Kopti, pitkäpistosidos, kaksoisranskalainen

Kopti, kaksoiskopti, pitkäpistosidos, linkkipistosidos, puolisidos, kokoranskalainen, english fine binding, puukansisidos… Espoon työväenopiston kirjansidontakursseilla tehdään  erilaisia kirjansidoksia erilaisista materiaaleista. Yksi tekee kirjan kannet farkun lahkeesta, toisen kirjan kansinahat ovat kirpputorilta löydetystä mokkatakista.  Kirjat sidotaan tyhjistä sivuista, jolloin kirjaa voi käyttää muistikirjana, matkapäiväkirjana, lapsen piirustuskirjana, kuka mihinkin tarkoitukseen. 

Toinen ryhmä kirjansidonnan alueesta on kirjojen kunnostaminen. Perinteistä kirjansidontaa tehdään esim. silloin, kun kunnostetaan joku itselle rakas kirja. Tällaiseen perintökirjaan on kiva laittaa hienosta nahasta selkäosuus ja vetää kannen yli marmoroitu paperi, joko itse marmoroitu tai ostopaperi. Pisteenä i:n päälle kirjaan tehdään painatuskoneella kullanvärisellä foliolla  kirjan nimi. 

 

Jos kirja on niin arvokas, ettei sitä kannata korjata tai jos kirjalle halutaan arvokas säilytyspaikka, on ratkaisuna kirjakotelo. Kirjakotelon voi tehdä vaikkapa tuttavan tai sukulaisen väitöskirjalle. Kuvassa olevasta kirjakotelosta väitöskirja pompahtaa esiin kotelon avautuessa, varsin tyylikästä! Työtunteja tällaiseen kirjakoteloon saa menemään yhden lukukauden verran. 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Teksi ja kuvat: Ritva Kurittu-Kalaja

Artikkelikuva: Pexels.com

 

 

 

Seniorit somesuunnistamassa

Tietotekniikan kurssit eivät aina tarvitse luokkaa tai isoja koneita. Espoon työväenopiston Seniorien some-jatkot -kurssin viimeisellä kerralla kokoonnuimme Isossa Omenassa. Luvassa oli Amazing Race-tyylinen somesuunnistus.

Älypuhelimet varustettuna qr-koodinlukijasovelluksin ryhmäläiset saivat vihjeen ensimmäisestä etapista. Ryhmäselfieiden jälkeen sai lähteä liikkeelle.
Suunnistus johdatti eri paikkoihin, joista sai aina vinkin seuraavaan. Matkalla tarvittiin muun muassa askelmittarisovellus, Facebookin lukutaitoa sekä WhatsAppin käyttötaitoa. Tehtävänä oli tutustua yritysten ja julkisten palvelujen somenäkyvyyteen sekä pohtia omaa somen hyötykäyttöä. Toki piti myöskin kuvata matkalla juotu kahvikuppi.

Seniorit lähtivät rohkeasti suunnistamaan. Pattitilanteessa sai kysyä lisävinkkiä. Löysipä yksi ryhmä kahdessa eri paikassa ilmaisten kahvien äärelle.

Suunnistus päättyi Ison Omenan palvelutorille, jossa ope odotteli. Yksi ryhmäläisistä oli matkallaan askelmittarinsa mukaan ottanut vain viisi askelta. Päädyimme siihen, että mittari oli tulkinnut hänen leijuneen.

Loppukeskustelun jaetut kokemukset sekä monet näkökulmat synnyttivät mainiota pohdintaa.
”Somea käyttämällä löydämme kohteita tai tietoja näppärämmin ja rohkaistumme kokeilemaan”, kertoi yksi mukana olleista.

Ryhmäläiset kokivat, että suunnistus oli ollut hauska ja mukava tapa opetettavan asian sisäistämisessä. ”Nyt niitä qr-häkkyröitä katsoo uudella silmällä.”

Teksti: Satu Luhtanen

Kuvat: Sirpa Saarikivi (kahvikuppikuva) ja Jutta Immanen-Pöyry (ihmiskuva)

Liikutaan ulkona!

Mitä sinulle tulee tästä mieleen: Tuuli suhisee korvissa ja hiukset hulmuavat, vastaleikattu nurmikko tuoksuu, valon kajo puiden välistä saa metsän näyttämään satumaisen kauniilta ja hengityksesi tasoittuu ja syvenee, samalla myös mielesi rauhoittuu, auringon lämpö kasvoilla, veden liplatus kallioita vasten?

Minulle nuo kaikki tuovat vahvasti mieleen lukuisia luontokokemuksia vuosien varrelta. Kokemukset ovat minulle vahva muistutus tulevasta kesästä ja siitä, mitä kaikkea ihanaa luonnolla on meille tarjota. Melkein tunnen jo sen, kuinka merituuli puhaltaa, korvissa suhisee, aurinko lämmittää selkää ja hiekka rapisee lenkkareiden pohjan alla jokaisella askeleella rantaraittia kesäiltana hölkkäillessä.

Ulkoliikunta lisää mielihyvää ja auttaa irrottautumaan arjesta!

Luonnon vaikutukset terveyteen ja luontoliikunnan moninaiset hyödyt ovat kiinnostaneet tutkijoita jo suhteellisen pitkään. Luontoliikunnan vaikutuksia on tutkittu lukuisissa tutkimuksissa ja useissa meta-analyyseissä. Yhteenvetona voidaan sanoa, että luonnossa liikkuminen on elvyttävää ja hyötyjä on niin fyysisellä- kuin psyykkiselläkin puolella. Ehkä merkittävin luontoliikunnan hyöty on sen elvyttävyys. Luonnossa liikkuessa ihmisen voimavarat elpyvät, stressitasot laskevat, voidaan todeta verenpaineen ja kortisolitasojen laskevan. Ulkona liikkuvat myös kokevat terveytensä paremmaksi kuin ne, jotka eivät liiku ulkona.

Haluaisitko sinä liikkua ulkona ja saada kaikki edellä mainitut hyödyt itsellesi?

Espoon työväenopisto on lisännyt loppukevään tarjontaan ulkoliikuntakursseja. Ulkona pääset ohjaajan opastamana oppimaan esimerkiksi futiksen saloja tai voit opetella kuntonyrkkeilemään. Tarjolla on myös keskivartalotreeniä, kävelystä juoksuun kurssi tai voit osallistua kävellen kuntoon kurssille.

Kaikki ulkoliikuntakurssit löydät ilmonet.fi palvelusta

Teksti: Taina Avo
Kuva: Pexels.com

Toimiva komposti on ekoteko

Kompostointi on jokamiehen keino hillitä ilmastonmuutosta. Kompostissa eloperäinen jäte hajoaa luonnonmukaisesti ravinteiksi, vedeksi ja hiilidioksidiksi. Valmis komposti on erinomainen maanparannusaine puutarhaan.

Toimivassa kompostissa ihminen järjestää jätteitä hajottaville pieneliöille hyvät toimintaolosuhteet. Hyvä komposti ei siis synny vahingossa. Hajottajaeliöillä tarkat vaatimukset elinolosuhteista, joten hyvien olosuhteiden takaaminen onkin toimivan kompostin perusta. Tehokkaan kompostoitumisen perusvaatimukset ovat hapen ja ravinteiden riittävä saanti sekä sopiva kosteus ja lämpö.

Jätteitä hajottavat pääasiassa bakteerit, sienet, sädesienet ja lierot, apunaan runsas joukko mitä erilaisimpia pieneliöitä. Kompostin pieneliöt käyttävät ravintonaan kompostoitavia jätteitä ja jopa toisiaankin. Kompostoituminen jakautuu kolmeen vaiheeseen: lämpenemisvaihe, kuumavaihe ja jäähtymisvaihe. Eri vaiheiden esiintyminen riippuu kompostoitavasta jätteestä ja kompostointitavasta.

Kompostin perustamiseen ja hoitoon voi tutustua puutarhakirjallisuudessa ja internetissä. HSY:n sivuilta löytyy esimerkiksi kompostointiopas, josta löytyy perustietoa kompostointiin. Tietoa kompostoinnista saa myös erilaisilla kursseilla. Espoon työväenopisto järjestää yhteistyössä HSY:n ja Kierrätyskeskuksen kanssa maksuttomia ja kaikille avoimia kompostointikursseja.  Kurssit sopivat niin aloittelijalle kuin kokeneelle kompostoijalle. Kursseilla perehdytään käytännönläheisesti kompostoinnin perusteisiin.

Kevään kompstointikurssit löydät ilmonetista

Teksti: Saana Karlsson
Kuva: Shutter Stock

Jalat maassa luonnossa

Luonnossa liikkuessa verenpaine ja syke alenevat, stressihormoni kortisolin määrä vähenee. Tapahtuu kokonaisvaltaista elpymistä, joka vaikuttaa elimistöön ja sitä kautta mieleen. Ihminen rentoutuu, luovuus lisääntyy ja mielen häilyvyys vähenee.

Työväenopiston ympäristökasvattaja ja sieniopas Tuomas Lilleberg käyttää mielellään termiä maadoittuminen siitä, että ihmisellä on jalat maassa -tunne. Ajatus ei enää hyppele asiasta toiseen. Luonto lisää inspiraatiota ja ihminen on kokonaisvaltaisesti läsnä luonnossa. Kaiken kaikkiaan kyseessä on moniaistillinen hyvinvointikokemus. Luonnossa liikkuessa eri lihakset tulevat maastossa käyttöön, myös mikrolihakset kehittyvät.

Luonnossa yhteenkuuluvuuden tunne kasvaa – ilo yhteydestä elämän perusaineksiin. Tämä on jo parantava tunne itsessään. Samalla myös kunnioitus luontoa kohtaan lisääntyy. Kannattaa mennä luontoon ja antaa mahdollisuus itsensä eheytymiselle.

Espoon työväenopiston kevään luontokurssit löydät ilmonetista.

Tule tutustumaan Metsämieli menetelmään Omnian Naistenpäivä Premiere -tapahtumassa.

Teksti: Tuomas Lilleberg ja Kristiina Santala
Kuva: Pexels

Kielen oppiminen, ihmisen ihmeellinen kyky

Ihmiselle on kehittynyt verrattain suuret aivot, koska elämme sosiaalisissa verkostoissa ja tarvitsemme monimutkaista kieltä yhteistyön tekemiseen. Kieli vaikuttaa myös yksilön aivojen kehittymiseen, älykkyyteen ja aivoterveyteen.

Kielten opiskelu vaikuttaa aivoihimme monella eri tavalla. Kehittyneiden aivojen kuvantamismenetelmien avulla on selvinnyt, että työskentely tapahtuu useilla aivoalueilla samanaikaisesti.

Kuuloalue, alueet, joiden avulla rekisteröimme, ymmärrämme ja prosessoimme vastauksia sekä motorinen alue aktivoituvat. Tällä alueella tapahtuu puheen tuottaminen tai kirjoittaminen.

Kieltä opiskellessa syntyy uusia hermoratoja ja yhteyksiä, myös aivojen fyysinen koko kasvaa. Tämä on todettu mm. ruotsalaisessa tutkimuksessa. Aivojen tietojenkäsittelynopeus, keskittyminen, suunnittelu, olennaisen erottaminen epäolennaisesta, päätöksenteko ja muistitoiminnot paranevat. Kielten opiskelu kehittää keskustelutaitoja ja parantaa myös oman äidinkielen ymmärrystä.

Voidaankin sanoa, että uuden kielen rakentaminen päässä on suurin mahdollinen aivotreeni. Kielten opiskelun vaikutusta aivoihin voisi verrata kuntoiluun. Ristisanatehtävien ratkaiseminen on kuin polkisi kuntopyörää, mutta uuden kielen opiskelu on kuin ottaisi käyttöön kuntosalin kaikki laitteet!

Kielitaito ei estä muistisairautta mutta voi hidastaa oireiden ilmaantumista. Jokaisella on sisäänrakennettu kyky uuden kielen oppimiseen, vaikka alku tuntuisi takkuiselta. Kun opit kieltä, opit myös oppimaan kieltä.

Yhden vieraan kielen jälkeen toisen oppiminen helpottuu. Heittäisikö joukkoon kolmannenkin?

Uusia kielten kursseja alkaa vielä keväällä. Katso kevään kurssit Ilmonet.fi

Teksti: Kristiina Santala ja Heli Mäkeläinen. Juttua varten haastateltu Espoon työväenopiston kielten opettajaa Tiina Blom-Krögeriä.

Kuva: Melanie Schwolert, Pixabay

Tanssi stimuloi, uni puhdistaa

https://pixabay.com/fi/tanssija-pohdintaa-vesi-taivas-kuu-3909697/Aivot ovat ihmisen toiminnan keskusyksikkö ja siksi aivoja kannattaa huoltaa nukkumalla riittävästi, liikkumalla sopivasti, opettelemalla uusia asioita ja syömällä ravitsemussuositusten mukaisesti. Hyvinvoivat aivot takaavat sen, että pystymme hyödyntämään toiminnassamme koko potentiaaliamme. Uni, arjen kiireettömät hetket ja riittävät haasteet aivoille ovat aivojen puhdistumisen ja uudelleenmuovautumisen kannalta olennaisia asioita. Aivoterveyden tärkeimmät teot ovat riittävä nukkuminen ja yleisesti ottaen terveelliset elämäntavat.

Työväenopiston koko tarjonta on varsinaista aivojen huoltoa. Mielekkäät asiat ja uudet virikkeet muovaavat aivoja luoden aivoihin uusia hermoyhteyksiä ja vahvistaen vanhoja. Varsinaista aivojen superfoodia on liike ja musiikki yhdessä. Erityisesti tanssin on todettu stimuloivan aivoja erityislaatuisella tavalla.

Liikunnan ja hyvinvoinnin suunnittelijaopettaja Taina Avo on aktiivinen liikkuja. Hänen merkittävin päivittäinen arkeen kuuluva terveysteko on riittävä nukkuminen.

Teksti: Taina Avo, kuva: Pixabay

Katso keväällä alkavat tanssikurssit täältä

Ryhmässä uskaltaa heittäytyä

Niko Leppänen aloitti syksyllä stand up -komiikan kurssin. Hänen tyttöystävänsä oli poiminut matkaansa työväenopiston esitteen, josta Niko löysi kiinnostavan aiheen: ”Nyt on kurssi, jota voisi koittaa!” Näin hän päätyi elämänsä ensimmäiselle työväenopiston kurssille.

Stand up -komiikka vaatii rohkeutta mennä yleisön eteen omana itsenään. Nikon mielestä kurssilla on muotoutunut turvallinen ympäristö ja yhteisö, jonka edessä on helpompi heittäytyä ja kokeilla rajojaan. Tutussa ryhmässä on helpompi ottaa esiintymisen ensiaskeleita. Opettajalta ja muilta opiskelijoilta saa kannustusta ja rohkaisua oman esityksen hiomiseen.

Nikon kokemuksen mukaan kurssi haastaa ja suorastaan pakottaa luovaan ajatteluun, keksimään ja leikkimään. Stand upin komiikka syntyy arjesta. Oman komiikkaesityksen sisältöjen miettiminen innostaa ja aktivoi näkemään omaa arkea uusin silmin ja eri perspektiivistä.

Katso alkavat teatteri-, kirjallisuus- ja ilmaisukurssit ilmonet-palvelusta