Minkälainen liikunta-aurinko sinun taivaallasi paistaa?

UKK-instituutti julkaisi uudet liikuntasuositukset lokakuun lopussa. Suositus on saanut todella myönteisen vastaanoton. Uudet suositukset tukevat kokonaisvaltaista käsitystä siitä kaikesta mikä ihmisen hyvinvointiin vaikuttaa. Liikuntasuosituksissa uni ja palautuminen saavat sen huomion, mikä niille kuuluu. Suosituksissa innostavaa on se, että jokaiselle liikutulle minuutille annetaan myönteinen merkitys. Liikunnan ei tarvitse olla pelkkää hiki päässä juoksemista ja sydän hakaten jumppaamista, vaan liikuntaa ja liikkumista voi ja kannattaa harrastaa monella eri tapaa – siten kuin se juuri sinulle parhaiten sopii. Motivaatio liikkumiseen löytyy myönteisistä kokemuksista ja niitä kannattaa itselle tarjota. Liikunnan harrastamiseen löytyy monia tapoja, valtava määrä lajeja – löydä sinäkin omasi!

Espoon työväenopistossa kannustamme monipuoliseen liikkumiseen jaottelemalla liikunnan kurssitarjonnan liikunta-auringon avulla. Liikunta-auringon keskustan lohkot havainnollistavat liikunnan erilaisia vaikutuksia ja säteet lajeja, joista lohkon vaikutuksia saa. Kun valitset omaan liikunta-aurinkoosi säteitä jokaisesta lohkosta, saat kaikki liikunnan tuomat hyödyt käyttöösi. Lisäksi liikunta-aurinko auttaa hahmottamaan omaa liikunnan harrastamista positiivisella ja miellyttävällä tavalla. Kukapa ei auringon valosta, ruohikosta ja kukkivista kukista nauttisi?

Liikunta-auringon lohkot

Kuntoa kevyemmin

Kurssit, jotka ovat tässä lohkossa, kehittävät peruskuntoa. Tarkemmin sanottuna sydän- ja verisuoniterveys kohenee ja lihasten kestovoima paranee. Jo yksittäinen liikuntakerta kohtuullisella teholla saa positiivisia lyhytaikaisia vaikutuksia aikaiseksi mm. lepoverenpaineeseen, sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan, aivojen välittäjäaineiden ja stressihormonien erittymiseen.

Hikoile ja hengästy

Hikoile ja hengästy -kursseilla liikunta on tehokasta ja nimensä mukaisesti siellä hikoillaan ja hengästytään. Säännöllisen harrastamisen myötä lihakset vahvistuvat ja hapenottokyky paranee. Tarkemmin sanottuna sydämen iskutilavuus kasvaa, valtimoista tulee elastisempia ja hapen käyttöelimistössä tehostuu. Lihaksista tulee vahvemmat ja kiinteämmät. Tiesitkö, että samalla kun kunto kohenee, paranee myös kyky palautua fyysisestä rasituksesta. Kuntoliikunta siis parantaa myös palautumiskykyä.

Liikkuvuus ja kehonhallinta

Lohkon kurssit kehittävät lihasten ja sidekudosten joustavuutta. Nivelten liikelaajuudet ylläpysyvät tai kasvavat. Harjoittelun myötä nivelten liikeradat notkistuvat ja lihasten kiristykset helpottavat. Tämä kaikki näkyy liikkuvuuden parantumisena ja tunnet olosi vetreämmäksi. Kehonhallinnan parantuessa ryhti on helpompi säilyttää ja kehon asentojen hallinta paranee.

Palautuminen ja elpyminen

Nappaa liikunta-aurinkoosi palautumisen ja elpymisen säteitä! Kurssit, jotka ovat tässä lohkossa, edistävät kehon voimavarojen palautumista kuormituksesta ja opit palautumiseen vaadittavia taitoja, kuten rentoutumista. Palautumisen ja elpymisen fysiologia liittyy stressin lieventymiseen kehossa. Palautumiseen ja elpymiseen tarvitaan myös mielen rauhoittumista. Tämän lohkon kursseilla keskitytään hetkeen ja sinulla on mahdollisuus pysähtyä hetkeksi kuulostelemaan omaa vointiasi. Anna itsellesi hetki aikaa ja voi paremmin.

Miltä sinun liikunta-aurinkosi näyttää?
Onko sinun auringossasi jokaisesta lohkosta jotain?

Täydennä arkiliikunnasta kertyvää liikuntaa työväenopiston kursseilla. Anna liikunta-aurinkosi paistaa kirkkaasti, monen säteen voimalla ja voi hyvin!

Tutustu ja ilmoittaudu työväenopiston liikuntakursseille!

 

Teksti: Taina Avo, liikunnan suunnittelijaopettaja

Espoon työväenopiston kaikki kurssit löydät ilmonetista

A true artist is not one who is inspired but one who inspires others – Salvador Dali

Kuvataideopiskelijoiden yhteisteos
Yksityiskohta akryylimaalauskurssin yhteisteoksesta ”Syvyyden pinta”, akryyli ja pleksi. Teos oli esillä kuvataideopiskelijoiden yhteisnäyttelyssä Espoon kulttuurikeskuksessa 2017.

Tänään vietämme kansainvälistä taiteilijoiden päivää. Tiesitkö, että meillä Espoon työväenopistossa työskentelee kymmeniä alansa ammattilaisia, joiden päätyö on taiteilijuus ja sivutoimenaan he toimivat kurssiemme opettajina? Meiltä löytyy kuvataiteilijoita, muusikoita, kirjailijoita, laulajia, koreografeja, näyttelijöitä jne. He rikastuttavat pedagogista vapaan sivistystyön kenttäämme ja toimivat inspiraation lähteinä monille opiskelijoillemme. Ohesta löydät muutamien opettajiemme kotisivuja, joista pääset kurkkaamaan heidän ilmaisutapojaan, tekniikoitaan ja ajatuksiaan.

Itse kirjoitin aikoinaan ylioppilaskirjoituksissa äidinkielen esseeni aiheesta: ”Voiko taide muuttaa maailmaa?”. Olin silloin taideopintoja kohti tähtäävä nuori idealisti, mutta edelleen koen kuitenkin elähdyttäviä hetkiä, näen muutoksen ja liikutuksen ihmisessä ja yhteisöissä taiteen äärellä. Taide ja taiteilijat ovat usein edellä aikaansa, taide herättelee, kysyy, kommentoi ja haastaa. Esseeni ansaitsi sen ainoan laudaturini ja kyllä -vastaus elää mielessäni edelleen.

Omassa työssäni olen saanut inspiroitua taiteilijoista ja erityisesti taiteen harrastajista ja yhdessä opiskelijoiden kanssa koetuista ahaa-elämyksistä, hetkistä, kun silmät avautuvat uuteen maailmaan ja näkemiseen.

Kuvataide

Tatu Vuorio, Tiia Matikainen, Kaija Poijula, Maaria Märkälä, Marja Mali, Tero Hytönen,

Mika Törönen, Kati Vuorento, Rozalia Janovic, Mikko Kirjavainen, Helka Immonen,

Sirkku Ala-Harja,  Metta Savolainen, Karoliina Tuovinen, Heikki Portaankorva,

Anni Kuula, Tytti Korin, Susanna Suikkari, Eeva-Riitta Vilkuna, Kirsi Tiittanen, Li Xinsheng

Kirjallisuus ja teatteri

Anita Dahlström, Henna Hakkarainen, Heikki Häkkä, Laura Honkasalo, Tuija Kuha, Johanna Venho, Pete Harju

Käsityö

Raija Rastas, Nina Lehos, Pia Jull, Miira Zukale, Suvi Hänninen

Musiikki

Pia Freund, Aapo HeinonenSauli Saarinen, Laura Kuisma, Tytti Arola, Ilkka von Boehm

Teksti: Taija Rahikkala, koulutusvastaava, kuvataiteen suunnittelijaopettaja
Kuvat: Taija Rahikkala

 

Yhdistyneet kansakunnat

Yhdistyneet kansakunnat (YK) on vuonna 1945 perustettu kansainvälinen järjestö. Sen ensisijainen tehtävä on edistää kansainvälistä rauhaa ja ihmisoikeuksia. YK:n tehtävä on tänäkin päivänä ajankohtainen, koska maailmassa tarvitaan edelleen paljon työtä rauhan, oikeudenmukaisuuden ja ihmisoikeuksien edistämiseksi.

Tiesitkö, että YK:ssa on kuusi virallista kieltä?

Arvaatko millä kielillä YK:n nimi on kirjoitettu? (ks. vastaus jutun lopussa).

Организация Объединённых Наций

United Nations

الأمم المتحدة

Organisation des Nations unies 

联合国 

Organización de las Naciones Unidas

 

YK:ssa on 193 jäsenmaata. Suomi sai jäsenyyden vuonna 1955. YK:n tehtävinä on edistää maailmaanlaajuista rauhaa ja ihmisten rauhanomaista elämää keskenään. YK:n ansiosta Suomessa on ratifioitu useita ihmisoikeuksia koskevia sopimuksia, mm. rotusyrjinnän poistaminen, naisten oikeuksien puolesta toimiminen, lasten oikeuksien julistus sekä vammaisten ihmisten oikeuksia koskeva sopimus. YK pyrkii myös vähentämään köyhyyttä maailmassa.

YK:n pääkonttori toimii New Yorkissa, Yhdysvalloissa. YK:n yleiskokous pidetään kerran vuodessa. Se on merkittävä foorumi YK:n ajamien asioide edistämisessä. YK:n tehtävä koskee nykyisin myös ilmastonmuutokseen reagoimista. Merkittävä ilmastonmuutosta käsittelevä konferenssi pidettiin tänä vuonna samaan aikaan YK:n yleiskokouksen kanssa ja sitä kautta pyritään vaikuttamaan myös maailman ja sen kansojen hyvinvointiin.

 

Vastaukset: 1. venäjä, 2. englanti, 3. arabia, 4. ranska, 5. kiina, 6. espanja

 

Teksti: Saara Patoluoto, pedagoginen asiantuntija
Lähde: Wikipedia
Kuva: Pixabay

Yhteistyöllä hävikkiraaka-aineista maistuvaa arkiruokaa

Työväenopiston kurssien suunnittelu voi lähteä liikkeelle monella tavalla. Vuonna 2017 saimme yhteydenoton espoolaiselta kristilliseltä avustusjärjestöltä Manna-Avulta, joka jakaa lahjoitettua hävikkiruokaa vähävaraisille Espoon keskuksen alueella. Manna-Apu ehdotti yhteistyössä ruokakurssia ruokajonon asiakkaille. Tavoitteena olisi ensisijaisesti, että kurssilaiset oppisivat tekemään ravitsevaa ja terveellistä ruokaa niistä raaka-aineista, mitä ruokajonossa usein on tarjolla.

Ensimmäiseksi syksyksi kursseja suunniteltiin kaksi: kasvisruokakurssi ja arkiruokakurssi.
Ruokajonossa usein jaettavat raaka-aineet –tummuneet banaanit, hapanmaitotuotteet, satokauden kasvikset, makkara, kanasuikaleet, härkis – huomioitiin reseptien suunnittelussa. Ohjeista tehtiin helposti muunneltavaa aivan tavallista maistuvaa arkiruokaa.

Yhteistyö Manna-Avun kanssa on ollut palkitsevaa ja monella tapaa hyvää mieltä tuottavaa. Hävikkiraaka-aineita käytettäessä luovuus on saanut kukkia: katsotaan, mitä laatikosta löytyy, ja sovelletaan sen mukaan. Reseptien suunnittelu on ollut kiinnostava uudenlainen tehtävä, kun kurssipäivänä saatavilla olevat raaka-aineet ovat vielä arvauksia. On ollut ilo tehdä joukolla ruokaa ja istua yhteisen pöydän ääreen maistelemaan ja jakamaan hyviä ideoita. Ja on ollut hienoa olla pieni osa sitä lämmöllä tehtyä työtä, mitä Manna-Apu tekee. Ympäristönäkökulmastakin voi olla hyvällä mielellä: hävikkiraaka-aineiden hyötykäyttö on ilmastoteko jo itsessään.

Iso ilo on myös Hävikkiruokareseptejä-keittokirja, johon Manna-Apu on koonnut ensimmäisten ruokakurssien reseptit sekä kuvat kursseilla valmistuneista ruoista. Mannan nettisivuilta www.manna-apu.fi voi tilata reseptikirjaa ja tutustua lähemmin Manna-Avun toimintaan.
Seuraava yhteistyökurssi ruokajonon asiakkaille pidetään tiistaina 19.11.2019,  ilmoittaudu mukaan!

Tunnelmia aikaisemmilta yhteistyökursseilta.

 

 

Teksti ja kuvat: Kati Lindfors, kotitalouden suunnittelijaopettaja

Yhdessä tehden se onnistuu – työväenopiston kurssitkin!

Catching up -ryhmä

 

Syyskuun alusta alkaen Kivenlahdessa on kokoontunut keskiviikkoisin iloinen ja innostunut englannin kielen ryhmä Catching up! opettajansa James Lawrencen johdolla. Kurssi on henkilöille, jotka haluavat kehittää suullista kielitaitoa ja saada lisää itsevarmuutta kielenkäyttäjänä. Perusrakenteet ja -sanasto ovat jo tuttuja.
Kurssilla keskitytään keskustelutaitojen hiomiseen. Kielioppia kerrataan tarpeen mukaan. Tuttuja aiheita käsitellään: koti ja perhe, harrastukset, ruoka ja terveys jne.

Miten ryhmä sai alkunsa

Mielenkiintoiseksi ryhmän tekee se, miten kaikki sai alkunsa. Koko tarina perustuu kivenlahtelaisen Paula Hardénin aktiiviseen toimintaan. Paula näki Espoon työväenopiston facebookissa kurssi-ilmoituksen, jota hän kommentoi. Työväenopiston kielten suunnittelijaopettaja Sabine Vilponen otti yhteyttä Paulaan. Ajatus uudesta kurssista Kivenlahteen syntyi ja yhdessä Paula ja Sabine suunnittelivat puhelimessa englannin kielen kurssin, jonka kurssipaikaksi löytyi Merenkäynti 3.

Kurssilaisten palautetta 

Paula keskusteli ryhmän jäsenten kanssa, yhteenvetona ja palautteena hän mainitsee seuraavaa:
”Opettaja James on erinomainen opettaja. Ilta käynnistyy aina mukavasti keskustelemalla ajankohtaisesta uutisesta. Opetus jakaantuu monipuolisesti eri asioihin, joiden vaihtelevuus ja selkeys miellyttävät. Opetuskielenä käytetään englantia, mistä kurssilaiset erityisesti pitävät. Ryhmässä on rento ja iloinen tunnelma, mikä edistää oppimista. Oppikirjakin on hyvä. Ryhmä on hyvin oppimishaluinen ja mukava.”

Paula Hardén

Kuka Paula?

Paula on entinen omnialainen, hän toimi 21 vuotta ruokatuotannon opettajana. Nykyään hän on eläkkeellä ja kaikki hyvinvointiin liittyvät asiat ovat lähellä hänen sydäntään. Ympäri Suomea levittynyt laaja perheyhteisö ja ystävät ovat elämän tärkeimpiä asioita. Paula on jatkuvan oppimisen vankka kannattaja, häntä kuvaa hyvin sanapari ”kävelevä elohopea”. Paula saa asiat liikkeelle ja kokoaa hetkessä ryhmän ympärilleen. Niin kävi tässäkin tapauksessa, Paula markkinoi ja kertoi kurssista kampaajalleen, kosmetologilleen, naapureilleen ja pyysi heitä kaikkia kertomaan asiasta omille läheisilleen. Näin englannin ryhmä sai alkunsa, suusta suuhun menetelmällä! Sama asia englanniksi ilmaistuna: word-of-mouth.

 

Yhteissuunnittelu työväenopistossa

Espoon työväenopisto kehittää toimintaansa entistä asiakaslähtöisemmäksi. Asiakkaita toivotaan enenevässä määrin mukaan jo ideointi- ja suunnitteluvaiheessa. Yhteiskehittämisen avulla voidaan ketterästi ja nopeasti reagoida tilanteisiin, missä jatkuva oppiminen on keskiössä ja syvällinen asiakkaan ymmärrys paranee.

Yhdessä opitaan ja kehitytään. Myös sinä voit ehdottaa uutta kurssia Omnian Espoon työväenopiston kotisivujen Ideanurkassa. Yhteyttä voit ottaa myös koulutuspäällikkö Tuula Alankoon tuula.alanko@omnia.fi.

Tutustu  työväenopiston blogiin Oppia ja iloa osoitteessa blogit.omnia.fi/oppiajailoa.

 

Tervetuloa mukaan yhteisöömme!

 

Teksti ja kuvat: Kristiina Santala

Senioreille vauhtia syksyyn Espoon työväenopiston kursseilta ja Ikääntyvien yliopistosta

Valtakunnallista Vanhusten viikkoa vietetään viikolla 41. Seniorit ovat yksi Espoon työväenopiston merkittävimmistä asiakasryhmistä. Kattavasta tarjonnastamme jokaiselle löytyy jotakin: liikuntaa, kieliä, tietokonetaitojen kehittämistä, sometaitoja ja paljon, paljon muuta.

Ikääntyvien yliopisto

Senioreiden tieteellisestä ja akateemisesta koulutuksesta Espoon työväenopistossa vastaa Ikääntyvien yliopisto. Ikääntyvien yliopiston luennot käsittelevät ajankohtaisia asioita sekä kiinnostavia aihealueita. Tämän syksyn tarjonnassa on luentosarjat Roomasta, viestinnästä ja tietotekniikasta, globaaleista ympäristökysymyksistä ja hyvinvoinnista. Ikääntyvien yliopiston toiminnan ja erityisesti luentojen tausta-ajatuksena on tarjota akateemista, viimeisimpiin tutkimustuloksiin perustuvaa, yliopistotasoista tietoa kuulijoille. Tieteellisyys on tärkeä kriteeri luennoilla. Luennoijat ovat alansa huippuja eri yliopistoista ja tutkimusinstansseista pääkaupunkiseudulta. Luennoille on mahdollisuus osallistua tulemalla mukaan koko luentosarjaan tai yksittäiselle luennolle. Ikääntyvien yliopistossa ei suoriteta opintopisteitä, tenttejä eikä esseitä, vaan tieto itsessään on tärkeää.

Ikääntyvien yliopistossa Espoossa opiskelijat suunnittelevat itse luentosarjojen teemat, joista kurssin vastuuhenkilö koostaa luentokokonaisuudet ja hankkii luennoijat. Tänä syksynä tällaisia luentosarjoja ovat Globaalit ympäristökysymykset – katse tulevaisuuteen sekä viestintä, tietotekniikka ja muuttuva maailma. Ikääntyvien yliopiston opiskelijoilta tiedustellaan kiinnostusta myös muihin luentosarjojen aiheisiin. Asiakkaiden mielipiteet ja näkemykset ovat oleellinen osa Ikääntyvien yliopiston toimintaa, ne auttavat meitä kehittämään tarjontaa entistä asiakaslähtöisempään suuntaan.

Syksy 2019

Syksyn 2019 uutuutena Ikääntyvien yliopistoon tulee luentosarja hyvinvointiin liittyen. Hyvinvointi ja omasta terveydestä huolehtiminen on tärkeää kaiken ikäisille. Ikääntyville tässä on vielä omat haasteensa. Luentosarjassa käsitellään hyvinvoinnin kolmea kulmakiveä: liikunta, uni, ravinto. Opiskelijoille annetaan pieniä tehtäviä, joten he pääsevät soveltamaan teoriaa myös käytäntöön. Luentosarja alkaa torstaina, lokakuun 24. päivä. Sinne voi vielä ilmoittautua mukaan ilmonet.fi -verkkopalvelussa kurssinumerolla E192129.

Seniori-ikäiset opiskelijat ovat tärkeä asiakasryhmä Espoon työväenopistossa. Pyrimme vastaamaan seniorikuntalaisten tarpeisiin tekemällä paljon yhteistyötä myös Espoon kaupungin palvelutalotoiminnan sekä kaupungin liikuntatoimen kanssa.

Aktiivista Vanhustenviikkoa ja tervetuloa mukaan toimintaan!

 

Teksti: Saara Patoluoto, pedagoginen asiantuntija

Kuvat: Pexels, Unsplash

Helli sydäntäsi – pidä huolta itsestäsi

Sydämen asia on kaikkien asia – kansainvälistä sydänterveyden päivää vietetään 29.9.2019. Sydänpäivänä pukeudutaan punaiseen, päivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta sepelvaltimotaudista ja sen riskitekijöistä. Sydänpäivän teemana ja kansainvälisenä viestinä on: Elintavoilla on merkitystä.

Sydänterveys koskettaa meitä jokaista, ja sinulla on mahdollisuus vaikuttaa omaan sydänterveyteesi yksinkertaisilla ja pienillä päivittäisillä teoilla. Olisiko sinulla esimerkiksi mahdollisuus laittaa lautasellesi yksi tomaatti enemmän tai lisätä päivääsi 10 min liikuntaa? Pienillä teoilla on merkitystä!

Sydänterveyttä Espoon työväenopiston toimintaan osallistumalla

Aktiivinen ja myönteinen elämäntapa suojelee sydäntä. Sydänterveyden kannalta tärkeää on säännöllinen liikunta, terveellinen kasvispitoinen ruokavalio ja tupakoimattomuus. Ylipäätään terveyttä tukevat elämäntavat tukevat myös sydänterveyttä. Aikuisena tehdyt terveellisemmän elämäntavan muutokset, pienetkin, vaikuttavat myönteisesti. Työväenopistossa edistämme sydänterveyttä tarjoamalla asiakkaillemme monipuolisesti mahdollisuuksia oppia, onnistua ja iloita uusien asioiden parissa. Myönteiset kokemukset itselle mielekkäiden asioiden parissa edistävät terveyttä laaja-alaisesti. 

Koskaan ei ole liian myöhäistä – toimi siis nyt!

Tässä viisi vinkkiä sydämellisempään elämään!

1. Kasvikset ruokavaliossa

Helpoin tapa edistää sydänterveyttä syömällä on lisätä kasvikset, marjat ja hedelmät päivittäiseen käyttöön. Niitä kannattaa nauttia ainakin puoli kiloa joka päiväKun koostaa jokaisen annoksen lautasmalli mielessä ja täyttää ensin puolet lautasesta kasviksilla, kertyy päivän aikana kasviksia kiitettävästi.  

Kun kasvikset, marjat ja hedelmät ovat tuttuja, voi alkaa kiinnittää huomiota viljojen laatuun. Päivittäisistä viljatuotteista valitaan täysjyvävalmisteita, ne ovat maukkaita ja sisältävät paljon ravintoaineita ja vastaa hellivää kuitua. Tummassa pastassa on kaksinkertainen määrä kuitua vaaleaan verrattuna. 

Kuitua ja hyvää proteiinia saa myös palkokasveista, siemenistä ja pähkinöistä. Ne tuovat kasvisruokaan täyttävyyttä ja ovat oivallinen kuidun lähde. Linssejä ei tarvitse liotella, vaan niitä voit kokeilla lisätä keittoihin sellaisenaan. Papuihin tutustuminen alkaa helpoiten valmiiden säilykepapujen kanssa, ne sopivat salaatteihin, keittoihin ja oikeastaan mihin vain ruokaan. 

Sydänystävällinen ravinto ei tarkoita mitään erityisruokavaliota, vaan kaikille suomalaisille suositeltavaa monipuolista ruokaa.  Ja kun syöt kasvisruokaa, edistät samalla kestävää kehitystä. Työväenopiston lukuisilla kasvisruokakursseilla pääset alkuun ja saat uusia ideoita monipuoliseen kasvisruokaan.

2. Vaihda kovasta pehmeään ja vähennä suolaa 

Sydän rakastaa pehmeitä rasvoja, kovat eläinrasvat saavat jäädä vähemmistöön. Käytä kaikkeen paistamiseen öljyä. Ja kokeile vaikka kasvispohjaisia ruokakermoja, kuten kotimaista kaurakermaa. Kasvipohjaisissa ruokakermoissa maitorasvan tilalla on hyvää tekevää kasvirasvaa. 

Liika suolan syönti tunnetusti heikentää sydänterveyttä. Jos reilu suolan käyttö on sinun kompastuskivesi, haasta itsesi ja kokeile vähentää suolaa vähän kerrallaan. Suolan sijaan mausta ruokia reippaasti yrteillä ja vahvan makuisilla kasviksilla, kuten chilillä, inkiväärillä, paprikalla, sipuleilla ja sellerillä. Yrteistä erityisesti lipstikka antaa mainion perusmaun keittoihin ja patoihin, ilman suolalisää. Ja ihan oikeasti vähäsuolaisempaan ruokaan tottuu parissa viikossa! 

  3. Sydänmerkki elintarvikepakkauksissa 

Jalostetuista elintarvikkeista ei noin vain tiedä, millaista rasvaa niissä on, mikä on kuitupitoisuus ja kuinka paljon lisättyä suolaa ruoassa piilee. Sydänystävällisiä valintoja helpottaa sydänmerkki. Sydänmerkkituote on tuoteryhmässään mahdollisimman sydänterveellinen valinta, sen saavat vain sellaiset elintarvikkeet, joiden rasva on hyvälaatuista ja suolan määrää on vähennetty. Sinun ei siis tarvitse lukea tuoteselosteita ja ravintosisältöjä – riittää kun seuraat Sydänmerkkejä, niin ruokavalintasi ovat kunnossa.  

  4. Sydämellinen liikunta laita sydän sykkimään 

Liiku siten, että koet sen itsellesi mielekkääksi ja siten, että sydämesikin saa osansa liikunnan riemusta. Lepotilassa sydän sykkii normaalisti 60-80 kertaa. Liikunnan aikana sydämen syke kiihtyy ja sydän saa harjoitusta. Sydän lyö maksimissaan jopa yli 200 kertaa. Maksimisyke on yksilöllinen, eikä sen avulla mitata kuntoa. Liikunta sykealueella 55-80% maksimisykkestä, on mitä parhainta liikuntaa sydämelle. Sykettä nostattavan liikunnan vaikutuksesta sydän vahvistuu, sen koko kasvaa ja leposyke laskee. Lisäksi verisuoniterveys paranee, veren sokeri- ja kolestroliarvot paranevat. Yksittäinen liikuntakerta vaikuttaa verenpainetta alentavasti. Liike ja liikunta on meille koko ajan läsnä. Mahdollisuudet liikkua ovat rajattomat: kävele portaat, aja pyörällä, käy kaupassa kävellen, osallistu liikuntakurssille, lähde lenkille kaverin kanssa – liikunnan harrastaminen on helpompaa kuin luuletkaan! Liiku ja onnistu! Liikunnan harrastaminen työväenopiston liikuntakursseilla on hyvä tapa vahvistaa omaa sydäntä. Sydäntä vahvistavia liikuntakursseja ovat kaikki liikunta-auringon hikoile ja hengästy kurssit. Hikoile ja hengästy merkinnän löydät kurssitekstistä.

 

5. Sydämelle lempeä elämäntapa – kesytä kiire ja katkaise stressi 

Stressi kuormittaa sydäntä eikä muutoinkaan, pitkään jatkuessaan, ole hyödyllistä. Äkillisen kovan stressireaktion on havaittu jopa johtavan sairauskohtauksiin. Työväenopiston jooga ja pilates kurssit ovat valtavan suosittuja. Uskon, että osa syy siihen on se, että ne antavat vastapainoa hektiselle elämänmenolle. Molemmissa lajeissa opetellaan hyvää hengitystekniikkaa ja pysähdytään olemaan läsnä hetkessä. Rauhoittuminen tasapainottaa hermoston toimintaa, tasaa stressihormonin määrää elimistössä, edesauttaa palautumisjärjestelmän aktivoitumista ja sydämen syke rauhoittuu. Rentoutuminen ja levollisuuden tunne kehossa lisää mielihyvän tunnetta. Opettele, tai käytä jo opittuja, liikunnan keinoja rentoutumiseen. Käytä niitä päivittäin sydämesi hyväksi ja nauti vaikutuksista. Huomaat eron hetkessä! Sydäntä helliviä liikuntakursseja ovat kaikki liikunta-auringon palauttavat- ja kehonhallinta ja liikkuvuus lajit. Palauttavat lajit ja kehonhallinta ja liikkuvuus lajit merkinnän löydät kurssitekstistä.

Sydänterveydestä huolehtiminen on monen mukavan tekijän summa! Poimi jokin teko jokaiseen päivään. Anna päivittäinen lahja sydämellesi – se on samalla lahja, jonka voit päivittäin antaa itsellesi.  

Sydämellistä syksyä ja hyvää sydänpäivää sinulle toivottaa Espoon työväenopiston väki! 

Teksti:  

Auli Korhonen, pedagoginen asiantuntija, kotitalous
Kati Lindfors, suunnittelijaopettaja, kotitalous
Taina Avo, TtM, ft, suunnittelijaopettaja, liikunta

Kuvat: Sydänliitto, Espoon työväenopisto, Omnia

Helli aivoja hyvällä ruoalla

Aivoillesi ei ole samantekevää, mitä ruoka-aineita syöt.
Tärkeää on myös syödä sopivin väliajoin (3–4 tunnin välein) sekä pitää annoskoot järkevinä.
Kaikki nämä vaikuttavat aivotoimintaasi päivän aikana.

Ruokavaliossa rasvalla on iso merkitys aivojesi toiminnalle. Aivot rakastavat hyvänlaatuisia rasvoja, joita löytyy mm. rasvaisista kaloista, pähkinöistä, avokadosta ja rypsiöljystä. Valitse lisäksi hitaita hiilihydraatteja, jotka pitävät verensokerin tasaisena. Niitä saa ruisleivästä, täysjyväkaurasta ja kasviksista. Hedelmien ja marjojen antioksidantit piristävät aivoja eli ne ovat myös suositeltavaa aivoruokaa. Älä myöskään unohda proteiineja, joita saat mm. palkoviljasta.

Voi virkeämmin, ajattele kirkkaammin ja nauti.
Tutustu Espoon työväenopiston syksyn tuleviin kasviruokakursseihin  sekä Aivoruoan ABC -kursseihimme ja ilmoittaudu mukaan!

 

 

 

 

 

 

AFAATIKOT VIRKISTÄYTYVÄT RYHMÄSSÄ

Aivovaurion kokeneet ihmiset voivat kärsiä afasiasta eli puheen tuottamisen tai ymmärtämisen vaikeudesta. Afaattisia henkilöitä on Suomessa kymmeniä tuhansia.
Espoon työväenopistossa afaatikoille järjestetään kotitalouskursseja sekä Juttu-tupa keskusteluryhmiä. 
Tutustu myös kevään keskusteluryhmiin.
Kursseilla afaatikot pääsevät harjoittelemaan kommunikointia ja eri tapoja kommunikoida.

 

Helli siis aivojasi aivoruoalla – samalla myös suolisto ja sydän kiittävät!

 

Teksti:
Auli Korhonen, suunnittelijaopettaja, kotitalous
Espoon työväenopisto, Omnia

Kuvat: Pexels.com

Eläköön monikielinen Eurooppa!

Tiesitkö, että maailmassa on 6000–7000 kieltä? Meillä Euroopassakin on noin 225 alkuperäiskieltä, mutta edustettuna on silti vain muutama prosentti kaikista maailman kielistä. Useimmat eurooppalaiset kielet kuuluvat joko germaaniseen, romaaniseen tai slaavilaiseen kieliryhmään, mutta maahanmuuton seurauksena koko Euroopasta on tullut todella monikielinen. Elävä kieli ei ole suljettu, stabiili systeemi, vaan eri kieli tuo aina eri näkökulman elämään. Kuinka monia kieliä sinä osaat?

Kielet ovat toisilleen sukua samaan tapaan kuin perheenjäsenet; saman kieliperheen jäsenistä saatat löytää toisiaan muistuttavia sanoja ja ilmauksia tai kielioppirakenteita. Mitä läheisempää sukua kieli toiselle on, sitä enemmän voit löytää yhtäläisyyksiä (vertaa esimerkiksi viroa ja suomea tai espanjaa ja italiaa). Jos vaikkapa viro ja suomi ovat kieliperheen pohjoisia sisaruksia, olisiko unkari kenties suomen eteläinen pikkuserkku? Ja latina mahdollisesti kaikkien kielten esiäiti.

Ajattelun välineitä ja yhteisymmärryksen työkaluja

Syyskuun 26. päivä juhlitaan vuosittaista Euroopan kielten päivää. Tämä kielten virallinen juhlapäivä on ollut kalentereissa jo vuodesta 2001 lähtien. ”Euroopan neuvosto kannustaa kaikkien 47 jäsenvaltionsa 800 miljoonaa asukasta opiskelemaan lisää kieliä kaikenikäisinä” elinikäisen oppimisen periaatteita korostaen. ”Euroopan neuvosto tukee koko Euroopan monikielisyyttä ja on vakuuttunut, että kielellinen monimuotoisuus on kulttuurienvälisen yhteisymmärryksen työkalu ja maanosamme rikkaan kulttuuriperinnön avaintekijä.” (Euroopan kielten päivän internetsivut.)

Mielenkiintoinen tieto on myös se, että monissa kielissä on yli 50 000 sanaa, mutta yksittäiset puhujat käyttävät vain murto-osaa koko sanaston laajuudesta. Arkipuheessa tyypillinen kielenpuhuja käyttää toistuvasti vain muutamaa sataa eri sanaa. Nykysuomen sanakirjassa on 210 000 sanaa, joista suurin osa on kylläkin yhdyssanoja. Voisimme varmaankin tavoitella entistä vivahteikkaampaa kielen käyttöä. Kieli on ajattelun väline; kertooko yksinkertaistuva kieli ajattelumme yksipuolistumisesta?

Opi puhumalla

Vieraan kielen sanoja oppii parhaiten käyttämään ääneen harjoittelemalla; jos ei opiskeltavan kielen natiivipuhujia satu olemaan tuttavapiirissä, voi kieltä harjoitella myös vaikkapa kielikursseilla tai internetin avulla. Espoon työväenopistossa on mahdollisuus opiskella vuosittain noin kahtakymmentä eri kieltä.

Parhaiten oppii toki paikan päällä ja itse kieltä aktiivisesti käyttäen. Joukko Espoon työväenopiston espanjan opiskelijoita lähteekin kanssani tulevana sunnuntaina rohkeasti Madridiin viikon mittaiselle kielimatkalle kokeilemaan, miten kauas opiskeltavan kielen siivet kantavatkaan. Upeaa ajatella, että jokainen siivenisku vie vain korkeammalle.

Hyvää viikonloppua! Trevligt veckoslut! Have a nice weekend! Schönes Wochenende! Bonne fin de semaine ! ¡Buen fin de semana! Buon weekend! Hezký víkend! Head nädalalõppu!

Eveliina Allonen, kielten suunnittelijaopettaja
Espoon työväenopisto, Omnia

Jokaiselle jotakin

Kaipaatko verryttelyä kielissä työtäsi tai tulevaa matkaa varten tai ihan vain omaksi iloksesi?
Haluatko kohottaa kuntoasi? Liikkua hengästyen ja hikoillen vai kehittää kuntoa kevyemmin?
Tarvitsetko lisää osaamista tietokoneen, tabletin tai älypuhelimen käyttöön?
Haluaisitko työn vastapainoksi harrastaa luovaa toimintaa?

Työväenopiston kurssitarjonnasta ilmonet.fi-verkkopalvelusta jokaiselle löytyy jotakin. Tavoitteellista, käytännöllistä, hauskaa tai luovaa, pientä tai isoa – sinä päätät! Jos et löytänyt sinulle sopivaa, jätäthän kurssitoiveesi tai -ideasi Ideanurkkaan, ja olet mukana vaikuttamassa tulevaan kurssitarjontaan.

Uusia kursseja tulee koko ajan lisää ja ilmoittautua voit keskeytyksettä ilmonet.fi:ssä. Jos haluat saada aina ensimmäisten joukossa tietoa ajankohtaisista kursseista, luennoista ja tapahtumista, lue kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirjeemme verkkosivuillaFacebookissa tai Instagramissa.

Voit maksaa työväenopiston kursseja myös työsuhde-eduilla Espoon kaupungin asiointipisteissä.
Maksuvälineiksi käyvät seuraavat liikunta- ja kulttuurisetelit, -kortit tai mobiilimaksu:
Eazybreak, Smartum, Edenred ja ePassi. Ohjeet maksamiseen työsuhde-edulla löytyvät työväenopiston kotisivuilta.

Henkilökuntamme toivottaa sinut tervetulleeksi elinikäisen oppimisen kiehtovaan maailmaan.

Oppia ja iloa syksyysi toivotellen!

Ps. Tänä vuonna juhlimme 120-vuotiasta kansalaisopistotoimintaa Suomessa. Voit osallistua yhteiseen juhlavuoteen kertomalla muistojasi kansalaisopisto-opiskelusta. Ohjeet muistojesi kirjoittamiseen löydät  tästä linkistä.

Muistitietokeruu päättyy 15.10.2019. Toimi nopeasti, niin saadaan Espoon työväenopiston tarinoita näkyväksi keväällä 2020, kun tuloksista tiedotetaan valtakunnallisesti.

Jos arpaonni suosii, niin muistitietoja lähettäneet voivat voittaa kivoja palkintoja.

Teksti: Koulutuspäällikkö Tuula Alanko
Kuvat: Pexels.com