Venäjän kieli – outoja kirjaimia, tuttuja sanoja

Venäjän kielen päivää vietetään suuren venäläisen runoilijan ja kirjailijan Aleksander Puškinin syntymäpäivänä 6. kesäkuuta.

Venäjän kieli on suomalaisten mielestä yksi maailman vaikeimmista, osin kyrillisten kirjaimiston vuoksi. Mutta tiedätkö, että suomen kieli on yhtä vaikea kuten venäjän kieli?

Foreign Service Institute on arvioinut, kuinka vaikeaa eri kielten oppiminen on englantia äidinkielenään puhuvalle ihmiselle ja kuinka kauan häneltä menee aikaa jonkin kielen oppimiseen. Suomi ja venäjä kuuluvat kolmanteen eli toiseksi vaikeimpaan ryhmään. Näiden ”hard languages” -ryhmään kuuluvien kielten oppiminen vaatii 44 viikkoa tai 1100 opiskelutuntia englantia äidinkielenään puhuvalle ihmiselle. Viimeiseen, vaikeimpaan 4. ryhmään kuuluvat arabia, kantoninkiina, mandariininkiina, korea ja japani.

Vastaavaa luokittelua suomalaisille vaikeista kielistä ei ole tehty. Varmaa on kuitenkin, että naapurimaamme kielestä löytyy meille tuttuja sanoja 😊

mašina – kone, auto, suomen puhekielellä masiina
mesto – paikka, suomen puhekielellä mesta
lavka – kauppa, suomen puhekielellä lafka
staryj – vanha, suomen puhekielellä stara
znat – tuntea, tietää, suomen puhekielellä snaijata

Kieli kantaa kulttuuria

Kielten oppiminen ei ole pelkästään sanaston ja kieliopin pänttäämistä. Uusi kieli avaa oven uuteen maailmaan.

1. Mitähän venäläinen tarkoittaa, kun hän vastaa sinulle ”Da njet (kyllä ei)”? Tarkoittaako hän…

a) ei
b) ehkä
c) kurkkaa netistä?

2. Kun suomalainen sanoo ”Homma on hanskassa”, venäläinen ilmaisee saman asian ”Homma on…”

a) saappaassa
b) laatikossa
c) hatussa

Oikeat vastaukset löytyvät tämän blogitekstin lopusta.

Monen kielen yhteiset juuret

Venäjän kieli ei avaa ovea ainoastaan venäjän kulttuuriin vaan myös moneen muuhun Euroopassa puhuttuun kieleen. Venäjä kuuluu indoeurooppalaiseen kielikuntaan ja on sukua slaavilaisille kielille kuten puolalle, tšekille, sloveenille, serbille, kroaatille ja ukrainalle.

Tässä esimerkkejä venäjän, puolan, tšekin ja kroaatin kielille yhteisistä sanoista:

hleb, chleb, chléb, hleb – leipä
den, dzień, den, dan – päivä
voda, woda, voda, voda – vesi

Ja nyt ne vastaukset kysymyksiin: 1: a ja 2: c. Osuiko oikeaan?

Tehtävät: Kira Sidorov

Teksti: Monika Hotanen
Espoon työväenopiston suunnittelijaopettaja

Kuva: Pixabay/falco

 

Tutustu venäjän kielen kurssitarjontaamme ja ilmoittaudu mukaan!

 

 

Kopti, pitkäpistosidos, kaksoisranskalainen

Kopti, kaksoiskopti, pitkäpistosidos, linkkipistosidos, puolisidos, kokoranskalainen, english fine binding, puukansisidos… Espoon työväenopiston kirjansidontakursseilla tehdään  erilaisia kirjansidoksia erilaisista materiaaleista. Yksi tekee kirjan kannet farkun lahkeesta, toisen kirjan kansinahat ovat kirpputorilta löydetystä mokkatakista.  Kirjat sidotaan tyhjistä sivuista, jolloin kirjaa voi käyttää muistikirjana, matkapäiväkirjana, lapsen piirustuskirjana, kuka mihinkin tarkoitukseen. 

Toinen ryhmä kirjansidonnan alueesta on kirjojen kunnostaminen. Perinteistä kirjansidontaa tehdään esim. silloin, kun kunnostetaan joku itselle rakas kirja. Tällaiseen perintökirjaan on kiva laittaa hienosta nahasta selkäosuus ja vetää kannen yli marmoroitu paperi, joko itse marmoroitu tai ostopaperi. Pisteenä i:n päälle kirjaan tehdään painatuskoneella kullanvärisellä foliolla  kirjan nimi. 

 

Jos kirja on niin arvokas, ettei sitä kannata korjata tai jos kirjalle halutaan arvokas säilytyspaikka, on ratkaisuna kirjakotelo. Kirjakotelon voi tehdä vaikkapa tuttavan tai sukulaisen väitöskirjalle. Kuvassa olevasta kirjakotelosta väitöskirja pompahtaa esiin kotelon avautuessa, varsin tyylikästä! Työtunteja tällaiseen kirjakoteloon saa menemään yhden lukukauden verran. 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Teksi ja kuvat: Ritva Kurittu-Kalaja

Artikkelikuva: Pexels.com

 

 

 

Ryhmässä uskaltaa heittäytyä

Niko Leppänen aloitti syksyllä stand up -komiikan kurssin. Hänen tyttöystävänsä oli poiminut matkaansa työväenopiston esitteen, josta Niko löysi kiinnostavan aiheen: ”Nyt on kurssi, jota voisi koittaa!” Näin hän päätyi elämänsä ensimmäiselle työväenopiston kurssille.

Stand up -komiikka vaatii rohkeutta mennä yleisön eteen omana itsenään. Nikon mielestä kurssilla on muotoutunut turvallinen ympäristö ja yhteisö, jonka edessä on helpompi heittäytyä ja kokeilla rajojaan. Tutussa ryhmässä on helpompi ottaa esiintymisen ensiaskeleita. Opettajalta ja muilta opiskelijoilta saa kannustusta ja rohkaisua oman esityksen hiomiseen.

Nikon kokemuksen mukaan kurssi haastaa ja suorastaan pakottaa luovaan ajatteluun, keksimään ja leikkimään. Stand upin komiikka syntyy arjesta. Oman komiikkaesityksen sisältöjen miettiminen innostaa ja aktivoi näkemään omaa arkea uusin silmin ja eri perspektiivistä.

Katso alkavat teatteri-, kirjallisuus- ja ilmaisukurssit ilmonet-palvelusta