Eläköön monikielinen Eurooppa!

Tiesitkö, että maailmassa on 6000–7000 kieltä? Meillä Euroopassakin on noin 225 alkuperäiskieltä, mutta edustettuna on silti vain muutama prosentti kaikista maailman kielistä. Useimmat eurooppalaiset kielet kuuluvat joko germaaniseen, romaaniseen tai slaavilaiseen kieliryhmään, mutta maahanmuuton seurauksena koko Euroopasta on tullut todella monikielinen. Elävä kieli ei ole suljettu, stabiili systeemi, vaan eri kieli tuo aina eri näkökulman elämään. Kuinka monia kieliä sinä osaat?

Kielet ovat toisilleen sukua samaan tapaan kuin perheenjäsenet; saman kieliperheen jäsenistä saatat löytää toisiaan muistuttavia sanoja ja ilmauksia tai kielioppirakenteita. Mitä läheisempää sukua kieli toiselle on, sitä enemmän voit löytää yhtäläisyyksiä (vertaa esimerkiksi viroa ja suomea tai espanjaa ja italiaa). Jos vaikkapa viro ja suomi ovat kieliperheen pohjoisia sisaruksia, olisiko unkari kenties suomen eteläinen pikkuserkku? Ja latina mahdollisesti kaikkien kielten esiäiti.

Ajattelun välineitä ja yhteisymmärryksen työkaluja

Syyskuun 26. päivä juhlitaan vuosittaista Euroopan kielten päivää. Tämä kielten virallinen juhlapäivä on ollut kalentereissa jo vuodesta 2001 lähtien. ”Euroopan neuvosto kannustaa kaikkien 47 jäsenvaltionsa 800 miljoonaa asukasta opiskelemaan lisää kieliä kaikenikäisinä” elinikäisen oppimisen periaatteita korostaen. ”Euroopan neuvosto tukee koko Euroopan monikielisyyttä ja on vakuuttunut, että kielellinen monimuotoisuus on kulttuurienvälisen yhteisymmärryksen työkalu ja maanosamme rikkaan kulttuuriperinnön avaintekijä.” (Euroopan kielten päivän internetsivut.)

Mielenkiintoinen tieto on myös se, että monissa kielissä on yli 50 000 sanaa, mutta yksittäiset puhujat käyttävät vain murto-osaa koko sanaston laajuudesta. Arkipuheessa tyypillinen kielenpuhuja käyttää toistuvasti vain muutamaa sataa eri sanaa. Nykysuomen sanakirjassa on 210 000 sanaa, joista suurin osa on kylläkin yhdyssanoja. Voisimme varmaankin tavoitella entistä vivahteikkaampaa kielen käyttöä. Kieli on ajattelun väline; kertooko yksinkertaistuva kieli ajattelumme yksipuolistumisesta?

Opi puhumalla

Vieraan kielen sanoja oppii parhaiten käyttämään ääneen harjoittelemalla; jos ei opiskeltavan kielen natiivipuhujia satu olemaan tuttavapiirissä, voi kieltä harjoitella myös vaikkapa kielikursseilla tai internetin avulla. Espoon työväenopistossa on mahdollisuus opiskella vuosittain noin kahtakymmentä eri kieltä.

Parhaiten oppii toki paikan päällä ja itse kieltä aktiivisesti käyttäen. Joukko Espoon työväenopiston espanjan opiskelijoita lähteekin kanssani tulevana sunnuntaina rohkeasti Madridiin viikon mittaiselle kielimatkalle kokeilemaan, miten kauas opiskeltavan kielen siivet kantavatkaan. Upeaa ajatella, että jokainen siivenisku vie vain korkeammalle.

Hyvää viikonloppua! Trevligt veckoslut! Have a nice weekend! Schönes Wochenende! Bonne fin de semaine ! ¡Buen fin de semana! Buon weekend! Hezký víkend! Head nädalalõppu!

Eveliina Allonen, kielten suunnittelijaopettaja
Espoon työväenopisto, Omnia

Jokaiselle jotakin

Kaipaatko verryttelyä kielissä työtäsi tai tulevaa matkaa varten tai ihan vain omaksi iloksesi?
Haluatko kohottaa kuntoasi? Liikkua hengästyen ja hikoillen vai kehittää kuntoa kevyemmin?
Tarvitsetko lisää osaamista tietokoneen, tabletin tai älypuhelimen käyttöön?
Haluaisitko työn vastapainoksi harrastaa luovaa toimintaa?

Työväenopiston kurssitarjonnasta ilmonet.fi-verkkopalvelusta jokaiselle löytyy jotakin. Tavoitteellista, käytännöllistä, hauskaa tai luovaa, pientä tai isoa – sinä päätät! Jos et löytänyt sinulle sopivaa, jätäthän kurssitoiveesi tai -ideasi Ideanurkkaan, ja olet mukana vaikuttamassa tulevaan kurssitarjontaan.

Uusia kursseja tulee koko ajan lisää ja ilmoittautua voit keskeytyksettä ilmonet.fi:ssä. Jos haluat saada aina ensimmäisten joukossa tietoa ajankohtaisista kursseista, luennoista ja tapahtumista, lue kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirjeemme verkkosivuillaFacebookissa tai Instagramissa.

Voit maksaa työväenopiston kursseja myös työsuhde-eduilla Espoon kaupungin asiointipisteissä.
Maksuvälineiksi käyvät seuraavat liikunta- ja kulttuurisetelit, -kortit tai mobiilimaksu:
Eazybreak, Smartum, Edenred ja ePassi. Ohjeet maksamiseen työsuhde-edulla löytyvät työväenopiston kotisivuilta.

Henkilökuntamme toivottaa sinut tervetulleeksi elinikäisen oppimisen kiehtovaan maailmaan.

Oppia ja iloa syksyysi toivotellen!

Ps. Tänä vuonna juhlimme 120-vuotiasta kansalaisopistotoimintaa Suomessa. Voit osallistua yhteiseen juhlavuoteen kertomalla muistojasi kansalaisopisto-opiskelusta. Ohjeet muistojesi kirjoittamiseen löydät  tästä linkistä.

Muistitietokeruu päättyy 15.10.2019. Toimi nopeasti, niin saadaan Espoon työväenopiston tarinoita näkyväksi keväällä 2020, kun tuloksista tiedotetaan valtakunnallisesti.

Jos arpaonni suosii, niin muistitietoja lähettäneet voivat voittaa kivoja palkintoja.

Teksti: Koulutuspäällikkö Tuula Alanko
Kuvat: Pexels.com

Manna-Apu – monipuolista ja terveellistä ruokaa hävikkiruoka-aineista

Manna-Apu ry on hyvätekeväisyysjärjestö, joka palvelee Espoon keskuksessa jakaen lahjoitettua ruokatavaraa sitä tarvitseville.
Toimintamme on alkanut jo vuonna 1995. Ruokatarvikkeiden jakamisen lisäksi haluamme auttaa avun saajia myös hyödyntämään saamansa ruoka-aineet parhaalla mahdollisella tavalla.

Vuonna 2017 aloitimme yhteistyön Espoon työväenopisto, Omnian kotitalousopetuksen kanssa ruoka-avun saajille suunnattujen ruoanlaittokurssien muodossa.
Kurssit ovat ilmaisia ruoka-avun saajille. Ajatuksena on tehdä trendikästä, monipuolista, värikästä ja terveellistä ruokaa hävikkiruoka-aineista.
Haluamme näin antaa asiakkaillemme tietoa, taitoa ja ideoita ruoanlaittoon unohtamatta yhdessä oloa, yhteisöllisyyttä, jota aina syntyy yhdessä ruokaa laitettaessa ja sen jälkeen yhdessä ateriasta nautittaessa.

Ruokakursseja on pidetty nyt kahdeksan ja kursseilla käytetyistä resepteistä on koottu
myös reseptikirja. Kirjaa voi tilata Manna-Avun nettisivuilta viiden euron hintaan.

Ruoanlaittokurssit ovat osa Toimijaksi-projektiamme, joka kehittää ja
juurruttaa hyviksi havaittuja toimintatapoja, joilla vähävaraisia ihmisiä voimaannutetaan omassa elämässään.

Haluamme toimia asiakaslähtöisesti, ennakkoluulottomasti, luovuutta arvostaen ja hyödyntäen, yhdenvertaisesti, inhimillisesti ja
suvaitsevasti.

 

Tervetuloa tutustumaan!
www.manna-apu.fi

 

Teksti: Anne Keskinen, Manna-Apu ry
Kuva: Manna-Apu

Rohkeita kokeilijoita

Viis iästä tai oppiarvosta! Aika ajoin voi mielen täyttää kaipuu itsensä uudelleen tarkasteluun oppijana. Viriää halu laittaa itsensä likoon ja kääntää katseensa sinne, mistä päin kuulee kutsun kantautuvan.

Espoon työväenopiston taiteen perusopetus kutsuu vuosittain aikuisia opiskelijoita taiteen oppimisen äärelle. Kutsuun vastataan. Itseilmaisu, käsillä tekeminen ja kaikenlaisen kulttuuriin, taiteeseen ja osaamiseen liittyvän itsensä kasvattamisen halu on suuri. Motiivi voi löytyä wellness-kulttuurista; elämänlaadun ja valintojen suuntaamisesta itselle merkityksellisiin ja antoisiin sisältöihin. Vaikuttimet opintoihin hakeutumiseen voivat myös löytyä työelämän ja siinä jaksamisen tarpeista. Niin tai näin, taiteen perusopiskelijoiden ryhmä löytää itsensä useammalle vuodelle sijoittuvista, tasolta toiselle etenevistä opinnoista, jotka tarjoavat monta mahdollisuutta kasvuun ja oppimiseen.

Kerron tässä kirjoituksessa esimerkkinä kuvataiteen perusopinnoissa opiskelevien kokemuksia. Opiskelijat ovat opinnoissaan tulleet tutuiksi monien erilaisten tekniikoiden ja tekemisen, estetiikan ja nykytaiteen ilmiöiden kanssa.

Oppiminen parhaimmillaan on sitä, kun turvallisen ryhmän tuella, innostuneen opettajan kera ryhdytään tekemään asioita, joista ei ennalta ole paljoakaan tietoa, taitoa tai kokemusta. Taiteen ollessa oppimisen viitekehyksenä, oma kehittyvä ilmaisu kohtaa monenlaisia teknisiä ja taidollisia haasteita. Tässä mukana oleminen on rohkeaa ja aina niin palkitsevaa oppijoilleen.

Tänä syksynä kuvataiteen perusopiskelijat ovat ryhtyneet yhteistyöhön musiikin sävellyskurssin kanssa. Monitaiteisista aineksista syntyy monitaiteinen teos; iPadeillä kuvattu iMoviella editoitu videoesitys, jossa liikkuva kuva ja musiikki muodostavat kokonaistaideteoksen.

Opiskelijat ovat saman aikaisesti oppimassa uusinta teknologiaa, elokuvakerronnan estetiikkaa ja digitaitoja. Moni opiskelija kohtaa ensimmäistä kertaa digitaalisten välineiden mahdollisuudet oman ilmaisun tuottamisessa. Oma visuaalinen teos syntyy reflektiona musiikin tarjoamaan inspiraatioon. Niin koukuttavaa. Ja editointityökalun oppiminen pitää otteessaan niin, että oppitunneilla ajantaju katoaa ja työskennellään palkitsevassa flow-tilassa.

Tämän opintojakson tuotoksen voi nähdä Luova ja kuriton mieli videoteoksessa. Toisen osuuden tuohon videoteokseen ovat tehneet käsityön taiteen perusopiskelijat yhteistyössä Tapiolan lausujien ja Runoriihi-kurssin opiskelijoiden kanssa. Ensiesitys Tapiolassa Itätuulenpiha 1 lauantaina 21.9. klo 13 alkaen.

Minna Kattelus, kuvataiteen suunnittelijaopettaja, pedaopettaja
Espoon työväenopisto, Omnia

Tee itse kätevä banaanikärpäsansa

Lenteleekö sinunkin keittiössäsi kasvava banaanikärpäsparvi? Loppukesä ja alkusyksy ovat banaanikärpästen aikaa.

Mistä banaankärpäset johtuvat?

Banaanikärpäsiä kutsutaan myös hedelmäkärpäsiksi. Niitä vetävät puoleensa kypsät hedelmät ja marjat sekä mm. etikka ja viini. Banaanikärpäset eivät ilmesty tyhjästä, vaan kärpäsenmunia on voinut tulla kotiin esim. kaupasta ostettujen hedelmien mukana. Kärpäsenmunia ei näe, ellei katso mikroskoopilla, mutta muutaman päivän kuluttua koti vilisee banaanikärpäsistä.

Yksinkertainen tapa päästä eroon banaanikärpäsistä on säilyttää hedelmiä ja marjoja jääkaapissa. Banaanikärpäset eivät pidä kylmästä.

Toinen tapa on tehdä kärpäsansa.

Ohjeet banaankärpäsansan tekoon

Tarvitset

  • lasipurkin
  • suppilon (muovisen tai paperista taitellun)
  • teippiä
  • pari palaa omenaa tai muuta kypsää hedelmää

Laita hedelmäpalat lasipurkin pohjalle. Aseta suppilo purkin päälle ja teippaa suppilo kiinni lasipurkin suuhun. Valmis!Jätä ansa keittiöön ja odottele saalista. Kärpäset osaavat lentää suppilon kolosta houkuttelevan hedelmätuoksun perässä purkkiin, mutta eivät enää löydä tietään ulos.

Banaanikärpästen ansaksi voi myös laittaa esille astian, jossa on aspartaamilla makeutettua lightmehua. Makeus houkuttaa, ja aspartaami koituu pikkukärpäsen kohtaloksi.

Kursseja satokauden kasviksista

Teksti: Kati Lindfors, kotitalouden suunnittelijaopettaja

Kuvat: Pixabay ja Kati Lindfors

Vahva keskivartalo – keskeistä fyysisen hyvinvoinnin kannalta

Haluatko pitää ryhdin hyvänä?
Aiheuttaako istumatyö kuormitusta selkärangalle?
Haluatko, että päivittäisestä liikkumisesta tulee helpompaa ja askareet, kuten siivoaminen ja pyykkien käsittely sujuvat helpommin?

Jos vastauksesi on kyllä, niin seuraava kysymys on tietenkin, että miten?

Vastaus on yksinkertainen: pidä keskivartalon lihaskuntoa yllä ja huolehdi selkärangan ja lonkkanivelten liikkuvuudesta. Keskivartalon lihaksia tarvitaan kaikessa liikkumisessa ja hyvä liikkuvuus, niin selkärangassa kuin lonkissa, edistää koko kehon optimaalista kuormittumista.

Keskivartalon lihakset mielletään usein vain vatsalihaksiksi ja usein kuulee keskusteltavan siitä, että “pitäisi tehdä vatsalihaksia”. Keskivartalon lihaskunto on kuitenkin kokonaisuus, joka rakentuu lantionpohjan, pallean ja syvien ja pinnallisten vatsa- ja selkälihasten varaan. Keho toimii kokonaisuutena ja siksi yksittäisen lihasryhmän harjoittamisesta ei juurikaan ole hyötyä. Vahva keskivartalo tulee lihasten hyvästä yhteistoiminnasta ja kyvystä sekä jännittää, että rentouttaa kehoa tarkoituksenmukaisesti. Keskivartalon harjoittamisen yhteydessä törmää usein sanaan core, korsetti tai kuule jo hieman aikansa elänyttä ohjetta ”vedä napa sisään”.

Sana core tulee englannin kielestä sanoista ”core muscles” ja laajasti tarkasteltuna core-lihaksilla tarkoitetaan kaikkia pinnallisia ja syviä lihaksia, jotka kiinnittyvät selkärankaan, rintakehään tai lantioon. Yleisesti ja hieman suppeammin tarkasteltuna core-lihaksia on lantionpohjan lihakset ja kaikki vatsa ja selkälihakset. Keskivartalon lihakset muodostavat selkärangalle ns. ”tukikorsetin” Keskivartalon lihasten tehtävänä on liikuttaa selkärankaa eteen, taakse, sivu ja kiertosuuntaan ja tukea rankaa liikkeessä. Ne toimivat myös voimanvälittäjinä ja –vastaanottajina koko kehossa. Lisäksi keskivartalon lihakset eli core-lihakset osallistuvat asennon- ja tasapainon ylläpitämiseen. Keskivartalon lihakset ovat keskeisessä roolissa kaikessa liikkumisessa ja siinä, että selkärangalla on hyvä olla, niin liikkuessa kuin paikalla oltaessa. Täältä lisää tietoa keskivartalosta.

Espoon työväenopiston Core – keskivartalo vahvaksi kursseilla keskitytään keskivartalon vahvistamiseen. Keskivartaloa harjoitetaan erityisesti sillä tähtäimellä, että saadaan vahva tuki selkärangalle, ryhti paranee ja harjoitteissa huomioidaan kehon kokonaisvaltainen yhteistoiminta. Harjoitteiden fokus pysyy kuitenkin keskivartalossa. Core-tunnilla esimerkiksi kävely tai erilaiset toiminnalliset liikkeet voivat olla keskivartalon harjoittamiseen käytettäviä menetelmiä! Harjoittelu on siis muutakin kuin vatsarutistuksia.

Tule mukaan!

Katso tästä core-tunnit, joilta löytyy vielä tilaa.

Teksti: Taina Avo, liikunnan suunnittelijaopettaja
Kuva: Pixabay

Minkälainen liikunta-aurinko sinun taivaallasi paistaa?

Työväenopiston liikuntakurssit on nyt jaoteltu uudella aurinkoisella tavalla! Toivottavasti liikunta-aurinko auttaa sinua hahmottamaan omia tarpeitasi sekä mahdollisuuksia lisätä hyvinvointiasi.

Harrastamalla monipuolisesti liikuntaa saat lisää elinvoimaa ja kehosi ja mielesi voivat paremmin. Liikkumisella on merkittäviä terveyshyötyjä ja sen avulla voit sekä ennaltaehkäistä, että hoitaa useita sairauksia. Liikunta ei vaikuta ainoastaan kehoon, vaan sen vaikutuksesta myös aivot pysyvät virkeänä ja toimintakykyisenä. Liikkumisen tai liikunnan ei tarvitse olla pelkkää hiki päässä juoksemista ja sydän hakaten jumppaamista, vaan liikuntaa ja liikkumista voi ja sitä on hyvä harrastaa monella eri tapaa. Kuitenkin liikuttaessa kaikilla eri intensiteeteillä, saadaan liikunnan kaikki fyysiset vaikutukset hyödynnettyä.

Ihmisillä on erilaisia tarpeita liikunnalle ja siihen pyrimme mahdollisimman hyvin vastaamaan kurssitarjonnassamme. Toivottavasti liikunta-aurinko auttaa sinua hahmottamaan omia tarpeitasi sekä mahdollisuuksia lisätä hyvinvointiasi. Liikunta-aurinko ja etenkin sen keskustan lohkot havainnollistavat liikunnan erilaisia vaikutuksia ja sen tarkoituksena on auttaa sinua valitsemaan erilaisia liikuntakursseja erilaisiin tarkoituksiin. Jokainen lohko on tarpeen ja tarjoaa sinulle jotain. Kun valitset omaan liikunta-aurinkoosi säteitä jokaisesta lohkosta, saat liikunnan kaikki hyödyt käyttöösi.

Kuntoa kevyemmin:
Kurssit, jotka ovat tässä lohkossa, kehittävät peruskuntoa. Tarkemmin sanottuna sydän- ja valtimoterveys kohenee ja lihasten kestovoima paranee. Jo yksittäinen liikuntakerta kohtuullisella teholla saa positiivisia lyhytaikaisia vaikutuksia aikaiseksi mm. verenpaineeseen ja sokeriaineenvaihduntaan. Jotta nämä positiiviset vaikutukset olisivat merkityksellisiä pidempiaikaisesti terveyden kannalta, on liikunnan oltava säännöllistä. Kevyellä teholla liikuttaessa myös parempikuntoiset saavat hyötyjä.

Näillä kursseilla fyysinen rasittavuus on kohtuullista ja hengästytään sopivasti. Kurssit sopivat vähemmän liikkuneille, kevyempää liikuntaa etsiville tai liikuntaa uudelleen aloitteleville.

Hikoile ja hengästy:
Kurssit, jotka ovat tässä lohkossa, kehittävät kuntoa tehokkaasti ja kokonaisvaltaisesti. Lihakset vahvistuvat ja hapenottokyky paranee. Tarkemmin sanottuna sydämen iskutilavuus kasvaa, valtimoista tulee elastisempia ja hapen käyttö elimistössä tehostuu. Näiden vaikutusten myötä kokonaisterveys paranee ja riskit joihinkin sairauksiin pienenee. Kunnon kohenemisen myötä jaksat enemmän ja palautumiskykysi paranee. Kunnon kohenemisen kannalta lajilla ei ole niin väliä, kunhan hengästyt, hikoilet säännöllisesti sekä NAUTIT siitä liikunnasta mitä harrastat!

Näillä kursseilla fyysinen rasittavuus on keskitasoa, harjoittelu hikoiluttaa ja hengästyttää, kurssit sopivat peruskuntoisille liikuntaa ainakin jonkin verran harrastaneille tai liikuntaa säännöllisesti harrastaville. Kurssivalikoimassa saattaa olla lajeja joihin tarvitaan aiempaa osaamista eli lue kurssikuvaus ja valitse itsellesi sopivan tasoinen kurssi.

Liikkuvuus ja kehonhallinta:
Kurssit, jotka ovat tässä lohkossa, kehittävät lihasten, nivelten ja sidekudosten joustavuutta. Harjoittelun myötä nivelten liikeradat notkistuvat ja lihasten kiristykset helpottavat. Kehonhallinta tarkoittaa tasapainoa ja kehon eri asentojen hahmottamista. Kehonhallinta on kykyä säilyttää kehon tarkoituksenmukaiset asennot sekä liikkeessä että erilaisissa alkuasennoissa. Kehonhallintaa tarvitaan erityisesti erilaisissa arkiaskareissa ja päivittäisessä liikkumisessa. Paljon liikkuvat tarvitsevat liikkuvuutta ja kehonhallintaa, jotta kehon toiminta säilyy tasapainoisena ja kehon tarkoituksenmukaiset asennot pystytään säilyttämään myös nopeissa liikkeissä tai pitkään liikuttaessa.

Nämä kurssit sopivat kaikenkuntoisille. Kurssivalikoimassa saattaa olla lajeja, joihin tarvitaan aiempaa osaamista, eli lue kurssikuvaus ja valitse itsellesi sopivan tasoinen kurssi.

Palautuminen ja elpyminen:

Kurssit, jotka ovat tässä lohkossa, edistävät kehon voimavarojen palautumista kuormituksesta. Kiire, stressi ja fyysinen rasitus kuormittavat kehoa. Jotta stressin negatiiviset vaikutukset eivät pääse rasittamaan kehoa ja mieltä, on stressi hyvä katkaista palauttavalla ja elvyttävällä harjoittelulla. Anna itsellesi hetki aikaa ja voi paremmin!

Nämä kurssit sopivat kaikenkuntoisille. Kurssivalikoimassa saattaa olla lajeja, joihin tarvitaan aiempaa osaamista, eli lue kurssikuvaus ja valitse itsellesi sopivan tasoinen kurssi.

Työväenopiston liikunnan kurssitarjonta antaa sinulle mahdollisuuden kerätä omaan liikunta-aurinkoosi säteitä kaikista liikunnan vaikutusten lohkoista. Voi olla, että arjessa saat jo säteitä johonkin lohkoon, mutta esimerkiksi palautuminen ja elpyminen ja hikoile ja hengästy jää uupumaan. Täydennä liikunta-aurinkoasi työväenopiston kursseilla. Kurssit joilla on vielä tilaa löydät tästä.

Teksti: Taina Avo, liikunnan suunnittelijaopettaja

Kestävä ruokakulttuuri – miten hilata ruokatottumuksia kestävämpään suuntaan?

Mitä kestävä ruokakulttuuri oikein on? Mieleen nousevat lähiruoka ja luomu sekä viime vuosina puheissa toistunut satokausiajattelu. Lisäksi termit ilmastoystävällisyys ja pieni hiilijalanjälki kulkevat kai käsi kädessä kestävyyden kanssa tässäkin asiassa. Käsittääkö kestävä ruokakulttuuri lopulta ison nipun asioita, joista pitäisi vastentahtoisesti luopua?

Ruokatottumuksiaan voi hilata kestävämpään suuntaan muutamalla yksinkertaisella ohjeella.

  • Syö ravitsemussuositusten mukaisesti: runsaasti kasviksia, marjoja, hedelmiä ja viljatuotteita ja vain vähän lihaa, juustoa ja kananmunia.
  • Vältä ruokahävikkiä: säilytä ruoka-aineet ohjeen mukaan, äläkä päästä niitä pilaantumaan, piilota tähteet ja purkinpohjat, vaikka piirakan täytteeksi tai pastakastikkeeseen.
  • Suosi lähellä tuotettuja raaka-aineita: kotimaisia kasviksia, marjoja ja juureksia, ohraa riisin sijaan, kauratuotteita maitotuotteiden rinnalla.
  • Käytä kaukaa tuotuja ruoka-aineita harkiten (esim. avokadot, kaukomailla kasvatettu liha).

Muista nauttia satokausista, luontaisella satokaudella niin kotimaisten kuin ulkomaistenkin hedelmien ja vihannesten tuotanto on kestävämpää ja laatu aivan toinen kuin luonnottomaan ajankohtaan tuotetuilla.

 

Älä heitä käyttökelpoista ruokaa pois. Nuupahtaneetkin kasvikset sopivat vielä vaikka keittoliemeen tai kastikkeeseen.


Yksittäisistä ruoka-aineista naudanliha on suurimpia ympäristökuormittajia.
Naudanlihan tuotanto kuluttaa luonnonvaroja viisinkertaisesti kasviksiin verrattuna. Jos nautaa syö vain silloin tällöin ja vaihtaa muulloin possuun, kanaan, kalaan tai riistaan, vähentää ympäristökuormitustaan jo merkittävästi.

Ja vaikka olisi vannoutunut lihansyöjä, on syytä antaa kasvisproteiinille mahdollisuus. Nyhtökaura, härkis, herneproteiinivalmisteet ynnä muut valmiit kasviproteiinituotteet ovat helppokäyttöisiä ja käyvät mainiosti lihan korvikkeeksi perinteisiin liharuokiin kuten kastikkeisiin ja patoihin. Ihan uusi maailma aukeaa kuitenkin käyttämällä papuja, pähkinöitä, linssejä ja siemeniä patoihin, pyöryköihin, keittoihin, taikinoihin ja ihan kaikkeen ruokaan, ei lihan korvikkeena, vaan ruoan keskeisenä elementtinä.

Jos maukkaan kasvisruoan tekeminen tuntuu haastavalta, hyviä ohjeita löytyy kyllä! Työväenopiston kurssitarjonnassa maailman kasvisruokabuumi näkyy lukuisilla värikkäillä kasvisruokakursseilla.

 

Lähde mukaan kestävän ruokakulttuurin tielle!

 

Hävikkiruoasta tai tähteistä, rippeistä ja väsähtäneistä kasviksista voi taikoa esimerkiksi mainioita piiraita.

 

Teksti: Kati Lindfors
Espoon työväenopiston suunnittelijaopettaja

Kuvat: Kati Lindfors ja Pixabay

Venäjän kieli – outoja kirjaimia, tuttuja sanoja

Venäjän kielen päivää vietetään suuren venäläisen runoilijan ja kirjailijan Aleksander Puškinin syntymäpäivänä 6. kesäkuuta.

Venäjän kieli on suomalaisten mielestä yksi maailman vaikeimmista, osin kyrillisten kirjaimiston vuoksi. Mutta tiedätkö, että suomen kieli on yhtä vaikea kuten venäjän kieli?

Foreign Service Institute on arvioinut, kuinka vaikeaa eri kielten oppiminen on englantia äidinkielenään puhuvalle ihmiselle ja kuinka kauan häneltä menee aikaa jonkin kielen oppimiseen. Suomi ja venäjä kuuluvat kolmanteen eli toiseksi vaikeimpaan ryhmään. Näiden ”hard languages” -ryhmään kuuluvien kielten oppiminen vaatii 44 viikkoa tai 1100 opiskelutuntia englantia äidinkielenään puhuvalle ihmiselle. Viimeiseen, vaikeimpaan 4. ryhmään kuuluvat arabia, kantoninkiina, mandariininkiina, korea ja japani.

Vastaavaa luokittelua suomalaisille vaikeista kielistä ei ole tehty. Varmaa on kuitenkin, että naapurimaamme kielestä löytyy meille tuttuja sanoja 😊

mašina – kone, auto, suomen puhekielellä masiina
mesto – paikka, suomen puhekielellä mesta
lavka – kauppa, suomen puhekielellä lafka
staryj – vanha, suomen puhekielellä stara
znat – tuntea, tietää, suomen puhekielellä snaijata

Kieli kantaa kulttuuria

Kielten oppiminen ei ole pelkästään sanaston ja kieliopin pänttäämistä. Uusi kieli avaa oven uuteen maailmaan.

1. Kun venäläinen toteaa ”ei kalaa, ei lihaa”, mitä hän tarkoittaa?

a) Kyse on mitään sanomattomasta ihmisestä.
b) Ruoka on mautonta.
c) Kyse on kasvisruoasta.

2. Venäläinen ilmaisu ”Mykkä kuin kala” tarkoittaa, että

a) kyseinen henkilö ei puhu paljon.
b) kyseinen henkilö on tyhmä.
c) kyseinen henkilö ei puhu sivu suunsa.

Oikeat vastaukset löytyvät tämän blogitekstin lopusta.

Monen kielen yhteiset juuret

Venäjän kieli ei avaa ovea ainoastaan venäjän kulttuuriin vaan myös moneen muuhun Euroopassa puhuttuun kieleen. Venäjä kuuluu indoeurooppalaiseen kielikuntaan ja on sukua slaavilaisille kielille kuten puolalle, tšekille, sloveenille, serbille, kroaatille ja ukrainalle.

Tässä esimerkkejä venäjän, puolan, tšekin ja kroaatin kielille yhteisistä sanoista:

hleb, chleb, chléb, hleb – leipä
den, dzień, den, dan – päivä
voda, woda, voda, voda – vesi

Ja nyt ne vastaukset kysymyksiin: 1: a ja 2: c. Osuiko oikeaan?

Teksti: Monika Hotanen
Espoon työväenopiston suunnittelijaopettaja

Kuva: Pixabay/falco

 

Tutustu venäjän kielen kurssitarjontaamme ja ilmoittaudu mukaan!

 

 

Kudonta muuttuu ja säilyy!

Kudonta on vuoden 2019 käsityötekniikka, ja kangaspuilla kutominen on nyt erityisen suosittua.

Uudet harrastajat ovat löytäneet kudonnan koukuttavat salat, ja vanhat konkarit innostuvat kokeilemaan yhä uusia töitä ja tekemisen tapoja. Ikisuosikkeja ovat värikkäät räsymatot, joiden materiaalina kierrätyskuteen käyttö on lyömätön ekoteko. Toisenlaista kutomista edustavat kantoliinat ja huivit, joissa käytetään ohuita lankoja, paljon värejä ja vaativia sidoksia. Näiden lisäksi kudotaan näyttäviä huopia eli torkkupeittoja sekä pyyhkeitä ja laudeliinoja. Mikäpä estää kutomasta myös vaikkapa ison lattiatyynyn tai vaatekankaan.  Tietokoneohjautuilla kangaspuilla voi toteuttaa monipuolisia sidoksia, ja varsinainen kutominen tapahtuu normaalisti käsipelillä vain yhtä polkusta käyttäen.

Espoon työväenopiston kudonta-asemat tarjoavat mahdollisuuden kenelle tahansa tulla kutomaan. Kudonnanopettajat ja -ohjaajat auttavat kädestä pitäen kangaspuiden käytössä ja auttavat kudontatöiden suunnittelussa ja materiaalien hankinnassa. Mikä parasta, kudonta-asemille voi varata kudontavuoron silloin kun itselle parhaiten sopii, soitto tai sähköposti riittää.

Leppävaaran kudonta-asema on palvellut kutojia vuodesta 1981, mutta juhannuksen jälkeen kangaspuiden pauke Ajurinkadulla hiljenee. Syksystä alkaen Espoon työväenopistolla on kaksi kudonta-asemaa: Tapiolassa ja Espoon keskuksessa. Tämän kudontatilojen muutoksen myötä tiivistämme opetusresurssejamme niin, että pystymme tarjoamaan ohjausta kahdella kudonta-asemalla entistä useampana päivänä ja myös ilta-aikoina.

Tapiolan ja Espoon keskuksen kudonta-asemat tarjoavat samanlaista palvelua, mutta sopivat eri kulkuneuvoilla liikkuville. Tapiolan toimipisteeseen Itätuulenpihalle on helppo tulla julkisilla kulkuneuvoilla. Espoon keskuksen Suvis Sokinsuonkujalla taas sopii autoileville, koska sieltä löytyy ilmaisia parkkipaikkoja. Molemmilla kudonta-asemilla järjestetään avoimen kudonnanopetuksen lisäksi kudonnan kursseja, jotka löytyvät Ilmonetista.

Tervetuloa kutomaan!

Teksti ja kuvat Jaana Saha

Katso Espoon työväenopiston kurssit ilmonet.fi palvelusta.