Toimiva komposti on ekoteko

Kompostointi on jokamiehen keino hillitä ilmastonmuutosta. Kompostissa eloperäinen jäte hajoaa luonnonmukaisesti ravinteiksi, vedeksi ja hiilidioksidiksi. Valmis komposti on erinomainen maanparannusaine puutarhaan.

Toimivassa kompostissa ihminen järjestää jätteitä hajottaville pieneliöille hyvät toimintaolosuhteet. Hyvä komposti ei siis synny vahingossa. Hajottajaeliöillä tarkat vaatimukset elinolosuhteista, joten hyvien olosuhteiden takaaminen onkin toimivan kompostin perusta. Tehokkaan kompostoitumisen perusvaatimukset ovat hapen ja ravinteiden riittävä saanti sekä sopiva kosteus ja lämpö.

Jätteitä hajottavat pääasiassa bakteerit, sienet, sädesienet ja lierot, apunaan runsas joukko mitä erilaisimpia pieneliöitä. Kompostin pieneliöt käyttävät ravintonaan kompostoitavia jätteitä ja jopa toisiaankin. Kompostoituminen jakautuu kolmeen vaiheeseen: lämpenemisvaihe, kuumavaihe ja jäähtymisvaihe. Eri vaiheiden esiintyminen riippuu kompostoitavasta jätteestä ja kompostointitavasta.

Kompostin perustamiseen ja hoitoon voi tutustua puutarhakirjallisuudessa ja internetissä. HSY:n sivuilta löytyy esimerkiksi kompostointiopas, josta löytyy perustietoa kompostointiin. Tietoa kompostoinnista saa myös erilaisilla kursseilla. Espoon työväenopisto järjestää yhteistyössä HSY:n ja Kierrätyskeskuksen kanssa maksuttomia ja kaikille avoimia kompostointikursseja.  Kurssit sopivat niin aloittelijalle kuin kokeneelle kompostoijalle. Kursseilla perehdytään käytännönläheisesti kompostoinnin perusteisiin.

Kevään kompstointikurssit löydät ilmonetista

Teksti: Saana Karlsson
Kuva: Shutter Stock

Jalat maassa luonnossa

Luonnossa liikkuessa verenpaine ja syke alenevat, stressihormoni kortisolin määrä vähenee. Tapahtuu kokonaisvaltaista elpymistä, joka vaikuttaa elimistöön ja sitä kautta mieleen. Ihminen rentoutuu, luovuus lisääntyy ja mielen häilyvyys vähenee.

Työväenopiston ympäristökasvattaja ja sieniopas Tuomas Lilleberg käyttää mielellään termiä maadoittuminen siitä, että ihmisellä on jalat maassa -tunne. Ajatus ei enää hyppele asiasta toiseen. Luonto lisää inspiraatiota ja ihminen on kokonaisvaltaisesti läsnä luonnossa. Kaiken kaikkiaan kyseessä on moniaistillinen hyvinvointikokemus. Luonnossa liikkuessa eri lihakset tulevat maastossa käyttöön, myös mikrolihakset kehittyvät.

Luonnossa yhteenkuuluvuuden tunne kasvaa – ilo yhteydestä elämän perusaineksiin. Tämä on jo parantava tunne itsessään. Samalla myös kunnioitus luontoa kohtaan lisääntyy. Kannattaa mennä luontoon ja antaa mahdollisuus itsensä eheytymiselle.

Espoon työväenopiston kevään luontokurssit löydät ilmonetista.

Tule tutustumaan Metsämieli menetelmään Omnian Naistenpäivä Premiere -tapahtumassa.

Teksti: Tuomas Lilleberg ja Kristiina Santala
Kuva: Pexels

Kielen oppiminen, ihmisen ihmeellinen kyky

Ihmiselle on kehittynyt verrattain suuret aivot, koska elämme sosiaalisissa verkostoissa ja tarvitsemme monimutkaista kieltä yhteistyön tekemiseen. Kieli vaikuttaa myös yksilön aivojen kehittymiseen, älykkyyteen ja aivoterveyteen.

Kielten opiskelu vaikuttaa aivoihimme monella eri tavalla. Kehittyneiden aivojen kuvantamismenetelmien avulla on selvinnyt, että työskentely tapahtuu useilla aivoalueilla samanaikaisesti.

Kuuloalue, alueet, joiden avulla rekisteröimme, ymmärrämme ja prosessoimme vastauksia sekä motorinen alue aktivoituvat. Tällä alueella tapahtuu puheen tuottaminen tai kirjoittaminen.

Kieltä opiskellessa syntyy uusia hermoratoja ja yhteyksiä, myös aivojen fyysinen koko kasvaa. Tämä on todettu mm. ruotsalaisessa tutkimuksessa. Aivojen tietojenkäsittelynopeus, keskittyminen, suunnittelu, olennaisen erottaminen epäolennaisesta, päätöksenteko ja muistitoiminnot paranevat. Kielten opiskelu kehittää keskustelutaitoja ja parantaa myös oman äidinkielen ymmärrystä.

Voidaankin sanoa, että uuden kielen rakentaminen päässä on suurin mahdollinen aivotreeni. Kielten opiskelun vaikutusta aivoihin voisi verrata kuntoiluun. Ristisanatehtävien ratkaiseminen on kuin polkisi kuntopyörää, mutta uuden kielen opiskelu on kuin ottaisi käyttöön kuntosalin kaikki laitteet!

Kielitaito ei estä muistisairautta mutta voi hidastaa oireiden ilmaantumista. Jokaisella on sisäänrakennettu kyky uuden kielen oppimiseen, vaikka alku tuntuisi takkuiselta. Kun opit kieltä, opit myös oppimaan kieltä.

Yhden vieraan kielen jälkeen toisen oppiminen helpottuu. Heittäisikö joukkoon kolmannenkin?

Uusia kielten kursseja alkaa vielä keväällä. Katso kevään kurssit Ilmonet.fi

Teksti: Kristiina Santala ja Heli Mäkeläinen. Juttua varten haastateltu Espoon työväenopiston kielten opettajaa Tiina Blom-Krögeriä.

Kuva: Melanie Schwolert, Pixabay

Tanssi stimuloi, uni puhdistaa

https://pixabay.com/fi/tanssija-pohdintaa-vesi-taivas-kuu-3909697/Aivot ovat ihmisen toiminnan keskusyksikkö ja siksi aivoja kannattaa huoltaa nukkumalla riittävästi, liikkumalla sopivasti, opettelemalla uusia asioita ja syömällä ravitsemussuositusten mukaisesti. Hyvinvoivat aivot takaavat sen, että pystymme hyödyntämään toiminnassamme koko potentiaaliamme. Uni, arjen kiireettömät hetket ja riittävät haasteet aivoille ovat aivojen puhdistumisen ja uudelleenmuovautumisen kannalta olennaisia asioita. Aivoterveyden tärkeimmät teot ovat riittävä nukkuminen ja yleisesti ottaen terveelliset elämäntavat.

Työväenopiston koko tarjonta on varsinaista aivojen huoltoa. Mielekkäät asiat ja uudet virikkeet muovaavat aivoja luoden aivoihin uusia hermoyhteyksiä ja vahvistaen vanhoja. Varsinaista aivojen superfoodia on liike ja musiikki yhdessä. Erityisesti tanssin on todettu stimuloivan aivoja erityislaatuisella tavalla.

Liikunnan ja hyvinvoinnin suunnittelijaopettaja Taina Avo on aktiivinen liikkuja. Hänen merkittävin päivittäinen arkeen kuuluva terveysteko on riittävä nukkuminen.

Teksti: Taina Avo, kuva: Pixabay

Katso keväällä alkavat tanssikurssit täältä

Ryhmässä uskaltaa heittäytyä

Niko Leppänen aloitti syksyllä stand up -komiikan kurssin. Hänen tyttöystävänsä oli poiminut matkaansa työväenopiston esitteen, josta Niko löysi kiinnostavan aiheen: ”Nyt on kurssi, jota voisi koittaa!” Näin hän päätyi elämänsä ensimmäiselle työväenopiston kurssille.

Stand up -komiikka vaatii rohkeutta mennä yleisön eteen omana itsenään. Nikon mielestä kurssilla on muotoutunut turvallinen ympäristö ja yhteisö, jonka edessä on helpompi heittäytyä ja kokeilla rajojaan. Tutussa ryhmässä on helpompi ottaa esiintymisen ensiaskeleita. Opettajalta ja muilta opiskelijoilta saa kannustusta ja rohkaisua oman esityksen hiomiseen.

Nikon kokemuksen mukaan kurssi haastaa ja suorastaan pakottaa luovaan ajatteluun, keksimään ja leikkimään. Stand upin komiikka syntyy arjesta. Oman komiikkaesityksen sisältöjen miettiminen innostaa ja aktivoi näkemään omaa arkea uusin silmin ja eri perspektiivistä.

Katso alkavat teatteri-, kirjallisuus- ja ilmaisukurssit ilmonet-palvelusta

Ylläpidä aivokuntoa luovuudella

Taiteelliseen toimintaan osallistuminen virittää monella tavalla. Taiteen tekeminen antaa mahdollisuuden tarttua tehtäviin, joita arkielämässä ei tavallisesti tule ratkotuksi.

Esimerkiksi piirtämistä opiskellessa voit antaa aivoillesi haasteen tarkastella ympäristöä ns. negatiivisen tilan kautta eli katsomalla kohteiden sijasta niiden välissä olevaa tyhjää tilaa. Tutut ajatuskuviot ja käsitteet valottuvat uudella tavalla, maailma hahmottuu toisin. Näkemäänkin voi opiskella!

Taide terävöittää ajattelua.

Jokaisella on oikeus ja mahdollisuus ylläpitää aivokuntoa ja luovuutta ajattelun totuttuja kuvioita haastavalla taiteen tekemisellä. Luovuutta on meissä kaikissa.

Tutuksi tuleva ryhmä tarjoaa tueksi vertaisoppijoita, ja opettajan ammattitaito, kekseliäisyys ja luovuus innostavat. Taiteelliseen toimintaan osallistuminen parantaa tutkimusten mukaan kaiken ikäisten kognitiivisia kykyjä. Taidetta tekemällä voi siis harjaantua oppimiseen ylipäätään. Itsetuntemuksen kasvu ja ongelmanratkaisukyvyn kehittyminen taiteen tekemisen avulla on tutkittua juttua.

Katso alkavat kuvataidekurssit ilmonet-palvelusta.

Teksti: Taija Rahikkala
Kuva: Unsplash, Taru Huhkio