Bailatino kuuluu jokaiselle!

Bailatino tanssijat ryhmänä

Bailatino on monista eri lattaritansseista koostuva tanssiliikuntamuoto, jossa tanssitaan ilman paria. Latinalaisamerikkalainen musiikki raikaa, hymy kasvoilla leviää ja lantio ja vartalo keveästi keinahtaa. Lattareiden iloinen ja energinen tunnelma vie tätä eri tanssien yhdistelmää rytmikkäästi eteenpäin. Bailatino on kehitetty nimenomaan sitä varten, että kynnys olisi mahdollisimma matala jokaisen päästä tutustumaan näiden lämpimien vesien kulttuuriin ja rytmeihin.

Tansseina, joita on mm. salsa, samba, chacha, rumba, merengue, tango ja jive tanssitaan hyvällä energialla ja ilolla. Helpoilla tunneilla opetellaan perusaskeleet ja -rytmit, jatkotason tunneilla taas keskitytään enimmäkseen koreografioiden tekemiseen ja tanssimiseen. Yhdellä tunnilla tanssitaan yleensä 1-3 tanssia ja niitä vaihdellaan niin, että yhden kurssin aikana oppii helposti jo 5-10 eri tanssin perusteet ja jopa enemmänkin.

Lattaritanssit tuovat kehoon lisää hyvää koordinaatiota, lisäävät mukavasti peruskuntoa lihaksia vahvistaen ja liikuttavat niveliä ja nikamia juuri oikealla tavalla, luonnollisesti ja lempeästi. Lisäksi hyväntuulinen musiikki ja letkeä liike tuo lähes poikkeuksetta jopa pitkäänkin kestävän hymyn tanssijan kasvoille. Jäykät hartiat ja yläselkä saa myös mukavasti vahvistavaa ja rentouttavaa liikettä tämän Suomen Tanssiurheiluliiton omistaman ja rekisteröidyn tuotemerkin, Bailatinon avulla.

Tasoryhmiä on useita juuri sen takia, että jokainen pääsee löytämään itsestään oman sisäisen tanssijan.
Senioreille on omat ryhmät, joista on kaikki pomput ja pyörähdykset karsittu mahdollisimman vähiin.

lmonetistä tunnit löytyvät tanssi-osiosta tai hakemalla kurssia Bailatino.

Bailatinoa pääsee mukavasti harrastamaan esim. Leppävaarassa maanantaisin ja torstaisin. Nämä tunnit ovat Senior-tunteja ja ne tanssitaan aamupäivisin.

Teksti ja kuva: Janne Outinen, tanssin tuntiopettaja

Geokätköily yhdistää luonnossa liikkumisen sekä etsimisen ja löytämisen riemun!

 

Geokätkö_kivikossa

Geokätköily on suosittu ulkoiluharrastus, jossa etsitään GPS-paikannuksen avulla geokätköiksi kutsuttuja rasioita luonnosta. Se muistuttaa harrastuksena sekä aarteen etsintää että suunnistusta. Siinä yhdistyy luonnossa liikkuminen sekä etsimisen ja löytämisen riemu. Harrastus sopii kaiken ikäisille ja moni nauttii geokätköilystä yksin, osa puolestaan tykkää jakaa etsintäkokemuksen esimerkiksi ystävän tai perheen kanssa. Geokätköilyä voi harrastaa juuri silloin, kun itselle parhaiten sopii ja hyvinkin suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti, mutta yhtä hyvin ex tempore -tyylillä vaikkapa työmatkan varrella. Geokätköilijöitä on Suomessa tällä hetkellä yli 41 000 ja maailmalla noin kolme miljoonaa.

Geokätköjä voi etsiä perinteisesti kartan ja kompassin avulla, mutta helpoin ja yleisin tapa on hyödyntää älypuhelimeen ladattavaa sovellusta tai erillistä GPS-paikanninta. Kaikki alkaa rekisteröitymisestä ja oman nimimerkin luomisesta. Erityisiä varusteita ei tarvita. Kynän ja taskulampun avulla pääsee jo pitkälle. Geokätköön on piilotettu kätkötiedote ja logivihko, johon jokainen kätkön löytänyt kirjaa oman nimimerkkinsä ja käyntipäivämääränsä löydön merkiksi. Tämän lisäksi löytö merkitään geokätköilysivustolle nettiin tai älypuhelimen sovellukseen. Jokaisella reissaajalla on oma yksilöllinen tavoite (esim. nähdä mahdollisimman paljon kaupunkeja, siltoja, jokia tms.) ja seurantakoodi, minkä avulla reissaajan kulkemaa matkaa ja nykyistä sijaintia voi seurata.

Geokätköjä etsiessä saa mahdollisuuden haastaa itsensä ennen kaikkea älyllisesti, mutta myös fyysisesti. Jokaisella geokätköllä on oma vaikeustaso ja maastoluokitus. Vaikeustaso kuvaa sitä kuinka paljon geokätkö tarjoaa älyllistä haastetta ratkottavaksi ja maastoluokitus sitä kuinka hankalassa maastossa geokätkö on. Helpoimmat geokätköt edellyttävät vain annettujen koordinaattien paikantamista ja vähän liikkumista. Ne on piilotettu helposti tunnistettaviin paikkoihin ja ovat yleensä saavutettavissa pyörätuolista käsin ja lasten kanssa. Vaikeampia haasteita tarjoavat sen sijaan korkealle tai muutoin hankalaan paikkaan piilotetut kätköt sekä moniosaiset multikätköt ja mysteerikätköt. Vaikeimpien geokätköjen ratkaisuun saattaa kulua aikaa useitakin tunteja ja ne voivat edellyttää tiimityötä tai erityisvälineitä esim. kiipeilyvarusteita. Myös geokätkön koko vaikuttaa sen haastavuuteen. Pienimmät geokätköt ovat vain sormenkynnen kokoisia, suurimmat kymmeniä litroja.

Geokätköillessä oppii koko ajan uutta, mikä motivoi etsimään yhä haastavampia geokätkötoteutuksia. Taitojen karttuessa oman geokätkön piilottaminen on mahdollista. Jokainen lajin harrastaja voi asettaa juuri itselleen sopivat tavoitteet. Toisille riittää hyvin geokätköjen etsiminen omasta lähiympäristöstä ja toiset etsivät uusia geokätköjä aina ulkomailta asti. Mitä enemmän geokätköjä löytää sitä kauemmaksi on lähdettävä uusien löytöjen perässä. Maailmanlaajuisesti geokätköjä on tällä hetkellä yli kuusi miljoonaa ja Suomessakin yli 80 000. Espoosta geokätköjä löytyy lähes 2500, joten etsittävää ja löydettävää riittää harrastusta aloittavalle pitkäksi aikaa.

Geokätköpurkki luonnossa

Geokätköillessä saa mahdollisuuden tutustua paikkoihin, joihin ilman harrastusta ei todennäköisesti tutustuisi. Eteen voi tulla esimerkiksi kauniita luontokohteita, huikeita näköalapaikkoja, historiallisesti tai kulttuurisesti merkittäviä rakennuksia tai geologisia kohteita. Itsensä saattaa löytää kiipeämästä puuhun, kahlaamasta viemärissä, könyämästä puistonpenkin alle tai kulkemasta polvenkorkuisen lumihangen keskellä. Geokätköillessä tututkin seudut voi oppia näkemään ihan uudenlaisesta näkövinkkelistä.

Geokätköilijät muodostavat maailmanlaajuisen yhteisön. Harrastajien on mahdollista kohdata toisiaan erilaisissa miiteissä ja tapahtumissa. Pääkaupunkiseudulla järjestetään kuukausittain erilaisia ja eri teemoihin liittyviä miittejä. Miiteissä on mahdollisuus vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia lajin harrastajien kanssa ja kysyä vaikkapa neuvoa jonkin hankalamman geokätkön ratkaisuun. Viime vuosina Suomessa on järjestetty myös kansainvälisiä Mega-tapahtumia, joissa on ohjelmana mm. erikoiskätköjä, kilpailuja ja tarvikemyyntiä.

Kiinnostaako sinua liikkua luonnossa? Arvostatko kauniita maisemia ja nähtävyyksiä? Inspiroidutko kaupunkimiljöön arvoituksista? Tykkäätkö etsiä ja löytää? Entä ratkoa pähkinöitä ja pulmia? Haluaisitko oppia geokätköilyn alkeita?

Espoon työväenopistossa on alkamassa huhtikuussa järjestyksessään jo kymmenes geokätköilyn peruskurssi. Kurssilta saa monipuolisen perustietopaketin harrastukseen liittyen, tietoa erilaisista geokätköistä ja harrastuksessa tarvittavista varusteista, ohjeet miten kätkön luona tulee toimia, ohjeita erilaisten sovellusten kanssa toimimiseen sekä konkreettista treeniä geokätköjen etsimiseen. Kurssin oppien avulla harrastusta on mahdollista jatkaa itsenäisesti. Ilmoittauduthan pian, niin varmistat paikkasi kurssilla.

Tule mukaan ja löydä uusi sekä hauska tapa liikkua luonnossa ja tutustua ympäristöön!

Teksti ja kuvat: Riikka Siniluoto, geokätköilyn tuntiopettaja

Miksi äijä joogaa?

Äijäjoogaajat

Miesten oma jooga, äijäjooga, on ollut osa työväenopiston kurssitarjontaa jo ilahduttavan monta vuotta.  Vuodesta toiseen kurssit täyttyvät ja jonoakin syntyy.

Eräs äijäjoogan suosion salaisuus lienee, että se on yksinkertaista ja helppoa hathajoogaa, mutta silti merkillisen vaikuttavaa. Lajissa on hieman vaikutteita Suomen Joogaliiton SJL-joogasta, jota joogaopettaja Veikko Tarvainen aikoinaan sovelsi miehille paremmin sopivaksi.

Fyysisesti maltillinen harjoitus on avain äijäjoogan maailmaan. Liikesarjat harjoittavat ja hoitavat niveliä, sekä pieniä lihaksia niiden ympärillä, keskikehon syviä lihaksia unohtamatta.  Kepeiden venyttelyjen, liikesarjojen, asentojen ja mukavien tasapainoharjoitusten välissä pysähdymme kuulostelemaan; olemme hetken aktiivisesti passiivisia, mutta samalla valppaita – tai ainakin harjoittelemme sitä. Rentoutuminen on sekä keino että päämäärä. Ajan myötä joogailuun löytyy yhä vapautuneempi rytmi ja hengitys alkaa toimia harjoituksen kapellimestarina.

Äijäjoogaan sisältyy helppoja, mutta monipuolisia asentoja ja liikesarjoja selinmakuulla, kylkiasennossa, päinmakuulla, seisten ja istuen.  Emme istu lootuksessa, koska mukavampiakin asentoja löytyy. Harjoituksen hedelmät syntyvät hellittämisen kautta. Lopussa pysähdymme ja rentoudumme.

Äijäjoogan filosofia on silkkaa ilosofiaa.  Konstailematon laji sopii periaatteessa kaikille. Teemme myös klassisia jooga-asanoita, mutta kevyimmästä päästä ja nekin usein helpotettuina.  Annamme asennoille uusia nimiä kuten ”laiska soturi Švejk”, joka viittaa alun perin virabhadrasana II -asentoon.

Äijäjoogassa mies oppii kokemaan ja löytämään kehonsa uudella tavalla, mikä auttaa käyttämään kehoa viisaammin. Jäykkyys ei ole este ja pienikin venytys voi auttaa. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa. Kun naisia ei ole mukana, vertailu ja esittäminen jäävät vähemmälle. Äijäjooga on kilpailusta vapaa vyöhyke, jonka tyypillinen osallistuja on 50–70-vuotias mies.

Harjoitus ehkäisee tehokkaasti kehon ja mielen korppuuntumista. Kun miehen keho virkistyy ja rentoutuu, mieli kirkastuu ja tyyntyy.  Parhaimmillaan säännöllinen harjoitus voi lievittää merkittävästi kehon kremppoja, ja kuten eräs konkari sanoi: äijäjooga opettaa viipyilemään viisaasti.

Kaikki äijäjoogakurssit ovat helposti löydettävissä ilmonet.fi verkkopalvelusta hakusanalla äijäjooga.

Äijäjoogakurssit kuuluvat liikunta-auringon lohkoon ”Liikkuvuus ja kehonhallinta”.

Teksti ja kuva: Aki Saikko, joogan tuntiopettaja

Monipuoliset perhekurssit – toimintaa aikuiselle lapsen kanssa

 

Perhekurssit ovat osa työväenopiston monipuolista kurssitarjontaa. Kursseja järjestetään monilla ainealueilla esim. liikunnassa, musiikissa, taiteissa ja kotitaloudessa. Perhekursseille aikuinen voi tulla yhdessä eri-ikäisten lasten kanssa oppimaan ja kokemaan yhdessä uutta. Perhekurssien tavoitteena on tarjota mielekästä ja kehittävää toimintaa sekä aikuiselle että lapselle.

Yksi tämän vuoden suosituimmista perhekursseista on ollut aikuinen-vauva jooga. Mikä tämän lajin suosion salaisuus on? Mitä siellä aikuisen ja vauvan yhteisellä joogatunnilla tapahtuu? Miksi kannattaisi tulla mukaan?  Näihin kysymyksiin vastaa  Espoon työväenopiston kokenut pitkäaikainen opettaja Jenna Rignell.

Joogaa vauvojen kanssa 

Jokainen meistä on joogannut – ainakin 0–2-vuotiaana! Joogasta tehdyt useat tutkimukset ovat osoittaneet, että teemme jooga-asentoja eli asanoita jo ollessamme äitimme kohdussa. Lisäksi teemme useita asanoita spontaanisti ensimmäisten elinvuosiemme aikana. Joogaharjoitteiden voikin sanoa olevan meille kaikille luonnollisia.

Joogan suurin voima ei löydy kuitenkaan sen asanoista tai harjoitteista, vaan siitä kuinka niissä hengitämme. Hengitys on joogan – ja elämämme – olennaisin, primaarein ja tärkein liikemalli. Siihen myös pohjautuvat kaikki muut liikemallimme; liikkumisemme siis heijastaa hengitystämme. Joogit ovat vuosituhansia tienneet, että nenän kautta hengittämisellä voimme säädellä vireystilaamme, stressitasoamme, parantaa ja kehittää oppimistamme, untamme, muistiamme – vain pitkän listan aloittaaksemme! Vastikään myös Helsingin Sanomat julkaisi laajan artikkelin nenän kautta hengittämisestä, eli joogan periaatteesta, ”Hengitys auttaa jopa oppimaan” (HS 10.2.2020)

Aikuinen-vauva-joogatunneillani etenemme vauvan vireystason ehdoilla. Tunneillani yhdistyvät pääpiirteittäin kolme elementtiä:

1) Vanhemman ja uuden tulokkaan yhteinen, suloinen jooga, jossa pusuja ja luovia ratkaisuja ei säästellä.
2) Vauvan viihtyessä, teemme raskaudesta, synnytyksestä ja varhaisvanhemmuudesta palauttavia harjoituksia aikuisen hyvinvoinnille.
3) Vauvan omat joogaharjoitteet, joiden liikesuuntien ohjaajana vanhempi toimii.

Harjoitusten tarkoituksena on tukea vauvan motorista kehitystä. Lisäksi niistä voi saada helpotusta erilaisiin haasteisiin, kuten vauvan koliikkiin, ummetukseen jne. Aikuisille tärkeintä harjoituksissa on oppia jälleen hengittämään ja liikkumaan miellyttävällä ja luonnollisella tavalla; ja siihen meillä on aikuinen-vauva -joogassa läsnä aivan parhaimmat pikkuopettajat! Tasaista hengitystä on helpompi kuunnella myös muilla elämän osa-alueilla, kun muistamme, että jooga ei ole pelkkiä asanoita vaan myös sitä, miltä joogaharjoittelu ja -hengittäminen tuntuu.

Joogassa on tärkeää oppia tekemään ja olemaan myös tekemättä.  Vanhemmuudessa rentoutuminen ja unen puute ovat ehkä suurimpia haasteita. Kaikkea tunneilla opittua saa kotona mieluusti tehdä, mutta läksyiksi annan rentoutumisläksyjä. Jooga tarjoaa mahtavia, yksinkertaisia rentoutustekniikoita, joita käyttämällä voi lyhyessäkin ajassa saada syvemmän unen ja palautumisen sekä rauhoittaa omaa mieltään. Vanhemmuus on kuitenkin yksi haastavimmista jooga-asennoista! Pidän tärkeänä myös ohjata siihen mitä asanoita / liikuntamuotoja tulisi synnyttäneenä alkuun välttää ja kuinka kauan. Kun uskallamme hetkeksi pysähtyä harjoittelemaan eri tavalla kuin ennen raskautta, on harjoittelulla mahdollisuus aivan aidosti palvella palautumistamme.

Tunnit ovat avoimia myös ei-synnyttäneille vanhemmille ja isovanhemmille, koska harjoitukset ovat hyviä ja tarpeellisia aivan kaikille. Yksi isä onkin jo uskaltautunut mukaan koko lukukauden pituiselle kurssille.

Joogaan tullessa ei tarvitse olla notkea – vaan mieluummin jopa kankea, niin keholtaan kuin mieleltään. Se on hyvin turvallinen kohta aloittaa voimaan hiukan paremmin. Jos joogalle antaa mahdollisuuden, voi yllättyä kuinka hyvin voikaan voida!

Perhekursseja touko-kesäkuussa

On hienoa nähdä, että aikanaan taaperotanssiini siirtyneet vauvajoogit ovat löytäneet kesäkautemme ”Aikuinen- lapsi – tanssin ja akrobatian”. Tällä kurssilla entiset vauvajoogit ja taaperotanssijat, nyt jo 5–8-vuotiaat lapset, harjoittelevat yhdessä vanhemman kanssa akrojoogaa.

Tervetuloa mukaan kokemaan hengittämisen ja yhdessä tekemisen ja olemisen voima!  Löydät kaikki kevään perheille suunnatut kurssit ilmonet.fi verkkopalvelusta.

Voit harrastaa Espoon työväenopistossa lapsesi kanssa monipuolisesti myös vauva-ajan jälkeen. Yhteinen aika on korvaamatonta ja ohittaa jo ihan tutkimuksissakin lelut ja tavarat.

Hengittävää kevään odotusta kaikille!

Lue lisää Espoon työväenopiston liikunnan, terveyden ja hyvinvoinnin ainealueesta

Teksti:

Jenna Rignell, Espoon työväenopiston tuntiopettaja
Tanssitaiteenmaisteri, pedagogi
RYT- joogaohjaaja
Raskaudenjälkeinen joogaohjaaja, lasten- ja erityistarpeisten lasten joogaohjaaja, vauvasirkusohjaaja

 

Hyvää oloa ja elämyksiä käsitöitä tekemällä

Kirjottu lintu
Kolibri, Anna Pousi

Opettamallani Kirjonta Nyt -kurssilla kysyin opiskelijoilta, mitä käsitöiden tekeminen merkitsee heille. Sain vastaukseksi, että käsityöt ovat psykoterapiaa, ilmaisua, joka ei ole kieleen sidottu, jotain konkreettista kaiken virtuaalisen keskellä. Käsitöiden tekeminen tuo flow-kokemuksia. Käsityöt tuovat luksusta arjen keskelle.

Käsillä tekeminen ja tekstiilimateriaalit ovat nyt kovasti pinnalla. Tekstiili näkyy näyttelyissä ja tapahtumissa.
Myös Espoon modernin taiteen museossa EMMAssa keskusteltiin käsityön merkityksestä (7.2.2020 EMMA Talks). Taiteen tohtori Minna Haveri ja taiteilija Pauliina Turakka-Purhonen keskustelivat siitä, mitä käsityö merkitsee meille henkilökohtaisesti ja kulttuurisesti.  Keskustelutilaisuudessa nousivat esille samat teemat, kuin mitä kirjontakurssilla juttelimme.

Käsitöiden tekeminen tuo hyvää oloa ja elämyksiä. Vastapainona kiireiselle arjelle, aivot tarvitsevat välillä hiljaisuutta, keskittymistä ja käsillä tekemistä.

Käsitöitä tekemällä voi osoittaa välittämistä ja huolenpitoa. Parsimalla housut tai neulomalla sukat lahjaksi, voit tuoda iloa lähimmäisillesi. Käsityö säilyttää perinteitä. Se luo myös uutta ilmaisua. Käsitöitä tekemällä syntyy tunnetta, tarinoita ja taidetta.

Käsitöiden kautta voit ottaa myös kantaa. Tekemällä itse, voit muuttaa maailmaa. Valitsemalla ekologisia materiaaleja, kierrättämällä ja tekemällä hyvin ja kestävää voit osaltasi vaikuttaa luonnonvarojen riittävyyteen.

Mitä vähemmän käytät käsiäsi arjessa, sitä tärkeämmäksi tulee tarve tehdä käsitöitä.

Käsitöistä on tullut monelle tärkeä osa elämää. Kiinnostus käsitöitä kohtaan näkyy myös osallistumisena kursseille. Tiedon, taidon ja luovuuden kasvun lisäksi käsityökursseille osallistuminen lisää yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Kurssitoiminta antaa mahdollisuuden kohtaamiselle ja sosiaalisten verkostojen luomiselle.

Työväenopiston uusi teemajulkaisu ”Matkalla maailmalla” on nyt ilmestynyt ja siitä löytyy myös joukko käsityökursseja, joille voit vielä ilmoittautua. Löydä oma juttusi kokeilemalla!

Katso lisää kuvia ja tunnelmia Kirjonta Nyt -kurssilta Instagramista @lankajalastu

Teksti ja kuvat:  käsityön suunnittelijaopettaja Katriina Leppänen

Kirjotut unikot
Unikot, Sirpa Kinnunen

Kielen osaaminen on tärkeää!

Espoon työväenopiston KOTOMA-hankkeessa kehitetään koulutusta pitkään maassa olleille maahanmuuttajille

Opiskelijoiden erilaisia käsiä

Kotoma-hankkeen tavoitteena on vahvistaa pitkään maassa olleiden maahanmuuttajien kielitaitoa ja yhteiskunta- ja työelämätaitoja. Hankkeessa kehitetään kotoutumisajan ylittäneiden maahanmuuttajien koulutusta mm. omakielisen ohjauksen ja opetuksen tuen avulla. Samalla mallinnetaan omakielisen ohjauksen toimintatapoja sekä etsitään uusia tapoja tehdä yhteistyötä oppilaitoksen ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Kotoma-hankkeen koulutuksiin kuuluu lukutaitokoulutuksia ja kaupungin sivistystoimen kanssa yhteistyössä tehtävä koulukurssi Äidit ja isät mukaan kouluun.

Kotoma-lukutaitoryhmiä on ollut vuoden 2019 aikana yhteensä kolme ja saman verran on suunniteltu myös vuodelle 2020. Lukutaitoryhmissä on kussakin ollut mukana 12-15 motivoitunutta ja iloista opiskelijaa. Joiltakin kotoutumiskoulutus on aikoinaan jäänyt kokonaan väliin tai keskeytynyt esim. lasten takia ja nyt opiskeluinto on korkealla. Opiskelijoita on eri puolilta maailmaa, mm. Afganistanista, Irakista, Syyriasta, Marokosta, Albaniasta, Ghanasta, Kuwaitista ja Somaliasta. Lukutaitoryhmissä harjoitellaan joka päivä suullista kielitaitoa, kirjoittamista ja lukemista, mutta vähän eri tavalla eri päivinä. Opettajia on kaksi: suomen kielen opettaja ja kädentaitojen ja kuvataiteen opettaja.

Uskomme, että kielitaito tulee osallistumisen ja osallisuuden kautta: vain puhumalla suomea voi oppia puhumaan suomea. Haluamme, että opiskelijat uskaltavat mennä erilaisiin kaikille avoimiin ”olohuoneisiin” kirjastoissa, asukastiloissa ja vapaaehtoistoiminnassa. Siksi ryhmät tekevät paljon vierailuja ja kutsuvat myös vieraita puhumaan omaan ryhmään. Kotoma-ryhmissä on käynyt yksittäisiä ihmisiä, jotka ovat kotoutuneet Suomeen ja oppineet kielen. Vieraita on ollut myös järjestöistä mm. Monika-Naisista, SPR:stä ja Martoista.

Mitä opiskelijat toivovat? Opiskelijat haluavat oppia puhumaan suomea ja hoitamaan omat asiansa itse. Kaikki haluavat oppia lukemaan ja kirjoittamaan, koska he eivät ole käyneet omassa kotimaassaan koulua. Opiskelijoille on tärkeää, jos he saisivat mahdollisuuden puhua suomea suomalaisten kanssa.

Kursseilla on ollut niin mukavaa, että jotkut opiskelijat ovat pyytäneet mukaan myös sukulaisia ja ystäviä. Tuloksiakin on tullut. Kun riittävä luku- ja kirjoitustaito on saavutettu, opiskelijoita on siirtynyt eteenpäin, yksi heistä VALMAan asti (Ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus).

 

Teksti:
Bassma Muhamed Alwan, KOTOMA-hankkeen ohjaaja
Laura Hartikainen, koulutusvastaava

Energiaa arkeen! – Senioreiden kuntojumppa

Kun saapuu Karatalolle ennen jumppaa, kuuluu jo eteisessä vilkas keskustelu. Tänään mietitään mistä niitä hulahulavanteita saa ostaa ja mistä löytää lapsenlapsille sellaiset vedenpitävät talvikengät.

Nämä seniorit ovat käyneet jo pitkään Karatalolla jumppaamassa, tapaamassa ystäviään sekä nauttimassa yksinkertaisesti liikunnan ilosta. Muutama ihana rouva tunnusti tunteneensa toisensa jo ala-asteen ajoista lähtien. Miehiäkin mukaan on tullut yllättävän kivasti, ja koska suurin osa liikkeistä on lihaskuntoliikkeitä, he loistavatkin harjoituksissa, esimerkiksi kyykkysarjoissa.

Senioreille suunnatuissa jumpissa tärkeintä on pitää kuviot koreografisesti suhteellisen yksinkertaisina, ettei siitä muodostu suurta kynnystä osallistua. Yleensä käytämme joko keppiä, kuminauhaa tai käsipainoja tuomaan lisävastusta treeniin.

Yritän ohjelmissani tuoda mahdollisimman paljon vaihtelua, jotta käytämme eri lihasryhmiä monipuolisesti. Punaisena lankana kaikessa on keskikeho ja kehonhallinta. Teemmekin paljon liikkeitä, jotka pyrkivät parantamaan kehonhallintaa ja tasapainoa. Aina loppuun teemme myös jumppamatolla venytyksiä ja lihaskuntoharjoituksia.

Musiikki merkitsee paljon tunnelman luomisessa, ja yritänkin etsiä  50–60 luvun kivoja, meneviä kappaleita. Silti pidän jumpan askellukset mahdollisimman helppoina. Yleensä olemme noin 20–25 min ylhäällä pystyasennossa ja loput sitten jumppamaton päällä.

Tärkeää on ymmärtää, että jokainen tekee oman jaksamisensa mukaan ja omaa kehoaan kunnioittaen. Osa liikkeistä saattaa olla liian vaativia esimerkiksi hartiavaivaiselle, joten niihin yleensä tarjoan toista vaihtoehtoista liikettä. Tärkeintä on saada keho mahdollisimman jänteväksi, vetreäksi, veri kiertämään ja hymy huulille.

Tunneilla oppii kivoja, turvallisia ja helppoja liikkeitä, joita on helppo tehdä myös kotona esimerkiksi jumppakepin kanssa. Osallistujat ovat lähes poikkeuksetta kertoneet huomanneensa tasapainonsa kehittyneen sekä keskivartalonsa tuen parantuneen.

Ilmonetistä kuntojumppakursseja löydät esimerkiksi Karatalolta maanantaisin aamupäivällä.

 

Tervetuloa mukaan rentoon, hauskaan ja iloiseen seniorijumppaan!

 

Teksti ja kuva: Pia Vuohelainen, liikunnan tuntiopettaja

Tanssimalla terveemmäksi!

Eri-ikäiset tanssinharrastajat tuntevat tanssimisen positiiviset vaikutukset omassa terveydessään. Hyvällä tanssitunnilla mieli virkistyy, keho muuttuu vahvemmaksi ja venyvämmäksi. Tanssitunneilla tavataan muita ihmisiä ja ollaan yhdessä. Kotiin lähdetään ryhdikkäinä musiikin rytmien jäädessä soimaan mielen sopukoihin.

Näin voi kuvailla tanssituntien vaikutusta kokemuspohjaisesti, tanssinopettajan näkökulmasta, mutta pelkät osallistujien ja opettajien havainnot eivät riitä perusteluiksi tanssin positiivisista terveysvaikutuksista.


Tutkittuja tuloksia tanssin terveysvaikutuksista

Liikuntatieteen tutkimuksen alalla on olemassa paljon tutkimukseen perustuvaa näyttöä liikkumisen kokonaisvaltaisista myönteisistä vaikutuksista ihmisten terveyteen. Tanssissa tieteellistä tutkimusta on ollut vähemmän, mutta viimeisten vuosien aikana tanssin terveysvaikutusten tutkiminen ja raportointi ovat lisääntyneet ilahduttavasti. Aivoliiton artikkelissa Tanssi hoitaa aivoterveyttä (Kähkönen 2019) filosofian tohtori, neurotieteilijä Hanna Poikonen kertoo tanssin myönteisistä vaikutuksista terveyteen ja tanssin kuntouttavaan ja parantavaan vaikutukseen kehon kokonaisvaltaisessa toiminnassa.  Poikosen mukaan tanssiessa aivojen eri osa-alueet yhdistyvät, mikä parantaa esimerkiksi muistia. Muita positiivia terveysvaikutuksia Poikosen mukaan ovat fyysisen kunnon kehittyminen, tasapainon paraneminen, kognitiivisten kykyjen ylläpito ja stressin lieventyminen rentoutumisen kautta.

Webforumin artikkelissa (Merle 2019) psykiatrian tohtori John Ratey kuvailee laajasti fyysisen harjoittelun terveyttä lisääviä ja ylläpitäviä vaikutuksia kuten sydän- ja verisuonitautien ehkäiseminen, verenpaineen ja painon hallitseminen. Listaan voisi lisätä tuki- ja liikuntaelimistön terveyden ylläpitämisen ja kehittämisen. Rateyn mukaan uutta tutkimusten valossa on se, että fyysisen harjoittelun tiedetään edistävän myös oppimista ja luovuutta, lisäävän motivaatiota sekä ehkäisevän masennusta, ahdistusta ja stressiä. Ratey suosittelee tanssia parhaaksi fyysiseksi harjoitteluksi, koska tanssiessa keskitytään yhtä aikaa musiikkiin, pariin tai ryhmään ja harjoitellaan monimutkaisia liikkeitä. Tämä yhtäaikainen moneen asiaan keskittyminen harjoittaa aivoja ja vaikuttaa positiivisesti kokonaisvaltaiseen terveyteen.

 

Tanssi kuuluu Omnia Espoon työväenopisto Liikunta-auringon Liikkuvuus- ja kehonhallinta sekä Hikoile ja hengästy-säteisiin

 

Osallistumaan tanssitunneille?

Edellä mainittujen tutkimustulosten valossa tanssitunteja kannattaa mennä kokeilemaan, mutta miten tutkimuksissa esitetyt asiat ilmenevät tunneilla?  Tanssilajeja on niin monia erilaisia, koskevatko edellä esitetyn kaltaiset terveysvaikutukset kaikkia tanssilajeja?

Tarkasteltaessa eri tanssilajeja voidaan huomata, että tietyt elementit ovat yhteisiä kaikille tanssilajeille. Tanssiliikkeet ja tanssisarjat muodostuvat erilaisista kehon koordinaatioliikkeistä, joissa kehon eri osat tekevät erilaisia liikkeitä, esimerkiksi jalat tekevät tasaisia teräviä askeleita ja kädet liikkuvat pehmeästi hitaammalla rytmillä. Harjoitukset ja tanssisarjat tehdään yleensä molempiin suuntiin ja eri tasoissa, jolloin myös tilallinen hahmottamiskyky kehittyy. Tanssitunneilla käytetään aisteja monipuolisesti ja erityisesti tuntoaistin käyttäminen korostuu. Tanssitunneilla treenataan yhdessä toisten kanssa, mikä lisää yhteisöllisyyttä. Tanssiliikkeet yhdistetään musiikkiin, mikä vaatii keskittymiskykyä ja tuottaa kokonaisvaltaisia elämyksiä. Tanssitunneilla koetaan ja tunnetaan laajalla skaalalla, uusien askelkuvioiden oppimisen haasteista ilmaisun ja onnistumisen yhteiseen riemuun. Tanssitunneilla opitaan uutta yksilöllisesti elinikäisen oppimisen ajatuksella.

Voit valita laajasta kurssitarjonnastamme itseäsi kiinnostavan tanssilajin ja itsellesi sopivan tason. Tanssia voit harrastaa yksi tai parin kanssa. Tanssitunteja on myös perhekurssien tarjonnassa.

 

Tervetuloa mukaan Espoon työväenopiston tanssitunneille innostumaan, oppimaan ja onnistumaan sekä pitämään huolta omasta terveydestä!

 

 

 

 

Teksti: Mia Nirhamo, liikunnan pedagoginen asiantuntija

Kuvat: Unsplash, Adobe stock.com, Omnia

 

Anna aikaa palautumiselle ja elpymiselle!

Joulun aika ja vuodenvaihde, tarkoittavat useimmille meistä rauhaisaa pysähtymisen aikaa, menneen muistelua ja tulevaisuuden pohdiskelua. Teemme usein joitain lupauksia ja suunnitelmia tulevalle vuodelle. Useimmiten pohdimme omaa jaksamista, hyvinvointia ja sitä, minkälaisia asioita haluaisimme toteuttaa hyvinvointimme eteen tulevana vuonna.

Uuden aloittaminen ja tapojen muuttaminen vaatii voimavaroja muuttaa totuttuja tapoja. On helppo ajatella, että aloittaa uuden harrastuksen, mutta lopulta huomaa toteuttavansa samaa vanhaa totuttua arjen kaavaa. Niinpä jonkin ajan kuluttua mielessä on jälleen toive jonkin uuden aloittamisesta. Voimavarat uuden aloittamiseen syntyvät siitä, että arki ei kuluta kaikkia voimavaroja loppuun, vaan niitä jää myös johonkin toivottuun. Voimavaroja on mahdollista ladata erilaisin keinoin.

Lyhyitä elvyttäviä ja voimavaroja palauttavia hetkiä on hyvä sisällyttää jokaiseen päivään. Elvyttäviä hetkiä voivat esimerkiksi olla rauhallinen hetki hiljaisessa tilassa, lounas hyvässä seurassa, jonkin asian eteenpäin vienti tai loppuun saattaminen, ystävälliset sanat kohdatessa tai lyhyt fyysisen aktiivisuuden hetki työpäivän lomassa. Tärkeintä elpymisen hetkissä on se, että koet itsesi energisemmäksi jälkikäteen, ei niinkään se mitä teet.

Fyysinen aktiivisuus on kuin salainen ase nuukahtanutta oloa vastaa. Fyysinen aktiivisuus nostaa kehon vireystilaa (sympaattinen hermoston osa aktivoituu -> valpastumme) ja siksi päivän aikana olisikin hyvä pitää pieniä aktiivisia taukoja. Aktiivisista tauoista voisi hyvin ajatella, että ne ovat kuin kuppi kahvia – vireystila nousee, aivot virkistyvät ja jaksaminen paranee. Pieni aktiivinen tauko voi parhaimmillaan olla myös hyvä psyykkisen palautumisen hetki, eikä siihen  tarvitse käyttää edes kovin paljon aikaa.

Yhtä lailla kuin psyykkiset voimavarat myös fyysiset voimavarat ehtyvät päivän aikana. Fyysisiä voimavaroja palauttaa parhaiten uni, erilaiset rentoutumisen menetelmät, palauttavat ja elvyttävät liikuntalajit ja esimerkiksi hieronta. Hyvä ravitsemus on myös osa fyysistä palautumista. Keinot elpymiseen ja palautumiseen voivat olla moninaisia ja ovat yksilöllisiä.                                       

Taito voimavarojen palauttamiseksi ja kuormittavan tilan purkamiseksi paranee harjoittelun myötä. Espoon työväenopiston liikunta-aurinko sisältää lohkon palautuminen ja elpyminen ja siihen on sijoitettu laaja valikoima erilaisia kursseja, joissa voimavarojen elpyminen on erityisesti otettu huomioon. Lisäksi viikonloppuisin järjestetään palautumiseen ja elpymiseen suunnattuja kursseja. 

Tee itsellesi hyvä uudenvuoden lupaus! Anna aikaa palautumiselle ja elpymiselle!

 

Ps. tutustu kaikkiin Espoon työväenopiston alkaviin liikuntaryhmiin, joihin mahtuu vielä mukaan.

 

Teksti: Taina Avo, liikunnan suunnittelijaopettaja

Kuvat: Pixabay, Omnia

Apua digiaskeliin

Ipad ison säilytys- ja latauslaatikon päällä

 

Tietotekniikka ja digilaitteet ovat kehittyneet huimasti viimeisen vuosikymmenen aikana.
Palvelut siirtyvät digiloikan myötä enenevässä määrin nettiin. Monet ovat jo tottuneita laitteiden- ja ohjelmien käyttäjiä, mutta kehitysvauhti haastaa meitä kaikkia.

Kun meille tulee eteen ongelmia laitteiden kanssa, on yksi keino googlata asiaa ja löytää sitä kautta ratkaisuja. Toinen keino on tutustua rauhassa asetuksiin ja kokeilla.

Mutta usein voi olla vaikeaa edes tietää, mitä etsiä. On vaikea ymmärtää, mitä termit tarkoittavat tai miten digimaailma ylipäätään toimii. Apua löytyy eri muodoissa eri paikoista.

Kurssilla opit kokonaisuuksia

Työväenopiston kursseja on yhden kerran kursseista jopa lukukauden mittaisiin. Kurssien tarkoitus on ennen kaikkea antaa uutta tietoa, valmiuksia perusteisiin ja digilukutaitoon sekä jatkoharjoitteluun.

Kursseilla

Tietotekniikan kurssilaisia tietokoneluokassa

  • saat uutta, ajankohtaista tietoa
  • opit ohjatusti tekemään itse
  • kasvatat ymmärrystäsi aiheesta kokonaisuutena
  • tapaat vertaisia
  • huomaat, mikä asia vaatii vielä lisäharjoittelua.

Kurssin jälkeen on helpompi myös kysyä ja kertailla vaikkapa tietotuvissa tai henkilökohtaisissa opastuksissa.

Kurssitarjonnan löydät ja pääset ilmoittautumaan Ilmonetistä.

Tietotuvista vastauksia täsmäkysymyksiin

Tietotuvat ovat Espoon työväenopiston avoimia oppimisympäristöjä, joihin voit osallistua maksutta ja ilmoittautumatta.

Tietotupaan voit tulla

1) kysymään neuvoja ja vinkkejä oman laitteen (älypuhelin, tabletti, tietokone) käytössä

2) harjoittelemaan sähköistä asiointia (esim. Ilmonet, Moodle, sähköposti)

3) käyttämään opiston tietokoneita ja ohjelmia (esim. skannaus, kuvankäsittely) HUOM! Tämä mahdollisuus vain Omnian omissa tiloissa Tapiolassa ja Olarissa.

Paikalla on aina ohjaaja, jolta voit kysyä ja saada apua eteenpäin. Hän auttaa sinua digikäsitteiden ymmärtämisessä ja tukee itseopiskeluasi.

Tietotuvissa saat vastauksia omiin kysymyksiin, mutta kuulet myös toisten kysymyksiä ja opit sitä kautta enemmän kuin mitä tulit hakemaankaan.
Tietotupien aikataulut löytyvät täältä.

Henkilökohtaisista opastuksista rohkeutta eteenpäin

Eri yhteistyötahomme tarjoavat henkilökohtaista opastusta. Enter ry:n vapaaehtoiset vertaisopastajat toimivat kirjastoissa ja palvelukeskuksissa pääasiallisesti ajanvarausperiaatteella.

4H-yhdistyksen kautta on mahdollista saada apua kotiin. Koulutetut 4H-digihelpparit tulevat tilauksesta auttamaan esimerkiksi tulostimen asennuksessa.

Myös Espoon kaupungin kirjastoista ja asiointipisteistä on mahdollista saada tukea erityisesti sähköisen asioinnin kysymyksissä.

Sähköisen asioinnin ABC-hankkeessa järjestetään opastuksia liittyen digitaalisten palvelujen käyttöön. Asiantuntijoiden pitämien maksuttomien tietoiskujen jälkeen on mahdollista harjoitella palvelujen käyttöä opastetusti. Tulossa olevat digiopastukset löytyvät täältä.

Teksti: Satu Luhtanen, suunnittelijaopettaja
Kuvat: Satu Luhtanen ja Omnia