Värejä, iloa ja ihmettelyä vauvojen ja taaperoiden värikylvyissä

Vauvojen ja taaperoiden värikylvyt

 

Vauvojen ja taaperoiden värikylvyt Espoon työväenopistossa ovat suosittuja perheiden keskuudessa. Vauvojen värikylpy on tarkoitettu 4–12kk ikäiselle vauvalle ja vanhemmalle, taaperoiden ryhmä taas 1–2-vuotiaalle lapselle ja vanhemmalle. Pienen vauvan kanssa vauvaryhmään on mahdollista ilmoittaa mukaan myös isompi sisarus. Värikylvyssä leikitään, ihmetellään ja tutkitaan yhdessä muotoja, värejä ja materiaaleja ja maalataan käsin, jaloin tai vaikka koko keholla elintarvikepohjaisilla väriaineilla. Keskiössä on vauvan ja vanhemman kiireetön vuorovaikutus.

Jokaisella värikylpykerralla on teemansa ja teemaan sopivat värit: teema voi olla esimerkiksi sirkus, pakkasyö, avaruus tai hiekkaranta. Teemaan tutustutaan ensin kuivien materiaalien kautta virittäytyen ja eri aisteja herätellen: tutkitaan yhdessä vaikkapa palloja, huljutellaan suuria värikkäitä sifonkikankaita, rapistellaan leivinpaperipalloja, ihmetellään heijastuvaa peilikuvaa, kuunnellaan linnunlaulua tai tehdään hiekkakakkuja itsetehdystä taikahiekasta. Virittäytymisen jälkeen siirrytään suuren paperin päälle maalaamaan. Väriaineina käytetään turvallisia, elintarvikepohjaisia väriaineita, kuten mustikkaa, porkkanamehua, sahramikiisseliä ja kuivattua persiljaa. Allergiat on hyvä ilmoittaa viimeistään ensimmäisellä kerralla. Kananmunaa ja maitotuotteita värikylvyissä ei käytetä.

Kuuden kerran värikylpykurssilla myös aremmat lapset saavat rauhassa totutella uuteen toimintaan. Joillekin ihmettelyä riittää jo siinä, että paikalla on niin paljon samanikäisiä. Maalaaminen saattaa tuntua jännittävältä, ja varsinkin taaperoikäinen saattaa vierastaa käsin koskemista maaliin. Useampi maalauskerta rohkaisee lasta, ja kurssin loppupuolella aluksi arkaillut lapsi saattaakin maalailla suurin vedoin ja koko keholla. Taaperoille annan usein sudin helpottamaan maalaamista: yleensä jossain vaiheessa suti unohtuu sivuun, ja maalia onkin hauska levittää sormenpäillä, kämmenillä ja jalkapohjilla. On tärkeää, että jokainen lapsi saa maalata arvottamatta omalla tavallaan: pienesti tai suuresti, varovasti tai rohkeasti, muutaman minuutin tai puoli tuntia. Joku saattaa ensimmäisillä kerroilla vain tarkkailla, mitä muut tekevät, ja sekin on täysin sallittua.

Maalaamisen kesto joustaa lapsikohtaisesti: kun lapsi väsähtää tai halua enää maalata, on aika suunnata pesulle ja vaatteiden vaihtoon. Joskus maalaamisen jälkeen vanhempi on se, joka on vaihtovaatteiden tarpeessa. Reppuun onkin hyvä varata vaihtovaatteet molemmille, sekä pyyhe vauvan peseytymistä varten. Maalatut työt jätetään kuivamaan ja otetaan seuraavalla kerralla kotiin.

Toivottavasti tapaamme syksyllä värikylpyjen merkeissä Espoon työväenopistolla!

Teksti ja kuva: Liina-Maija Paavilainen,
värikylpyohjaaja, teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK)

Auringonkeltainen kotivärikylpy – yhdessä taaperon kanssa

Maalaaminen

 

Värikylpy sopii lapsille noin neljän kuukauden iästä alkaen, varsinaista yläikärajaa ei ole, joten mukaan voi hyvin ottaa isommatkin lapset. Tässä pajassa teemana on lämmin auringonkeltainen, jota vahvistaa vastaväri violetti. Tunneaistimuksina vuorottelevat kylmä ja lämmin, sileä sose ja irtonaiset mustikkapallot, nestemäinen vesi ja pölisevä perunajauho.

Pajan voi toteuttaa esimerkiksi suoja-alustan päällä lattialla, kylpyhuoneen lattialla tai pienimuotoisemmin pöydän ääressä (istuvat lapset). Muistathan turvallisuuden: älä jätä lasta yksin maalausaineiden ja virittäytymismateriaalien kanssa. Maalausaineet ovat liukkaita, joten pysy lapsen vieressä.

Tarvikkeet:

  • Mangososetta (lämmitä mikrossa mukavan lämpöiseksi)
  • Jäisiä mustikoita
  • Lämmintä vettä suihkepullossa
  • Perunajauhoja tai marjarouhetta
  • Mahdollisimman iso vahva paperi (esimerkiksi akvarellipaperi, mattapintainen kartonki, steinerpaperi, vesiväripaperi. Maalausta voi kokeilla myös esimerkiksi pahvilaatikosta leikatulle pahville.) Pienemmät arkit voi teipata yhteen.
  • Sotkua pelkäämättömät vaatteet ja asenne.
  • Virittäytymismateriaalit: Materiaalien on hyvä olla pestäviä ja turvallisia laittaa myös suuhun tutkittavaksi. Yhdessä vanhemman kanssa voi toki hetken tutkia myös vaikka lankaa ja paperisilppua, kun vanhempi valvoo, ettei niitä mene suuhun ja ottaa tarvittaessa pois.

 

Mitä keltaista, pienille sopivaa teiltä löytyy?
Duplopalikoita? Huiveja? HarVirittäytymysmateriaalejasoja? Höyheniä? Löytyykö keltaisia palloja? Pestyjä hiekkaleluja? Keltaisia paperisuikaleita? Villalankaa? Pääsiäismunien keltaisia kuoria, joiden sisälle voi laittaa vaikka siemeniä rapisemaan? Tutkia voi vanhemman kanssa myös vaikka hyvin pestyä sitruuna, appelsiinia tai greippiä.

Entä jotain violettia? Palloja? Matonkudekerä? Violetteja sukkia palloiksi pyöriteltyinä? Ilmapalloja? Harso? Kangasta? Vähemmän on usein enemmän: 3-4 erilaista virittäytymismateriaalia on tarpeeksi.

 

Virikemateriaaleja

Virittäytymismateriaalit voivat mahdollisuuksien mukaan olla eri tuntuisia ja kokoisia, toistensa vastakohtia: jotain pienempää, jotain suurempaa, jotain kevyttä, jotain painavaa, jotain karheaa, jotain sileää. Lähteekö materiaaleista ääniä?

 

 

 

 

Valmistelut:MaalausaineetTeippaa maalauspaperi lattiaan/alustan päälle. Asettele valitsemasi virittäytymismateriaalit esille paperin päälle. Aseta maalausaineet tilan lähelle niin, että ne on helppo hakea maalausta varten. Nyt värikylpy voi alkaa!

 

 

 

 

tunnustelumateriaali

Tutkikaa yhdessä virittäytymismateriaaleja. Halutessasi taustalla voi käyttää rauhallista musiikkia (esim. Vauvan vaaka -levyn kappale Keltainen). Millaiseen yhteiseen leikkiin materiaalit kutsuvat? Miltä tuntuu höyhenen kutitus poskea vasten? Kuka kurkkaa huivin takaa? Minne pallon voi vierittää? Miltä tuntuu karhea kangas, entä sileä silkkiliina? Voiko paperisilppua rypistää?

 

 

 

Maalaaminen

Vähitellen voitte siirtyä maalaamaan. Kaada paperin päälle ensin lämmintä mangososetta. Anna lapsen lähteä maalaamaan sitä sormilla, joko käsin tai vaikka jaloilla. Voit rohkaista maalaamaan näyttämällä itse esimerkkiä. Jos lapsi ei halua koskea maaliin, keittiöstä löytyvä pullasuti voi olla mainio apuväline.

 

 

 

SeuMustikat ja maaliraavaksi tuo maalaukseen jäiset mustikat. Mustikat usein houkuttelevat syömään – värikylvyssä on sallittua maalata kaikin aistein ja myös maistella. Voit houkutella lasta maalaamaan mustikoilla näyttämällä, miten mustikan voi litistää paperia vasten. Suihkepullolla voit suihkuttaa lämmintä vettä, joka levittää mustikoiden väriä paperiin ja lämmittää myös sormia.

 

 

 

maalaaminen

Viimeisenä aineena maalaukseen voidaan ripotella perunajauhoa tai marjarouhetta. Ne toimivat myös jarruaineena, jos sose tuntuu turhan liukkaalta.

 

 

 

 

 

VärikylpyäAnna lapsen jatkaa maalaamista niin kauan, kun se tuntuu häntä kiinnostavan, ja kaada tarvittaessa lisää maaliaineita. Valmiin työn on hyvä antaa kuivua rauhassa. Jos sosetta on paksusti, kannattaa sitä taputella ohuemmaksi talouspaperin avulla.

 

 

 

 

 

Iloisia värikylpyhetkiä toivottaen,

Liina-Maija Paavilainen, värikylpyohjaaja, Espoon työväenopisto, Omnia

A true artist is not one who is inspired but one who inspires others – Salvador Dali

Kuvataideopiskelijoiden yhteisteos
Yksityiskohta akryylimaalauskurssin yhteisteoksesta ”Syvyyden pinta”, akryyli ja pleksi. Teos oli esillä kuvataideopiskelijoiden yhteisnäyttelyssä Espoon kulttuurikeskuksessa 2017.

Tänään vietämme kansainvälistä taiteilijoiden päivää. Tiesitkö, että meillä Espoon työväenopistossa työskentelee kymmeniä alansa ammattilaisia, joiden päätyö on taiteilijuus ja sivutoimenaan he toimivat kurssiemme opettajina? Meiltä löytyy kuvataiteilijoita, muusikoita, kirjailijoita, laulajia, koreografeja, näyttelijöitä jne. He rikastuttavat pedagogista vapaan sivistystyön kenttäämme ja toimivat inspiraation lähteinä monille opiskelijoillemme. Ohesta löydät muutamien opettajiemme kotisivuja, joista pääset kurkkaamaan heidän ilmaisutapojaan, tekniikoitaan ja ajatuksiaan.

Itse kirjoitin aikoinaan ylioppilaskirjoituksissa äidinkielen esseeni aiheesta: ”Voiko taide muuttaa maailmaa?”. Olin silloin taideopintoja kohti tähtäävä nuori idealisti, mutta edelleen koen kuitenkin elähdyttäviä hetkiä, näen muutoksen ja liikutuksen ihmisessä ja yhteisöissä taiteen äärellä. Taide ja taiteilijat ovat usein edellä aikaansa, taide herättelee, kysyy, kommentoi ja haastaa. Esseeni ansaitsi sen ainoan laudaturini ja kyllä -vastaus elää mielessäni edelleen.

Omassa työssäni olen saanut inspiroitua taiteilijoista ja erityisesti taiteen harrastajista ja yhdessä opiskelijoiden kanssa koetuista ahaa-elämyksistä, hetkistä, kun silmät avautuvat uuteen maailmaan ja näkemiseen.

Kuvataide

Tatu Vuorio, Tiia Matikainen, Kaija Poijula, Maaria Märkälä, Marja Mali, Tero Hytönen,

Mika Törönen, Kati Vuorento, Rozalia Janovic, Mikko Kirjavainen, Helka Immonen,

Sirkku Ala-Harja,  Metta Savolainen, Karoliina Tuovinen, Heikki Portaankorva,

Anni Kuula, Tytti Korin, Susanna Suikkari, Eeva-Riitta Vilkuna, Kirsi Tiittanen, Li Xinsheng

Kirjallisuus ja teatteri

Anita Dahlström, Henna Hakkarainen, Heikki Häkkä, Laura Honkasalo, Tuija Kuha, Johanna Venho, Pete Harju

Käsityö

Raija Rastas, Nina Lehos, Pia Jull, Miira Zukale, Suvi Hänninen

Musiikki

Pia Freund, Aapo HeinonenSauli Saarinen, Laura Kuisma, Tytti Arola, Ilkka von Boehm

Teksti: Taija Rahikkala, koulutusvastaava, kuvataiteen suunnittelijaopettaja
Kuvat: Taija Rahikkala

 

Rohkeita kokeilijoita

Viis iästä tai oppiarvosta! Aika ajoin voi mielen täyttää kaipuu itsensä uudelleen tarkasteluun oppijana. Viriää halu laittaa itsensä likoon ja kääntää katseensa sinne, mistä päin kuulee kutsun kantautuvan.

Espoon työväenopiston taiteen perusopetus kutsuu vuosittain aikuisia opiskelijoita taiteen oppimisen äärelle. Kutsuun vastataan. Itseilmaisu, käsillä tekeminen ja kaikenlaisen kulttuuriin, taiteeseen ja osaamiseen liittyvän itsensä kasvattamisen halu on suuri. Motiivi voi löytyä wellness-kulttuurista; elämänlaadun ja valintojen suuntaamisesta itselle merkityksellisiin ja antoisiin sisältöihin. Vaikuttimet opintoihin hakeutumiseen voivat myös löytyä työelämän ja siinä jaksamisen tarpeista. Niin tai näin, taiteen perusopiskelijoiden ryhmä löytää itsensä useammalle vuodelle sijoittuvista, tasolta toiselle etenevistä opinnoista, jotka tarjoavat monta mahdollisuutta kasvuun ja oppimiseen.

Kerron tässä kirjoituksessa esimerkkinä kuvataiteen perusopinnoissa opiskelevien kokemuksia. Opiskelijat ovat opinnoissaan tulleet tutuiksi monien erilaisten tekniikoiden ja tekemisen, estetiikan ja nykytaiteen ilmiöiden kanssa.

Oppiminen parhaimmillaan on sitä, kun turvallisen ryhmän tuella, innostuneen opettajan kera ryhdytään tekemään asioita, joista ei ennalta ole paljoakaan tietoa, taitoa tai kokemusta. Taiteen ollessa oppimisen viitekehyksenä, oma kehittyvä ilmaisu kohtaa monenlaisia teknisiä ja taidollisia haasteita. Tässä mukana oleminen on rohkeaa ja aina niin palkitsevaa oppijoilleen.

Tänä syksynä kuvataiteen perusopiskelijat ovat ryhtyneet yhteistyöhön musiikin sävellyskurssin kanssa. Monitaiteisista aineksista syntyy monitaiteinen teos; iPadeillä kuvattu iMoviella editoitu videoesitys, jossa liikkuva kuva ja musiikki muodostavat kokonaistaideteoksen.

Opiskelijat ovat saman aikaisesti oppimassa uusinta teknologiaa, elokuvakerronnan estetiikkaa ja digitaitoja. Moni opiskelija kohtaa ensimmäistä kertaa digitaalisten välineiden mahdollisuudet oman ilmaisun tuottamisessa. Oma visuaalinen teos syntyy reflektiona musiikin tarjoamaan inspiraatioon. Niin koukuttavaa. Ja editointityökalun oppiminen pitää otteessaan niin, että oppitunneilla ajantaju katoaa ja työskennellään palkitsevassa flow-tilassa.

Tämän opintojakson tuotoksen voi nähdä Luova ja kuriton mieli videoteoksessa. Toisen osuuden tuohon videoteokseen ovat tehneet käsityön taiteen perusopiskelijat yhteistyössä Tapiolan lausujien ja Runoriihi-kurssin opiskelijoiden kanssa. Ensiesitys Tapiolassa Itätuulenpiha 1 lauantaina 21.9. klo 13 alkaen.

Minna Kattelus, kuvataiteen suunnittelijaopettaja, pedaopettaja
Espoon työväenopisto, Omnia

Ylläpidä aivokuntoa luovuudella

Taiteelliseen toimintaan osallistuminen virittää monella tavalla. Taiteen tekeminen antaa mahdollisuuden tarttua tehtäviin, joita arkielämässä ei tavallisesti tule ratkotuksi.

Esimerkiksi piirtämistä opiskellessa voit antaa aivoillesi haasteen tarkastella ympäristöä ns. negatiivisen tilan kautta eli katsomalla kohteiden sijasta niiden välissä olevaa tyhjää tilaa. Tutut ajatuskuviot ja käsitteet valottuvat uudella tavalla, maailma hahmottuu toisin. Näkemäänkin voi opiskella!

Taide terävöittää ajattelua.

Jokaisella on oikeus ja mahdollisuus ylläpitää aivokuntoa ja luovuutta ajattelun totuttuja kuvioita haastavalla taiteen tekemisellä. Luovuutta on meissä kaikissa.

Tutuksi tuleva ryhmä tarjoaa tueksi vertaisoppijoita, ja opettajan ammattitaito, kekseliäisyys ja luovuus innostavat. Taiteelliseen toimintaan osallistuminen parantaa tutkimusten mukaan kaiken ikäisten kognitiivisia kykyjä. Taidetta tekemällä voi siis harjaantua oppimiseen ylipäätään. Itsetuntemuksen kasvu ja ongelmanratkaisukyvyn kehittyminen taiteen tekemisen avulla on tutkittua juttua.

Katso alkavat kuvataidekurssit ilmonet-palvelusta.

Teksti: Taija Rahikkala
Kuva: Unsplash, Taru Huhkio