Helsingin kirjamessut 2019

Minä en pidä suurista yleisötapahtumista. En viihdy ruuhkassa enkä hälinässä ja inhoan jonottamista. Mutta jos on olemassa jokin syy, minkä takia olen valmis sietämään kaikkia edellä mainittuja asioita, niin se on kirjat. Ja juuri kirjojen, ja vain kirjojen, takia menen joka vuosi Kirjamessuille.

Hulinaa kirjakaupan osastolla (kuva Marko Leppinen)

Yleensä olen mennyt messuille kirjoja rakastavien ystävieni kanssa. Kuljemme joko yksin tai yhdessä, ja menemme Ruoka ja viini -messuille syömään pizzaa. Tänä vuonna menin kuitenkin Omnian kirjaston henkilökunnan kanssa, sillä olenhan kirjastoalan harjoittelija ja työharjoittelussa Omnian kirjastossa. Aamupäivän kuljimme katsomassa mitä kirjoja koulun kirjastoon voisi tilata. Iltapäivästä pääsin toteuttamaan tärkeintä kirjamessutehtävääni, eli etsimään täydennystä omaan kotikirjastooni. Tavoitteeni olisi saada seitsemänsataa nidettä tänä vuonna rikki, mutta kevään työttömyys ja syksyn opiskelut saattavat estää tämän tavoitteen toteutumisen.

Sofi Oksanen haastateltavana (kuva Marko Leppinen)

Kirjamessujen etu on siinä, että sinne on kerätty saman katon alle divarien lisäksi kaikkien kustantamojen ja kirjakauppojen kirjoja. Sieltä löytyy kaikille jotain; tietokirjoja, käännöskirjallisuutta ja kotimaista kaunoa. Niille, jotka eivät niin välitä kirjoista, löytyy jonkin verran pelejä ja elokuvia. Ohjelmistossa on paljon erilaisia haastatteluja, kuka mistäkin on kiinnostunut. Olen itse aina pitänyt erityisesti siitä, että nuoret haastattelevat nuortenkirjailijoita. Ehkä minäkin olen nuorille kirjoittavana joskus koululaisten haastateltavana.

Messujen antikvariaattiosasto on se, jonne minä aina eksyn tahallani muutamaksi tunniksi etsimään kirjoja, jotka puuttuvat kokoelmastani. Minulla on aina valmiiksi laadittu lista kirjoista, jotka haluaisin ostaa. Aikoinaan se oli hyvin yksityiskohtainen, mutta koska olen jo löytänyt kaikki Austenit ja Brontët, niin se on muuttunut suurpiirteisemmäksi. Nykyään siinä on enemmänkin sellaisia asioita kuin ’joku Montgomery jota minulla ei jo ole’ tai ’jos löytyy taas se paikka josta saa kymmenen pokkaria seitsemällä eurolla niin sinne!’ Tosin listaltani on jo pitkään löytynyt Ray Bradburyn Fahrenheit 451, joskin se jäi edelleen listalle. Sen sijaan löysin muutaman muun kirjan, joista kaikkia en etsinyt, ainakaan kovin tosissani.

Ensimmäinen löytäni oli Yann Martelin Totuus Helsingin Roccamatioista, jota en ollut edes laittanut listalleni, koska minulle ei tullut mieleenkään, että sitä olisi edes mahdollista löytää. Se ilahdutti minua suuresti, ja oli hyvä lähtölaukaus päivälle. Sen jälkeen alkoi olla jo aika suunnata lounaalle, hitaasti tosin, ja ehdin nähdä laatikossa lajitelman Mauri Kunnaksen kirjoja. Hui kauhistus! oli lapsuuden suosikkini, ja ostin sen siskonpojalleni, joka rakastaa kirjoja melkein yhtä paljon kuin autoja. Sanoisin, että hän on tullut tätiinsä, paitsi että minussa ei ole pisaraakaan autorakkautta.

Kävimme syömässä yhteisen brunssin, minkä jälkeen eksyin porukasta divariosastolle.

Olen huomannut, että jos haluaa ostaa käytettyjä kirjoja, niin ne kannattaa ostaa kirpputoreilta ja kierrätyskeskuksista, koska niissä ei tiedetä kaikkien kirjojen arvoja. Tässä päivänä eräänä löysin Fidasta Jukka Viikilän Akvarelleja Engelin kaupungista alle kolmella eurolla. Divarit sen sijaan tietävät, mitkä kirjat menevät, ja niiden hinta on sitten sen mukainen. Harvinaisemmat Tolkienit ovat kahdenkympin kieppeillä, ja Tove Janssonin kuvittama Hobitti löytyy lukollisesta lasivitriinistä. Muutenkin divarien hinnat ovat nousseet. Se on sääli, koska mielestäni divarit ovat olemassa siksi, että sieltä voisi ostaa käytettyjä kirjoja halvalla. Pahimmassa tapauksessa divarissa joutuu maksamaan enemmän kuin jos saman kirjan ostaa uutena verkosta. Yhdessä divarissa oli hakemani Emmi Itärannan Teemestarin kirja viidellätoista eurolla, jota en ostanut, koska minusta oli törkeää pyytää käytetystä kirjasta niin paljon, etenkin kun sitä edelleen löytyy kirjakaupoista. Ja onneksi en ostanut, koska löysin sen Teoksen kojulta kolmella eurolla. Sen sijaan löysin Laura Lindstedtin Oneironin divarista ihan kohtuulliseen hintaan. Olen miettinyt Oneironin ostamista jo jonkin aikaa, mutta en kovin tosissani. Enemmänkin sillä ajatuksella, että tämä olisi varmaan joskus kiva lukea. Mutta nyt kun se sattui osumaan silmään, niin ajattelin, että miksi ei.

Arvi Lind ja Juha Mieto (kuva Marko Leppinen)

Kun nyt kerran mainitsin Tove Janssonin, niin olen jo pitkään haaveillut Vaarallisesta matkasta, ja se löytyikin yhdestä divarista, mutta yli kahdellakympillä. En raatsinut maksaa siitä niin paljoa, ja suunnittelin jo pyytäväni kolmea ystävääni ostamaan sen minulle yhdessä valmistujaislahjaksi, mutta sitten löysin sen WSOY:ltä kympillä. Jälleen hyvä löytö. Lisäksi se täydentää suurien Muumi-kirjojen kokoelmaani, niin että nyt minulla on Vaarallisen matkan lisäksi myös Kuka lohduttaisi Nyytiä? Ja Kuinkas sitten kävikään?

Messujen paras löytö oli kyllä silti ehdottomasti Lauren Beukesin Zoo City, jota olen etsinyt keväästä saakka luettuani Beukesin toisen romaanin Säkenöivät tytöt, joka oli huikea. Zoo city pääsikin heti luettavaksi, ja vaikka olenkin vasta aloittanut, niin pidän siitä jo nyt.

Olen ehdottomasti enemmän kaunokirjallisuuden kuin minkään muun kirjallisuuden lajin ystävä, mutta Marjatta Levannon Leonardo oikealta vasemmalle oli sen verran vetävä, että sekin piti hankkia. Julia Vuoren upeasti kuvittama tietokirja Leonardo da Vincistä on yhtä aikaa taide- ja tietokirja, ja mikäs sen parempi yhdistelmä! En malta odottaa, että pääsen tutustumaan siihen ajan kanssa.

Kaiken kaikkiaan messut olivat sellaiset kuin yleensäkin. Ehkä vähän vähemmän ruuhkaiset, mutta olin paikalla arkena ja pääasiassa ennen työpäivän loppua, mikä saattoi vaikuttaa ihmismäärään. En ostanut yhtä paljon kirjoja kuin aiemmin, mutta toisaalta en löytänyt sitä paikkaa, josta sai kymmenen pokkaria seitsemällä eurolla. Silti, minulla on taas muutama kirja enemmän, ja tällä kertaa voin sanoa lähes varmasti, että tulen myös joskus lukemaan ne kaikki.

Artikkelin kirjoitti kirjaston harjoittelija Vilja Järvinen

Kirjaston lukubingo

Lukufiilis kateissa? Kaipaatko vinkkejä lukuharrastukseen? Osallistu kirjaston lukubingoon!

Valitse itsellesi sopiva bingo 3 eri vaihtoehdosta. Täytä bingolappua ohjeiden mukaan ja tuo täytetty lappu 24.5. mennessä kirjastoon. Silloin osallistut bingopalkintojen arvontaan.

EasyBingo – iisia luettavaa!
Esimerkiksi S2-opiskelijoille soveltuvassa EasyBingossa on helppoja tehtäviä, kuten ”lue bussissa/junassa” ja ”lue kaverin kanssa”. Kuka tahansa pystyy suorittamaan tehtävät, vaikka olisi uusi lukija. Koska tehtävät ovat helppoja, kaikki pitää suorittaa, jos haluaa osallistua arvontaan!

Lukumatkalle mukaan Eurooppa-bingo!
Lukuviikon Koko Eurooppa lukee!-teeman pohjalta tehty Eurooppa-Bingo sopii henkilöille, joilla on jonkin verran kokemusta lukemisesta. Eurooppa-bingossa valitaan vaaka-, pysty-, tai kulmasta kulmaan-rivi luettavaksi. Jokaisessa rivissä on neljä maata. Tarkoitus on lukea kirja, joka kertoo kyseisestä maasta, jonka tarina kertoo kyseisestä maasta tai jonka kirjailija on kotoisin kyseisestä maasta.

Hiki-Bingo hikipingoille! 🙂 

Edistyneille lukijoille on tehty hiki-bingo, jossa on haastavampia tehtäviä. Hiki-Bingossa luetaan mm. dekkari, e-kirja, harrastekirja ja klassikko. Kaikki tehtävät pitää suorittaa, mutta kaikki Hiki-Bingon suorittaneet palkitaan!

Tässä on muutamia suosituksia, jotka voi halutessaan lukea bingoja varten
Selkokirja: Tuija Hannula – Toppatakin alla on sydän: selkopakinoita. Kirjassa on lyhyitä tarinoita arjesta Suomessa ja maahanmuuttajien kokemuksista. Kirjan tarinat ovat hauskoja ja niistä voi oppia suomalaista tapakulttuuria.

Selkokirja: Jules Verne – Maailman ympäri 80 päivässä. Tarina on klassinen seikkailu, jossa lontoolainen herrasmies Fileas Fogg ja hänen ranskalainen palvelijansa Passepartout yrittävät matkustaa maailman ympäri 80 päivässä voittaakseen vedon. He joutuvat moniin jännittäviin seikkailuihin eri maissa.

Heikki Kännö – Sömnö. Tarina kertoo kirjailija Isak Severinin yrityksestä kirjoittaa kirja myyttisestä kuvataiteilijasta Werner H. Bergeristä, jonka taustojen selvittely johtaa mystiseen seikkailuun useissa maissa ja aihepiireissä. Kirjaa on kehuttu paljon mielikuvituksellisesta ja monitasoisesta kirjoituksesta.
Paula Hawkins – Nainen junassa. Kirja kertoo naisesta, joka katsoo joka päivä saman junan ikkunasta lähistöllä asuvaa pariskuntaa, kunnes näkee jotain odottamatonta. Kirjasta on tehty myös elokuva.
Aku Varamäki – Future Proof: Tulevaisuuden työkirja. Tämä tietokirja kertoo työn murroksesta ja uusista mahdollisuuksista, joita tulevaisuuden teknologia tuo työelämään. Ajankohtainen ja mielenkiintoinen! 
Fjodor Dostojevski – Rikos ja rangaistus. Maailmankirjallisuuden klassikko, jossa pohditaan elämän tarkoitusta rikoksen teon, sen ymmärtämisen ja siitä puhdistautumisen kautta. Teos on ollut suosittu jo sukupolvien ajan.

Ps. Hae lukubingolappusi kirjastosta tai tulosta se tapahtumasivulta.

Blogikirjoituksen laati Omnian opiskelija, joka suorittaa työssäoppimista Omnian kirjastossa.

Urheilijakirjat

Suomessa on viime vuosina ilmestynyt todella monta urheilijan elämästä kertovaa teosta. Tällä hetkellä ylivoimaisesti suosituin on Kari Hotakaisen kirjoittama Tuntematon Kimi Räikkönen-teos, mikä on kerännyt HelMet-kirjastoissa ennätysmäärän varauksia (kirjoitushetkellä suomenkielisessä painoksessa 3749 kpl). Muita viime aikojen suosittuja teoksia ovat olleet mm. entisten jääkiekkoilijoiden Jere Karalahden ja Marko Jantusen rajuista elämistä kertoneet teokset. Kiira Korven tuore elämänkerta on sekin kerännyt jo yli tuhat varausta HelMet-kirjastoissa. Myös monen kansainvälisen tähden elämä on koostettu kirjan kansien väliin lähivuosien aikana. Nimet kuten Zlatan, Cristiano Ronaldo, Usain Bolt ja Lionel Messi ovat varmasti jokaiselle urheilua vähänkin seuraavalle tuttuja.

Omniassa opiskelee monta urheilijapolkua suorittavaa opiskelijaa. Omnian kirjasto tarjoaa heille ja toki myös kaikille muille omnialaisille mahdollisuuden tutustua muun muassa näiden edellä mainittujen huippu-urheilijoiden elämään kirjojen välityksellä. Varausjonot ovat meillä huomattavasti lyhyemmät eli lukemaan pääsee nopeammin 🙂

(HUOM! Kiira Korven kirja on hankittu Omnian kirjastoon. Odotamme sitä saapuvaksi pian.)

Katso lisää urhelijoista kertovia teoksia Omnian kirjaston aineistohausta.

Lukuviikko 2018 Päivä 6 – Kino Omnia tarjoaa!

Varsinainen lukuviikko päättyi jo viime viikolla, mutta Omniassa juhlitaan vielä tänään kirjan ja ruusun päivänäkin! Saamme lukuviikon päättäjäisvieraaksi kirjailija/bloggari Koko Hubaran. Hänen esityksensä alkaa klo 10 Lehtimäentien auditoriossa, mutta sitä voi seurata myös verkon kautta. Lisäksi tapahtumassa esiintyy vuoden 2017 pakolaisnainen Bahar Mozaffari.

Kino Omnian viimeisenä aiheena on päivän teemaan sopivasti vahvat naishahmot. Stieg Larssonin kirjoittamassa Millennium-trilogiassa toisena päähenkilönä esiintyy omapäinen hakkeri Lisbeth Salander. Suzanne Collinsin Nälkäpeli-trilogiassa pääosassa on nuori Katniss Everdeen. Muutoin kirjasarjat ovat hyvin erilaiset. Millennium sijoittuu ruotsalaisten lehtitoimittajien maailmaan ja kirjallisuuskategoriana on rikoskirjallisuus. Millenniumista piti alunperin tulla kymmenosainen sarja, mutta Larsson kuoli yllättäen vuonna 2004 ja ehti kirjoittaa vain kolme osaa. Nälkäpeli sijoittuu luonnonkatastrofien myllertämään Pohjois-Amerikkaan, joka on jaettu kolmeentoista vyöhykkeeseen. Collinsin kirjat ovat nuorille lukijoille suunnattuja, mutta teema on lähtökohtaisesti kovin synkkä: vyöhykkeistä valitaan 24 osallistujaa Nälkäpeliin, missä tarkoituksena on tappaa muut osallistujat, kunnes vain yksi on jäljellä ja hänet julistetaan voittajaksi.

MONIOSAISET – kirjasarjat ja niiden perusteella luodut TV-sarjat & elokuvasarjat

Varaa yksi näistä tai kenties joku muu elokuviin liittyvä teos kirjaston aineistohausta

Stieg Larsson – Millennium

Miehet jotka vihaavat naisia

Tyttö joka leikki tulella

Pilvilinna joka romahti

(kirjailija David Lagercrantz on jatkanut sarjaa kahdella osalla, Se mikä ei tapa ja Tyttö joka etsi varjoaan)

 

Suzanne Collins – Nälkäpeli

Nälkäpeli

Nälkäpeli: Vihan liekit

Nälkäpeli: Matkijanärhi

Lukuviikko 2018 Päivä 5 – Kino Omnia tarjoaa!

Varsinainen lukuviikko päättyy tänään, mutta meillä on vielä huipennus edessä maanantaina, kun saamme Koko Hubaran vierailemaan Omniaan. Hän esiintyy Lehtimäentien auditoriossa 23.4. klo 10-12. Sitä odotellessa voimme tutustua vielä muutamaan kirjasarjaan, mistä on tehty myös elokuvia. Stephenie Meyerin Houkutus-kirjasarja on sekoitus romantiikkaa ja fantasiaa. Siinä seikkaillaan vampyyrien maailmassa vaikkakin sarjan toinen päähenkilöistä, Bella Swan, on ihan tavallinen teini-ikäinen tyttö.

Veronica Rothin Outolintu-sarja sijoittuu tulevaisuuteen, missä ihmiset on jaettu viiteen eri ryhmään erilaisten ominaisuuksiensa mukaan. Sarjan päähenkilö on 16-vuotias Beatrice, jonka luokittelutulos on epäselvä ja tämän myötä hän ei sijoitu mihinkään varsinaisista luokitteluryhmistä, vaan hänestä tulee Outolintu.

MONIOSAISET – kirjasarjat ja niiden perusteella luodut TV-sarjat & elokuvasarjat

Varaa yksi näistä tai kenties joku muu elokuviin liittyvä teos kirjaston aineistohausta

Stephenie Meyer – Houkutus

Houkutus

Uusikuu

Epäilys

Aamunkoi

 

Veronica Roth – Outolintu

Outolintu

Kapinallinen

Uskollinen

(Roth on kirjoittanut sarjaan vielä viisi lyhyttarinaa sisältävän lisäosan, jonka nimi on Neljä. Nämä tarinat on kirjoitettu eri päähenkilön näkökulmasta)

Lukuviikko 2018 Päivä 4 – Kino Omnia tarjoaa!

Miltä sinusta olisi tuntunut, jos olisit 11-vuotiaana saanut tietää olevasi velho (tai noita) ja saisit kirjeen kotiisi, missä kerrottaisiin että sinut on hyväksytty noitien ja velhojen kouluun?  Tai jos saisit 12-vuotiaana kuulla, että isäsi on merenjumala Poseidon ja sinut on mainittu 70 vuotta sitten tehdyssä suuressa ennustuksessa? Harry Potter ja Percy Jackson-nimiset hahmot saivat kokea tällaiset koko heidän elämänsä mullistavat hetket omien kirjasarjojensa alussa. Kirjailijat J. K. Rowling ja Rick Riordan ovat luoneet kirjasarjoissaan nuoret päähahmot, jotka joutuvat yllättäen taistelemaan ihan uudenlaisia haasteita vastaan. Näistä alkuasetelmista käynnistyivät huikeat kasvutarinat, joita seuraa suurella mielenkiinnolla vaikka olisi itse jo vähän varttuneempi.

MONIOSAISET – kirjasarjat ja niiden perusteella luodut TV-sarjat & elokuvasarjat

Varaa yksi näistä tai kenties joku muu elokuviin liittyvä teos kirjaston aineistohausta

J. K. Rowling – Harry Potter

Harry Potter ja viisasten kivi

Harry Potter ja salaisuuksien kammio

Harry Potter ja Azkabanin vanki

Harry Potter ja liekehtivä pikari

Harry Potter ja Feeniksin kilta

Harry Potter ja puoliverinen prinssi

Harry Potter ja kuoleman varjelukset

 

Rick Riordan – Percy Jackson & The Olympians

Salamavaras

Hirviöidenmeri

Titaanien kirous

Labyrinttitaistelu

Jumalten sota

(Percy Jackson-hahmo esiintyy myös Riordanin toisessa kirjasarjassa Olympoksen sankarit, mutta näitä ei ole kirjoitettu hänen näkökulmastaan)

Lukuviikko 2018 Päivä 3 – Kino Omnia tarjoaa!

Yksittäisten elokuvien lisäksi kirjat ovat olleet pohjana kokonaisille TV-sarjoille ja usean elokuvan kattaville elokuvasarjoille. Yksi tämän hetken kuuluisimmista TV-sarjoista on Game of Thrones. Nimi suomentuu Valtaistuinpeliksi, mikä ei ole kuitenkaan koko kirjasarjan vaan sen ensimmäisten osan nimi. Kirjasarja on nimeltään Tulen ja jään laulu (A Song of Ice and Fire).

Kirjailija George R. R. Martin on luonut kirjasarjassaan valtavan upean maailman, jonka historia ulottuu paljon pidemmälle kuin vain kirjojen päätapahtumiin. J. R. R. Tolkien teki samanlaisen urakan luodessaan oman maailmansa Hobitti ja Taru sormusten herrasta-kirjojen pohjalle. Vaikka molemmat kirjailijat täyttivät teoksensa fantasiamaailmojen hahmoilla, lohikäärmeillä ja taikuudella, he tekivät työnsä niin taitavasti ja kattavasti, että lukija voi välillä uskoa selailevansa ihan oikeaa historiaa sisältävää teosta.

Kirjojen pohjalta tehdyt elokuvat ja TV-sarja ovat myös erittäin onnistuneet, vaikka molemmissa tarina on poikennut kirjoista enemmän tai vähemmän. Game of Thronesin kohdalla tämä on hyvin ymmärrettävää, sillä kirjasarja ei ole vielä valmis ja TV-sarja on jo ohittanut julkaistut teokset.

MONIOSAISET – kirjasarjat ja niiden perusteella luodut TV-sarjat & elokuvasarjat

Varaa yksi näistä tai kenties joku muu elokuviin liittyvä teos kirjaston aineistohausta

George R. R. Martin – Tulen ja jään laulu

Valtaistuinpeli

Kuninkaiden koitos

Miekkamyrsky 1 & 2 (kaksi erillistä kirjaa)

Korppien kestit

Lohikäärmetanssi 1 & 2 (kaksi erillistä kirjaa)

 

J. R. R. Tolkien

Hobitti

Taru sormusten herrasta (saatavilla yhtenä kirjana tai kolmeen osaan jaettuna)

Lukuviikko 2018 Päivä 2 – Kino Omnia tarjoaa!

Lukuviikon ensimmäisenä päivänä esittelimme kotimaisia kirjoja ja niihin perustuvia elokuvia. Nyt on vuorossa kansainvälisiä teoksia ja ison budjetin Hollywood-elokuvia. Mukana on kuitenkin myös suomalaisväriä, sillä The Guardian Angel-elokuvan ohjaaja on suomalainen Arto Halonen ja myös näyttelijäkaartissa nähdään kotimaisia nimiä. Halonen on myös tositapahtumiin perustuvan kirjan toinen kirjoittaja. The Guardian Angel on ihan tuore elokuva, sillä se pyörii elokuvateattereissa juuri tällä hetkellä, samoin kuin Ernest Clinen romaaniin perustuva seikkailuelokuva Ready Player One.

HOLLYWOOD – kansainvälisiä tarinoita & huippuelokuvia

Varaa yksi näistä tai kenties joku muu elokuviin liittyvä teos kirjaston aineistohausta

Ernest Cline – Ready Player One

Paula Hawkins – Nainen junassa

Kathryn Stockett – Piiat

Kevin Frazier – The Guardian Angel

Michael Punke – The Revenant

Michael Zadoorian – Viimeinen loma

Gillian Flynn – Kiltti tyttö

John Boyne – Poika raidallisessa pyjamassa

Stephen King – Carrie

Muriel Barbery – Siilin eleganssi

Agatha Christie – Idän pikajunan arvoitus

Jojo Moyes – Kerro minulle jotain hyvää

John Green – Arvoitus nimeltä Margo

Neil Gaiman – Tähtisumua

John Grisham – Valamiehet

James Ellroy – L.A. langennut kaupunki

Lukuviikko 2018 – Kino Omnia tarjoaa!

Kumpi oli ensin, kirja vai leffa? Pilaako kirjan kerronnasta poikkeava elokuva koko tarinan vai antaako se uuden, mielenkiintoinen näkökulman jo tuttuun juoneen? Omnian kirjasto on poiminut kirjahyllyistä esiin tarinat, joista on tehty myös elokuva tai tv-sarja. Julkaisemme yhden teemalistan joka päivä lukuviikon ajan, mutta kaikki listat ja kirjat ovat saatavilla kirjastoista heti (Huom! Valikoima on erilainen Espoon keskuksessa ja Leppävaarassa).

 

KINO TAPIOLA – suomalaisia kertomuksia & elokuvia

Varaa yksi näistä tai kenties joku muu elokuviin liittyvä teos kirjaston aineistohausta

Anna-Leena Härkönen – Kaikki oikein

Väinö Linna – Tuntematon sotilas

Sofi Oksanen – Puhdistus

Tuomas Kyrö – Mielensäpahoittaja

Mikko Rimpinen – Pussikaljaromaani

Kauko Röyhkä – Miss Farkku-Suomi

Ilkka Raitasuo – Kellokosken prinsessa

Miika Nousiainen – Vadelmavenepakolainen

Arto Paasilinna – Jäniksen vuosi

Eve Hietamies – Yösyöttö

Leena Lander – Käsky

Sisko Istanmäki – Liian paksu perhoseksi

Katja Kettu – Kätilö