Helli sydäntäsi – pidä huolta itsestäsi

Sydämen asia on kaikkien asia – kansainvälistä sydänterveyden päivää vietetään 29.9.2019. Sydänpäivänä pukeudutaan punaiseen, päivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta sepelvaltimotaudista ja sen riskitekijöistä. Sydänpäivän teemana ja kansainvälisenä viestinä on: Elintavoilla on merkitystä.

Sydänterveys koskettaa meitä jokaista, ja sinulla on mahdollisuus vaikuttaa omaan sydänterveyteesi yksinkertaisilla ja pienillä päivittäisillä teoilla. Olisiko sinulla esimerkiksi mahdollisuus laittaa lautasellesi yksi tomaatti enemmän tai lisätä päivääsi 10 min liikuntaa? Pienillä teoilla on merkitystä!

Sydänterveyttä Espoon työväenopiston toimintaan osallistumalla

Aktiivinen ja myönteinen elämäntapa suojelee sydäntä. Sydänterveyden kannalta tärkeää on säännöllinen liikunta, terveellinen kasvispitoinen ruokavalio ja tupakoimattomuus. Ylipäätään terveyttä tukevat elämäntavat tukevat myös sydänterveyttä. Aikuisena tehdyt terveellisemmän elämäntavan muutokset, pienetkin, vaikuttavat myönteisesti. Työväenopistossa edistämme sydänterveyttä tarjoamalla asiakkaillemme monipuolisesti mahdollisuuksia oppia, onnistua ja iloita uusien asioiden parissa. Myönteiset kokemukset itselle mielekkäiden asioiden parissa edistävät terveyttä laaja-alaisesti. 

Koskaan ei ole liian myöhäistä – toimi siis nyt!

Tässä viisi vinkkiä sydämellisempään elämään!

1. Kasvikset ruokavaliossa

Helpoin tapa edistää sydänterveyttä syömällä on lisätä kasvikset, marjat ja hedelmät päivittäiseen käyttöön. Niitä kannattaa nauttia ainakin puoli kiloa joka päiväKun koostaa jokaisen annoksen lautasmalli mielessä ja täyttää ensin puolet lautasesta kasviksilla, kertyy päivän aikana kasviksia kiitettävästi.  

Kun kasvikset, marjat ja hedelmät ovat tuttuja, voi alkaa kiinnittää huomiota viljojen laatuun. Päivittäisistä viljatuotteista valitaan täysjyvävalmisteita, ne ovat maukkaita ja sisältävät paljon ravintoaineita ja vastaa hellivää kuitua. Tummassa pastassa on kaksinkertainen määrä kuitua vaaleaan verrattuna. 

Kuitua ja hyvää proteiinia saa myös palkokasveista, siemenistä ja pähkinöistä. Ne tuovat kasvisruokaan täyttävyyttä ja ovat oivallinen kuidun lähde. Linssejä ei tarvitse liotella, vaan niitä voit kokeilla lisätä keittoihin sellaisenaan. Papuihin tutustuminen alkaa helpoiten valmiiden säilykepapujen kanssa, ne sopivat salaatteihin, keittoihin ja oikeastaan mihin vain ruokaan. 

Sydänystävällinen ravinto ei tarkoita mitään erityisruokavaliota, vaan kaikille suomalaisille suositeltavaa monipuolista ruokaa.  Ja kun syöt kasvisruokaa, edistät samalla kestävää kehitystä. Työväenopiston lukuisilla kasvisruokakursseilla pääset alkuun ja saat uusia ideoita monipuoliseen kasvisruokaan.

2. Vaihda kovasta pehmeään ja vähennä suolaa 

Sydän rakastaa pehmeitä rasvoja, kovat eläinrasvat saavat jäädä vähemmistöön. Käytä kaikkeen paistamiseen öljyä. Ja kokeile vaikka kasvispohjaisia ruokakermoja, kuten kotimaista kaurakermaa. Kasvipohjaisissa ruokakermoissa maitorasvan tilalla on hyvää tekevää kasvirasvaa. 

Liika suolan syönti tunnetusti heikentää sydänterveyttä. Jos reilu suolan käyttö on sinun kompastuskivesi, haasta itsesi ja kokeile vähentää suolaa vähän kerrallaan. Suolan sijaan mausta ruokia reippaasti yrteillä ja vahvan makuisilla kasviksilla, kuten chilillä, inkiväärillä, paprikalla, sipuleilla ja sellerillä. Yrteistä erityisesti lipstikka antaa mainion perusmaun keittoihin ja patoihin, ilman suolalisää. Ja ihan oikeasti vähäsuolaisempaan ruokaan tottuu parissa viikossa! 

  3. Sydänmerkki elintarvikepakkauksissa 

Jalostetuista elintarvikkeista ei noin vain tiedä, millaista rasvaa niissä on, mikä on kuitupitoisuus ja kuinka paljon lisättyä suolaa ruoassa piilee. Sydänystävällisiä valintoja helpottaa sydänmerkki. Sydänmerkkituote on tuoteryhmässään mahdollisimman sydänterveellinen valinta, sen saavat vain sellaiset elintarvikkeet, joiden rasva on hyvälaatuista ja suolan määrää on vähennetty. Sinun ei siis tarvitse lukea tuoteselosteita ja ravintosisältöjä – riittää kun seuraat Sydänmerkkejä, niin ruokavalintasi ovat kunnossa.  

  4. Sydämellinen liikunta laita sydän sykkimään 

Liiku siten, että koet sen itsellesi mielekkääksi ja siten, että sydämesikin saa osansa liikunnan riemusta. Lepotilassa sydän sykkii normaalisti 60-80 kertaa. Liikunnan aikana sydämen syke kiihtyy ja sydän saa harjoitusta. Sydän lyö maksimissaan jopa yli 200 kertaa. Maksimisyke on yksilöllinen, eikä sen avulla mitata kuntoa. Liikunta sykealueella 55-80% maksimisykkestä, on mitä parhainta liikuntaa sydämelle. Sykettä nostattavan liikunnan vaikutuksesta sydän vahvistuu, sen koko kasvaa ja leposyke laskee. Lisäksi verisuoniterveys paranee, veren sokeri- ja kolestroliarvot paranevat. Yksittäinen liikuntakerta vaikuttaa verenpainetta alentavasti. Liike ja liikunta on meille koko ajan läsnä. Mahdollisuudet liikkua ovat rajattomat: kävele portaat, aja pyörällä, käy kaupassa kävellen, osallistu liikuntakurssille, lähde lenkille kaverin kanssa – liikunnan harrastaminen on helpompaa kuin luuletkaan! Liiku ja onnistu! Liikunnan harrastaminen työväenopiston liikuntakursseilla on hyvä tapa vahvistaa omaa sydäntä. Sydäntä vahvistavia liikuntakursseja ovat kaikki liikunta-auringon hikoile ja hengästy kurssit. Hikoile ja hengästy merkinnän löydät kurssitekstistä.

 

5. Sydämelle lempeä elämäntapa – kesytä kiire ja katkaise stressi 

Stressi kuormittaa sydäntä eikä muutoinkaan, pitkään jatkuessaan, ole hyödyllistä. Äkillisen kovan stressireaktion on havaittu jopa johtavan sairauskohtauksiin. Työväenopiston jooga ja pilates kurssit ovat valtavan suosittuja. Uskon, että osa syy siihen on se, että ne antavat vastapainoa hektiselle elämänmenolle. Molemmissa lajeissa opetellaan hyvää hengitystekniikkaa ja pysähdytään olemaan läsnä hetkessä. Rauhoittuminen tasapainottaa hermoston toimintaa, tasaa stressihormonin määrää elimistössä, edesauttaa palautumisjärjestelmän aktivoitumista ja sydämen syke rauhoittuu. Rentoutuminen ja levollisuuden tunne kehossa lisää mielihyvän tunnetta. Opettele, tai käytä jo opittuja, liikunnan keinoja rentoutumiseen. Käytä niitä päivittäin sydämesi hyväksi ja nauti vaikutuksista. Huomaat eron hetkessä! Sydäntä helliviä liikuntakursseja ovat kaikki liikunta-auringon palauttavat- ja kehonhallinta ja liikkuvuus lajit. Palauttavat lajit ja kehonhallinta ja liikkuvuus lajit merkinnän löydät kurssitekstistä.

Sydänterveydestä huolehtiminen on monen mukavan tekijän summa! Poimi jokin teko jokaiseen päivään. Anna päivittäinen lahja sydämellesi – se on samalla lahja, jonka voit päivittäin antaa itsellesi.  

Sydämellistä syksyä ja hyvää sydänpäivää sinulle toivottaa Espoon työväenopiston väki! 

Teksti:  

Auli Korhonen, pedagoginen asiantuntija, kotitalous
Kati Lindfors, suunnittelijaopettaja, kotitalous
Taina Avo, TtM, ft, suunnittelijaopettaja, liikunta

Kuvat: Sydänliitto, Espoon työväenopisto, Omnia

Helli aivoja hyvällä ruoalla

Aivoillesi ei ole samantekevää, mitä ruoka-aineita syöt.
Tärkeää on myös syödä sopivin väliajoin (3–4 tunnin välein) sekä pitää annoskoot järkevinä.
Kaikki nämä vaikuttavat aivotoimintaasi päivän aikana.

Ruokavaliossa rasvalla on iso merkitys aivojesi toiminnalle. Aivot rakastavat hyvänlaatuisia rasvoja, joita löytyy mm. rasvaisista kaloista, pähkinöistä, avokadosta ja rypsiöljystä. Valitse lisäksi hitaita hiilihydraatteja, jotka pitävät verensokerin tasaisena. Niitä saa ruisleivästä, täysjyväkaurasta ja kasviksista. Hedelmien ja marjojen antioksidantit piristävät aivoja eli ne ovat myös suositeltavaa aivoruokaa. Älä myöskään unohda proteiineja, joita saat mm. palkoviljasta.

Voi virkeämmin, ajattele kirkkaammin ja nauti.
Tutustu Espoon työväenopiston syksyn tuleviin kasviruokakursseihin  sekä Aivoruoan ABC -kursseihimme ja ilmoittaudu mukaan!

 

 

 

 

 

 

AFAATIKOT VIRKISTÄYTYVÄT RYHMÄSSÄ

Aivovaurion kokeneet ihmiset voivat kärsiä afasiasta eli puheen tuottamisen tai ymmärtämisen vaikeudesta. Afaattisia henkilöitä on Suomessa kymmeniä tuhansia.
Espoon työväenopistossa afaatikoille järjestetään kotitalouskursseja sekä Juttu-tupa keskusteluryhmiä. 
Tutustu myös kevään keskusteluryhmiin.
Kursseilla afaatikot pääsevät harjoittelemaan kommunikointia ja eri tapoja kommunikoida.

 

Helli siis aivojasi aivoruoalla – samalla myös suolisto ja sydän kiittävät!

 

Teksti:
Auli Korhonen, suunnittelijaopettaja, kotitalous
Espoon työväenopisto, Omnia

Kuvat: Pexels.com

Eläköön monikielinen Eurooppa!

Tiesitkö, että maailmassa on 6000–7000 kieltä? Meillä Euroopassakin on noin 225 alkuperäiskieltä, mutta edustettuna on silti vain muutama prosentti kaikista maailman kielistä. Useimmat eurooppalaiset kielet kuuluvat joko germaaniseen, romaaniseen tai slaavilaiseen kieliryhmään, mutta maahanmuuton seurauksena koko Euroopasta on tullut todella monikielinen. Elävä kieli ei ole suljettu, stabiili systeemi, vaan eri kieli tuo aina eri näkökulman elämään. Kuinka monia kieliä sinä osaat?

Kielet ovat toisilleen sukua samaan tapaan kuin perheenjäsenet; saman kieliperheen jäsenistä saatat löytää toisiaan muistuttavia sanoja ja ilmauksia tai kielioppirakenteita. Mitä läheisempää sukua kieli toiselle on, sitä enemmän voit löytää yhtäläisyyksiä (vertaa esimerkiksi viroa ja suomea tai espanjaa ja italiaa). Jos vaikkapa viro ja suomi ovat kieliperheen pohjoisia sisaruksia, olisiko unkari kenties suomen eteläinen pikkuserkku? Ja latina mahdollisesti kaikkien kielten esiäiti.

Ajattelun välineitä ja yhteisymmärryksen työkaluja

Syyskuun 26. päivä juhlitaan vuosittaista Euroopan kielten päivää. Tämä kielten virallinen juhlapäivä on ollut kalentereissa jo vuodesta 2001 lähtien. ”Euroopan neuvosto kannustaa kaikkien 47 jäsenvaltionsa 800 miljoonaa asukasta opiskelemaan lisää kieliä kaikenikäisinä” elinikäisen oppimisen periaatteita korostaen. ”Euroopan neuvosto tukee koko Euroopan monikielisyyttä ja on vakuuttunut, että kielellinen monimuotoisuus on kulttuurienvälisen yhteisymmärryksen työkalu ja maanosamme rikkaan kulttuuriperinnön avaintekijä.” (Euroopan kielten päivän internetsivut.)

Mielenkiintoinen tieto on myös se, että monissa kielissä on yli 50 000 sanaa, mutta yksittäiset puhujat käyttävät vain murto-osaa koko sanaston laajuudesta. Arkipuheessa tyypillinen kielenpuhuja käyttää toistuvasti vain muutamaa sataa eri sanaa. Nykysuomen sanakirjassa on 210 000 sanaa, joista suurin osa on kylläkin yhdyssanoja. Voisimme varmaankin tavoitella entistä vivahteikkaampaa kielen käyttöä. Kieli on ajattelun väline; kertooko yksinkertaistuva kieli ajattelumme yksipuolistumisesta?

Opi puhumalla

Vieraan kielen sanoja oppii parhaiten käyttämään ääneen harjoittelemalla; jos ei opiskeltavan kielen natiivipuhujia satu olemaan tuttavapiirissä, voi kieltä harjoitella myös vaikkapa kielikursseilla tai internetin avulla. Espoon työväenopistossa on mahdollisuus opiskella vuosittain noin kahtakymmentä eri kieltä.

Parhaiten oppii toki paikan päällä ja itse kieltä aktiivisesti käyttäen. Joukko Espoon työväenopiston espanjan opiskelijoita lähteekin kanssani tulevana sunnuntaina rohkeasti Madridiin viikon mittaiselle kielimatkalle kokeilemaan, miten kauas opiskeltavan kielen siivet kantavatkaan. Upeaa ajatella, että jokainen siivenisku vie vain korkeammalle.

Hyvää viikonloppua! Trevligt veckoslut! Have a nice weekend! Schönes Wochenende! Bonne fin de semaine ! ¡Buen fin de semana! Buon weekend! Hezký víkend! Head nädalalõppu!

Eveliina Allonen, kielten suunnittelijaopettaja
Espoon työväenopisto, Omnia

Jokaiselle jotakin

Kaipaatko verryttelyä kielissä työtäsi tai tulevaa matkaa varten tai ihan vain omaksi iloksesi?
Haluatko kohottaa kuntoasi? Liikkua hengästyen ja hikoillen vai kehittää kuntoa kevyemmin?
Tarvitsetko lisää osaamista tietokoneen, tabletin tai älypuhelimen käyttöön?
Haluaisitko työn vastapainoksi harrastaa luovaa toimintaa?

Työväenopiston kurssitarjonnasta ilmonet.fi-verkkopalvelusta jokaiselle löytyy jotakin. Tavoitteellista, käytännöllistä, hauskaa tai luovaa, pientä tai isoa – sinä päätät! Jos et löytänyt sinulle sopivaa, jätäthän kurssitoiveesi tai -ideasi Ideanurkkaan, ja olet mukana vaikuttamassa tulevaan kurssitarjontaan.

Uusia kursseja tulee koko ajan lisää ja ilmoittautua voit keskeytyksettä ilmonet.fi:ssä. Jos haluat saada aina ensimmäisten joukossa tietoa ajankohtaisista kursseista, luennoista ja tapahtumista, lue kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirjeemme verkkosivuillaFacebookissa tai Instagramissa.

Voit maksaa työväenopiston kursseja myös työsuhde-eduilla Espoon kaupungin asiointipisteissä.
Maksuvälineiksi käyvät seuraavat liikunta- ja kulttuurisetelit, -kortit tai mobiilimaksu:
Eazybreak, Smartum, Edenred ja ePassi. Ohjeet maksamiseen työsuhde-edulla löytyvät työväenopiston kotisivuilta.

Henkilökuntamme toivottaa sinut tervetulleeksi elinikäisen oppimisen kiehtovaan maailmaan.

Oppia ja iloa syksyysi toivotellen!

Ps. Tänä vuonna juhlimme 120-vuotiasta kansalaisopistotoimintaa Suomessa. Voit osallistua yhteiseen juhlavuoteen kertomalla muistojasi kansalaisopisto-opiskelusta. Ohjeet muistojesi kirjoittamiseen löydät  tästä linkistä.

Muistitietokeruu päättyy 15.10.2019. Toimi nopeasti, niin saadaan Espoon työväenopiston tarinoita näkyväksi keväällä 2020, kun tuloksista tiedotetaan valtakunnallisesti.

Jos arpaonni suosii, niin muistitietoja lähettäneet voivat voittaa kivoja palkintoja.

Teksti: Koulutuspäällikkö Tuula Alanko
Kuvat: Pexels.com

Manna-Apu – monipuolista ja terveellistä ruokaa hävikkiruoka-aineista

Manna-Apu ry on hyvätekeväisyysjärjestö, joka palvelee Espoon keskuksessa jakaen lahjoitettua ruokatavaraa sitä tarvitseville.
Toimintamme on alkanut jo vuonna 1995. Ruokatarvikkeiden jakamisen lisäksi haluamme auttaa avun saajia myös hyödyntämään saamansa ruoka-aineet parhaalla mahdollisella tavalla.

Vuonna 2017 aloitimme yhteistyön Espoon työväenopisto, Omnian kotitalousopetuksen kanssa ruoka-avun saajille suunnattujen ruoanlaittokurssien muodossa.
Kurssit ovat ilmaisia ruoka-avun saajille. Ajatuksena on tehdä trendikästä, monipuolista, värikästä ja terveellistä ruokaa hävikkiruoka-aineista.
Haluamme näin antaa asiakkaillemme tietoa, taitoa ja ideoita ruoanlaittoon unohtamatta yhdessä oloa, yhteisöllisyyttä, jota aina syntyy yhdessä ruokaa laitettaessa ja sen jälkeen yhdessä ateriasta nautittaessa.

Ruokakursseja on pidetty nyt kahdeksan ja kursseilla käytetyistä resepteistä on koottu
myös reseptikirja. Kirjaa voi tilata Manna-Avun nettisivuilta viiden euron hintaan.

Ruoanlaittokurssit ovat osa Toimijaksi-projektiamme, joka kehittää ja
juurruttaa hyviksi havaittuja toimintatapoja, joilla vähävaraisia ihmisiä voimaannutetaan omassa elämässään.

Haluamme toimia asiakaslähtöisesti, ennakkoluulottomasti, luovuutta arvostaen ja hyödyntäen, yhdenvertaisesti, inhimillisesti ja
suvaitsevasti.

 

Tervetuloa tutustumaan!
www.manna-apu.fi

 

Teksti: Anne Keskinen, Manna-Apu ry
Kuva: Manna-Apu

Tee itse kätevä banaanikärpäsansa

Lenteleekö sinunkin keittiössäsi kasvava banaanikärpäsparvi? Loppukesä ja alkusyksy ovat banaanikärpästen aikaa.

Mistä banaankärpäset johtuvat?

Banaanikärpäsiä kutsutaan myös hedelmäkärpäsiksi. Niitä vetävät puoleensa kypsät hedelmät ja marjat sekä mm. etikka ja viini. Banaanikärpäset eivät ilmesty tyhjästä, vaan kärpäsenmunia on voinut tulla kotiin esim. kaupasta ostettujen hedelmien mukana. Kärpäsenmunia ei näe, ellei katso mikroskoopilla, mutta muutaman päivän kuluttua koti vilisee banaanikärpäsistä.

Yksinkertainen tapa päästä eroon banaanikärpäsistä on säilyttää hedelmiä ja marjoja jääkaapissa. Banaanikärpäset eivät pidä kylmästä.

Toinen tapa on tehdä kärpäsansa.

Ohjeet banaankärpäsansan tekoon

Tarvitset

  • lasipurkin
  • suppilon (muovisen tai paperista taitellun)
  • teippiä
  • pari palaa omenaa tai muuta kypsää hedelmää

Laita hedelmäpalat lasipurkin pohjalle. Aseta suppilo purkin päälle ja teippaa suppilo kiinni lasipurkin suuhun. Valmis!Jätä ansa keittiöön ja odottele saalista. Kärpäset osaavat lentää suppilon kolosta houkuttelevan hedelmätuoksun perässä purkkiin, mutta eivät enää löydä tietään ulos.

Banaanikärpästen ansaksi voi myös laittaa esille astian, jossa on aspartaamilla makeutettua lightmehua. Makeus houkuttaa, ja aspartaami koituu pikkukärpäsen kohtaloksi.

Kursseja satokauden kasviksista

Teksti: Kati Lindfors, kotitalouden suunnittelijaopettaja

Kuvat: Pixabay ja Kati Lindfors

Vahva keskivartalo – keskeistä fyysisen hyvinvoinnin kannalta

Haluatko pitää ryhdin hyvänä?
Aiheuttaako istumatyö kuormitusta selkärangalle?
Haluatko, että päivittäisestä liikkumisesta tulee helpompaa ja askareet, kuten siivoaminen ja pyykkien käsittely sujuvat helpommin?

Jos vastauksesi on kyllä, niin seuraava kysymys on tietenkin, että miten?

Vastaus on yksinkertainen: pidä keskivartalon lihaskuntoa yllä ja huolehdi selkärangan ja lonkkanivelten liikkuvuudesta. Keskivartalon lihaksia tarvitaan kaikessa liikkumisessa ja hyvä liikkuvuus, niin selkärangassa kuin lonkissa, edistää koko kehon optimaalista kuormittumista.

Keskivartalon lihakset mielletään usein vain vatsalihaksiksi ja usein kuulee keskusteltavan siitä, että “pitäisi tehdä vatsalihaksia”. Keskivartalon lihaskunto on kuitenkin kokonaisuus, joka rakentuu lantionpohjan, pallean ja syvien ja pinnallisten vatsa- ja selkälihasten varaan. Keho toimii kokonaisuutena ja siksi yksittäisen lihasryhmän harjoittamisesta ei juurikaan ole hyötyä. Vahva keskivartalo tulee lihasten hyvästä yhteistoiminnasta ja kyvystä sekä jännittää, että rentouttaa kehoa tarkoituksenmukaisesti. Keskivartalon harjoittamisen yhteydessä törmää usein sanaan core, korsetti tai kuule jo hieman aikansa elänyttä ohjetta ”vedä napa sisään”.

Sana core tulee englannin kielestä sanoista ”core muscles” ja laajasti tarkasteltuna core-lihaksilla tarkoitetaan kaikkia pinnallisia ja syviä lihaksia, jotka kiinnittyvät selkärankaan, rintakehään tai lantioon. Yleisesti ja hieman suppeammin tarkasteltuna core-lihaksia on lantionpohjan lihakset ja kaikki vatsa ja selkälihakset. Keskivartalon lihakset muodostavat selkärangalle ns. ”tukikorsetin” Keskivartalon lihasten tehtävänä on liikuttaa selkärankaa eteen, taakse, sivu ja kiertosuuntaan ja tukea rankaa liikkeessä. Ne toimivat myös voimanvälittäjinä ja –vastaanottajina koko kehossa. Lisäksi keskivartalon lihakset eli core-lihakset osallistuvat asennon- ja tasapainon ylläpitämiseen. Keskivartalon lihakset ovat keskeisessä roolissa kaikessa liikkumisessa ja siinä, että selkärangalla on hyvä olla, niin liikkuessa kuin paikalla oltaessa. Täältä lisää tietoa keskivartalosta.

Espoon työväenopiston Core – keskivartalo vahvaksi kursseilla keskitytään keskivartalon vahvistamiseen. Keskivartaloa harjoitetaan erityisesti sillä tähtäimellä, että saadaan vahva tuki selkärangalle, ryhti paranee ja harjoitteissa huomioidaan kehon kokonaisvaltainen yhteistoiminta. Harjoitteiden fokus pysyy kuitenkin keskivartalossa. Core-tunnilla esimerkiksi kävely tai erilaiset toiminnalliset liikkeet voivat olla keskivartalon harjoittamiseen käytettäviä menetelmiä! Harjoittelu on siis muutakin kuin vatsarutistuksia.

Tule mukaan!

Katso tästä core-tunnit, joilta löytyy vielä tilaa.

Teksti: Taina Avo, liikunnan suunnittelijaopettaja
Kuva: Pixabay

Minkälainen liikunta-aurinko sinun taivaallasi paistaa?

Työväenopiston liikuntakurssit on nyt jaoteltu uudella aurinkoisella tavalla! Toivottavasti liikunta-aurinko auttaa sinua hahmottamaan omia tarpeitasi sekä mahdollisuuksia lisätä hyvinvointiasi.

Harrastamalla monipuolisesti liikuntaa saat lisää elinvoimaa ja kehosi ja mielesi voivat paremmin. Liikkumisella on merkittäviä terveyshyötyjä ja sen avulla voit sekä ennaltaehkäistä, että hoitaa useita sairauksia. Liikunta ei vaikuta ainoastaan kehoon, vaan sen vaikutuksesta myös aivot pysyvät virkeänä ja toimintakykyisenä. Liikkumisen tai liikunnan ei tarvitse olla pelkkää hiki päässä juoksemista ja sydän hakaten jumppaamista, vaan liikuntaa ja liikkumista voi ja sitä on hyvä harrastaa monella eri tapaa. Kuitenkin liikuttaessa kaikilla eri intensiteeteillä, saadaan liikunnan kaikki fyysiset vaikutukset hyödynnettyä.

Ihmisillä on erilaisia tarpeita liikunnalle ja siihen pyrimme mahdollisimman hyvin vastaamaan kurssitarjonnassamme. Toivottavasti liikunta-aurinko auttaa sinua hahmottamaan omia tarpeitasi sekä mahdollisuuksia lisätä hyvinvointiasi. Liikunta-aurinko ja etenkin sen keskustan lohkot havainnollistavat liikunnan erilaisia vaikutuksia ja sen tarkoituksena on auttaa sinua valitsemaan erilaisia liikuntakursseja erilaisiin tarkoituksiin. Jokainen lohko on tarpeen ja tarjoaa sinulle jotain. Kun valitset omaan liikunta-aurinkoosi säteitä jokaisesta lohkosta, saat liikunnan kaikki hyödyt käyttöösi.

Kuntoa kevyemmin:
Kurssit, jotka ovat tässä lohkossa, kehittävät peruskuntoa. Tarkemmin sanottuna sydän- ja valtimoterveys kohenee ja lihasten kestovoima paranee. Jo yksittäinen liikuntakerta kohtuullisella teholla saa positiivisia lyhytaikaisia vaikutuksia aikaiseksi mm. verenpaineeseen ja sokeriaineenvaihduntaan. Jotta nämä positiiviset vaikutukset olisivat merkityksellisiä pidempiaikaisesti terveyden kannalta, on liikunnan oltava säännöllistä. Kevyellä teholla liikuttaessa myös parempikuntoiset saavat hyötyjä.

Näillä kursseilla fyysinen rasittavuus on kohtuullista ja hengästytään sopivasti. Kurssit sopivat vähemmän liikkuneille, kevyempää liikuntaa etsiville tai liikuntaa uudelleen aloitteleville.

Hikoile ja hengästy:
Kurssit, jotka ovat tässä lohkossa, kehittävät kuntoa tehokkaasti ja kokonaisvaltaisesti. Lihakset vahvistuvat ja hapenottokyky paranee. Tarkemmin sanottuna sydämen iskutilavuus kasvaa, valtimoista tulee elastisempia ja hapen käyttö elimistössä tehostuu. Näiden vaikutusten myötä kokonaisterveys paranee ja riskit joihinkin sairauksiin pienenee. Kunnon kohenemisen myötä jaksat enemmän ja palautumiskykysi paranee. Kunnon kohenemisen kannalta lajilla ei ole niin väliä, kunhan hengästyt, hikoilet säännöllisesti sekä NAUTIT siitä liikunnasta mitä harrastat!

Näillä kursseilla fyysinen rasittavuus on keskitasoa, harjoittelu hikoiluttaa ja hengästyttää, kurssit sopivat peruskuntoisille liikuntaa ainakin jonkin verran harrastaneille tai liikuntaa säännöllisesti harrastaville. Kurssivalikoimassa saattaa olla lajeja joihin tarvitaan aiempaa osaamista eli lue kurssikuvaus ja valitse itsellesi sopivan tasoinen kurssi.

Liikkuvuus ja kehonhallinta:
Kurssit, jotka ovat tässä lohkossa, kehittävät lihasten, nivelten ja sidekudosten joustavuutta. Harjoittelun myötä nivelten liikeradat notkistuvat ja lihasten kiristykset helpottavat. Kehonhallinta tarkoittaa tasapainoa ja kehon eri asentojen hahmottamista. Kehonhallinta on kykyä säilyttää kehon tarkoituksenmukaiset asennot sekä liikkeessä että erilaisissa alkuasennoissa. Kehonhallintaa tarvitaan erityisesti erilaisissa arkiaskareissa ja päivittäisessä liikkumisessa. Paljon liikkuvat tarvitsevat liikkuvuutta ja kehonhallintaa, jotta kehon toiminta säilyy tasapainoisena ja kehon tarkoituksenmukaiset asennot pystytään säilyttämään myös nopeissa liikkeissä tai pitkään liikuttaessa.

Nämä kurssit sopivat kaikenkuntoisille. Kurssivalikoimassa saattaa olla lajeja, joihin tarvitaan aiempaa osaamista, eli lue kurssikuvaus ja valitse itsellesi sopivan tasoinen kurssi.

Palautuminen ja elpyminen:

Kurssit, jotka ovat tässä lohkossa, edistävät kehon voimavarojen palautumista kuormituksesta. Kiire, stressi ja fyysinen rasitus kuormittavat kehoa. Jotta stressin negatiiviset vaikutukset eivät pääse rasittamaan kehoa ja mieltä, on stressi hyvä katkaista palauttavalla ja elvyttävällä harjoittelulla. Anna itsellesi hetki aikaa ja voi paremmin!

Nämä kurssit sopivat kaikenkuntoisille. Kurssivalikoimassa saattaa olla lajeja, joihin tarvitaan aiempaa osaamista, eli lue kurssikuvaus ja valitse itsellesi sopivan tasoinen kurssi.

Työväenopiston liikunnan kurssitarjonta antaa sinulle mahdollisuuden kerätä omaan liikunta-aurinkoosi säteitä kaikista liikunnan vaikutusten lohkoista. Voi olla, että arjessa saat jo säteitä johonkin lohkoon, mutta esimerkiksi palautuminen ja elpyminen ja hikoile ja hengästy jää uupumaan. Täydennä liikunta-aurinkoasi työväenopiston kursseilla. Kurssit joilla on vielä tilaa löydät tästä.

Teksti: Taina Avo, liikunnan suunnittelijaopettaja

Kestävä ruokakulttuuri – miten hilata ruokatottumuksia kestävämpään suuntaan?

Mitä kestävä ruokakulttuuri oikein on? Mieleen nousevat lähiruoka ja luomu sekä viime vuosina puheissa toistunut satokausiajattelu. Lisäksi termit ilmastoystävällisyys ja pieni hiilijalanjälki kulkevat kai käsi kädessä kestävyyden kanssa tässäkin asiassa. Käsittääkö kestävä ruokakulttuuri lopulta ison nipun asioita, joista pitäisi vastentahtoisesti luopua?

Ruokatottumuksiaan voi hilata kestävämpään suuntaan muutamalla yksinkertaisella ohjeella.

  • Syö ravitsemussuositusten mukaisesti: runsaasti kasviksia, marjoja, hedelmiä ja viljatuotteita ja vain vähän lihaa, juustoa ja kananmunia.
  • Vältä ruokahävikkiä: säilytä ruoka-aineet ohjeen mukaan, äläkä päästä niitä pilaantumaan, piilota tähteet ja purkinpohjat, vaikka piirakan täytteeksi tai pastakastikkeeseen.
  • Suosi lähellä tuotettuja raaka-aineita: kotimaisia kasviksia, marjoja ja juureksia, ohraa riisin sijaan, kauratuotteita maitotuotteiden rinnalla.
  • Käytä kaukaa tuotuja ruoka-aineita harkiten (esim. avokadot, kaukomailla kasvatettu liha).

Muista nauttia satokausista, luontaisella satokaudella niin kotimaisten kuin ulkomaistenkin hedelmien ja vihannesten tuotanto on kestävämpää ja laatu aivan toinen kuin luonnottomaan ajankohtaan tuotetuilla.

 

Älä heitä käyttökelpoista ruokaa pois. Nuupahtaneetkin kasvikset sopivat vielä vaikka keittoliemeen tai kastikkeeseen.


Yksittäisistä ruoka-aineista naudanliha on suurimpia ympäristökuormittajia.
Naudanlihan tuotanto kuluttaa luonnonvaroja viisinkertaisesti kasviksiin verrattuna. Jos nautaa syö vain silloin tällöin ja vaihtaa muulloin possuun, kanaan, kalaan tai riistaan, vähentää ympäristökuormitustaan jo merkittävästi.

Ja vaikka olisi vannoutunut lihansyöjä, on syytä antaa kasvisproteiinille mahdollisuus. Nyhtökaura, härkis, herneproteiinivalmisteet ynnä muut valmiit kasviproteiinituotteet ovat helppokäyttöisiä ja käyvät mainiosti lihan korvikkeeksi perinteisiin liharuokiin kuten kastikkeisiin ja patoihin. Ihan uusi maailma aukeaa kuitenkin käyttämällä papuja, pähkinöitä, linssejä ja siemeniä patoihin, pyöryköihin, keittoihin, taikinoihin ja ihan kaikkeen ruokaan, ei lihan korvikkeena, vaan ruoan keskeisenä elementtinä.

Jos maukkaan kasvisruoan tekeminen tuntuu haastavalta, hyviä ohjeita löytyy kyllä! Työväenopiston kurssitarjonnassa maailman kasvisruokabuumi näkyy lukuisilla värikkäillä kasvisruokakursseilla.

 

Lähde mukaan kestävän ruokakulttuurin tielle!

 

Hävikkiruoasta tai tähteistä, rippeistä ja väsähtäneistä kasviksista voi taikoa esimerkiksi mainioita piiraita.

 

Teksti: Kati Lindfors
Espoon työväenopiston suunnittelijaopettaja

Kuvat: Kati Lindfors ja Pixabay

Venäjän kieli – outoja kirjaimia, tuttuja sanoja

Venäjän kielen päivää vietetään suuren venäläisen runoilijan ja kirjailijan Aleksander Puškinin syntymäpäivänä 6. kesäkuuta.

Venäjän kieli on suomalaisten mielestä yksi maailman vaikeimmista, osin kyrillisten kirjaimiston vuoksi. Mutta tiedätkö, että suomen kieli on yhtä vaikea kuten venäjän kieli?

Foreign Service Institute on arvioinut, kuinka vaikeaa eri kielten oppiminen on englantia äidinkielenään puhuvalle ihmiselle ja kuinka kauan häneltä menee aikaa jonkin kielen oppimiseen. Suomi ja venäjä kuuluvat kolmanteen eli toiseksi vaikeimpaan ryhmään. Näiden ”hard languages” -ryhmään kuuluvien kielten oppiminen vaatii 44 viikkoa tai 1100 opiskelutuntia englantia äidinkielenään puhuvalle ihmiselle. Viimeiseen, vaikeimpaan 4. ryhmään kuuluvat arabia, kantoninkiina, mandariininkiina, korea ja japani.

Vastaavaa luokittelua suomalaisille vaikeista kielistä ei ole tehty. Varmaa on kuitenkin, että naapurimaamme kielestä löytyy meille tuttuja sanoja 😊

mašina – kone, auto, suomen puhekielellä masiina
mesto – paikka, suomen puhekielellä mesta
lavka – kauppa, suomen puhekielellä lafka
staryj – vanha, suomen puhekielellä stara
znat – tuntea, tietää, suomen puhekielellä snaijata

Kieli kantaa kulttuuria

Kielten oppiminen ei ole pelkästään sanaston ja kieliopin pänttäämistä. Uusi kieli avaa oven uuteen maailmaan.

1. Kun venäläinen toteaa ”ei kalaa, ei lihaa”, mitä hän tarkoittaa?

a) Kyse on mitään sanomattomasta ihmisestä.
b) Ruoka on mautonta.
c) Kyse on kasvisruoasta.

2. Venäläinen ilmaisu ”Mykkä kuin kala” tarkoittaa, että

a) kyseinen henkilö ei puhu paljon.
b) kyseinen henkilö on tyhmä.
c) kyseinen henkilö ei puhu sivu suunsa.

Oikeat vastaukset löytyvät tämän blogitekstin lopusta.

Monen kielen yhteiset juuret

Venäjän kieli ei avaa ovea ainoastaan venäjän kulttuuriin vaan myös moneen muuhun Euroopassa puhuttuun kieleen. Venäjä kuuluu indoeurooppalaiseen kielikuntaan ja on sukua slaavilaisille kielille kuten puolalle, tšekille, sloveenille, serbille, kroaatille ja ukrainalle.

Tässä esimerkkejä venäjän, puolan, tšekin ja kroaatin kielille yhteisistä sanoista:

hleb, chleb, chléb, hleb – leipä
den, dzień, den, dan – päivä
voda, woda, voda, voda – vesi

Ja nyt ne vastaukset kysymyksiin: 1: a ja 2: c. Osuiko oikeaan?

Teksti: Monika Hotanen
Espoon työväenopiston suunnittelijaopettaja

Kuva: Pixabay/falco

 

Tutustu venäjän kielen kurssitarjontaamme ja ilmoittaudu mukaan!