Kestävä ruokakulttuuri – miten hilata ruokatottumuksia kestävämpään suuntaan?

Mitä kestävä ruokakulttuuri oikein on? Mieleen nousevat lähiruoka ja luomu sekä viime vuosina puheissa toistunut satokausiajattelu. Lisäksi termit ilmastoystävällisyys ja pieni hiilijalanjälki kulkevat kai käsi kädessä kestävyyden kanssa tässäkin asiassa. Käsittääkö kestävä ruokakulttuuri lopulta ison nipun asioita, joista pitäisi vastentahtoisesti luopua?

Ruokatottumuksiaan voi hilata kestävämpään suuntaan muutamalla yksinkertaisella ohjeella.

  • Syö ravitsemussuositusten mukaisesti: runsaasti kasviksia, marjoja, hedelmiä ja viljatuotteita ja vain vähän lihaa, juustoa ja kananmunia.
  • Vältä ruokahävikkiä: säilytä ruoka-aineet ohjeen mukaan, äläkä päästä niitä pilaantumaan, piilota tähteet ja purkinpohjat, vaikka piirakan täytteeksi tai pastakastikkeeseen.
  • Suosi lähellä tuotettuja raaka-aineita: kotimaisia kasviksia, marjoja ja juureksia, ohraa riisin sijaan, kauratuotteita maitotuotteiden rinnalla.
  • Käytä kaukaa tuotuja ruoka-aineita harkiten (esim. avokadot, kaukomailla kasvatettu liha).

Muista nauttia satokausista, luontaisella satokaudella niin kotimaisten kuin ulkomaistenkin hedelmien ja vihannesten tuotanto on kestävämpää ja laatu aivan toinen kuin luonnottomaan ajankohtaan tuotetuilla.

 

Älä heitä käyttökelpoista ruokaa pois. Nuupahtaneetkin kasvikset sopivat vielä vaikka keittoliemeen tai kastikkeeseen.


Yksittäisistä ruoka-aineista naudanliha on suurimpia ympäristökuormittajia.
Naudanlihan tuotanto kuluttaa luonnonvaroja viisinkertaisesti kasviksiin verrattuna. Jos nautaa syö vain silloin tällöin ja vaihtaa muulloin possuun, kanaan, kalaan tai riistaan, vähentää ympäristökuormitustaan jo merkittävästi.

Ja vaikka olisi vannoutunut lihansyöjä, on syytä antaa kasvisproteiinille mahdollisuus. Nyhtökaura, härkis, herneproteiinivalmisteet ynnä muut valmiit kasviproteiinituotteet ovat helppokäyttöisiä ja käyvät mainiosti lihan korvikkeeksi perinteisiin liharuokiin kuten kastikkeisiin ja patoihin. Ihan uusi maailma aukeaa kuitenkin käyttämällä papuja, pähkinöitä, linssejä ja siemeniä patoihin, pyöryköihin, keittoihin, taikinoihin ja ihan kaikkeen ruokaan, ei lihan korvikkeena, vaan ruoan keskeisenä elementtinä.

Jos maukkaan kasvisruoan tekeminen tuntuu haastavalta, hyviä ohjeita löytyy kyllä! Työväenopiston kurssitarjonnassa maailman kasvisruokabuumi näkyy lukuisilla värikkäillä kasvisruokakursseilla.

 

Lähde mukaan kestävän ruokakulttuurin tielle!

 

Hävikkiruoasta tai tähteistä, rippeistä ja väsähtäneistä kasviksista voi taikoa esimerkiksi mainioita piiraita.

 

Teksti: Kati Lindfors
Espoon työväenopiston suunnittelijaopettaja

Kuvat: Kati Lindfors ja Pixabay

Mitä terveys on ja miten terveyttä kannattaa vaalia?

 


WHO:n
määritelmän mukaan terveys on täydellinen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila.
Määritelmä on saanut voimakastakin kritiikkiä, koska tällaista tilaa ei kenenkään meistä ole mahdollista saavuttaa.

Terveyden yksiselitteinen määrittäminen on haasteellista, koska siihen vaikuttavat monet fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät. Terveyttä voisi ajatella kokonaisvaltaiseksi voimavaraksi, joka tarkoittaa ennen kaikkea toimintakykyä. Kukaan meistä ei ole joka päivä täydellisen hyvinvoiva. Terveys ja kokemus terveydestä on jokaiselle henkilökohtainen ja siksi myös tavat edistää ja hoitaa omaa terveyttään ja hyvinvointia ovat moninaisia. Monesti itse kukin meistä pysähtyy miettimään terveyttä vasta siinä vaiheessa, kun emme pystykään toimimaan niin kuin haluaisimme eli terveytemme tavalla tai toisella rikkoutuu.

Terveyttä kannattaa vaalia ja mielekkäät harrasteet ovat  siihen mitä oivallisin keino. Yksi tehokkaimmista ja miellyttävämmistä keinoista edistää ja ylläpitää toimintakykyämme on liikunta. Liikunta saattaa olla jopa täsmäase, jolla ehkäistään ja hoidetaan tiettyä sairautta tai oiretta. Ennen kaikkea se on yleislääke, joka oikealla annostuksella voi vaikuttaa positiivisesti lähes kaikkiin elimistömme toimintoihin, unohtamatta mieltä ja mielenterveyttä. Urheiluvaikuttaja Antti Pihlakoski onkin todennut:  ”Sanojen vakuudeksi totean, että jos liikunnan tuottamat vaikutukset saataisiin aikaan pillerin avulla, kyse olisi Nobelin arvoisesta keksinnöstä”.

Jo yksi liikumiskerta saa aikaiseksi monia positiivisia vaikutuksia kehossa ja mielessä. Liikkua ei tarvitse hikihatussa hampaat irvessä, vaan säännöllisesti tehty kohtuukuormitteinen lyhytkin liikuntatuokio tuottaa jo liikunnan terveyttä edistäviä vaikutuksia. Liikunnan lisäksi tärkeimmät teot oman terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ovat riittävä nukkuminen ja yleisesti ottaen terveelliset elämäntavat.

Espoon työväenopiston liikunnan ja hyvinvoinnin kurssit tarjoavat laajasti mahdollisuuksia oman terveyden edistämiseen. Laaja lajikirjo mahdollistaa sen, että jokainen voi löytää oman tapansa edistää terveyttä liikunnan keinoin.  Olisiko tässä sinulle sopiva kurssi?
Vai lähdetkö mieluummin viettämään hyvinvointipäivää  liikkuen luonnonhelmassa? lue lisää tästä

 

Teksti: Nina Wilen
Lähteet: Terveyskirjasto, UKK-instituutti, liikunnan suunnittelijaopettaja Taina Avo
Kuvat: Pixabay