”Aurinko kuulostaa hyvältä” – Suomen kielen kauneimmat ja rumimmat sanat kielenoppijan näkökulmasta

Kieli herättää aina tunteita. Meillä monilla on sanasuosikkimme ja -inhokkimme. Entä miltä suomen kieli kuulostaa vieraskielisen korvaan?

Espoon työväenopiston Suomi B1.2–B2.1 intensiivikurssin opiskelijat saivat avata sanaisen arkkunsa ja kertoa, mitkä sanat suomen kielessä ihastuttavat ja mitkä inhottavat. Opiskelijat ovat jo edistyneellä tasolla opinnoissaan, joten heidän sanavarastoonsa on vuosien varrella kertynyt monta suosikkia ja inhokkia.

Kaunis sana tuo hymyn

Äiti ja rakkaus ovat monen suomenoppijan mielestä kauneimmat sanat. ”Äiti on ensimmäinen sana jokaisella ihmisellä”, ”Äiti on elämän antaja ja turvallisuuden vertauskuva”. Rakkaus on universaali tunne, mutta sillä on meille jokaiselle myös oma, henkilökohtainen merkityksensä: ”Tällä sanalla on eri ääni ja eri tarkoitus”.

Positiiviset mielleyhtymät vaikuttavat usein siihen, mitä sanaa pidetään kauniina. Esimerkiksi kiitos saa kiitosta: ”Se minusta tuntuu hyvältä, kun minä sanon tai kuulen sen. Se tarkoittaa, että tapahtuu hyviä asioita.” Samanlainen sana on ihana: ”Se aina kuulostaa hyvältä ja antaa hyvää fiilistä. Se tuo aina hymyn.”

”Kuulostaa hyvältä” on toimiva peruste monen muunkin kauniin sanan kohdalla: Pikemminkin – minusta tämä sana kuulostaa hyvältä”, ”Lämpimämpi – sanan lausuminen tuntuu peliltä: peli, jossa äänet pelaavat”, ”Helmikuu, helmi, höyhensana on yhtä pehmeä kuin höyhen itse”. Kaunis ja hyvää tarkoittava on myös enkeli.

Toisinaan hyvältä kuulostava sana ei ole sellainen, jonka äidinkielinen puhuja valitsisi kauneimmaksi. Yksi opiskelija muistelee huvittuneena kielenoppimisensa alkutaivalta:

”Se on ehkä vähän outo vastaus, mutta ripuli on minusta kaunein sana suomeksi. Kun tapasin minun suomalaisen mieheni ensimmäisiä kertoja, hän jutteli Suomen ystävän kanssa ja kuulin sanan ”ripuli”. En tiennyt, mitä se tarkoittaa, mutta minusta se kuulosti tosi hyvältä. Toistin sen pari kertaa, koska minä pidän kauniiden äänien lausumisesta, ja ”r”-ääni on yksi suosikeistani. Mieheni ja hänen ystävänsä kysyivät nauraen, miksi toistin ”ripuli”-sanaa ja selittivät, mitä se tarkoittaa. Nyt se on edelleen minun lempisanani suomeksi, koska ääni kuulostaa hyvältä ja se on ensimmäinen sana, joka opin suomeksi.”

Henkilökohtainen tarina on myös pupu-sanan taustalla:

”Minusta ”pupu” on kaunein sana. Kun minun tyttäreni oli vähän yli yhden vuoden, hänen täytyi olla päiväkodissa. Me emme puhu suomea kotona. Hän ymmärsi vain omaa äidinkieltä ja voi puhua muutamia oman kielen sanoja. Hän itki paljon aamulla ja iltapäivällä, kun hän näki minua päiväkodissa. Hän vei hänen unilelunsa pinkin pupun mukaan joka päivä, kun hän meni päiväkotiin. Minä olin huolestunut. Eräänä päivänä puolentoista viikon jälkeen minun tyttäreni piti pupua kädessään, sanoi ”pupu” hymyillen, kun minä hain häntä päiväkodin pihalla. Olin innoissani ja halasin minun tytärtäni. ”Pupu” on kaunein sana, jonka olen kuullut.”

Ääniä kauneuskisassa saa myös eksoottinen haaveilla: ”Äidinkielessäni tällaista verbiä ei ole, sama asia pitää selittää pitkällä lauseella”.

Suomessa niin tärkeä kahvikin on kaunis sana – mutta mistä sana onkaan peräisin? ”Suomalaiset juovat enemmän kahvia kuin kukaan muu maailmassa, mutta tämä sana matkusti pitkälle, kaukaisesta paikasta.”

Se, mikä on kaunista, on Suomessa joskus harmillisen harvinainen ilmestys: Aurinko on kaunis sana, koska se on helppo ja tärkeä. Päivä alkaa hyvin, jos on aurinkoa.” 

 

Ääkköset ja muut rumikset

Ääkköset ä, ö ja y eivät saa suomenoppijoilta ylistystä: ”Rumin sana on järjestys – kuulostaa ihan hirveältä.” Ääkköset voivat olla suomenoppijalle myös muuten hankalia: Yöllä – aika vaikea lausua”.

Toisaalta ääkkösten lausumisessa voi olla hauskojakin puolia: ”Rumin sana on älä rääkkää, koska se on ihan vaikea ääntää. Lausumisen on oltava kireää ja se on vaikeaa. Tämän lausuminen on hieman hauska, koska näyttää siltä, että ilmeet muuttuvat sen mukana.”

Kirosanat kuulostavat rumilta. Rumimmaksi ehdotettiin v-sanaa ja s-alkuista kirosanaa: ”Minun suomalainen mieheni sanoo sitä paljon, minusta se ei tunnu hyvältä.”

Sanat, joilla on ikävä merkitys, ovat myös rumimpia: Vihamielisyys – se kuulostaa pahalta ja vähän pelottavalta”, Kateus, todella ruma sana; sanat voivat satuttaa pahasti ja viiltää syvälle”, ”Olen tosi vihainen ja surullinen, jos joku sanoo tyhmä minulle”.

Ikävällä sanalla voi kuitenkin olla kiinnostava alkuperä: ”Rumin sana on viha. Se on kiinnostava minulle, miten ”vihainen” tulee sanasta ”viha” suomeksi. Espanjaksi, englanniksi ja ranskaksi ne ovat eri sanat.”

Jotkin rumat sanat herättävät hyvin vahvoja tunteita:

””Jaaha” on minusta Suomen kielen rumin sana. Ehkä ”jaaha” ei ole täysin todellinen sana, mutta minun suomalaisen miehen perheessä sitä käytetään paljon. Se tarkoittaa ”olen pettynyt, ärsyyntynyt, vihainen tai loukattu ja en hyväksy tätä tilannetta”. On minusta rumis, koska ei kukaan voi arvata mikä ongelma on vain ”jaaha”:sta, ja jos kysyn suoraan mikä ongelma oli, en saa vastausta. Kun kuulen ”jaaha”, haluan lyödä kyseistä henkilöä kasvoihin.”

Aina ei kuitenkaan tarvita pitkiä selityksiä: ”Minusta suomen kielen rumin sana on sana pois, koska se kuulostaa rumalta”.

 

Sanni Broholm, suunnittelijaopettaja, suomi toisena kielenä

Espoon työväenopisto, Omnia

Kielen oppiminen seniori-iässä – oppiiko vanha koira uusia temppuja?

 

Loro viejo no aprende a hablar. Espanjankielinen sananlasku toteaa tylysti, että vanha papukaija ei opi puhumaan, mutta kieltenopettajana taidan olla hieman eri mieltä. Olen vuosikausia opettanut eri-ikäisiä espoolaisia puhumaan espanjaa ja ranskaa, ja hienostihan keskustelu sujuu iäkkäämmältäkin kielenoppijalta. Täytyy vain miettiä sopivat aihepiirit ja antaa tarkoituksenmukaiset välineet keskustelun luomiseksi: sanaston lisäksi opettelemme fraaseja oikeassa kontekstissa, kertaamme kielelle ominaisia suullisia reaktioita, lisäämme ripauksen kulttuurin tuntemusta ja hitusen rohkaisevia kommentteja, ja herkullinen keskustelu valmistuu sellaisenaan hyvässä seurassa nautittavaksi. Rohkaisu onkin tärkeää, sillä heti ei tarvitse osata heitellä keitokseen filosofisia kommentteja vaan aluksi riittävät lyhyet päälauseet, joissa on kussakin yksi ajatus. Maustaa voi sanomisiaan sitten, kun taidot karttuvat.

Aikuisilla ja ikääntyneillä kielenoppijoilla on elämänkokemus apunaan; vaikkei uusi sana tai asia olisikaan heti tuttu, voi päätellä asiayhteydestä merkityksiä ja vertailla opittavaa sanaa muihin kieliin. Joskus riittää sekin, että ymmärtää aluksi vain vähän sinnepäin eikä jumitu ensimmäiseen outoon sanaan. Arvaaminen ja päättelykin on kielitaitoa, ja se kannattaakin muistaa vaikkapa kuullun ymmärtämisen kohdalla. Kokonaisuuden voi sitten kyllä purkaa osiin ja analysoida tarkemmin, jos se tarkoituksenmukaiselta tuntuu. Usein opetusryhmässä on monen eri alan asiantuntijoita; kielten tunneilla opimmekin paitsi kielen nyansseja myös uusia asioita vaikkapa kulttuuriin, politiikkaan ja luontoon liittyen.

 

 

Kun kielen perusteet on iän myötä omaksuttu, voi kielenopiskelu edetä finesseihin. Haluamme tietää lisää, haastaa itsemme ja hoitaa aivojamme. Yhdeksän pisteen virheet ovat taakse jäänyttä elämää; tärkeintä on kommunikaatio eikä kukaan kielioppisäännöillä keskustele. Toki aikuisten oppijoiden ollessa kyseessä minulla on opettajana tapana kertoa myös ilmiöiden kielitieteelliset nimet ja tarpeen tullen selventää sanan etymologiaa: Mistä kielestä sana tulee? Mitä muita merkityksiä sanalla on? Minkälaisia kielen rekistereitä, tasoja voimme puhutussa kielessä kuulla? Yhdessä ihastelemme ranskan kielen sharmia ja kauhistelemme harmia, joka monien poikkeusten muodoissa oppimista haastaa. Puolitiehen ei asioita jätetä, sillä L’appétit vient en mangeant.

Monesti kuulen seniorioppijoilta, että mikään ei enää päässä pysy ja kaikki unohtuu. Välillä yhdessä naurammekin, että onkohan niin, että aina uuden tiedon päähän saapuessa vanhaa tietoa tippuu saman verran pois… Että tieto ei kumuloidukaan, vaan sen määrä pysyy vakiona. Uskon kuitenkin, että oppiminen on elinikäistä eikä siten koskaan liian myöhäistä. On vain hyväksyttävä, että tehokkaisiin opiskelumetodeihin kuuluu vanhan tiedon kertaaminen ja soveltaminen, ainainen vanhan suhteuttaminen uuteen tietoon. Repetitio est mater studiorum. Olen leikillisesti iäkkäämmille opiskelijoilleni todennutkin, että jos kaikki oppisivat heti kerrasta aukottomasti kaiken, ei meillä opettajilla pian enää olisi töitä. Mukavaahan on oppia ”uusia” asioita 😊. No, kertaus ei ketään vahingoita ja yläikärajaa opiskelussa ei ole. Vanhimmat opiskelijani ovat olleet 92-vuotiaita – ja he ovat osallistuneet Ranskaan ja Espanjaan järjestettyihin runsaan viikon kestäneisiin opintomatkoihin, joilla olen matkanjohtajana toiminut.

Henry Ford on joskus viisaasti todennut seuraavaa: ”Kaikki, jotka lopettavat oppimisen, muuttuvat vanhoiksi, ovatpa he sitten 20- tai 80-vuotiaita. Jokainen, joka jatkaa oppimista, pysyy nuorena. Tämä on elämän suuruus.”

 

Eveliina Allonen
Kielten suunnittelijaopettaja, ranskan ja espanjan opettaja
Espoon työväenopisto, Omnia

Kielen osaaminen on tärkeää!

Espoon työväenopiston KOTOMA-hankkeessa kehitetään koulutusta pitkään maassa olleille maahanmuuttajille

Opiskelijoiden erilaisia käsiä

Kotoma-hankkeen tavoitteena on vahvistaa pitkään maassa olleiden maahanmuuttajien kielitaitoa ja yhteiskunta- ja työelämätaitoja. Hankkeessa kehitetään kotoutumisajan ylittäneiden maahanmuuttajien koulutusta mm. omakielisen ohjauksen ja opetuksen tuen avulla. Samalla mallinnetaan omakielisen ohjauksen toimintatapoja sekä etsitään uusia tapoja tehdä yhteistyötä oppilaitoksen ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Kotoma-hankkeen koulutuksiin kuuluu lukutaitokoulutuksia ja kaupungin sivistystoimen kanssa yhteistyössä tehtävä koulukurssi Äidit ja isät mukaan kouluun.

Kotoma-lukutaitoryhmiä on ollut vuoden 2019 aikana yhteensä kolme ja saman verran on suunniteltu myös vuodelle 2020. Lukutaitoryhmissä on kussakin ollut mukana 12-15 motivoitunutta ja iloista opiskelijaa. Joiltakin kotoutumiskoulutus on aikoinaan jäänyt kokonaan väliin tai keskeytynyt esim. lasten takia ja nyt opiskeluinto on korkealla. Opiskelijoita on eri puolilta maailmaa, mm. Afganistanista, Irakista, Syyriasta, Marokosta, Albaniasta, Ghanasta, Kuwaitista ja Somaliasta. Lukutaitoryhmissä harjoitellaan joka päivä suullista kielitaitoa, kirjoittamista ja lukemista, mutta vähän eri tavalla eri päivinä. Opettajia on kaksi: suomen kielen opettaja ja kädentaitojen ja kuvataiteen opettaja.

Uskomme, että kielitaito tulee osallistumisen ja osallisuuden kautta: vain puhumalla suomea voi oppia puhumaan suomea. Haluamme, että opiskelijat uskaltavat mennä erilaisiin kaikille avoimiin ”olohuoneisiin” kirjastoissa, asukastiloissa ja vapaaehtoistoiminnassa. Siksi ryhmät tekevät paljon vierailuja ja kutsuvat myös vieraita puhumaan omaan ryhmään. Kotoma-ryhmissä on käynyt yksittäisiä ihmisiä, jotka ovat kotoutuneet Suomeen ja oppineet kielen. Vieraita on ollut myös järjestöistä mm. Monika-Naisista, SPR:stä ja Martoista.

Mitä opiskelijat toivovat? Opiskelijat haluavat oppia puhumaan suomea ja hoitamaan omat asiansa itse. Kaikki haluavat oppia lukemaan ja kirjoittamaan, koska he eivät ole käyneet omassa kotimaassaan koulua. Opiskelijoille on tärkeää, jos he saisivat mahdollisuuden puhua suomea suomalaisten kanssa.

Kursseilla on ollut niin mukavaa, että jotkut opiskelijat ovat pyytäneet mukaan myös sukulaisia ja ystäviä. Tuloksiakin on tullut. Kun riittävä luku- ja kirjoitustaito on saavutettu, opiskelijoita on siirtynyt eteenpäin, yksi heistä VALMAan asti (Ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus).

 

Teksti:
Bassma Muhamed Alwan, KOTOMA-hankkeen ohjaaja
Laura Hartikainen, koulutusvastaava

Yhdessä tehden se onnistuu – työväenopiston kurssitkin!

Catching up -ryhmä

 

Syyskuun alusta alkaen Kivenlahdessa on kokoontunut keskiviikkoisin iloinen ja innostunut englannin kielen ryhmä Catching up! opettajansa James Lawrencen johdolla. Kurssi on henkilöille, jotka haluavat kehittää suullista kielitaitoa ja saada lisää itsevarmuutta kielenkäyttäjänä. Perusrakenteet ja -sanasto ovat jo tuttuja.
Kurssilla keskitytään keskustelutaitojen hiomiseen. Kielioppia kerrataan tarpeen mukaan. Tuttuja aiheita käsitellään: koti ja perhe, harrastukset, ruoka ja terveys jne.

Miten ryhmä sai alkunsa

Mielenkiintoiseksi ryhmän tekee se, miten kaikki sai alkunsa. Koko tarina perustuu kivenlahtelaisen Paula Hardénin aktiiviseen toimintaan. Paula näki Espoon työväenopiston facebookissa kurssi-ilmoituksen, jota hän kommentoi. Työväenopiston kielten suunnittelijaopettaja Sabine Vilponen otti yhteyttä Paulaan. Ajatus uudesta kurssista Kivenlahteen syntyi ja yhdessä Paula ja Sabine suunnittelivat puhelimessa englannin kielen kurssin, jonka kurssipaikaksi löytyi Merenkäynti 3.

Kurssilaisten palautetta 

Paula keskusteli ryhmän jäsenten kanssa, yhteenvetona ja palautteena hän mainitsee seuraavaa:
”Opettaja James on erinomainen opettaja. Ilta käynnistyy aina mukavasti keskustelemalla ajankohtaisesta uutisesta. Opetus jakaantuu monipuolisesti eri asioihin, joiden vaihtelevuus ja selkeys miellyttävät. Opetuskielenä käytetään englantia, mistä kurssilaiset erityisesti pitävät. Ryhmässä on rento ja iloinen tunnelma, mikä edistää oppimista. Oppikirjakin on hyvä. Ryhmä on hyvin oppimishaluinen ja mukava.”

Paula Hardén

Kuka Paula?

Paula on entinen omnialainen, hän toimi 21 vuotta ruokatuotannon opettajana. Nykyään hän on eläkkeellä ja kaikki hyvinvointiin liittyvät asiat ovat lähellä hänen sydäntään. Ympäri Suomea levittynyt laaja perheyhteisö ja ystävät ovat elämän tärkeimpiä asioita. Paula on jatkuvan oppimisen vankka kannattaja, häntä kuvaa hyvin sanapari ”kävelevä elohopea”. Paula saa asiat liikkeelle ja kokoaa hetkessä ryhmän ympärilleen. Niin kävi tässäkin tapauksessa, Paula markkinoi ja kertoi kurssista kampaajalleen, kosmetologilleen, naapureilleen ja pyysi heitä kaikkia kertomaan asiasta omille läheisilleen. Näin englannin ryhmä sai alkunsa, suusta suuhun menetelmällä! Sama asia englanniksi ilmaistuna: word-of-mouth.

 

Yhteissuunnittelu työväenopistossa

Espoon työväenopisto kehittää toimintaansa entistä asiakaslähtöisemmäksi. Asiakkaita toivotaan enenevässä määrin mukaan jo ideointi- ja suunnitteluvaiheessa. Yhteiskehittämisen avulla voidaan ketterästi ja nopeasti reagoida tilanteisiin, missä jatkuva oppiminen on keskiössä ja syvällinen asiakkaan ymmärrys paranee.

Yhdessä opitaan ja kehitytään. Myös sinä voit ehdottaa uutta kurssia Omnian Espoon työväenopiston kotisivujen Ideanurkassa. Yhteyttä voit ottaa myös koulutuspäällikkö Tuula Alankoon tuula.alanko@omnia.fi.

Tutustu  työväenopiston blogiin Oppia ja iloa osoitteessa blogit.omnia.fi/oppiajailoa.

 

Tervetuloa mukaan yhteisöömme!

 

Teksti ja kuvat: Kristiina Santala

Eläköön monikielinen Eurooppa!

Tiesitkö, että maailmassa on 6000–7000 kieltä? Meillä Euroopassakin on noin 225 alkuperäiskieltä, mutta edustettuna on silti vain muutama prosentti kaikista maailman kielistä. Useimmat eurooppalaiset kielet kuuluvat joko germaaniseen, romaaniseen tai slaavilaiseen kieliryhmään, mutta maahanmuuton seurauksena koko Euroopasta on tullut todella monikielinen. Elävä kieli ei ole suljettu, stabiili systeemi, vaan eri kieli tuo aina eri näkökulman elämään. Kuinka monia kieliä sinä osaat?

Kielet ovat toisilleen sukua samaan tapaan kuin perheenjäsenet; saman kieliperheen jäsenistä saatat löytää toisiaan muistuttavia sanoja ja ilmauksia tai kielioppirakenteita. Mitä läheisempää sukua kieli toiselle on, sitä enemmän voit löytää yhtäläisyyksiä (vertaa esimerkiksi viroa ja suomea tai espanjaa ja italiaa). Jos vaikkapa viro ja suomi ovat kieliperheen pohjoisia sisaruksia, olisiko unkari kenties suomen eteläinen pikkuserkku? Ja latina mahdollisesti kaikkien kielten esiäiti.

Ajattelun välineitä ja yhteisymmärryksen työkaluja

Syyskuun 26. päivä juhlitaan vuosittaista Euroopan kielten päivää. Tämä kielten virallinen juhlapäivä on ollut kalentereissa jo vuodesta 2001 lähtien. ”Euroopan neuvosto kannustaa kaikkien 47 jäsenvaltionsa 800 miljoonaa asukasta opiskelemaan lisää kieliä kaikenikäisinä” elinikäisen oppimisen periaatteita korostaen. ”Euroopan neuvosto tukee koko Euroopan monikielisyyttä ja on vakuuttunut, että kielellinen monimuotoisuus on kulttuurienvälisen yhteisymmärryksen työkalu ja maanosamme rikkaan kulttuuriperinnön avaintekijä.” (Euroopan kielten päivän internetsivut.)

Mielenkiintoinen tieto on myös se, että monissa kielissä on yli 50 000 sanaa, mutta yksittäiset puhujat käyttävät vain murto-osaa koko sanaston laajuudesta. Arkipuheessa tyypillinen kielenpuhuja käyttää toistuvasti vain muutamaa sataa eri sanaa. Nykysuomen sanakirjassa on 210 000 sanaa, joista suurin osa on kylläkin yhdyssanoja. Voisimme varmaankin tavoitella entistä vivahteikkaampaa kielen käyttöä. Kieli on ajattelun väline; kertooko yksinkertaistuva kieli ajattelumme yksipuolistumisesta?

Opi puhumalla

Vieraan kielen sanoja oppii parhaiten käyttämään ääneen harjoittelemalla; jos ei opiskeltavan kielen natiivipuhujia satu olemaan tuttavapiirissä, voi kieltä harjoitella myös vaikkapa kielikursseilla tai internetin avulla. Espoon työväenopistossa on mahdollisuus opiskella vuosittain noin kahtakymmentä eri kieltä.

Parhaiten oppii toki paikan päällä ja itse kieltä aktiivisesti käyttäen. Joukko Espoon työväenopiston espanjan opiskelijoita lähteekin kanssani tulevana sunnuntaina rohkeasti Madridiin viikon mittaiselle kielimatkalle kokeilemaan, miten kauas opiskeltavan kielen siivet kantavatkaan. Upeaa ajatella, että jokainen siivenisku vie vain korkeammalle.

Hyvää viikonloppua! Trevligt veckoslut! Have a nice weekend! Schönes Wochenende! Bonne fin de semaine ! ¡Buen fin de semana! Buon weekend! Hezký víkend! Head nädalalõppu!

Eveliina Allonen, kielten suunnittelijaopettaja
Espoon työväenopisto, Omnia

Venäjän kieli – outoja kirjaimia, tuttuja sanoja

Venäjän kielen päivää vietetään suuren venäläisen runoilijan ja kirjailijan Aleksander Puškinin syntymäpäivänä 6. kesäkuuta.

Venäjän kieli on suomalaisten mielestä yksi maailman vaikeimmista, osin kyrillisten kirjaimiston vuoksi. Mutta tiedätkö, että suomen kieli on yhtä vaikea kuten venäjän kieli?

Foreign Service Institute on arvioinut, kuinka vaikeaa eri kielten oppiminen on englantia äidinkielenään puhuvalle ihmiselle ja kuinka kauan häneltä menee aikaa jonkin kielen oppimiseen. Suomi ja venäjä kuuluvat kolmanteen eli toiseksi vaikeimpaan ryhmään. Näiden ”hard languages” -ryhmään kuuluvien kielten oppiminen vaatii 44 viikkoa tai 1100 opiskelutuntia englantia äidinkielenään puhuvalle ihmiselle. Viimeiseen, vaikeimpaan 4. ryhmään kuuluvat arabia, kantoninkiina, mandariininkiina, korea ja japani.

Vastaavaa luokittelua suomalaisille vaikeista kielistä ei ole tehty. Varmaa on kuitenkin, että naapurimaamme kielestä löytyy meille tuttuja sanoja 😊

mašina – kone, auto, suomen puhekielellä masiina
mesto – paikka, suomen puhekielellä mesta
lavka – kauppa, suomen puhekielellä lafka
staryj – vanha, suomen puhekielellä stara
znat – tuntea, tietää, suomen puhekielellä snaijata

Kieli kantaa kulttuuria

Kielten oppiminen ei ole pelkästään sanaston ja kieliopin pänttäämistä. Uusi kieli avaa oven uuteen maailmaan.

1. Kun venäläinen toteaa ”ei kalaa, ei lihaa”, mitä hän tarkoittaa?

a) Kyse on mitään sanomattomasta ihmisestä.
b) Ruoka on mautonta.
c) Kyse on kasvisruoasta.

2. Venäläinen ilmaisu ”Mykkä kuin kala” tarkoittaa, että

a) kyseinen henkilö ei puhu paljon.
b) kyseinen henkilö on tyhmä.
c) kyseinen henkilö ei puhu sivu suunsa.

Oikeat vastaukset löytyvät tämän blogitekstin lopusta.

Monen kielen yhteiset juuret

Venäjän kieli ei avaa ovea ainoastaan venäjän kulttuuriin vaan myös moneen muuhun Euroopassa puhuttuun kieleen. Venäjä kuuluu indoeurooppalaiseen kielikuntaan ja on sukua slaavilaisille kielille kuten puolalle, tšekille, sloveenille, serbille, kroaatille ja ukrainalle.

Tässä esimerkkejä venäjän, puolan, tšekin ja kroaatin kielille yhteisistä sanoista:

hleb, chleb, chléb, hleb – leipä
den, dzień, den, dan – päivä
voda, woda, voda, voda – vesi

Ja nyt ne vastaukset kysymyksiin: 1: a ja 2: c. Osuiko oikeaan?

Teksti: Monika Hotanen
Espoon työväenopiston suunnittelijaopettaja

Kuva: Pixabay/falco

 

Tutustu venäjän kielen kurssitarjontaamme ja ilmoittaudu mukaan!

 

 

Kieliä oppimassa Euroopassa

Olen aina ollut kiinnostunut kielistä, vaikka koulussa olinkin ylipitkällä matematiikkalinjalla. Tuolloin pitkän saksan ja englannin lisäksi luin latinaa. Yliopisto-opintojen päättymisen jälkeen olen itse asiassa aina opiskellut jotain kieltä.

Noin 20 vuotta sitten perheessämme oli vuoden verran kolumbialainen AFS-vaihto-oppilas. Koska kaikki lapseni puhuvat hyvää espanjaa, en enää ymmärtänyt, mitä meillä kotona tuolloin puhuttiin. Aloitin espanjan opinnot, joita olen jatkanut nyt siis jo yli 20 vuoden ajan.

Olen osallistunut myös Espoon työväenopiston kielimatkoihin yli 10 vuotena. Matkat ovat kestäneet viikon ja suuntautuneet eri puolille Espanjaa. Olen asunut perheissä, jolloin kieliharjoittelua on siis ollut aamusta iltaan. Oheisohjelmat ovat olleet antoisia ja avanneet uusia näköaloja maahan ja sen kulttuuriin.

Italiassa olen ollut kursseilla Firenzessä ja Salernossa, perheellämme kun on niin paljon italialaisia ystäviä.

Nyt viimeksi joulukuussa olin kerrassaan upealla Espoon työväenopiston saksan kielen matkalla Saksan Freiburgissa. Kun ylioppilaaksi tulostani ja Saksan vaihto-oppilasajastani kulunut yli 50 vuotta enkä sittemmin saksaa juuri puhunut – työkokouksissa ulkomailla kun valitettavasti aina puhutaan englantia – päätin verestää sen taitojani.

Koulu, matkanjohtajamme Sabine Vilponen, oheisohjelmat ja perheeni olivat erinomaisia. Yllättävää kuinka pian asiat palautuivat mieliin.

Voin todeta, että tällainen viikon tehokurssi sopii niin työssäkäyvälle kuin nyt myös eläkeläiselle erinomaisesti.

 

Teksti: Kristiina Peldán
Espoon työväenopiston opiskelija

Kuva: Sabine Vilponen
Espoon työväenopiston suunnittelijaopettaja

 

Eurooppa-päivää vietetään 9. toukokuuta.

 

Kielen oppiminen, ihmisen ihmeellinen kyky

Ihmiselle on kehittynyt verrattain suuret aivot, koska elämme sosiaalisissa verkostoissa ja tarvitsemme monimutkaista kieltä yhteistyön tekemiseen. Kieli vaikuttaa myös yksilön aivojen kehittymiseen, älykkyyteen ja aivoterveyteen.

Kielten opiskelu vaikuttaa aivoihimme monella eri tavalla. Kehittyneiden aivojen kuvantamismenetelmien avulla on selvinnyt, että työskentely tapahtuu useilla aivoalueilla samanaikaisesti.

Kuuloalue, alueet, joiden avulla rekisteröimme, ymmärrämme ja prosessoimme vastauksia sekä motorinen alue aktivoituvat. Tällä alueella tapahtuu puheen tuottaminen tai kirjoittaminen.

Kieltä opiskellessa syntyy uusia hermoratoja ja yhteyksiä, myös aivojen fyysinen koko kasvaa. Tämä on todettu mm. ruotsalaisessa tutkimuksessa. Aivojen tietojenkäsittelynopeus, keskittyminen, suunnittelu, olennaisen erottaminen epäolennaisesta, päätöksenteko ja muistitoiminnot paranevat. Kielten opiskelu kehittää keskustelutaitoja ja parantaa myös oman äidinkielen ymmärrystä.

Voidaankin sanoa, että uuden kielen rakentaminen päässä on suurin mahdollinen aivotreeni. Kielten opiskelun vaikutusta aivoihin voisi verrata kuntoiluun. Ristisanatehtävien ratkaiseminen on kuin polkisi kuntopyörää, mutta uuden kielen opiskelu on kuin ottaisi käyttöön kuntosalin kaikki laitteet!

Kielitaito ei estä muistisairautta mutta voi hidastaa oireiden ilmaantumista. Jokaisella on sisäänrakennettu kyky uuden kielen oppimiseen, vaikka alku tuntuisi takkuiselta. Kun opit kieltä, opit myös oppimaan kieltä.

Yhden vieraan kielen jälkeen toisen oppiminen helpottuu. Heittäisikö joukkoon kolmannenkin?

Uusia kielten kursseja alkaa vielä keväällä. Katso kevään kurssit Ilmonet.fi

Teksti: Kristiina Santala ja Heli Mäkeläinen. Juttua varten haastateltu Espoon työväenopiston kielten opettajaa Tiina Blom-Krögeriä.

Kuva: Melanie Schwolert, Pixabay