Saaristorakentamisen tukiaseman rakennusten siirto- ja korjausprojekti

Kuva: Funkis proto, saaristorakentamisen tukiaseman huoltorakennus

Espoon työväenopiston rakentamisen ja korjaamisen opettajalla, sisustusarkkitehti SIO Raimo Volasella, on pitkä ura korjausrakentamisen suunnittelijana ja opettajana. Ekologinen ajattelu ja kestävän kehityksen arvot ovat hänen työskentelynsä kulmakiviä. Hän on halunnut säilyttää vanhaa rakennuskantaa. Tämä artikkeli kertoo hänen omasta korjausrakennusprojektistaan ja perehdyttää lukijaa perinne- ja korjausrakentamisen maailmaan.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Espoon työväenopiston Puolaten ja höyläten -blogissa 16.8.2019.

Torstaina 9.4.1992 Iniön Keistiössä aloitetaan Brusiksen tilan entisen päärakennuksen siirto kolmena osana. Lounais-Suomen sähkö on varautunut nostamaan sähköjohtoja tietä ylittävissä kohdin, koska kuljetettava rakennuksen osa kattorakenteineen ei olisi mahtunut tien poikki kulkevien sähkölinjojen alitse. Kuusi kertaa traktori roudaa lavetin päälle nostettua 16 tonnin painoista talon osaa ja erilaisia talon osia Keistiön kaupan edustalle ankkuroidun ponttoonin päälle. Ponttoonille saadaan kaikki mahtumaan, kolme talon osaa, traktori, nosturi ja kaikki muut talosta irroitetut osat peräkärryyn ahdettuna. Keistiön tiet kestivät kuljetuksen. Merimatka alkoi perjantaina 10.4.1992 aurinkoisen sään vallitessa ja Iniön lossirantaan tultiin illan hämärtyessä.
Päätettiin kuitenkin kuljettaa ainakin yksi talon osa varatulle talon paikalle Jumontien varrella kylän keskellä sijaitsevalle kalliolle. Routa teki illan aikana tien kohtalaisen kestäväksi, mutta ensimmäistä talon osaa siirrettäessä pellon yli ja kalliolle johtavaa mäkeä ylös noustessa ison koivun alimmaiset paksut oksat tyssäsivät talon siirron siihen. Oksia poikki ja ensimmäinen talon osa jäi jo illan pimetessä paikalleen odottamaan seuraavan päivän aikana tuotavia Brusiksen talon loppuosia.

Kuva: Siirretyn talon sali

Korjausrakentamisen kurssi asettui näkömatkan päässä sijaitsevaan 1600 luvulta peräisin olevaan Erkas Gårdenin tilan päärakennukseen ja osa alueen rantamökkeihin. Kurssi oli Turun Ammatillisen Aikuiskoulutuskeskuksen ensimmäinen korjausrakentamisen yrittäjäkoulutuksen kurssi, jonka opetusohjelman olin suunnitellut ja saanut myös sen johdettavaksi 10.10.1991–15.7.1992 ajalle. Rakennusalan ammattilaisia tuolloisessa kurssissa oli yhteensä 28 oppilasta ja sen lisäksi useita eri alan ohjaajia.

Huhtikuun 11. päivä aukeni harmaana ja pientä tihkua alkoi sataa. Traktori vetää lavetilla olevaa talon osaa ja alkaa kallistua ojaan päin, tiet alkavat pehmentyä. Traktori peruuttaa takaisin tien keskelle ja tielle asetetaan teräslevyjä tarpeellisiin paikkoihin ja tie kesti sittenkin. Viikonlopuksi Brusiksen saaristolaistalo on sijoitettu paikoilleen, rakennuksen parsiminen, kengittäminen, kattaminen, uunien muuraaminen ja ikkunoiden ja ovien paikoilleen asentaminen oli seuraavien vuosien aikana Saaristorakentamisen tukiaseman tulevia toimintoja ja koulutustapahtumia.

Kuva: Talon tupa ja leivinuuni

Funkis-talo proto rakennettiin aikana, jolloin ensimmäisen korjausrakentamisen kurssin oppilaista osa perusti Turun Korjausrakentajat Oy:n ja jonka yhtiön toimesta käynnistettiin uusi Korjausrakentamisen ja rakennussuojelun Projektivientikoulutus ajalle 07.01.–15.07.1994. Turun Korjausrakentajat saivat järjestääkseen Turun työvoimapiirin rahoittaman koulutusjakson, mutta 90-luvun lopusta lähtien kaikki vastaavat korjausrakentamisen koulutusprojektit järjestettiin erilaisten kuntien omistamien oppilaitosten toimesta.

Kuva: Saaristorakentamisen tukiaseman rakennuspiiri.

Turun Korjausrakentajat olivat mukana kehittämässä Viipuri–Turku Restaurointikeskusta Viipurin vanhassa kirjastotalossa Punaisen lähteen torin varrella, mutta monivuotinen projekti hyytyi suomalaisten yritysten vähäiseen kiinnostukseen investoida Viipurin talousalueelle.

Funkis-proto kuitenkin rakennettiin huoltorakennukseksi Vadvikin rantaan Jumon kylän länsilaidalla. Kustavista ostettiin kaksi purettavaksi määrättyä riihtä, joiden hirsirungot numeroitiin ja kuljetettiin Brusiksen talon kengitystä varten ja toinen riihi Funkis-talon rungoksi.

Turun Korjausrakentajat Oy:n toiminnan lopettamisen jälkeen lunastin molemmat projektit, Brusiksen saaristolaistalon ja Vadvikin Funkis-proton Sisustusarkkitehtitoimisto Raimo Volasen hallintaan ja käyttöön, ja rakennukset tontteineen toimivat edelleen työnimellä Saariston Korjausrakentamisen tukiasema.

Teksti ja kuvat: Raimo Volanen, sisustusarkkitehti SIO

Kirjoittaja vetää Espoon työväenopistossa korjausrakentamiseen ja ekologiseen asumiseen liittyviä kursseja. Katso lisätietoja Ilmonet.fi rakentaminen ja korjaus.

 

Energiaa arkeen! – Senioreiden kuntojumppa

Kun saapuu Karatalolle ennen jumppaa, kuuluu jo eteisessä vilkas keskustelu. Tänään mietitään mistä niitä hulahulavanteita saa ostaa ja mistä löytää lapsenlapsille sellaiset vedenpitävät talvikengät.

Nämä seniorit ovat käyneet jo pitkään Karatalolla jumppaamassa, tapaamassa ystäviään sekä nauttimassa yksinkertaisesti liikunnan ilosta. Muutama ihana rouva tunnusti tunteneensa toisensa jo ala-asteen ajoista lähtien. Miehiäkin mukaan on tullut yllättävän kivasti, ja koska suurin osa liikkeistä on lihaskuntoliikkeitä, he loistavatkin harjoituksissa, esimerkiksi kyykkysarjoissa.

Senioreille suunnatuissa jumpissa tärkeintä on pitää kuviot koreografisesti suhteellisen yksinkertaisina, ettei siitä muodostu suurta kynnystä osallistua. Yleensä käytämme joko keppiä, kuminauhaa tai käsipainoja tuomaan lisävastusta treeniin.

Yritän ohjelmissani tuoda mahdollisimman paljon vaihtelua, jotta käytämme eri lihasryhmiä monipuolisesti. Punaisena lankana kaikessa on keskikeho ja kehonhallinta. Teemmekin paljon liikkeitä, jotka pyrkivät parantamaan kehonhallintaa ja tasapainoa. Aina loppuun teemme myös jumppamatolla venytyksiä ja lihaskuntoharjoituksia.

Musiikki merkitsee paljon tunnelman luomisessa, ja yritänkin etsiä  50–60 luvun kivoja, meneviä kappaleita. Silti pidän jumpan askellukset mahdollisimman helppoina. Yleensä olemme noin 20–25 min ylhäällä pystyasennossa ja loput sitten jumppamaton päällä.

Tärkeää on ymmärtää, että jokainen tekee oman jaksamisensa mukaan ja omaa kehoaan kunnioittaen. Osa liikkeistä saattaa olla liian vaativia esimerkiksi hartiavaivaiselle, joten niihin yleensä tarjoan toista vaihtoehtoista liikettä. Tärkeintä on saada keho mahdollisimman jänteväksi, vetreäksi, veri kiertämään ja hymy huulille.

Tunneilla oppii kivoja, turvallisia ja helppoja liikkeitä, joita on helppo tehdä myös kotona esimerkiksi jumppakepin kanssa. Osallistujat ovat lähes poikkeuksetta kertoneet huomanneensa tasapainonsa kehittyneen sekä keskivartalonsa tuen parantuneen.

Ilmonetistä kuntojumppakursseja löydät esimerkiksi Karatalolta maanantaisin aamupäivällä.

 

Tervetuloa mukaan rentoon, hauskaan ja iloiseen seniorijumppaan!

 

Teksti ja kuva: Pia Vuohelainen, liikunnan tuntiopettaja

Eläköön monikielinen Eurooppa!

Tiesitkö, että maailmassa on 6000–7000 kieltä? Meillä Euroopassakin on noin 225 alkuperäiskieltä, mutta edustettuna on silti vain muutama prosentti kaikista maailman kielistä. Useimmat eurooppalaiset kielet kuuluvat joko germaaniseen, romaaniseen tai slaavilaiseen kieliryhmään, mutta maahanmuuton seurauksena koko Euroopasta on tullut todella monikielinen. Elävä kieli ei ole suljettu, stabiili systeemi, vaan eri kieli tuo aina eri näkökulman elämään. Kuinka monia kieliä sinä osaat?

Kielet ovat toisilleen sukua samaan tapaan kuin perheenjäsenet; saman kieliperheen jäsenistä saatat löytää toisiaan muistuttavia sanoja ja ilmauksia tai kielioppirakenteita. Mitä läheisempää sukua kieli toiselle on, sitä enemmän voit löytää yhtäläisyyksiä (vertaa esimerkiksi viroa ja suomea tai espanjaa ja italiaa). Jos vaikkapa viro ja suomi ovat kieliperheen pohjoisia sisaruksia, olisiko unkari kenties suomen eteläinen pikkuserkku? Ja latina mahdollisesti kaikkien kielten esiäiti.

Ajattelun välineitä ja yhteisymmärryksen työkaluja

Syyskuun 26. päivä juhlitaan vuosittaista Euroopan kielten päivää. Tämä kielten virallinen juhlapäivä on ollut kalentereissa jo vuodesta 2001 lähtien. ”Euroopan neuvosto kannustaa kaikkien 47 jäsenvaltionsa 800 miljoonaa asukasta opiskelemaan lisää kieliä kaikenikäisinä” elinikäisen oppimisen periaatteita korostaen. ”Euroopan neuvosto tukee koko Euroopan monikielisyyttä ja on vakuuttunut, että kielellinen monimuotoisuus on kulttuurienvälisen yhteisymmärryksen työkalu ja maanosamme rikkaan kulttuuriperinnön avaintekijä.” (Euroopan kielten päivän internetsivut.)

Mielenkiintoinen tieto on myös se, että monissa kielissä on yli 50 000 sanaa, mutta yksittäiset puhujat käyttävät vain murto-osaa koko sanaston laajuudesta. Arkipuheessa tyypillinen kielenpuhuja käyttää toistuvasti vain muutamaa sataa eri sanaa. Nykysuomen sanakirjassa on 210 000 sanaa, joista suurin osa on kylläkin yhdyssanoja. Voisimme varmaankin tavoitella entistä vivahteikkaampaa kielen käyttöä. Kieli on ajattelun väline; kertooko yksinkertaistuva kieli ajattelumme yksipuolistumisesta?

Opi puhumalla

Vieraan kielen sanoja oppii parhaiten käyttämään ääneen harjoittelemalla; jos ei opiskeltavan kielen natiivipuhujia satu olemaan tuttavapiirissä, voi kieltä harjoitella myös vaikkapa kielikursseilla tai internetin avulla. Espoon työväenopistossa on mahdollisuus opiskella vuosittain noin kahtakymmentä eri kieltä.

Parhaiten oppii toki paikan päällä ja itse kieltä aktiivisesti käyttäen. Joukko Espoon työväenopiston espanjan opiskelijoita lähteekin kanssani tulevana sunnuntaina rohkeasti Madridiin viikon mittaiselle kielimatkalle kokeilemaan, miten kauas opiskeltavan kielen siivet kantavatkaan. Upeaa ajatella, että jokainen siivenisku vie vain korkeammalle.

Hyvää viikonloppua! Trevligt veckoslut! Have a nice weekend! Schönes Wochenende! Bonne fin de semaine ! ¡Buen fin de semana! Buon weekend! Hezký víkend! Head nädalalõppu!

Eveliina Allonen, kielten suunnittelijaopettaja
Espoon työväenopisto, Omnia

Venäjän kieli – outoja kirjaimia, tuttuja sanoja

Venäjän kielen päivää vietetään suuren venäläisen runoilijan ja kirjailijan Aleksander Puškinin syntymäpäivänä 6. kesäkuuta.

Venäjän kieli on suomalaisten mielestä yksi maailman vaikeimmista, osin kyrillisten kirjaimiston vuoksi. Mutta tiedätkö, että suomen kieli on yhtä vaikea kuten venäjän kieli?

Foreign Service Institute on arvioinut, kuinka vaikeaa eri kielten oppiminen on englantia äidinkielenään puhuvalle ihmiselle ja kuinka kauan häneltä menee aikaa jonkin kielen oppimiseen. Suomi ja venäjä kuuluvat kolmanteen eli toiseksi vaikeimpaan ryhmään. Näiden ”hard languages” -ryhmään kuuluvien kielten oppiminen vaatii 44 viikkoa tai 1100 opiskelutuntia englantia äidinkielenään puhuvalle ihmiselle. Viimeiseen, vaikeimpaan 4. ryhmään kuuluvat arabia, kantoninkiina, mandariininkiina, korea ja japani.

Vastaavaa luokittelua suomalaisille vaikeista kielistä ei ole tehty. Varmaa on kuitenkin, että naapurimaamme kielestä löytyy meille tuttuja sanoja 😊

mašina – kone, auto, suomen puhekielellä masiina
mesto – paikka, suomen puhekielellä mesta
lavka – kauppa, suomen puhekielellä lafka
staryj – vanha, suomen puhekielellä stara
znat – tuntea, tietää, suomen puhekielellä snaijata

Kieli kantaa kulttuuria

Kielten oppiminen ei ole pelkästään sanaston ja kieliopin pänttäämistä. Uusi kieli avaa oven uuteen maailmaan.

1. Kun venäläinen toteaa ”ei kalaa, ei lihaa”, mitä hän tarkoittaa?

a) Kyse on mitään sanomattomasta ihmisestä.
b) Ruoka on mautonta.
c) Kyse on kasvisruoasta.

2. Venäläinen ilmaisu ”Mykkä kuin kala” tarkoittaa, että

a) kyseinen henkilö ei puhu paljon.
b) kyseinen henkilö on tyhmä.
c) kyseinen henkilö ei puhu sivu suunsa.

Oikeat vastaukset löytyvät tämän blogitekstin lopusta.

Monen kielen yhteiset juuret

Venäjän kieli ei avaa ovea ainoastaan venäjän kulttuuriin vaan myös moneen muuhun Euroopassa puhuttuun kieleen. Venäjä kuuluu indoeurooppalaiseen kielikuntaan ja on sukua slaavilaisille kielille kuten puolalle, tšekille, sloveenille, serbille, kroaatille ja ukrainalle.

Tässä esimerkkejä venäjän, puolan, tšekin ja kroaatin kielille yhteisistä sanoista:

hleb, chleb, chléb, hleb – leipä
den, dzień, den, dan – päivä
voda, woda, voda, voda – vesi

Ja nyt ne vastaukset kysymyksiin: 1: a ja 2: c. Osuiko oikeaan?

Teksti: Monika Hotanen
Espoon työväenopiston suunnittelijaopettaja

Kuva: Pixabay/falco

 

Tutustu venäjän kielen kurssitarjontaamme ja ilmoittaudu mukaan!

 

 

Kieliä oppimassa Euroopassa

Olen aina ollut kiinnostunut kielistä, vaikka koulussa olinkin ylipitkällä matematiikkalinjalla. Tuolloin pitkän saksan ja englannin lisäksi luin latinaa. Yliopisto-opintojen päättymisen jälkeen olen itse asiassa aina opiskellut jotain kieltä.

Noin 20 vuotta sitten perheessämme oli vuoden verran kolumbialainen AFS-vaihto-oppilas. Koska kaikki lapseni puhuvat hyvää espanjaa, en enää ymmärtänyt, mitä meillä kotona tuolloin puhuttiin. Aloitin espanjan opinnot, joita olen jatkanut nyt siis jo yli 20 vuoden ajan.

Olen osallistunut myös Espoon työväenopiston kielimatkoihin yli 10 vuotena. Matkat ovat kestäneet viikon ja suuntautuneet eri puolille Espanjaa. Olen asunut perheissä, jolloin kieliharjoittelua on siis ollut aamusta iltaan. Oheisohjelmat ovat olleet antoisia ja avanneet uusia näköaloja maahan ja sen kulttuuriin.

Italiassa olen ollut kursseilla Firenzessä ja Salernossa, perheellämme kun on niin paljon italialaisia ystäviä.

Nyt viimeksi joulukuussa olin kerrassaan upealla Espoon työväenopiston saksan kielen matkalla Saksan Freiburgissa. Kun ylioppilaaksi tulostani ja Saksan vaihto-oppilasajastani kulunut yli 50 vuotta enkä sittemmin saksaa juuri puhunut – työkokouksissa ulkomailla kun valitettavasti aina puhutaan englantia – päätin verestää sen taitojani.

Koulu, matkanjohtajamme Sabine Vilponen, oheisohjelmat ja perheeni olivat erinomaisia. Yllättävää kuinka pian asiat palautuivat mieliin.

Voin todeta, että tällainen viikon tehokurssi sopii niin työssäkäyvälle kuin nyt myös eläkeläiselle erinomaisesti.

 

Teksti: Kristiina Peldán
Espoon työväenopiston opiskelija

Kuva: Sabine Vilponen
Espoon työväenopiston suunnittelijaopettaja

 

Eurooppa-päivää vietetään 9. toukokuuta.

 

Ylläpidä aivokuntoa luovuudella

Taiteelliseen toimintaan osallistuminen virittää monella tavalla. Taiteen tekeminen antaa mahdollisuuden tarttua tehtäviin, joita arkielämässä ei tavallisesti tule ratkotuksi.

Esimerkiksi piirtämistä opiskellessa voit antaa aivoillesi haasteen tarkastella ympäristöä ns. negatiivisen tilan kautta eli katsomalla kohteiden sijasta niiden välissä olevaa tyhjää tilaa. Tutut ajatuskuviot ja käsitteet valottuvat uudella tavalla, maailma hahmottuu toisin. Näkemäänkin voi opiskella!

Taide terävöittää ajattelua.

Jokaisella on oikeus ja mahdollisuus ylläpitää aivokuntoa ja luovuutta ajattelun totuttuja kuvioita haastavalla taiteen tekemisellä. Luovuutta on meissä kaikissa.

Tutuksi tuleva ryhmä tarjoaa tueksi vertaisoppijoita, ja opettajan ammattitaito, kekseliäisyys ja luovuus innostavat. Taiteelliseen toimintaan osallistuminen parantaa tutkimusten mukaan kaiken ikäisten kognitiivisia kykyjä. Taidetta tekemällä voi siis harjaantua oppimiseen ylipäätään. Itsetuntemuksen kasvu ja ongelmanratkaisukyvyn kehittyminen taiteen tekemisen avulla on tutkittua juttua.

Katso alkavat kuvataidekurssit ilmonet-palvelusta.

Teksti: Taija Rahikkala
Kuva: Unsplash, Taru Huhkio