KIINA 中 国 – jotain uutta, jotain vanhaa

Kiina, Keskustan valtakunta, on rakentanut oman kulttuurinsa ja kielensä usean tuhannen vuoden jatkumona. Kirjoitusjärjestelmä on ainutlaatuinen, kiehtova, ja myös yllättävän konkreettinen, jos siihen hiukan perehtyy.

Useimpien kiinan kielen harrastajien ensisijainen tavoite on kuitenkin kommunikointi tässä ja nyt, todellisten ihmisten välillä.

Miksi puolituttu kadulla kysyy ”minne olet menossa”? Useimmiten hän ei suinkaan tarkoita udella, millä asialla liikutaan, vaan kysymys tulee ymmärtää ihan ystävällisenä tervehdyksenä, jonka voisi suomentaa vaikkapa ”moi”. Entäpä miksi ’arvioida, vertailla’ on kiinaksi ’työntää (vai) koputtaa’? Tämän ymmärtämiseksi myös kiinalaisten tulee tietää taustatarina: Muinainen runoilija mietti aasinsa selässä sanavalintaa ”hiljaisessa yössä täyden kuun valossa munkki saapuu ovelle: työntää -vaiko koputtaa – ovea” niin keskittyneesti, että törmäsi korkean virkailijan vaunuihin. Pienen sananvaihdon jälkeen virkamies, joka itsekin oli runouden ystävä, ehdotti runossa käytettäväksi koputtamista. Siitä lähtien kiinalaiset ovat ”työntäneet ja koputtaneet” puntaroidessaan vaihtoehtoja.

Kiinalainen eläinhoroskooppi

Kun kiinalainen kysyy keskustelukumppanilta, minkä eläimen vuonna tämä on syntynyt, kyseessä ei ole hienovarainen tapa saada selville ikä, sillä mitä salattavaa ihmisen iässä muka on! Kahdentoista vuoden välein toistuu tietyn eläimen merkkivuosi, ja Kiinassa näkee monien 12-, 24-, 36- jne. -vuotiaiden käyttävän punaista rannerengasta tai vyötä – jos ei muusta syystä, niin ”mummin käskystä”. Punainen väri voi suojata pahoilta asioilta herkkänä, eläinradan merkkivuotena…

Maantietoa

Itse asiassa jokainen jo osaakin muutaman sanan kiinaa, kuten tuntee nimen Shanghai! Kyseessä on tietenkin Kiinan suurin kaupunki, mutta nimen molemmat tavut myös tarkoittavat jotakin. Shang merkitsee nousemista, hai on meri. Mikä parasta, kiinan kielessä sanat eivät taivu ollenkaan, joten nämä kaksi sanaa toimivat sellaisinaan kaikissa käyttöyhteyksissä. Kiinan kansantasavallan pääkaupungin nimi Beijing puolestaan tarkoittaa ’Pohjoinen pääkaupunki’ – ja tästähän seuraa monen mieleen jo kenties noussutkin johtopäätös, että Nanjing-kaupungin nimi viittaa eteläiseen pääkaupunkiin. Monen provinssin nimen toinen tavu tarkoittaa ilmansuuntaa. Hubei ’järvi pohjoinen’ on järven pohjoispuolella, Hunan järven eteläpuolella. Hebei ’joki etelä’ on Keltaisen joen pohjoispuolella, joten Henan on joen eteläpuolella. Shandong ’vuori itä’ on vuoren itäpuoli, Shanxi vuoren länsipuoli. Kiinan kaupunkien ja alueiden nimiä on toden totta helpompi muistaa, kun voi hahmottaa, mitä nimet tarkoittavat.

”Kiitos” on tärkeä sana, joka varmasti tulee käyttöön. Kiinaksi kiitetään sanomalla siesie – itäsuomalaisille erityisen helppo muistaa. ”Näkemiin”, ”hei hei” on kiinaksi tsaitsiän, joka joidenkin suomalaisten korviin kuulostaa kysymykseltä sait sie, muistisääntönä voinee toimia myös englannin sightseeing.

Pinyin-järjestelmä

Kirjaimilla kirjoitettavaa eli translitteroitua kiinaa ei tosin tule kirjoittaa yllä kuvatulla tavalla eli itse keksittyjen suurpiirteisten ääntämisohjeiden mukaan. Virallinen yleiskieli pohjautuu pohjois-Kiinan alueella puhuttuun mandariinikiinaan. Kiinassa on jo 1950-luvulla otettu käyttöön mandariinikiinan ääntämiseen perustuvan pinyin, joka on kiinalaisten termien latinalaistamisjärjestelmä. Suomalaisille pinyinin lukeminen on kohtalaisen helppoa, äännetään jokainen kirjain, esimerkiksi yleinen tervehdys ni hao ’sinä hyvä’ luetaan ja lausutaan niihao. Muutamien kirjoitusasujen oikea ääntäminen vaatii ensin lyhyen opiskelun, kuten sukunimi Xi, joka ääntyy sii (eikä ksii).

Määränpäänä Kiina

Matka Kiinaan on monille suomalaisille ensimmäinen todellinen mahdollisuus – joskus suorastaan pakkotilanne – käyttää kiinan kieltä. Pitää syödä, päästä johonkin määränpäähän, ostaa kauniita tuotteita. Jos ravintolassa ruokia tilatessa voi yllättää tarjoilijan puhumalla muutaman sanan hänen äidinkielellään, ilahduttaa kaikkia osapuolia. Tervehdyksestä ni hao opittu hao ’hyvä’ on käyttökelpoinen tässäkin; yhdellä sanalla voi kertoa, että ruoka on ’hyvää’. Samaa hao-sanaa voi käyttää myös merkityksessä ’sopii, suostun’: mielikuvituksettoman ok:n sijaan.

Kiinaan matkustavien on tietenkin nähtävä suuria nähtävyyksiä, ja käytävä ostoksilla tai ainakin katselemassa pökerryttävän tavara- ja ihmispaljouden markkinoilla. Vastapainoksi kannattaa käydä upeissa puistoissa, joiden kauneus tyynnyttää mielen. Pekingin neljä ”alttari”-puistoa ovat Ritan, Yuetan, Tiantan, Ditan ’auringon, kuun, taivaan ja maan alttari’ – puistojen nimet siis kertovat alkuperäisestä merkityksestä, ja kaupungin kartta osoittaa, kuinka nämä keisarilliset uhripuistot sijaitsevat neljässä eri ilmansuunnassa Kielletystä kaupungista eli Palatsimuseosta katsottuna.

rantapallo.fi/mutkiamatkassa/2017/02/24/pekingin-nahtavyydet-top-10/

Numeroita ja sanaleikkejä

Kiinalaiset eivät mielellään käytä ikävistä asioista suoraa ilmaisua. Meidän tapamme töksäyttää asiat sellaisina kuin ne ovat, kuten ”ei onnistu”, ”kyseessä on syöpä”, ”hän on kuollut”, kuulostavat monen kiinalaisen mielestä hätkähdyttäviltä. Suomalaiset pitävät vääränä kiinalaista tapaa suojella erityisesti vanhoja ihmisiä tiedolta näiden omasta tai perheenjäsenten vakavasta sairaudesta tai epäonnesta elämässä. Kiinalaiset puolestaan pitävät vääränä aiheuttaa pahaa mieltä ja stressiä kertomalla huonot uutiset rehellisesti.

Saman ajattelun mukaisesti – ikäviä tai hankalia asioita ei ole, niin kauan kun niitä ei sanota ääneen – kiinalaisessa kulttuurissa vältetään monia asioita tai esineitä, jotka ääntyvät samoin kuin jokin synkkä merkitys. Numero neljä kuulostaa samantapaiselta kuin kuolemista tarkoittava sana; äännetään samantapaisesti kuin englannin ”sir”. Niinpä monissa rakennuksissa, myös hotelleissa tai muissa julkisissa tiloissa, ei ole neljättä tai neljättätoista kerrosta, monet ihmiset eivät halua numeroa neljä autonsa rekisterikilpeen ym.

Toisaalta samasta syystä eli homonyymien paljouden ansiosta on monia hauskoja symbolisia merkityksiä. ”Kala” ääntyy samoin kuin paljoutta, runsautta tarkoittava sana: yy. Niinpä kalat, erityisesti kultakalat, ovat suosittuja aiheita maalaustaiteessa ja erilaisista materiaaleista valmistetuissa lahjaesineissä. Rulla, johon on maalattu kaloja, toivottaa runsaasti hyviä asioita, kuten rahaa, viljaa, lapsia, menestystä opinnoissa ja työssä. ”Kaali” äännetään kuten vaurautta, rikkautta tarkoittava sana ts’ai. Ei siis tule yllättyä, jos saa lahjaksi vihreästä jadesta kaiverretun kiinankaalin – vaikka ensimmäinen tunne saattaa olla, että arvokas kuultava kiviaines ja halpa vihannes eivät oikein sovi yhteen.

Tuhannen lin matka alkaa ensimmäisestä askeleesta!

Kiinan kieltä voi opiskella Suomessa jo monissa oppilaitoksissa, ja itseopiskeluunkin on materiaalia tarjolla, jos vain itsekuria löytyy. Kurssilla yhdessä toisten kiinan harrastajien kanssa on kuitenkin rattoisampaa, ja kielen opiskelemiseen liittyy aina kulttuuritietouden lisääntyminen. Erilaisista syistä kiinaa opiskelevat, eri ikäiset samassa luokkahuoneessa muodostavat ryhmän, jossa jokainen oppii jotakin myös toinen toisiltaan, kuten Kiinan tunnettu filosofi Kongfuzi lausahti.

Tervetuloa työväenopistoon kiinaa oppimaan; 

 

Kirjoittaja: Paula Somersalo, Espoon työväenopiston kiinan tuntiopettaja