Tanssimalla terveemmäksi!

Eri-ikäiset tanssinharrastajat tuntevat tanssimisen positiiviset vaikutukset omassa terveydessään. Hyvällä tanssitunnilla mieli virkistyy, keho muuttuu vahvemmaksi ja venyvämmäksi. Tanssitunneilla tavataan muita ihmisiä ja ollaan yhdessä. Kotiin lähdetään ryhdikkäinä musiikin rytmien jäädessä soimaan mielen sopukoihin.

Näin voi kuvailla tanssituntien vaikutusta kokemuspohjaisesti, tanssinopettajan näkökulmasta, mutta pelkät osallistujien ja opettajien havainnot eivät riitä perusteluiksi tanssin positiivisista terveysvaikutuksista.


Tutkittuja tuloksia tanssin terveysvaikutuksista

Liikuntatieteen tutkimuksen alalla on olemassa paljon tutkimukseen perustuvaa näyttöä liikkumisen kokonaisvaltaisista myönteisistä vaikutuksista ihmisten terveyteen. Tanssissa tieteellistä tutkimusta on ollut vähemmän, mutta viimeisten vuosien aikana tanssin terveysvaikutusten tutkiminen ja raportointi ovat lisääntyneet ilahduttavasti. Aivoliiton artikkelissa Tanssi hoitaa aivoterveyttä (Kähkönen 2019) filosofian tohtori, neurotieteilijä Hanna Poikonen kertoo tanssin myönteisistä vaikutuksista terveyteen ja tanssin kuntouttavaan ja parantavaan vaikutukseen kehon kokonaisvaltaisessa toiminnassa.  Poikosen mukaan tanssiessa aivojen eri osa-alueet yhdistyvät, mikä parantaa esimerkiksi muistia. Muita positiivia terveysvaikutuksia Poikosen mukaan ovat fyysisen kunnon kehittyminen, tasapainon paraneminen, kognitiivisten kykyjen ylläpito ja stressin lieventyminen rentoutumisen kautta.

Webforumin artikkelissa (Merle 2019) psykiatrian tohtori John Ratey kuvailee laajasti fyysisen harjoittelun terveyttä lisääviä ja ylläpitäviä vaikutuksia kuten sydän- ja verisuonitautien ehkäiseminen, verenpaineen ja painon hallitseminen. Listaan voisi lisätä tuki- ja liikuntaelimistön terveyden ylläpitämisen ja kehittämisen. Rateyn mukaan uutta tutkimusten valossa on se, että fyysisen harjoittelun tiedetään edistävän myös oppimista ja luovuutta, lisäävän motivaatiota sekä ehkäisevän masennusta, ahdistusta ja stressiä. Ratey suosittelee tanssia parhaaksi fyysiseksi harjoitteluksi, koska tanssiessa keskitytään yhtä aikaa musiikkiin, pariin tai ryhmään ja harjoitellaan monimutkaisia liikkeitä. Tämä yhtäaikainen moneen asiaan keskittyminen harjoittaa aivoja ja vaikuttaa positiivisesti kokonaisvaltaiseen terveyteen.

 

Tanssi kuuluu Omnia Espoon työväenopisto Liikunta-auringon Liikkuvuus- ja kehonhallinta sekä Hikoile ja hengästy-säteisiin

 

Osallistumaan tanssitunneille?

Edellä mainittujen tutkimustulosten valossa tanssitunteja kannattaa mennä kokeilemaan, mutta miten tutkimuksissa esitetyt asiat ilmenevät tunneilla?  Tanssilajeja on niin monia erilaisia, koskevatko edellä esitetyn kaltaiset terveysvaikutukset kaikkia tanssilajeja?

Tarkasteltaessa eri tanssilajeja voidaan huomata, että tietyt elementit ovat yhteisiä kaikille tanssilajeille. Tanssiliikkeet ja tanssisarjat muodostuvat erilaisista kehon koordinaatioliikkeistä, joissa kehon eri osat tekevät erilaisia liikkeitä, esimerkiksi jalat tekevät tasaisia teräviä askeleita ja kädet liikkuvat pehmeästi hitaammalla rytmillä. Harjoitukset ja tanssisarjat tehdään yleensä molempiin suuntiin ja eri tasoissa, jolloin myös tilallinen hahmottamiskyky kehittyy. Tanssitunneilla käytetään aisteja monipuolisesti ja erityisesti tuntoaistin käyttäminen korostuu. Tanssitunneilla treenataan yhdessä toisten kanssa, mikä lisää yhteisöllisyyttä. Tanssiliikkeet yhdistetään musiikkiin, mikä vaatii keskittymiskykyä ja tuottaa kokonaisvaltaisia elämyksiä. Tanssitunneilla koetaan ja tunnetaan laajalla skaalalla, uusien askelkuvioiden oppimisen haasteista ilmaisun ja onnistumisen yhteiseen riemuun. Tanssitunneilla opitaan uutta yksilöllisesti elinikäisen oppimisen ajatuksella.

Voit valita laajasta kurssitarjonnastamme itseäsi kiinnostavan tanssilajin ja itsellesi sopivan tason. Tanssia voit harrastaa yksi tai parin kanssa. Tanssitunteja on myös perhekurssien tarjonnassa.

 

Tervetuloa mukaan Espoon työväenopiston tanssitunneille innostumaan, oppimaan ja onnistumaan sekä pitämään huolta omasta terveydestä!

 

 

 

 

Teksti: Mia Nirhamo, liikunnan pedagoginen asiantuntija

Kuvat: Unsplash, Adobe stock.com, Omnia

 

Helli aivoja hyvällä ruoalla

Aivoillesi ei ole samantekevää, mitä ruoka-aineita syöt.
Tärkeää on myös syödä sopivin väliajoin (3–4 tunnin välein) sekä pitää annoskoot järkevinä.
Kaikki nämä vaikuttavat aivotoimintaasi päivän aikana.

Ruokavaliossa rasvalla on iso merkitys aivojesi toiminnalle. Aivot rakastavat hyvänlaatuisia rasvoja, joita löytyy mm. rasvaisista kaloista, pähkinöistä, avokadosta ja rypsiöljystä. Valitse lisäksi hitaita hiilihydraatteja, jotka pitävät verensokerin tasaisena. Niitä saa ruisleivästä, täysjyväkaurasta ja kasviksista. Hedelmien ja marjojen antioksidantit piristävät aivoja eli ne ovat myös suositeltavaa aivoruokaa. Älä myöskään unohda proteiineja, joita saat mm. palkoviljasta.

Voi virkeämmin, ajattele kirkkaammin ja nauti.
Tutustu Espoon työväenopiston syksyn tuleviin kasviruokakursseihin  sekä Aivoruoan ABC -kursseihimme ja ilmoittaudu mukaan!

 

 

 

 

 

 

AFAATIKOT VIRKISTÄYTYVÄT RYHMÄSSÄ

Aivovaurion kokeneet ihmiset voivat kärsiä afasiasta eli puheen tuottamisen tai ymmärtämisen vaikeudesta. Afaattisia henkilöitä on Suomessa kymmeniä tuhansia.
Espoon työväenopistossa afaatikoille järjestetään kotitalouskursseja sekä Juttu-tupa keskusteluryhmiä. 
Tutustu myös kevään keskusteluryhmiin.
Kursseilla afaatikot pääsevät harjoittelemaan kommunikointia ja eri tapoja kommunikoida.

 

Helli siis aivojasi aivoruoalla – samalla myös suolisto ja sydän kiittävät!

 

Teksti:
Auli Korhonen, suunnittelijaopettaja, kotitalous
Espoon työväenopisto, Omnia

Kuvat: Pexels.com