillä Euroopassakin on noin 225 alkuperäiskieltä, mutta edustettuna on silti vain muutama prosentti kaikista maailman kielistä. Useimmat eurooppalaiset kielet kuuluvat joko germaaniseen, romaaniseen tai slaavilaiseen kieliryhmään, mutta maahanmuuton seurauksena koko Euroopasta on tullut todella monikielinen. Elävä kieli ei ole suljettu, stabiili systeemi, vaan eri kieli tuo aina eri näkökulman elämään. Kuinka monia kieliä sinä osaat?

Kielet ovat toisilleen sukua samaan tapaan kuin perheenjäsenet; saman kieliperheen jäsenistä saatat löytää toisiaan muistuttavia sanoja ja ilmauksia tai kielioppirakenteita. Mitä läheisempää sukua kieli toiselle on, sitä enemmän voit löytää yhtäläisyyksiä (vertaa esimerkiksi viroa ja suomea tai espanjaa ja italiaa). Jos vaikkapa viro ja suomi ovat kieliperheen pohjoisia sisaruksia, olisiko unkari kenties suomen eteläinen pikkuserkku? Ja latina mahdollisesti kaikkien kielten esiäiti.

Ajattelun välineitä ja yhteisymmärryksen työkaluja

Syyskuun 26. päivä juhlitaan vuosittaista Euroopan kielten päivää. Tämä kielten virallinen juhlapäivä on ollut kalentereissa jo vuodesta 2001 lähtien. ”Euroopan neuvosto kannustaa kaikkien 47 jäsenvaltionsa 800 miljoonaa asukasta opiskelemaan lisää kieliä kaikenikäisinä” elinikäisen oppimisen periaatteita korostaen. ”Euroopan neuvosto tukee koko Euroopan monikielisyyttä ja on vakuuttunut, että kielellinen monimuotoisuus on kulttuurienvälisen yhteisymmärryksen työkalu ja maanosamme rikkaan kulttuuriperinnön avaintekijä.” (Euroopan kielten päivän internetsivut.)

Mielenkiintoinen tieto on myös se, että monissa kielissä on yli 50 000 sanaa, mutta yksittäiset puhujat käyttävät vain murto-osaa koko sanaston laajuudesta. Arkipuheessa tyypillinen kielenpuhuja käyttää toistuvasti vain muutamaa sataa eri sanaa. Nykysuomen sanakirjassa on 210 000 sanaa, joista suurin osa on kylläkin yhdyssanoja. Voisimme varmaankin tavoitella entistä vivahteikkaampaa kielen käyttöä. Kieli on ajattelun väline; kertooko yksinkertaistuva kieli ajattelumme yksipuolistumisesta?

Opi puhumalla

Vieraan kielen sanoja oppii parhaiten käyttämään ääneen harjoittelemalla; jos ei opiskeltavan kielen natiivipuhujia satu olemaan tuttavapiirissä, voi kieltä harjoitella myös vaikkapa kielikursseilla tai internetin avulla. Espoon työväenopistossa on mahdollisuus opiskella vuosittain noin kahtakymmentä eri kieltä.

Parhaiten oppii toki paikan päällä ja itse kieltä aktiivisesti käyttäen. Joukko Espoon työväenopiston espanjan opiskelijoita lähteekin kanssani tulevana sunnuntaina rohkeasti Madridiin viikon mittaiselle kielimatkalle kokeilemaan, miten kauas opiskeltavan kielen siivet kantavatkaan. Upeaa ajatella, että jokainen siivenisku vie vain korkeammalle.

Hyvää viikonloppua! Trevligt veckoslut! Have a nice weekend! Schönes Wochenende! Bonne fin de semaine ! ¡Buen fin de semana! Buon weekend! Hezký víkend! Head nädalalõppu!

Eveliina Allonen, kielten suunnittelijaopettaja
Espoon työväenopisto, Omnia

Venäjän kieli – outoja kirjaimia, tuttuja sanoja

Venäjän kielen päivää vietetään suuren venäläisen runoilijan ja kirjailijan Aleksander Puškinin syntymäpäivänä 6. kesäkuuta.

Venäjän kieli on suomalaisten mielestä yksi maailman vaikeimmista, osin kyrillisten kirjaimiston vuoksi. Mutta tiedätkö, että suomen kieli on yhtä vaikea kuten venäjän kieli?

Foreign Service Institute on arvioinut, kuinka vaikeaa eri kielten oppiminen on englantia äidinkielenään puhuvalle ihmiselle ja kuinka kauan häneltä menee aikaa jonkin kielen oppimiseen. Suomi ja venäjä kuuluvat kolmanteen eli toiseksi vaikeimpaan ryhmään. Näiden ”hard languages” -ryhmään kuuluvien kielten oppiminen vaatii 44 viikkoa tai 1100 opiskelutuntia englantia äidinkielenään puhuvalle ihmiselle. Viimeiseen, vaikeimpaan 4. ryhmään kuuluvat arabia, kantoninkiina, mandariininkiina, korea ja japani.

Vastaavaa luokittelua suomalaisille vaikeista kielistä ei ole tehty. Varmaa on kuitenkin, että naapurimaamme kielestä löytyy meille tuttuja sanoja 😊

mašina – kone, auto, suomen puhekielellä masiina
mesto – paikka, suomen puhekielellä mesta
lavka – kauppa, suomen puhekielellä lafka
staryj – vanha, suomen puhekielellä stara
znat – tuntea, tietää, suomen puhekielellä snaijata

Kieli kantaa kulttuuria

Kielten oppiminen ei ole pelkästään sanaston ja kieliopin pänttäämistä. Uusi kieli avaa oven uuteen maailmaan.

1. Kun venäläinen toteaa ”ei kalaa, ei lihaa”, mitä hän tarkoittaa?

a) Kyse on mitään sanomattomasta ihmisestä.
b) Ruoka on mautonta.
c) Kyse on kasvisruoasta.

2. Venäläinen ilmaisu ”Mykkä kuin kala” tarkoittaa, että

a) kyseinen henkilö ei puhu paljon.
b) kyseinen henkilö on tyhmä.
c) kyseinen henkilö ei puhu sivu suunsa.

Oikeat vastaukset löytyvät tämän blogitekstin lopusta.

Monen kielen yhteiset juuret

Venäjän kieli ei avaa ovea ainoastaan venäjän kulttuuriin vaan myös moneen muuhun Euroopassa puhuttuun kieleen. Venäjä kuuluu indoeurooppalaiseen kielikuntaan ja on sukua slaavilaisille kielille kuten puolalle, tšekille, sloveenille, serbille, kroaatille ja ukrainalle.

Tässä esimerkkejä venäjän, puolan, tšekin ja kroaatin kielille yhteisistä sanoista:

hleb, chleb, chléb, hleb – leipä
den, dzień, den, dan – päivä
voda, woda, voda, voda – vesi

Ja nyt ne vastaukset kysymyksiin: 1: a ja 2: c. Osuiko oikeaan?

Teksti: Monika Hotanen
Espoon työväenopiston suunnittelijaopettaja

Kuva: Pixabay/falco

 

Tutustu venäjän kielen kurssitarjontaamme ja ilmoittaudu mukaan!

 

 

Kieliä oppimassa Euroopassa

Olen aina ollut kiinnostunut kielistä, vaikka koulussa olinkin ylipitkällä matematiikkalinjalla. Tuolloin pitkän saksan ja englannin lisäksi luin latinaa. Yliopisto-opintojen päättymisen jälkeen olen itse asiassa aina opiskellut jotain kieltä.

Noin 20 vuotta sitten perheessämme oli vuoden verran kolumbialainen AFS-vaihto-oppilas. Koska kaikki lapseni puhuvat hyvää espanjaa, en enää ymmärtänyt, mitä meillä kotona tuolloin puhuttiin. Aloitin espanjan opinnot, joita olen jatkanut nyt siis jo yli 20 vuoden ajan.

Olen osallistunut myös Espoon työväenopiston kielimatkoihin yli 10 vuotena. Matkat ovat kestäneet viikon ja suuntautuneet eri puolille Espanjaa. Olen asunut perheissä, jolloin kieliharjoittelua on siis ollut aamusta iltaan. Oheisohjelmat ovat olleet antoisia ja avanneet uusia näköaloja maahan ja sen kulttuuriin.

Italiassa olen ollut kursseilla Firenzessä ja Salernossa, perheellämme kun on niin paljon italialaisia ystäviä.

Nyt viimeksi joulukuussa olin kerrassaan upealla Espoon työväenopiston saksan kielen matkalla Saksan Freiburgissa. Kun ylioppilaaksi tulostani ja Saksan vaihto-oppilasajastani kulunut yli 50 vuotta enkä sittemmin saksaa juuri puhunut – työkokouksissa ulkomailla kun valitettavasti aina puhutaan englantia – päätin verestää sen taitojani.

Koulu, matkanjohtajamme Sabine Vilponen, oheisohjelmat ja perheeni olivat erinomaisia. Yllättävää kuinka pian asiat palautuivat mieliin.

Voin todeta, että tällainen viikon tehokurssi sopii niin työssäkäyvälle kuin nyt myös eläkeläiselle erinomaisesti.

 

Teksti: Kristiina Peldán
Espoon työväenopiston opiskelija

Kuva: Sabine Vilponen
Espoon työväenopiston suunnittelijaopettaja

 

Eurooppa-päivää vietetään 9. toukokuuta.

 

Kielen oppiminen, ihmisen ihmeellinen kyky

Ihmiselle on kehittynyt verrattain suuret aivot, koska elämme sosiaalisissa verkostoissa ja tarvitsemme monimutkaista kieltä yhteistyön tekemiseen. Kieli vaikuttaa myös yksilön aivojen kehittymiseen, älykkyyteen ja aivoterveyteen.

Kielten opiskelu vaikuttaa aivoihimme monella eri tavalla. Kehittyneiden aivojen kuvantamismenetelmien avulla on selvinnyt, että työskentely tapahtuu useilla aivoalueilla samanaikaisesti.

Kuuloalue, alueet, joiden avulla rekisteröimme, ymmärrämme ja prosessoimme vastauksia sekä motorinen alue aktivoituvat. Tällä alueella tapahtuu puheen tuottaminen tai kirjoittaminen.

Kieltä opiskellessa syntyy uusia hermoratoja ja yhteyksiä, myös aivojen fyysinen koko kasvaa. Tämä on todettu mm. ruotsalaisessa tutkimuksessa. Aivojen tietojenkäsittelynopeus, keskittyminen, suunnittelu, olennaisen erottaminen epäolennaisesta, päätöksenteko ja muistitoiminnot paranevat. Kielten opiskelu kehittää keskustelutaitoja ja parantaa myös oman äidinkielen ymmärrystä.

Voidaankin sanoa, että uuden kielen rakentaminen päässä on suurin mahdollinen aivotreeni. Kielten opiskelun vaikutusta aivoihin voisi verrata kuntoiluun. Ristisanatehtävien ratkaiseminen on kuin polkisi kuntopyörää, mutta uuden kielen opiskelu on kuin ottaisi käyttöön kuntosalin kaikki laitteet!

Kielitaito ei estä muistisairautta mutta voi hidastaa oireiden ilmaantumista. Jokaisella on sisäänrakennettu kyky uuden kielen oppimiseen, vaikka alku tuntuisi takkuiselta. Kun opit kieltä, opit myös oppimaan kieltä.

Yhden vieraan kielen jälkeen toisen oppiminen helpottuu. Heittäisikö joukkoon kolmannenkin?

Uusia kielten kursseja alkaa vielä keväällä. Katso kevään kurssit Ilmonet.fi

Teksti: Kristiina Santala ja Heli Mäkeläinen. Juttua varten haastateltu Espoon työväenopiston kielten opettajaa Tiina Blom-Krögeriä.

Kuva: Melanie Schwolert, Pixabay