Kieliä oppimassa Euroopassa

Olen aina ollut kiinnostunut kielistä, vaikka koulussa olinkin ylipitkällä matematiikkalinjalla. Tuolloin pitkän saksan ja englannin lisäksi luin latinaa. Yliopisto-opintojen päättymisen jälkeen olen itse asiassa aina opiskellut jotain kieltä.

Noin 20 vuotta sitten perheessämme oli vuoden verran kolumbialainen AFS-vaihto-oppilas. Koska kaikki lapseni puhuvat hyvää espanjaa, en enää ymmärtänyt, mitä meillä kotona tuolloin puhuttiin. Aloitin espanjan opinnot, joita olen jatkanut nyt siis jo yli 20 vuoden ajan.

Olen osallistunut myös Espoon työväenopiston kielimatkoihin yli 10 vuotena. Matkat ovat kestäneet viikon ja suuntautuneet eri puolille Espanjaa. Olen asunut perheissä, jolloin kieliharjoittelua on siis ollut aamusta iltaan. Oheisohjelmat ovat olleet antoisia ja avanneet uusia näköaloja maahan ja sen kulttuuriin.

Italiassa olen ollut kursseilla Firenzessä ja Salernossa, perheellämme kun on niin paljon italialaisia ystäviä.

Nyt viimeksi joulukuussa olin kerrassaan upealla Espoon työväenopiston saksan kielen matkalla Saksan Freiburgissa. Kun ylioppilaaksi tulostani ja Saksan vaihto-oppilasajastani kulunut yli 50 vuotta enkä sittemmin saksaa juuri puhunut – työkokouksissa ulkomailla kun valitettavasti aina puhutaan englantia – päätin verestää sen taitojani.

Koulu, matkanjohtajamme Sabine Vilponen, oheisohjelmat ja perheeni olivat erinomaisia. Yllättävää kuinka pian asiat palautuivat mieliin.

Voin todeta, että tällainen viikon tehokurssi sopii niin työssäkäyvälle kuin nyt myös eläkeläiselle erinomaisesti.

 

Teksti: Kristiina Peldán
Espoon työväenopiston opiskelija

Kuva: Sabine Vilponen
Espoon työväenopiston suunnittelijaopettaja

 

Eurooppa-päivää vietetään 9. toukokuuta.

 

Kielen oppiminen, ihmisen ihmeellinen kyky

Ihmiselle on kehittynyt verrattain suuret aivot, koska elämme sosiaalisissa verkostoissa ja tarvitsemme monimutkaista kieltä yhteistyön tekemiseen. Kieli vaikuttaa myös yksilön aivojen kehittymiseen, älykkyyteen ja aivoterveyteen.

Kielten opiskelu vaikuttaa aivoihimme monella eri tavalla. Kehittyneiden aivojen kuvantamismenetelmien avulla on selvinnyt, että työskentely tapahtuu useilla aivoalueilla samanaikaisesti.

Kuuloalue, alueet, joiden avulla rekisteröimme, ymmärrämme ja prosessoimme vastauksia sekä motorinen alue aktivoituvat. Tällä alueella tapahtuu puheen tuottaminen tai kirjoittaminen.

Kieltä opiskellessa syntyy uusia hermoratoja ja yhteyksiä, myös aivojen fyysinen koko kasvaa. Tämä on todettu mm. ruotsalaisessa tutkimuksessa. Aivojen tietojenkäsittelynopeus, keskittyminen, suunnittelu, olennaisen erottaminen epäolennaisesta, päätöksenteko ja muistitoiminnot paranevat. Kielten opiskelu kehittää keskustelutaitoja ja parantaa myös oman äidinkielen ymmärrystä.

Voidaankin sanoa, että uuden kielen rakentaminen päässä on suurin mahdollinen aivotreeni. Kielten opiskelun vaikutusta aivoihin voisi verrata kuntoiluun. Ristisanatehtävien ratkaiseminen on kuin polkisi kuntopyörää, mutta uuden kielen opiskelu on kuin ottaisi käyttöön kuntosalin kaikki laitteet!

Kielitaito ei estä muistisairautta mutta voi hidastaa oireiden ilmaantumista. Jokaisella on sisäänrakennettu kyky uuden kielen oppimiseen, vaikka alku tuntuisi takkuiselta. Kun opit kieltä, opit myös oppimaan kieltä.

Yhden vieraan kielen jälkeen toisen oppiminen helpottuu. Heittäisikö joukkoon kolmannenkin?

Uusia kielten kursseja alkaa vielä keväällä. Katso kevään kurssit Ilmonet.fi

Teksti: Kristiina Santala ja Heli Mäkeläinen. Juttua varten haastateltu Espoon työväenopiston kielten opettajaa Tiina Blom-Krögeriä.

Kuva: Melanie Schwolert, Pixabay