Vahva keskivartalo – keskeistä fyysisen hyvinvoinnin kannalta

Haluatko pitää ryhdin hyvänä?
Aiheuttaako istumatyö kuormitusta selkärangalle?
Haluatko, että päivittäisestä liikkumisesta tulee helpompaa ja askareet, kuten siivoaminen ja pyykkien käsittely sujuvat helpommin?

Jos vastauksesi on kyllä, niin seuraava kysymys on tietenkin, että miten?

Vastaus on yksinkertainen: pidä keskivartalon lihaskuntoa yllä ja huolehdi selkärangan ja lonkkanivelten liikkuvuudesta. Keskivartalon lihaksia tarvitaan kaikessa liikkumisessa ja hyvä liikkuvuus, niin selkärangassa kuin lonkissa, edistää koko kehon optimaalista kuormittumista.

Keskivartalon lihakset mielletään usein vain vatsalihaksiksi ja usein kuulee keskusteltavan siitä, että “pitäisi tehdä vatsalihaksia”. Keskivartalon lihaskunto on kuitenkin kokonaisuus, joka rakentuu lantionpohjan, pallean ja syvien ja pinnallisten vatsa- ja selkälihasten varaan. Keho toimii kokonaisuutena ja siksi yksittäisen lihasryhmän harjoittamisesta ei juurikaan ole hyötyä. Vahva keskivartalo tulee lihasten hyvästä yhteistoiminnasta ja kyvystä sekä jännittää, että rentouttaa kehoa tarkoituksenmukaisesti. Keskivartalon harjoittamisen yhteydessä törmää usein sanaan core, korsetti tai kuule jo hieman aikansa elänyttä ohjetta ”vedä napa sisään”.

Sana core tulee englannin kielestä sanoista ”core muscles” ja laajasti tarkasteltuna core-lihaksilla tarkoitetaan kaikkia pinnallisia ja syviä lihaksia, jotka kiinnittyvät selkärankaan, rintakehään tai lantioon. Yleisesti ja hieman suppeammin tarkasteltuna core-lihaksia on lantionpohjan lihakset ja kaikki vatsa ja selkälihakset. Keskivartalon lihakset muodostavat selkärangalle ns. ”tukikorsetin” Keskivartalon lihasten tehtävänä on liikuttaa selkärankaa eteen, taakse, sivu ja kiertosuuntaan ja tukea rankaa liikkeessä. Ne toimivat myös voimanvälittäjinä ja –vastaanottajina koko kehossa. Lisäksi keskivartalon lihakset eli core-lihakset osallistuvat asennon- ja tasapainon ylläpitämiseen. Keskivartalon lihakset ovat keskeisessä roolissa kaikessa liikkumisessa ja siinä, että selkärangalla on hyvä olla, niin liikkuessa kuin paikalla oltaessa. Täältä lisää tietoa keskivartalosta.

Espoon työväenopiston Core – keskivartalo vahvaksi kursseilla keskitytään keskivartalon vahvistamiseen. Keskivartaloa harjoitetaan erityisesti sillä tähtäimellä, että saadaan vahva tuki selkärangalle, ryhti paranee ja harjoitteissa huomioidaan kehon kokonaisvaltainen yhteistoiminta. Harjoitteiden fokus pysyy kuitenkin keskivartalossa. Core-tunnilla esimerkiksi kävely tai erilaiset toiminnalliset liikkeet voivat olla keskivartalon harjoittamiseen käytettäviä menetelmiä! Harjoittelu on siis muutakin kuin vatsarutistuksia.

Tule mukaan!

Katso tästä core-tunnit, joilta löytyy vielä tilaa.

Teksti: Taina Avo, liikunnan suunnittelijaopettaja
Kuva: Pixabay

Minkälainen liikunta-aurinko sinun taivaallasi paistaa?

Työväenopiston liikuntakurssit on nyt jaoteltu uudella aurinkoisella tavalla! Toivottavasti liikunta-aurinko auttaa sinua hahmottamaan omia tarpeitasi sekä mahdollisuuksia lisätä hyvinvointiasi.

Harrastamalla monipuolisesti liikuntaa saat lisää elinvoimaa ja kehosi ja mielesi voivat paremmin. Liikkumisella on merkittäviä terveyshyötyjä ja sen avulla voit sekä ennaltaehkäistä, että hoitaa useita sairauksia. Liikunta ei vaikuta ainoastaan kehoon, vaan sen vaikutuksesta myös aivot pysyvät virkeänä ja toimintakykyisenä. Liikkumisen tai liikunnan ei tarvitse olla pelkkää hiki päässä juoksemista ja sydän hakaten jumppaamista, vaan liikuntaa ja liikkumista voi ja sitä on hyvä harrastaa monella eri tapaa. Kuitenkin liikuttaessa kaikilla eri intensiteeteillä, saadaan liikunnan kaikki fyysiset vaikutukset hyödynnettyä.

Ihmisillä on erilaisia tarpeita liikunnalle ja siihen pyrimme mahdollisimman hyvin vastaamaan kurssitarjonnassamme. Toivottavasti liikunta-aurinko auttaa sinua hahmottamaan omia tarpeitasi sekä mahdollisuuksia lisätä hyvinvointiasi. Liikunta-aurinko ja etenkin sen keskustan lohkot havainnollistavat liikunnan erilaisia vaikutuksia ja sen tarkoituksena on auttaa sinua valitsemaan erilaisia liikuntakursseja erilaisiin tarkoituksiin. Jokainen lohko on tarpeen ja tarjoaa sinulle jotain. Kun valitset omaan liikunta-aurinkoosi säteitä jokaisesta lohkosta, saat liikunnan kaikki hyödyt käyttöösi.

Kuntoa kevyemmin:
Kurssit, jotka ovat tässä lohkossa, kehittävät peruskuntoa. Tarkemmin sanottuna sydän- ja valtimoterveys kohenee ja lihasten kestovoima paranee. Jo yksittäinen liikuntakerta kohtuullisella teholla saa positiivisia lyhytaikaisia vaikutuksia aikaiseksi mm. verenpaineeseen ja sokeriaineenvaihduntaan. Jotta nämä positiiviset vaikutukset olisivat merkityksellisiä pidempiaikaisesti terveyden kannalta, on liikunnan oltava säännöllistä. Kevyellä teholla liikuttaessa myös parempikuntoiset saavat hyötyjä.

Näillä kursseilla fyysinen rasittavuus on kohtuullista ja hengästytään sopivasti. Kurssit sopivat vähemmän liikkuneille, kevyempää liikuntaa etsiville tai liikuntaa uudelleen aloitteleville.

Hikoile ja hengästy:
Kurssit, jotka ovat tässä lohkossa, kehittävät kuntoa tehokkaasti ja kokonaisvaltaisesti. Lihakset vahvistuvat ja hapenottokyky paranee. Tarkemmin sanottuna sydämen iskutilavuus kasvaa, valtimoista tulee elastisempia ja hapen käyttö elimistössä tehostuu. Näiden vaikutusten myötä kokonaisterveys paranee ja riskit joihinkin sairauksiin pienenee. Kunnon kohenemisen myötä jaksat enemmän ja palautumiskykysi paranee. Kunnon kohenemisen kannalta lajilla ei ole niin väliä, kunhan hengästyt, hikoilet säännöllisesti sekä NAUTIT siitä liikunnasta mitä harrastat!

Näillä kursseilla fyysinen rasittavuus on keskitasoa, harjoittelu hikoiluttaa ja hengästyttää, kurssit sopivat peruskuntoisille liikuntaa ainakin jonkin verran harrastaneille tai liikuntaa säännöllisesti harrastaville. Kurssivalikoimassa saattaa olla lajeja joihin tarvitaan aiempaa osaamista eli lue kurssikuvaus ja valitse itsellesi sopivan tasoinen kurssi.

Liikkuvuus ja kehonhallinta:
Kurssit, jotka ovat tässä lohkossa, kehittävät lihasten, nivelten ja sidekudosten joustavuutta. Harjoittelun myötä nivelten liikeradat notkistuvat ja lihasten kiristykset helpottavat. Kehonhallinta tarkoittaa tasapainoa ja kehon eri asentojen hahmottamista. Kehonhallinta on kykyä säilyttää kehon tarkoituksenmukaiset asennot sekä liikkeessä että erilaisissa alkuasennoissa. Kehonhallintaa tarvitaan erityisesti erilaisissa arkiaskareissa ja päivittäisessä liikkumisessa. Paljon liikkuvat tarvitsevat liikkuvuutta ja kehonhallintaa, jotta kehon toiminta säilyy tasapainoisena ja kehon tarkoituksenmukaiset asennot pystytään säilyttämään myös nopeissa liikkeissä tai pitkään liikuttaessa.

Nämä kurssit sopivat kaikenkuntoisille. Kurssivalikoimassa saattaa olla lajeja, joihin tarvitaan aiempaa osaamista, eli lue kurssikuvaus ja valitse itsellesi sopivan tasoinen kurssi.

Palautuminen ja elpyminen:

Kurssit, jotka ovat tässä lohkossa, edistävät kehon voimavarojen palautumista kuormituksesta. Kiire, stressi ja fyysinen rasitus kuormittavat kehoa. Jotta stressin negatiiviset vaikutukset eivät pääse rasittamaan kehoa ja mieltä, on stressi hyvä katkaista palauttavalla ja elvyttävällä harjoittelulla. Anna itsellesi hetki aikaa ja voi paremmin!

Nämä kurssit sopivat kaikenkuntoisille. Kurssivalikoimassa saattaa olla lajeja, joihin tarvitaan aiempaa osaamista, eli lue kurssikuvaus ja valitse itsellesi sopivan tasoinen kurssi.

Työväenopiston liikunnan kurssitarjonta antaa sinulle mahdollisuuden kerätä omaan liikunta-aurinkoosi säteitä kaikista liikunnan vaikutusten lohkoista. Voi olla, että arjessa saat jo säteitä johonkin lohkoon, mutta esimerkiksi palautuminen ja elpyminen ja hikoile ja hengästy jää uupumaan. Täydennä liikunta-aurinkoasi työväenopiston kursseilla. Kurssit joilla on vielä tilaa löydät tästä.

Teksti: Taina Avo, liikunnan suunnittelijaopettaja

Kestävä ruokakulttuuri – miten hilata ruokatottumuksia kestävämpään suuntaan?

Mitä kestävä ruokakulttuuri oikein on? Mieleen nousevat lähiruoka ja luomu sekä viime vuosina puheissa toistunut satokausiajattelu. Lisäksi termit ilmastoystävällisyys ja pieni hiilijalanjälki kulkevat kai käsi kädessä kestävyyden kanssa tässäkin asiassa. Käsittääkö kestävä ruokakulttuuri lopulta ison nipun asioita, joista pitäisi vastentahtoisesti luopua?

Ruokatottumuksiaan voi hilata kestävämpään suuntaan muutamalla yksinkertaisella ohjeella.

  • Syö ravitsemussuositusten mukaisesti: runsaasti kasviksia, marjoja, hedelmiä ja viljatuotteita ja vain vähän lihaa, juustoa ja kananmunia.
  • Vältä ruokahävikkiä: säilytä ruoka-aineet ohjeen mukaan, äläkä päästä niitä pilaantumaan, piilota tähteet ja purkinpohjat, vaikka piirakan täytteeksi tai pastakastikkeeseen.
  • Suosi lähellä tuotettuja raaka-aineita: kotimaisia kasviksia, marjoja ja juureksia, ohraa riisin sijaan, kauratuotteita maitotuotteiden rinnalla.
  • Käytä kaukaa tuotuja ruoka-aineita harkiten (esim. avokadot, kaukomailla kasvatettu liha).

Muista nauttia satokausista, luontaisella satokaudella niin kotimaisten kuin ulkomaistenkin hedelmien ja vihannesten tuotanto on kestävämpää ja laatu aivan toinen kuin luonnottomaan ajankohtaan tuotetuilla.

 

Älä heitä käyttökelpoista ruokaa pois. Nuupahtaneetkin kasvikset sopivat vielä vaikka keittoliemeen tai kastikkeeseen.


Yksittäisistä ruoka-aineista naudanliha on suurimpia ympäristökuormittajia.
Naudanlihan tuotanto kuluttaa luonnonvaroja viisinkertaisesti kasviksiin verrattuna. Jos nautaa syö vain silloin tällöin ja vaihtaa muulloin possuun, kanaan, kalaan tai riistaan, vähentää ympäristökuormitustaan jo merkittävästi.

Ja vaikka olisi vannoutunut lihansyöjä, on syytä antaa kasvisproteiinille mahdollisuus. Nyhtökaura, härkis, herneproteiinivalmisteet ynnä muut valmiit kasviproteiinituotteet ovat helppokäyttöisiä ja käyvät mainiosti lihan korvikkeeksi perinteisiin liharuokiin kuten kastikkeisiin ja patoihin. Ihan uusi maailma aukeaa kuitenkin käyttämällä papuja, pähkinöitä, linssejä ja siemeniä patoihin, pyöryköihin, keittoihin, taikinoihin ja ihan kaikkeen ruokaan, ei lihan korvikkeena, vaan ruoan keskeisenä elementtinä.

Jos maukkaan kasvisruoan tekeminen tuntuu haastavalta, hyviä ohjeita löytyy kyllä! Työväenopiston kurssitarjonnassa maailman kasvisruokabuumi näkyy lukuisilla värikkäillä kasvisruokakursseilla.

 

Lähde mukaan kestävän ruokakulttuurin tielle!

 

Hävikkiruoasta tai tähteistä, rippeistä ja väsähtäneistä kasviksista voi taikoa esimerkiksi mainioita piiraita.

 

Teksti: Kati Lindfors
Espoon työväenopiston suunnittelijaopettaja

Kuvat: Kati Lindfors ja Pixabay

Venäjän kieli – outoja kirjaimia, tuttuja sanoja

Venäjän kielen päivää vietetään suuren venäläisen runoilijan ja kirjailijan Aleksander Puškinin syntymäpäivänä 6. kesäkuuta.

Venäjän kieli on suomalaisten mielestä yksi maailman vaikeimmista, osin kyrillisten kirjaimiston vuoksi. Mutta tiedätkö, että suomen kieli on yhtä vaikea kuten venäjän kieli?

Foreign Service Institute on arvioinut, kuinka vaikeaa eri kielten oppiminen on englantia äidinkielenään puhuvalle ihmiselle ja kuinka kauan häneltä menee aikaa jonkin kielen oppimiseen. Suomi ja venäjä kuuluvat kolmanteen eli toiseksi vaikeimpaan ryhmään. Näiden ”hard languages” -ryhmään kuuluvien kielten oppiminen vaatii 44 viikkoa tai 1100 opiskelutuntia englantia äidinkielenään puhuvalle ihmiselle. Viimeiseen, vaikeimpaan 4. ryhmään kuuluvat arabia, kantoninkiina, mandariininkiina, korea ja japani.

Vastaavaa luokittelua suomalaisille vaikeista kielistä ei ole tehty. Varmaa on kuitenkin, että naapurimaamme kielestä löytyy meille tuttuja sanoja 😊

mašina – kone, auto, suomen puhekielellä masiina
mesto – paikka, suomen puhekielellä mesta
lavka – kauppa, suomen puhekielellä lafka
staryj – vanha, suomen puhekielellä stara
znat – tuntea, tietää, suomen puhekielellä snaijata

Kieli kantaa kulttuuria

Kielten oppiminen ei ole pelkästään sanaston ja kieliopin pänttäämistä. Uusi kieli avaa oven uuteen maailmaan.

1. Kun venäläinen toteaa ”ei kalaa, ei lihaa”, mitä hän tarkoittaa?

a) Kyse on mitään sanomattomasta ihmisestä.
b) Ruoka on mautonta.
c) Kyse on kasvisruoasta.

2. Venäläinen ilmaisu ”Mykkä kuin kala” tarkoittaa, että

a) kyseinen henkilö ei puhu paljon.
b) kyseinen henkilö on tyhmä.
c) kyseinen henkilö ei puhu sivu suunsa.

Oikeat vastaukset löytyvät tämän blogitekstin lopusta.

Monen kielen yhteiset juuret

Venäjän kieli ei avaa ovea ainoastaan venäjän kulttuuriin vaan myös moneen muuhun Euroopassa puhuttuun kieleen. Venäjä kuuluu indoeurooppalaiseen kielikuntaan ja on sukua slaavilaisille kielille kuten puolalle, tšekille, sloveenille, serbille, kroaatille ja ukrainalle.

Tässä esimerkkejä venäjän, puolan, tšekin ja kroaatin kielille yhteisistä sanoista:

hleb, chleb, chléb, hleb – leipä
den, dzień, den, dan – päivä
voda, woda, voda, voda – vesi

Ja nyt ne vastaukset kysymyksiin: 1: a ja 2: c. Osuiko oikeaan?

Teksti: Monika Hotanen
Espoon työväenopiston suunnittelijaopettaja

Kuva: Pixabay/falco

 

Tutustu venäjän kielen kurssitarjontaamme ja ilmoittaudu mukaan!

 

 

Kudonta muuttuu ja säilyy!

Kudonta on vuoden 2019 käsityötekniikka, ja kangaspuilla kutominen on nyt erityisen suosittua.

Uudet harrastajat ovat löytäneet kudonnan koukuttavat salat, ja vanhat konkarit innostuvat kokeilemaan yhä uusia töitä ja tekemisen tapoja. Ikisuosikkeja ovat värikkäät räsymatot, joiden materiaalina kierrätyskuteen käyttö on lyömätön ekoteko. Toisenlaista kutomista edustavat kantoliinat ja huivit, joissa käytetään ohuita lankoja, paljon värejä ja vaativia sidoksia. Näiden lisäksi kudotaan näyttäviä huopia eli torkkupeittoja sekä pyyhkeitä ja laudeliinoja. Mikäpä estää kutomasta myös vaikkapa ison lattiatyynyn tai vaatekankaan.  Tietokoneohjautuilla kangaspuilla voi toteuttaa monipuolisia sidoksia, ja varsinainen kutominen tapahtuu normaalisti käsipelillä vain yhtä polkusta käyttäen.

Espoon työväenopiston kudonta-asemat tarjoavat mahdollisuuden kenelle tahansa tulla kutomaan. Kudonnanopettajat ja -ohjaajat auttavat kädestä pitäen kangaspuiden käytössä ja auttavat kudontatöiden suunnittelussa ja materiaalien hankinnassa. Mikä parasta, kudonta-asemille voi varata kudontavuoron silloin kun itselle parhaiten sopii, soitto tai sähköposti riittää.

Leppävaaran kudonta-asema on palvellut kutojia vuodesta 1981, mutta juhannuksen jälkeen kangaspuiden pauke Ajurinkadulla hiljenee. Syksystä alkaen Espoon työväenopistolla on kaksi kudonta-asemaa: Tapiolassa ja Espoon keskuksessa. Tämän kudontatilojen muutoksen myötä tiivistämme opetusresurssejamme niin, että pystymme tarjoamaan ohjausta kahdella kudonta-asemalla entistä useampana päivänä ja myös ilta-aikoina.

Tapiolan ja Espoon keskuksen kudonta-asemat tarjoavat samanlaista palvelua, mutta sopivat eri kulkuneuvoilla liikkuville. Tapiolan toimipisteeseen Itätuulenpihalle on helppo tulla julkisilla kulkuneuvoilla. Espoon keskuksen Suvis Sokinsuonkujalla taas sopii autoileville, koska sieltä löytyy ilmaisia parkkipaikkoja. Molemmilla kudonta-asemilla järjestetään avoimen kudonnanopetuksen lisäksi kudonnan kursseja, jotka löytyvät Ilmonetista.

Tervetuloa kutomaan!

Teksti ja kuvat Jaana Saha

Katso Espoon työväenopiston kurssit ilmonet.fi palvelusta.

Kieliä oppimassa Euroopassa

Olen aina ollut kiinnostunut kielistä, vaikka koulussa olinkin ylipitkällä matematiikkalinjalla. Tuolloin pitkän saksan ja englannin lisäksi luin latinaa. Yliopisto-opintojen päättymisen jälkeen olen itse asiassa aina opiskellut jotain kieltä.

Noin 20 vuotta sitten perheessämme oli vuoden verran kolumbialainen AFS-vaihto-oppilas. Koska kaikki lapseni puhuvat hyvää espanjaa, en enää ymmärtänyt, mitä meillä kotona tuolloin puhuttiin. Aloitin espanjan opinnot, joita olen jatkanut nyt siis jo yli 20 vuoden ajan.

Olen osallistunut myös Espoon työväenopiston kielimatkoihin yli 10 vuotena. Matkat ovat kestäneet viikon ja suuntautuneet eri puolille Espanjaa. Olen asunut perheissä, jolloin kieliharjoittelua on siis ollut aamusta iltaan. Oheisohjelmat ovat olleet antoisia ja avanneet uusia näköaloja maahan ja sen kulttuuriin.

Italiassa olen ollut kursseilla Firenzessä ja Salernossa, perheellämme kun on niin paljon italialaisia ystäviä.

Nyt viimeksi joulukuussa olin kerrassaan upealla Espoon työväenopiston saksan kielen matkalla Saksan Freiburgissa. Kun ylioppilaaksi tulostani ja Saksan vaihto-oppilasajastani kulunut yli 50 vuotta enkä sittemmin saksaa juuri puhunut – työkokouksissa ulkomailla kun valitettavasti aina puhutaan englantia – päätin verestää sen taitojani.

Koulu, matkanjohtajamme Sabine Vilponen, oheisohjelmat ja perheeni olivat erinomaisia. Yllättävää kuinka pian asiat palautuivat mieliin.

Voin todeta, että tällainen viikon tehokurssi sopii niin työssäkäyvälle kuin nyt myös eläkeläiselle erinomaisesti.

 

Teksti: Kristiina Peldán
Espoon työväenopiston opiskelija

Kuva: Sabine Vilponen
Espoon työväenopiston suunnittelijaopettaja

 

Eurooppa-päivää vietetään 9. toukokuuta.

 

Kopti, pitkäpistosidos, kaksoisranskalainen

Kopti, kaksoiskopti, pitkäpistosidos, linkkipistosidos, puolisidos, kokoranskalainen, english fine binding, puukansisidos… Espoon työväenopiston kirjansidontakursseilla tehdään  erilaisia kirjansidoksia erilaisista materiaaleista. Yksi tekee kirjan kannet farkun lahkeesta, toisen kirjan kansinahat ovat kirpputorilta löydetystä mokkatakista.  Kirjat sidotaan tyhjistä sivuista, jolloin kirjaa voi käyttää muistikirjana, matkapäiväkirjana, lapsen piirustuskirjana, kuka mihinkin tarkoitukseen. 

Toinen ryhmä kirjansidonnan alueesta on kirjojen kunnostaminen. Perinteistä kirjansidontaa tehdään esim. silloin, kun kunnostetaan joku itselle rakas kirja. Tällaiseen perintökirjaan on kiva laittaa hienosta nahasta selkäosuus ja vetää kannen yli marmoroitu paperi, joko itse marmoroitu tai ostopaperi. Pisteenä i:n päälle kirjaan tehdään painatuskoneella kullanvärisellä foliolla  kirjan nimi. 

 

Jos kirja on niin arvokas, ettei sitä kannata korjata tai jos kirjalle halutaan arvokas säilytyspaikka, on ratkaisuna kirjakotelo. Kirjakotelon voi tehdä vaikkapa tuttavan tai sukulaisen väitöskirjalle. Kuvassa olevasta kirjakotelosta väitöskirja pompahtaa esiin kotelon avautuessa, varsin tyylikästä! Työtunteja tällaiseen kirjakoteloon saa menemään yhden lukukauden verran. 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Teksi ja kuvat: Ritva Kurittu-Kalaja

Artikkelikuva: Pexels.com

 

 

 

Seniorit somesuunnistamassa

Tietotekniikan kurssit eivät aina tarvitse luokkaa tai isoja koneita. Espoon työväenopiston Seniorien some-jatkot -kurssin viimeisellä kerralla kokoonnuimme Isossa Omenassa. Luvassa oli Amazing Race-tyylinen somesuunnistus.

Älypuhelimet varustettuna qr-koodinlukijasovelluksin ryhmäläiset saivat vihjeen ensimmäisestä etapista. Ryhmäselfieiden jälkeen sai lähteä liikkeelle.
Suunnistus johdatti eri paikkoihin, joista sai aina vinkin seuraavaan. Matkalla tarvittiin muun muassa askelmittarisovellus, Facebookin lukutaitoa sekä WhatsAppin käyttötaitoa. Tehtävänä oli tutustua yritysten ja julkisten palvelujen somenäkyvyyteen sekä pohtia omaa somen hyötykäyttöä. Toki piti myöskin kuvata matkalla juotu kahvikuppi.

Seniorit lähtivät rohkeasti suunnistamaan. Pattitilanteessa sai kysyä lisävinkkiä. Löysipä yksi ryhmä kahdessa eri paikassa ilmaisten kahvien äärelle.

Suunnistus päättyi Ison Omenan palvelutorille, jossa ope odotteli. Yksi ryhmäläisistä oli matkallaan askelmittarinsa mukaan ottanut vain viisi askelta. Päädyimme siihen, että mittari oli tulkinnut hänen leijuneen.

Loppukeskustelun jaetut kokemukset sekä monet näkökulmat synnyttivät mainiota pohdintaa.
”Somea käyttämällä löydämme kohteita tai tietoja näppärämmin ja rohkaistumme kokeilemaan”, kertoi yksi mukana olleista.

Ryhmäläiset kokivat, että suunnistus oli ollut hauska ja mukava tapa opetettavan asian sisäistämisessä. ”Nyt niitä qr-häkkyröitä katsoo uudella silmällä.”

Teksti: Satu Luhtanen

Kuvat: Sirpa Saarikivi (kahvikuppikuva) ja Jutta Immanen-Pöyry (ihmiskuva)

Satu maalaa ilokseen

 

Satu Blomqvist opiskelee kuvataiteen taiteen perusopetuksen kurssilla ja aloitti 2,5-vuotisen kokonaisuuden syksyllä 2018. ”Olen harrastanut kuvataiteita aktiivisesti noin seitsemän vuotta ja niistä kolme vuotta työväenopiston kursseilla. Maalasimme palvelutalo Merikartanon harrastetilassa ja mukana oli myös talon maalausta harrastavia asukkaita. Järjestimme Merikartanossa ja palvelukeskus Puistokartanossa maalauskurssimme kausinäyttelyitä asukkaiden ja heidän vieraidensa iloksi.”

”Toimin aktiivisesti myös Kivenlahden Kuvataideryhmässä. Suoritin aikuisopiskelijana Satakunnan ammattikorkeakoulun Kankaanpään taidekoulussa kuvataiteilijan tutkinnon kalligrafiassa. Kalligrafiaa opiskellessani innostuin latinasta, jota opiskelen nyt viidettä vuotta Espoon työväenopistossa. Kaipasin jotain uutta ja aloitin siksi kuvataiteen perusopetuksen opinnot. Olen eläkkeellä ja päivät kuluvat nopeasti. Käyn aikaisempaa enemmän näyttelyissä ja museoissa. Kuvakulma katsoa ympäristöä on muuttunut, katson sitä ikään kuin ”ikkunoiden” kautta. Kuvataiteiden opiskelu antaa minulle suunnattomasti iloa. Opiskelu rytmittää viikon mukavasti ja estää minua ottamasta liikaa ohjelmaa kalenteriin.”

Maalaamisen iloihin ja kuvataiteen muihin muotoihin ehdit tutustua vielä kevään ja kesän kuvataiteen kursseilla!

Katso kuvataiteen tulevat kurssit osoitteesta ilmonet.fi

Teksti: Minna Kattelus

Kuvat: Taija Rahikkala ja Omnia

 

 

 

 

 

Mitä terveys on ja miten terveyttä kannattaa vaalia?

 


WHO:n
määritelmän mukaan terveys on täydellinen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila.
Määritelmä on saanut voimakastakin kritiikkiä, koska tällaista tilaa ei kenenkään meistä ole mahdollista saavuttaa.

Terveyden yksiselitteinen määrittäminen on haasteellista, koska siihen vaikuttavat monet fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät. Terveyttä voisi ajatella kokonaisvaltaiseksi voimavaraksi, joka tarkoittaa ennen kaikkea toimintakykyä. Kukaan meistä ei ole joka päivä täydellisen hyvinvoiva. Terveys ja kokemus terveydestä on jokaiselle henkilökohtainen ja siksi myös tavat edistää ja hoitaa omaa terveyttään ja hyvinvointia ovat moninaisia. Monesti itse kukin meistä pysähtyy miettimään terveyttä vasta siinä vaiheessa, kun emme pystykään toimimaan niin kuin haluaisimme eli terveytemme tavalla tai toisella rikkoutuu.

Terveyttä kannattaa vaalia ja mielekkäät harrasteet ovat  siihen mitä oivallisin keino. Yksi tehokkaimmista ja miellyttävämmistä keinoista edistää ja ylläpitää toimintakykyämme on liikunta. Liikunta saattaa olla jopa täsmäase, jolla ehkäistään ja hoidetaan tiettyä sairautta tai oiretta. Ennen kaikkea se on yleislääke, joka oikealla annostuksella voi vaikuttaa positiivisesti lähes kaikkiin elimistömme toimintoihin, unohtamatta mieltä ja mielenterveyttä. Urheiluvaikuttaja Antti Pihlakoski onkin todennut:  ”Sanojen vakuudeksi totean, että jos liikunnan tuottamat vaikutukset saataisiin aikaan pillerin avulla, kyse olisi Nobelin arvoisesta keksinnöstä”.

Jo yksi liikumiskerta saa aikaiseksi monia positiivisia vaikutuksia kehossa ja mielessä. Liikkua ei tarvitse hikihatussa hampaat irvessä, vaan säännöllisesti tehty kohtuukuormitteinen lyhytkin liikuntatuokio tuottaa jo liikunnan terveyttä edistäviä vaikutuksia. Liikunnan lisäksi tärkeimmät teot oman terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ovat riittävä nukkuminen ja yleisesti ottaen terveelliset elämäntavat.

Espoon työväenopiston liikunnan ja hyvinvoinnin kurssit tarjoavat laajasti mahdollisuuksia oman terveyden edistämiseen. Laaja lajikirjo mahdollistaa sen, että jokainen voi löytää oman tapansa edistää terveyttä liikunnan keinoin.  Olisiko tässä sinulle sopiva kurssi?
Vai lähdetkö mieluummin viettämään hyvinvointipäivää  liikkuen luonnonhelmassa? lue lisää tästä

 

Teksti: Nina Wilen
Lähteet: Terveyskirjasto, UKK-instituutti, liikunnan suunnittelijaopettaja Taina Avo
Kuvat: Pixabay