Tanssi tekee hyvää mielelle ja koko keholle

Liikunnasta on aina iloa sekä aivoille että kropalle, mutta tanssi on ylivoimainen yhdistämään nämä molemmat hyödyt. Tanssi vie mukanaan sekä katsojan että tanssijan itsensä. Tanssiessa pää, sydän ja kroppa ovat yhtä. Se on musiikin ja liikkeen yhteistyötä. Kun tanssit, keskityt vain juuri käsillä olevaan hetkeen ja rytmiin. Tanssiessa pystyykin mukavasti unohtamaan arkipäivän murheet ja kiireet. Liike, musiikki ja kosketus voivat kaikki yksinään ja yhdistettyinä parantaa aivojen toimintaa, tasapainoaistia ja tunne-elämää. Paritanssissa koet myös kosketuksen ja toisen läsnäolon hyvää tekevät vaikutukset. Yksin tanssiessa taas keskityt vain omiin liikkeisiisi. Musiikki aktivoi aivoja kokonaisvaltaisesti ja kun keskityt liikkeisiin joudut myös työstämään aivojasi. Liikuntaa suositellaan myös masennuksen hoitoon, joten hyötyjä on lukemattoman paljon.

Nyt kannattaakin miettiä ensi vuoden tanssiharrastusta. Espoon työväenopistolla on useita vakiotunteina jatkuvia tanssilajeja. Vuodenvaihteesta alkaen on tarjolla myös uusia, helppoja ja tehokkaita tanssitunteja kaikille.  Alla esitellään kaksi uutta alkavaa tanssilajia.

PILOXING – Mitä Piloxing on?

Piloxing -konsepti on kotoisin USA:sta, kuten niin moni muukin tanssi. Ruotsalainen tanssija Viveca Jensen halusi kehitellä tehokkaan kuntoilumuodon joka vahvistaa itsetuntoa, fyysistä kuntoa ja on lisäksi tanssinomaista. Piloxing on lisensoitu tunti, ja ohjaajan on pitänyt osallistua Piloxing-ohjaajakoulutukseen. Suomeen Piloxing tuli 2010-luvun alussa ja ohjaajakoulutuksia onkin siitä pitäen järjestetty Helsingissä. Piloxing on pähkinänkuoressa Pilateksen inspiroimien liikkeiden ja kuntonyrkkeilyn yhdistelmä – pilates ja boxing = piloxing. Laji on varsin vauhdikas ja tehokas, toisin kuin rauhallinen Pilates. Lisäksi tunnilla tehdään hauskoja ja helppoja tanssiliikkeitä ja minisarjoja intervallinomaisesti vaihdellen. Piloxing siis yhdistää Pilateksen kuntonyrkkeilyyn, ja näistä muodostuu omaperäinen tanssitreeni, joka muokkaa lihaksia, voimistaa keskivartaloa ja polttaa hurjan määrän kaloreita.

Piloxingia rohkaistaan tekemään ilman jumppakenkiä, koska tämä vahvistaa myös jalkaterän tukilihaksistoa. Voit kuitenkin halutessasi varata aluksi kengät mukaan. Tunneilla voi käyttää myös käsissä kevyinä lisäpainoina hanskoja, joissa on siis pieni lisäpaino. Piloxing hanskoja on myynnissä mm. netissä. Hanskojen käyttö ei kuitenkaan ole välttämätöntä, treeni on tehokasta ilmankin. Uudet Piloxing-kurssit alkavat vuodenvaihteen jälkeen, keskiviikkoisin Leppävaarassa Upseerinkadulla ja torstaisin Espoon keskuksessa Lehtimäentiellä.

Tule mukaan kohottamaan kuntoasi!

 

LAVIS – Mitä Lavis on?

Lavis on hauska, helppo ja reipas liikuntamuoto, joka perustuu lavatanssiaskeleiden ja jumpan välimuotoon. Huomaamatta sykekin nousee, hiki alkaa virtaamaan ja kalorit palavat. Tunti kehittää mukavasti aerobista kuntoa, koska koko tunti pysytään liikkeessä. Kaikki saavat tanssia omalla tyylillään ja aiempaa tanssitaustaa ei tarvita.

Lavis-tunnilla opit lavatanssiaskeleita kuntoilun ohella. Tunnilla ei ole lihaskunto-osuutta. Tunti koostuu lyhyistä lavatanssiliikesarjoista, jotka kestävät aina kahden saman tyylin tanssin kappaleen ajan, kuten lavatansseissakin on tapana. Tunnilla tanssitaan tuttuja, lähinnä kotimaisia lavatanssilajeja kuten humppa, jenkka, rock/jive, cha-cha ja samba. Myös ulkomaista musiikkia kuullaan välillä pikku piristeinä. Lavista tanssitaan yksin, joten ei ole vaaraa että kukaan talloo varpaille. Laviksen lopussa jäähdytellään rauhallisemman musiikin tahdissa.

Lavis-tunnilla tulee hyvä mieli ja silti se on samalla jumppaa, hikikin tulee lähes huomaamatta. Lavis sopii kaikille, hyppiä ei tarvitse. Tunnelma on aina korkealla ja kaikilla on hymy herkässä, mukanakin saa laulaa jos laulattaa. Tule tunnille jumppavaatteissa ja sisäliikuntakengillä, kevyen hamosenkin saat heittää trikoitten päälle jos niin haluat. Ota mukaasi myös juomapullo.

Uudet Lavis-kurssit alkavat heti vuodenvaihteen jälkeen maanantaisin, Finno-Skolanissa Suomenojalla ja keskiviikkoisin Leppävaarassa.

Kaikki Espoon työväenopiston kevään tanssikurssit.

Tule mukaan tanssimaan!

 

Teksti: Heidi Torp-Donner, liikunnan tuntiopettaja
Kuvat: Lavis.fi | Piloxing.com | Shutterstock

Yhdistyneet kansakunnat

Yhdistyneet kansakunnat (YK) on vuonna 1945 perustettu kansainvälinen järjestö. Sen ensisijainen tehtävä on edistää kansainvälistä rauhaa ja ihmisoikeuksia. YK:n tehtävä on tänäkin päivänä ajankohtainen, koska maailmassa tarvitaan edelleen paljon työtä rauhan, oikeudenmukaisuuden ja ihmisoikeuksien edistämiseksi.

Tiesitkö, että YK:ssa on kuusi virallista kieltä?

Arvaatko millä kielillä YK:n nimi on kirjoitettu? (ks. vastaus jutun lopussa).

Организация Объединённых Наций

United Nations

الأمم المتحدة

Organisation des Nations unies 

联合国 

Organización de las Naciones Unidas

 

YK:ssa on 193 jäsenmaata. Suomi sai jäsenyyden vuonna 1955. YK:n tehtävinä on edistää maailmaanlaajuista rauhaa ja ihmisten rauhanomaista elämää keskenään. YK:n ansiosta Suomessa on ratifioitu useita ihmisoikeuksia koskevia sopimuksia, mm. rotusyrjinnän poistaminen, naisten oikeuksien puolesta toimiminen, lasten oikeuksien julistus sekä vammaisten ihmisten oikeuksia koskeva sopimus. YK pyrkii myös vähentämään köyhyyttä maailmassa.

YK:n pääkonttori toimii New Yorkissa, Yhdysvalloissa. YK:n yleiskokous pidetään kerran vuodessa. Se on merkittävä foorumi YK:n ajamien asioide edistämisessä. YK:n tehtävä koskee nykyisin myös ilmastonmuutokseen reagoimista. Merkittävä ilmastonmuutosta käsittelevä konferenssi pidettiin tänä vuonna samaan aikaan YK:n yleiskokouksen kanssa ja sitä kautta pyritään vaikuttamaan myös maailman ja sen kansojen hyvinvointiin.

 

Vastaukset: 1. venäjä, 2. englanti, 3. arabia, 4. ranska, 5. kiina, 6. espanja

 

Teksti: Saara Patoluoto, pedagoginen asiantuntija
Lähde: Wikipedia
Kuva: Pixabay

Yhteistyöllä hävikkiraaka-aineista maistuvaa arkiruokaa

Työväenopiston kurssien suunnittelu voi lähteä liikkeelle monella tavalla. Vuonna 2017 saimme yhteydenoton espoolaiselta kristilliseltä avustusjärjestöltä Manna-Avulta, joka jakaa lahjoitettua hävikkiruokaa vähävaraisille Espoon keskuksen alueella. Manna-Apu ehdotti yhteistyössä ruokakurssia ruokajonon asiakkaille. Tavoitteena olisi ensisijaisesti, että kurssilaiset oppisivat tekemään ravitsevaa ja terveellistä ruokaa niistä raaka-aineista, mitä ruokajonossa usein on tarjolla.

Ensimmäiseksi syksyksi kursseja suunniteltiin kaksi: kasvisruokakurssi ja arkiruokakurssi.
Ruokajonossa usein jaettavat raaka-aineet –tummuneet banaanit, hapanmaitotuotteet, satokauden kasvikset, makkara, kanasuikaleet, härkis – huomioitiin reseptien suunnittelussa. Ohjeista tehtiin helposti muunneltavaa aivan tavallista maistuvaa arkiruokaa.

Yhteistyö Manna-Avun kanssa on ollut palkitsevaa ja monella tapaa hyvää mieltä tuottavaa. Hävikkiraaka-aineita käytettäessä luovuus on saanut kukkia: katsotaan, mitä laatikosta löytyy, ja sovelletaan sen mukaan. Reseptien suunnittelu on ollut kiinnostava uudenlainen tehtävä, kun kurssipäivänä saatavilla olevat raaka-aineet ovat vielä arvauksia. On ollut ilo tehdä joukolla ruokaa ja istua yhteisen pöydän ääreen maistelemaan ja jakamaan hyviä ideoita. Ja on ollut hienoa olla pieni osa sitä lämmöllä tehtyä työtä, mitä Manna-Apu tekee. Ympäristönäkökulmastakin voi olla hyvällä mielellä: hävikkiraaka-aineiden hyötykäyttö on ilmastoteko jo itsessään.

Iso ilo on myös Hävikkiruokareseptejä-keittokirja, johon Manna-Apu on koonnut ensimmäisten ruokakurssien reseptit sekä kuvat kursseilla valmistuneista ruoista. Mannan nettisivuilta www.manna-apu.fi voi tilata reseptikirjaa ja tutustua lähemmin Manna-Avun toimintaan.
Seuraava yhteistyökurssi ruokajonon asiakkaille pidetään tiistaina 19.11.2019,  ilmoittaudu mukaan!

Tunnelmia aikaisemmilta yhteistyökursseilta.

 

 

Teksti ja kuvat: Kati Lindfors, kotitalouden suunnittelijaopettaja

Yhdessä tehden se onnistuu – työväenopiston kurssitkin!

Catching up -ryhmä

 

Syyskuun alusta alkaen Kivenlahdessa on kokoontunut keskiviikkoisin iloinen ja innostunut englannin kielen ryhmä Catching up! opettajansa James Lawrencen johdolla. Kurssi on henkilöille, jotka haluavat kehittää suullista kielitaitoa ja saada lisää itsevarmuutta kielenkäyttäjänä. Perusrakenteet ja -sanasto ovat jo tuttuja.
Kurssilla keskitytään keskustelutaitojen hiomiseen. Kielioppia kerrataan tarpeen mukaan. Tuttuja aiheita käsitellään: koti ja perhe, harrastukset, ruoka ja terveys jne.

Miten ryhmä sai alkunsa

Mielenkiintoiseksi ryhmän tekee se, miten kaikki sai alkunsa. Koko tarina perustuu kivenlahtelaisen Paula Hardénin aktiiviseen toimintaan. Paula näki Espoon työväenopiston facebookissa kurssi-ilmoituksen, jota hän kommentoi. Työväenopiston kielten suunnittelijaopettaja Sabine Vilponen otti yhteyttä Paulaan. Ajatus uudesta kurssista Kivenlahteen syntyi ja yhdessä Paula ja Sabine suunnittelivat puhelimessa englannin kielen kurssin, jonka kurssipaikaksi löytyi Merenkäynti 3.

Kurssilaisten palautetta 

Paula keskusteli ryhmän jäsenten kanssa, yhteenvetona ja palautteena hän mainitsee seuraavaa:
”Opettaja James on erinomainen opettaja. Ilta käynnistyy aina mukavasti keskustelemalla ajankohtaisesta uutisesta. Opetus jakaantuu monipuolisesti eri asioihin, joiden vaihtelevuus ja selkeys miellyttävät. Opetuskielenä käytetään englantia, mistä kurssilaiset erityisesti pitävät. Ryhmässä on rento ja iloinen tunnelma, mikä edistää oppimista. Oppikirjakin on hyvä. Ryhmä on hyvin oppimishaluinen ja mukava.”

Paula Hardén

Kuka Paula?

Paula on entinen omnialainen, hän toimi 21 vuotta ruokatuotannon opettajana. Nykyään hän on eläkkeellä ja kaikki hyvinvointiin liittyvät asiat ovat lähellä hänen sydäntään. Ympäri Suomea levittynyt laaja perheyhteisö ja ystävät ovat elämän tärkeimpiä asioita. Paula on jatkuvan oppimisen vankka kannattaja, häntä kuvaa hyvin sanapari ”kävelevä elohopea”. Paula saa asiat liikkeelle ja kokoaa hetkessä ryhmän ympärilleen. Niin kävi tässäkin tapauksessa, Paula markkinoi ja kertoi kurssista kampaajalleen, kosmetologilleen, naapureilleen ja pyysi heitä kaikkia kertomaan asiasta omille läheisilleen. Näin englannin ryhmä sai alkunsa, suusta suuhun menetelmällä! Sama asia englanniksi ilmaistuna: word-of-mouth.

 

Yhteissuunnittelu työväenopistossa

Espoon työväenopisto kehittää toimintaansa entistä asiakaslähtöisemmäksi. Asiakkaita toivotaan enenevässä määrin mukaan jo ideointi- ja suunnitteluvaiheessa. Yhteiskehittämisen avulla voidaan ketterästi ja nopeasti reagoida tilanteisiin, missä jatkuva oppiminen on keskiössä ja syvällinen asiakkaan ymmärrys paranee.

Yhdessä opitaan ja kehitytään. Myös sinä voit ehdottaa uutta kurssia Omnian Espoon työväenopiston kotisivujen Ideanurkassa. Yhteyttä voit ottaa myös koulutuspäällikkö Tuula Alankoon tuula.alanko@omnia.fi.

Tutustu  työväenopiston blogiin Oppia ja iloa osoitteessa blogit.omnia.fi/oppiajailoa.

 

Tervetuloa mukaan yhteisöömme!

 

Teksti ja kuvat: Kristiina Santala

Helli sydäntäsi – pidä huolta itsestäsi

Sydämen asia on kaikkien asia – kansainvälistä sydänterveyden päivää vietetään 29.9.2019. Sydänpäivänä pukeudutaan punaiseen, päivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta sepelvaltimotaudista ja sen riskitekijöistä. Sydänpäivän teemana ja kansainvälisenä viestinä on: Elintavoilla on merkitystä.

Sydänterveys koskettaa meitä jokaista, ja sinulla on mahdollisuus vaikuttaa omaan sydänterveyteesi yksinkertaisilla ja pienillä päivittäisillä teoilla. Olisiko sinulla esimerkiksi mahdollisuus laittaa lautasellesi yksi tomaatti enemmän tai lisätä päivääsi 10 min liikuntaa? Pienillä teoilla on merkitystä!

Sydänterveyttä Espoon työväenopiston toimintaan osallistumalla

Aktiivinen ja myönteinen elämäntapa suojelee sydäntä. Sydänterveyden kannalta tärkeää on säännöllinen liikunta, terveellinen kasvispitoinen ruokavalio ja tupakoimattomuus. Ylipäätään terveyttä tukevat elämäntavat tukevat myös sydänterveyttä. Aikuisena tehdyt terveellisemmän elämäntavan muutokset, pienetkin, vaikuttavat myönteisesti. Työväenopistossa edistämme sydänterveyttä tarjoamalla asiakkaillemme monipuolisesti mahdollisuuksia oppia, onnistua ja iloita uusien asioiden parissa. Myönteiset kokemukset itselle mielekkäiden asioiden parissa edistävät terveyttä laaja-alaisesti. 

Koskaan ei ole liian myöhäistä – toimi siis nyt!

Tässä viisi vinkkiä sydämellisempään elämään!

1. Kasvikset ruokavaliossa

Helpoin tapa edistää sydänterveyttä syömällä on lisätä kasvikset, marjat ja hedelmät päivittäiseen käyttöön. Niitä kannattaa nauttia ainakin puoli kiloa joka päiväKun koostaa jokaisen annoksen lautasmalli mielessä ja täyttää ensin puolet lautasesta kasviksilla, kertyy päivän aikana kasviksia kiitettävästi.  

Kun kasvikset, marjat ja hedelmät ovat tuttuja, voi alkaa kiinnittää huomiota viljojen laatuun. Päivittäisistä viljatuotteista valitaan täysjyvävalmisteita, ne ovat maukkaita ja sisältävät paljon ravintoaineita ja vastaa hellivää kuitua. Tummassa pastassa on kaksinkertainen määrä kuitua vaaleaan verrattuna. 

Kuitua ja hyvää proteiinia saa myös palkokasveista, siemenistä ja pähkinöistä. Ne tuovat kasvisruokaan täyttävyyttä ja ovat oivallinen kuidun lähde. Linssejä ei tarvitse liotella, vaan niitä voit kokeilla lisätä keittoihin sellaisenaan. Papuihin tutustuminen alkaa helpoiten valmiiden säilykepapujen kanssa, ne sopivat salaatteihin, keittoihin ja oikeastaan mihin vain ruokaan. 

Sydänystävällinen ravinto ei tarkoita mitään erityisruokavaliota, vaan kaikille suomalaisille suositeltavaa monipuolista ruokaa.  Ja kun syöt kasvisruokaa, edistät samalla kestävää kehitystä. Työväenopiston lukuisilla kasvisruokakursseilla pääset alkuun ja saat uusia ideoita monipuoliseen kasvisruokaan.

2. Vaihda kovasta pehmeään ja vähennä suolaa 

Sydän rakastaa pehmeitä rasvoja, kovat eläinrasvat saavat jäädä vähemmistöön. Käytä kaikkeen paistamiseen öljyä. Ja kokeile vaikka kasvispohjaisia ruokakermoja, kuten kotimaista kaurakermaa. Kasvipohjaisissa ruokakermoissa maitorasvan tilalla on hyvää tekevää kasvirasvaa. 

Liika suolan syönti tunnetusti heikentää sydänterveyttä. Jos reilu suolan käyttö on sinun kompastuskivesi, haasta itsesi ja kokeile vähentää suolaa vähän kerrallaan. Suolan sijaan mausta ruokia reippaasti yrteillä ja vahvan makuisilla kasviksilla, kuten chilillä, inkiväärillä, paprikalla, sipuleilla ja sellerillä. Yrteistä erityisesti lipstikka antaa mainion perusmaun keittoihin ja patoihin, ilman suolalisää. Ja ihan oikeasti vähäsuolaisempaan ruokaan tottuu parissa viikossa! 

  3. Sydänmerkki elintarvikepakkauksissa 

Jalostetuista elintarvikkeista ei noin vain tiedä, millaista rasvaa niissä on, mikä on kuitupitoisuus ja kuinka paljon lisättyä suolaa ruoassa piilee. Sydänystävällisiä valintoja helpottaa sydänmerkki. Sydänmerkkituote on tuoteryhmässään mahdollisimman sydänterveellinen valinta, sen saavat vain sellaiset elintarvikkeet, joiden rasva on hyvälaatuista ja suolan määrää on vähennetty. Sinun ei siis tarvitse lukea tuoteselosteita ja ravintosisältöjä – riittää kun seuraat Sydänmerkkejä, niin ruokavalintasi ovat kunnossa.  

  4. Sydämellinen liikunta laita sydän sykkimään 

Liiku siten, että koet sen itsellesi mielekkääksi ja siten, että sydämesikin saa osansa liikunnan riemusta. Lepotilassa sydän sykkii normaalisti 60-80 kertaa. Liikunnan aikana sydämen syke kiihtyy ja sydän saa harjoitusta. Sydän lyö maksimissaan jopa yli 200 kertaa. Maksimisyke on yksilöllinen, eikä sen avulla mitata kuntoa. Liikunta sykealueella 55-80% maksimisykkestä, on mitä parhainta liikuntaa sydämelle. Sykettä nostattavan liikunnan vaikutuksesta sydän vahvistuu, sen koko kasvaa ja leposyke laskee. Lisäksi verisuoniterveys paranee, veren sokeri- ja kolestroliarvot paranevat. Yksittäinen liikuntakerta vaikuttaa verenpainetta alentavasti. Liike ja liikunta on meille koko ajan läsnä. Mahdollisuudet liikkua ovat rajattomat: kävele portaat, aja pyörällä, käy kaupassa kävellen, osallistu liikuntakurssille, lähde lenkille kaverin kanssa – liikunnan harrastaminen on helpompaa kuin luuletkaan! Liiku ja onnistu! Liikunnan harrastaminen työväenopiston liikuntakursseilla on hyvä tapa vahvistaa omaa sydäntä. Sydäntä vahvistavia liikuntakursseja ovat kaikki liikunta-auringon hikoile ja hengästy kurssit. Hikoile ja hengästy merkinnän löydät kurssitekstistä.

 

5. Sydämelle lempeä elämäntapa – kesytä kiire ja katkaise stressi 

Stressi kuormittaa sydäntä eikä muutoinkaan, pitkään jatkuessaan, ole hyödyllistä. Äkillisen kovan stressireaktion on havaittu jopa johtavan sairauskohtauksiin. Työväenopiston jooga ja pilates kurssit ovat valtavan suosittuja. Uskon, että osa syy siihen on se, että ne antavat vastapainoa hektiselle elämänmenolle. Molemmissa lajeissa opetellaan hyvää hengitystekniikkaa ja pysähdytään olemaan läsnä hetkessä. Rauhoittuminen tasapainottaa hermoston toimintaa, tasaa stressihormonin määrää elimistössä, edesauttaa palautumisjärjestelmän aktivoitumista ja sydämen syke rauhoittuu. Rentoutuminen ja levollisuuden tunne kehossa lisää mielihyvän tunnetta. Opettele, tai käytä jo opittuja, liikunnan keinoja rentoutumiseen. Käytä niitä päivittäin sydämesi hyväksi ja nauti vaikutuksista. Huomaat eron hetkessä! Sydäntä helliviä liikuntakursseja ovat kaikki liikunta-auringon palauttavat- ja kehonhallinta ja liikkuvuus lajit. Palauttavat lajit ja kehonhallinta ja liikkuvuus lajit merkinnän löydät kurssitekstistä.

Sydänterveydestä huolehtiminen on monen mukavan tekijän summa! Poimi jokin teko jokaiseen päivään. Anna päivittäinen lahja sydämellesi – se on samalla lahja, jonka voit päivittäin antaa itsellesi.  

Sydämellistä syksyä ja hyvää sydänpäivää sinulle toivottaa Espoon työväenopiston väki! 

Teksti:  

Auli Korhonen, pedagoginen asiantuntija, kotitalous
Kati Lindfors, suunnittelijaopettaja, kotitalous
Taina Avo, TtM, ft, suunnittelijaopettaja, liikunta

Kuvat: Sydänliitto, Espoon työväenopisto, Omnia

Helli aivoja hyvällä ruoalla

Aivoillesi ei ole samantekevää, mitä ruoka-aineita syöt.
Tärkeää on myös syödä sopivin väliajoin (3–4 tunnin välein) sekä pitää annoskoot järkevinä.
Kaikki nämä vaikuttavat aivotoimintaasi päivän aikana.

Ruokavaliossa rasvalla on iso merkitys aivojesi toiminnalle. Aivot rakastavat hyvänlaatuisia rasvoja, joita löytyy mm. rasvaisista kaloista, pähkinöistä, avokadosta ja rypsiöljystä. Valitse lisäksi hitaita hiilihydraatteja, jotka pitävät verensokerin tasaisena. Niitä saa ruisleivästä, täysjyväkaurasta ja kasviksista. Hedelmien ja marjojen antioksidantit piristävät aivoja eli ne ovat myös suositeltavaa aivoruokaa. Älä myöskään unohda proteiineja, joita saat mm. palkoviljasta.

Voi virkeämmin, ajattele kirkkaammin ja nauti.
Tutustu Espoon työväenopiston syksyn tuleviin kasviruokakursseihin  sekä Aivoruoan ABC -kursseihimme ja ilmoittaudu mukaan!

 

 

 

 

 

 

AFAATIKOT VIRKISTÄYTYVÄT RYHMÄSSÄ

Aivovaurion kokeneet ihmiset voivat kärsiä afasiasta eli puheen tuottamisen tai ymmärtämisen vaikeudesta. Afaattisia henkilöitä on Suomessa kymmeniä tuhansia.
Espoon työväenopistossa afaatikoille järjestetään kotitalouskursseja sekä Juttu-tupa keskusteluryhmiä. 
Tutustu myös kevään keskusteluryhmiin.
Kursseilla afaatikot pääsevät harjoittelemaan kommunikointia ja eri tapoja kommunikoida.

 

Helli siis aivojasi aivoruoalla – samalla myös suolisto ja sydän kiittävät!

 

Teksti:
Auli Korhonen, suunnittelijaopettaja, kotitalous
Espoon työväenopisto, Omnia

Kuvat: Pexels.com

Manna-Apu – monipuolista ja terveellistä ruokaa hävikkiruoka-aineista

Manna-Apu ry on hyvätekeväisyysjärjestö, joka palvelee Espoon keskuksessa jakaen lahjoitettua ruokatavaraa sitä tarvitseville.
Toimintamme on alkanut jo vuonna 1995. Ruokatarvikkeiden jakamisen lisäksi haluamme auttaa avun saajia myös hyödyntämään saamansa ruoka-aineet parhaalla mahdollisella tavalla.

Vuonna 2017 aloitimme yhteistyön Espoon työväenopisto, Omnian kotitalousopetuksen kanssa ruoka-avun saajille suunnattujen ruoanlaittokurssien muodossa.
Kurssit ovat ilmaisia ruoka-avun saajille. Ajatuksena on tehdä trendikästä, monipuolista, värikästä ja terveellistä ruokaa hävikkiruoka-aineista.
Haluamme näin antaa asiakkaillemme tietoa, taitoa ja ideoita ruoanlaittoon unohtamatta yhdessä oloa, yhteisöllisyyttä, jota aina syntyy yhdessä ruokaa laitettaessa ja sen jälkeen yhdessä ateriasta nautittaessa.

Ruokakursseja on pidetty nyt kahdeksan ja kursseilla käytetyistä resepteistä on koottu
myös reseptikirja. Kirjaa voi tilata Manna-Avun nettisivuilta viiden euron hintaan.

Ruoanlaittokurssit ovat osa Toimijaksi-projektiamme, joka kehittää ja
juurruttaa hyviksi havaittuja toimintatapoja, joilla vähävaraisia ihmisiä voimaannutetaan omassa elämässään.

Haluamme toimia asiakaslähtöisesti, ennakkoluulottomasti, luovuutta arvostaen ja hyödyntäen, yhdenvertaisesti, inhimillisesti ja
suvaitsevasti.

 

Tervetuloa tutustumaan!
www.manna-apu.fi

 

Teksti: Anne Keskinen, Manna-Apu ry
Kuva: Manna-Apu

Kestävä ruokakulttuuri – miten hilata ruokatottumuksia kestävämpään suuntaan?

Mitä kestävä ruokakulttuuri oikein on? Mieleen nousevat lähiruoka ja luomu sekä viime vuosina puheissa toistunut satokausiajattelu. Lisäksi termit ilmastoystävällisyys ja pieni hiilijalanjälki kulkevat kai käsi kädessä kestävyyden kanssa tässäkin asiassa. Käsittääkö kestävä ruokakulttuuri lopulta ison nipun asioita, joista pitäisi vastentahtoisesti luopua?

Ruokatottumuksiaan voi hilata kestävämpään suuntaan muutamalla yksinkertaisella ohjeella.

  • Syö ravitsemussuositusten mukaisesti: runsaasti kasviksia, marjoja, hedelmiä ja viljatuotteita ja vain vähän lihaa, juustoa ja kananmunia.
  • Vältä ruokahävikkiä: säilytä ruoka-aineet ohjeen mukaan, äläkä päästä niitä pilaantumaan, piilota tähteet ja purkinpohjat, vaikka piirakan täytteeksi tai pastakastikkeeseen.
  • Suosi lähellä tuotettuja raaka-aineita: kotimaisia kasviksia, marjoja ja juureksia, ohraa riisin sijaan, kauratuotteita maitotuotteiden rinnalla.
  • Käytä kaukaa tuotuja ruoka-aineita harkiten (esim. avokadot, kaukomailla kasvatettu liha).

Muista nauttia satokausista, luontaisella satokaudella niin kotimaisten kuin ulkomaistenkin hedelmien ja vihannesten tuotanto on kestävämpää ja laatu aivan toinen kuin luonnottomaan ajankohtaan tuotetuilla.

 

Älä heitä käyttökelpoista ruokaa pois. Nuupahtaneetkin kasvikset sopivat vielä vaikka keittoliemeen tai kastikkeeseen.


Yksittäisistä ruoka-aineista naudanliha on suurimpia ympäristökuormittajia.
Naudanlihan tuotanto kuluttaa luonnonvaroja viisinkertaisesti kasviksiin verrattuna. Jos nautaa syö vain silloin tällöin ja vaihtaa muulloin possuun, kanaan, kalaan tai riistaan, vähentää ympäristökuormitustaan jo merkittävästi.

Ja vaikka olisi vannoutunut lihansyöjä, on syytä antaa kasvisproteiinille mahdollisuus. Nyhtökaura, härkis, herneproteiinivalmisteet ynnä muut valmiit kasviproteiinituotteet ovat helppokäyttöisiä ja käyvät mainiosti lihan korvikkeeksi perinteisiin liharuokiin kuten kastikkeisiin ja patoihin. Ihan uusi maailma aukeaa kuitenkin käyttämällä papuja, pähkinöitä, linssejä ja siemeniä patoihin, pyöryköihin, keittoihin, taikinoihin ja ihan kaikkeen ruokaan, ei lihan korvikkeena, vaan ruoan keskeisenä elementtinä.

Jos maukkaan kasvisruoan tekeminen tuntuu haastavalta, hyviä ohjeita löytyy kyllä! Työväenopiston kurssitarjonnassa maailman kasvisruokabuumi näkyy lukuisilla värikkäillä kasvisruokakursseilla.

 

Lähde mukaan kestävän ruokakulttuurin tielle!

 

Hävikkiruoasta tai tähteistä, rippeistä ja väsähtäneistä kasviksista voi taikoa esimerkiksi mainioita piiraita.

 

Teksti: Kati Lindfors
Espoon työväenopiston suunnittelijaopettaja

Kuvat: Kati Lindfors ja Pixabay

Mitä terveys on ja miten terveyttä kannattaa vaalia?

 


WHO:n
määritelmän mukaan terveys on täydellinen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila.
Määritelmä on saanut voimakastakin kritiikkiä, koska tällaista tilaa ei kenenkään meistä ole mahdollista saavuttaa.

Terveyden yksiselitteinen määrittäminen on haasteellista, koska siihen vaikuttavat monet fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät. Terveyttä voisi ajatella kokonaisvaltaiseksi voimavaraksi, joka tarkoittaa ennen kaikkea toimintakykyä. Kukaan meistä ei ole joka päivä täydellisen hyvinvoiva. Terveys ja kokemus terveydestä on jokaiselle henkilökohtainen ja siksi myös tavat edistää ja hoitaa omaa terveyttään ja hyvinvointia ovat moninaisia. Monesti itse kukin meistä pysähtyy miettimään terveyttä vasta siinä vaiheessa, kun emme pystykään toimimaan niin kuin haluaisimme eli terveytemme tavalla tai toisella rikkoutuu.

Terveyttä kannattaa vaalia ja mielekkäät harrasteet ovat  siihen mitä oivallisin keino. Yksi tehokkaimmista ja miellyttävämmistä keinoista edistää ja ylläpitää toimintakykyämme on liikunta. Liikunta saattaa olla jopa täsmäase, jolla ehkäistään ja hoidetaan tiettyä sairautta tai oiretta. Ennen kaikkea se on yleislääke, joka oikealla annostuksella voi vaikuttaa positiivisesti lähes kaikkiin elimistömme toimintoihin, unohtamatta mieltä ja mielenterveyttä. Urheiluvaikuttaja Antti Pihlakoski onkin todennut:  ”Sanojen vakuudeksi totean, että jos liikunnan tuottamat vaikutukset saataisiin aikaan pillerin avulla, kyse olisi Nobelin arvoisesta keksinnöstä”.

Jo yksi liikumiskerta saa aikaiseksi monia positiivisia vaikutuksia kehossa ja mielessä. Liikkua ei tarvitse hikihatussa hampaat irvessä, vaan säännöllisesti tehty kohtuukuormitteinen lyhytkin liikuntatuokio tuottaa jo liikunnan terveyttä edistäviä vaikutuksia. Liikunnan lisäksi tärkeimmät teot oman terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ovat riittävä nukkuminen ja yleisesti ottaen terveelliset elämäntavat.

Espoon työväenopiston liikunnan ja hyvinvoinnin kurssit tarjoavat laajasti mahdollisuuksia oman terveyden edistämiseen. Laaja lajikirjo mahdollistaa sen, että jokainen voi löytää oman tapansa edistää terveyttä liikunnan keinoin.  Olisiko tässä sinulle sopiva kurssi?
Vai lähdetkö mieluummin viettämään hyvinvointipäivää  liikkuen luonnonhelmassa? lue lisää tästä

 

Teksti: Nina Wilen
Lähteet: Terveyskirjasto, UKK-instituutti, liikunnan suunnittelijaopettaja Taina Avo
Kuvat: Pixabay