Tartu kirjaan: kirjavinkkejä tietokirjahyllystä

Tekeekö mielesi oppia jotain uutta? Haluatko sukeltaa uusiin maisemiin tai tunnelmiin. Nyt kannattaa tarttua juuri siihen aiheeseen, joka aina on jäänyt vaivaamaan mieltä tai antaa kirjasuosituksen johdatella uusille tiedon lähteille.

  • Stephen Hawking, Lyhyet vastaukset suuriin kysymyksiin, 2019

Arki on muuttunut, suunnitelmat menneet uusiksi ja rajoitukset muokkaavat jokapäiväistä eloa ja olemista. Epävarmuus tulevasta ahdistaa. Stephen Hawking oli aikamme tunnetuin tiedemies, jonka teoriat ajan ja aineen perimmäisestä luonteesta ovat mullistaneet käsitystämme maailmankaikkeudesta. Häneltä kysyttiin usein suuria kysymyksiä tieteestä ja ihmiskunnan kohtalosta. Hän kirjoitti kysymykset muistiin, samoin vastauksensa. Kuinka kaikki alkoi? Selviydymmekö hengissä maapallolla? Onko aikamatkustus mahdollista? Päihittääkö tekoäly meidät? ”Me olemme kaikki aikamatkaajia, sillä kuljemme yhdessä kohti tulevaisuutta. Mutta meidän täytyy työskennellä yhdessä tehdäksemme tulevaisuudesta paikan, johon haluamme mennä.”

Lisävinkki: Maailmankaikkeus pähkinänkuoressa

  • Timo Kalevi Forss, Unohtumattomia kirjeitä Suomesta, 2020     

Aikana ennen pikaviestimiä, tekstiviestejä tai edes internettiä ihmiset pitivät yhteyttä toisiinsa kirjoittamalla kirjeitä. Niillä viestittiin tunteista ja tapahtumista, solmittiin sopimuksia ja rikottiin toisia. Kirjeet ovat usein henkilökohtaisia ja niillä on vastaanottajansa. Timo Kalevi Forss on koonnut sata merkittävää, hauskaa tai traagista kirjettä, jotka kertovat elämästä maassamme. Miten kirjoitti Elias Lönnrot Kalevalasta vuonna 1835 tai Aleksis Kivi isälleen? Taiteilijoiden, kuten Albert Edelfeltin ja Tove Janssonin, kirjeet ovat kuvitettuja. Risto Rytin kirje Hitlerille 1944 päätti Saksan ja Suomen aseveljeyden, mutta mitä asiaa Churchillillä oli Mannerheimille vuonna 1941?

Lisävinkki: Kirjeitä tuntemattomalle nuorelle

  • Metsä meidän jälkeemme, 2019               

Metsän merkitys suomalaisille on mittaamaton ja moninainen. Elinkeinon ja ravinnon antaja, suoja ja suojelija, vaarallinen ja saavuttamaton.  Metsäkirja uudelle sukupolvelle. Suomalainen metsä elää kohtalonhetkiään. Metsistämme valtaosa on talousmetsää, ja hakkuut ovat ennätysmäisen suuret. Miten tähän on tultu? Teos ehdottaa vaihtoehtoja puupelloille ja pohtii yhdessä metsänkäyttäjien ja tutkijoiden kanssa, millaista suomalainen metsä voisi olla tulevaisuudessa – sellainen metsä, josta hyötyvät niin kansantalous kuin helmipöllökin. Metsä meidän jälkeemme -kirjan neljä kirjoittajaa ovat pohjoissuomalaisia journalisteja. Kirja voitti 2019 tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon.

Lisävinkki: Terveysmetsä: tunnista ja koe elvyttävä luonto

  • Kimmo Aho et al., Minä menen Kämppiin takaisin – Cocktaileja ja tarinoita Kämpin baarista, 2019

Helsingin kuuluisin ravintola ja hotelli. Kaikki ovat kulkeneet sen ohi, mutta harvempi on käynyt sisällä. Tarinat Sibeliuksesta, joka rallatteli ”Minä menen Kämpiin takaisin”, pitkän ja kostean illanvieton jälkeen  ja tunnetusta taiteilijapiiri Symposiumista, joka tapasi kokoontua hotellin anniskelutiloissa, ovat osa Suomen kulttuurihistoriaa. Taiteilijat jakoivat keskenään viisauksia  sekä nauttivat drinkkejä ja pitivät hauskaa. Niin kuin baarissa kuuluukin, tänäkin päivänä. Vuodet vierivät, vieraat vaihtuvat. Drinkit muuttuvat, mutta eivät kaikki. Yli 130-vuotiaan ikonisen hotellin baari pysyy. Tarkemmin ottaen sekin palasi takaisin, kuten Sibelius aikanaan.

Kirjassa kerrotaan historiallisen baaritoiminnan syntyhetkistä, kieltolain ja sotavuosien kautta aina sen kuolemaan. Ja paluuseen huipulle 1999 ”uuden Kämpin” avatessa suurella kohinalla ovensa Helsingin ytimeen. Mukana ovat tietysti drinkit vuosien varrelta.

Lisävinkki: Bottan henki: Oy Botta Ab:n ravintolatoimintaa Bottalla, Manalassa ja St. Urho’s Pubissa 1970-2020

  • Aki Virtanen, Oi Suomi on! Huuhkajien tie jalkapallon EM-kilpailuihin, 2020 

Saamme odottaa vielä vuoden Huuhkajien esiintymistä jalkapallon EM-kisoissa, sillä ensi kesän kisat on siirretty vuodella eteenpäin. Näillä näkymin Teemu Pukki ja kumppanit astuvat EM-areenalle 11.6. – 11.7.2021, jolloin lopputurnaus pelataan. Pelien puutteessa voi tutustua paremmin Huuhkajiin ja heidän 2015 alkaneeseen matkaan kohti lopputurnauspaikkaa.

Helsingin Sanomien urheilutoimittaja Ari Virtanen on seurannut Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen EM karsinnat alusta loppuun. Hän on ollut paikalla jokaisessa ottelussa ja sen lisäksi kymmenissä harjoituksissa ja oheistilaisuuksissa. Hän on myös haastatellut joukkueen pelaajia, valmentajia, huoltoryhmän jäseniä ja muita taustahenkilöitä.
Virtanen kertoo, kuinka mahdottomasta tuli mahdollista ja kuinka juuri se joukkue, jonka uskottavuus horjui vielä muutama vuosi sitten, onnistui toteuttamaan suuren unelman. Kahdeksankymmenen vuoden epäonnistumisten jälkeen Suomi pelaa ensimmäistä kertaa miesten jalkapallon arvoturnauksessa.

Lisävinkki: Teemu Pukki: koko tarina

  • Atte & Karoliina Mellanen, Hyvät, pahat ja millenniaalit. Miten meitä tulisi johtaa, 2020 

Millaisia ovat vuosina 1980-2000 syntyneet millenniaalit? Laiskoja, itsekeskeisiä ja vaikeasti johdettaviako? Vai itseensä uskovia, tavoitekeskeisiä ja koulutettuja. Miten he muuttavat työelämää ja miten heitä tulisi johtaa? Ajankohtaisessa ja käytännönläheisessä teoksessa johtamiseen liitettyjä toiveita ja tarpeita kuvataan millenniaalien näkökulmasta. Tämä teknologian vallankumoukseen, globalisaatioon ja kiihtyvään maailmaan kasvanut sukupolvi näyttää suunnan kohti tulevaisuuden työelämää.

Lisävinkki: Pelko pois: kohti rohkeaa johtamista

Tietokirjat löytyvät Omnian kirjaston kokoelmista. Aineistohaku ja ohjeet opiskelijoille ja henkilökunnalle lainaukseen kirjaston verkkosivulta.

 

Kirjaston lukubingo

Lukufiilis kateissa? Kaipaatko vinkkejä lukuharrastukseen? Osallistu kirjaston lukubingoon!

Valitse itsellesi sopiva bingo 3 eri vaihtoehdosta. Täytä bingolappua ohjeiden mukaan ja tuo täytetty lappu 24.5. mennessä kirjastoon. Silloin osallistut bingopalkintojen arvontaan.

EasyBingo – iisia luettavaa!
Esimerkiksi S2-opiskelijoille soveltuvassa EasyBingossa on helppoja tehtäviä, kuten ”lue bussissa/junassa” ja ”lue kaverin kanssa”. Kuka tahansa pystyy suorittamaan tehtävät, vaikka olisi uusi lukija. Koska tehtävät ovat helppoja, kaikki pitää suorittaa, jos haluaa osallistua arvontaan!

Lukumatkalle mukaan Eurooppa-bingo!
Lukuviikon Koko Eurooppa lukee!-teeman pohjalta tehty Eurooppa-Bingo sopii henkilöille, joilla on jonkin verran kokemusta lukemisesta. Eurooppa-bingossa valitaan vaaka-, pysty-, tai kulmasta kulmaan-rivi luettavaksi. Jokaisessa rivissä on neljä maata. Tarkoitus on lukea kirja, joka kertoo kyseisestä maasta, jonka tarina kertoo kyseisestä maasta tai jonka kirjailija on kotoisin kyseisestä maasta.

Hiki-Bingo hikipingoille! 🙂 

Edistyneille lukijoille on tehty hiki-bingo, jossa on haastavampia tehtäviä. Hiki-Bingossa luetaan mm. dekkari, e-kirja, harrastekirja ja klassikko. Kaikki tehtävät pitää suorittaa, mutta kaikki Hiki-Bingon suorittaneet palkitaan!

Tässä on muutamia suosituksia, jotka voi halutessaan lukea bingoja varten
Selkokirja: Tuija Hannula – Toppatakin alla on sydän: selkopakinoita. Kirjassa on lyhyitä tarinoita arjesta Suomessa ja maahanmuuttajien kokemuksista. Kirjan tarinat ovat hauskoja ja niistä voi oppia suomalaista tapakulttuuria.

Selkokirja: Jules Verne – Maailman ympäri 80 päivässä. Tarina on klassinen seikkailu, jossa lontoolainen herrasmies Fileas Fogg ja hänen ranskalainen palvelijansa Passepartout yrittävät matkustaa maailman ympäri 80 päivässä voittaakseen vedon. He joutuvat moniin jännittäviin seikkailuihin eri maissa.

Heikki Kännö – Sömnö. Tarina kertoo kirjailija Isak Severinin yrityksestä kirjoittaa kirja myyttisestä kuvataiteilijasta Werner H. Bergeristä, jonka taustojen selvittely johtaa mystiseen seikkailuun useissa maissa ja aihepiireissä. Kirjaa on kehuttu paljon mielikuvituksellisesta ja monitasoisesta kirjoituksesta.
Paula Hawkins – Nainen junassa. Kirja kertoo naisesta, joka katsoo joka päivä saman junan ikkunasta lähistöllä asuvaa pariskuntaa, kunnes näkee jotain odottamatonta. Kirjasta on tehty myös elokuva.
Aku Varamäki – Future Proof: Tulevaisuuden työkirja. Tämä tietokirja kertoo työn murroksesta ja uusista mahdollisuuksista, joita tulevaisuuden teknologia tuo työelämään. Ajankohtainen ja mielenkiintoinen! 
Fjodor Dostojevski – Rikos ja rangaistus. Maailmankirjallisuuden klassikko, jossa pohditaan elämän tarkoitusta rikoksen teon, sen ymmärtämisen ja siitä puhdistautumisen kautta. Teos on ollut suosittu jo sukupolvien ajan.

Ps. Hae lukubingolappusi kirjastosta tai tulosta se tapahtumasivulta.

Blogikirjoituksen laati Omnian opiskelija, joka suorittaa työssäoppimista Omnian kirjastossa.

Lukuviikko 2018 Päivä 6 – Kino Omnia tarjoaa!

Varsinainen lukuviikko päättyi jo viime viikolla, mutta Omniassa juhlitaan vielä tänään kirjan ja ruusun päivänäkin! Saamme lukuviikon päättäjäisvieraaksi kirjailija/bloggari Koko Hubaran. Hänen esityksensä alkaa klo 10 Lehtimäentien auditoriossa, mutta sitä voi seurata myös verkon kautta. Lisäksi tapahtumassa esiintyy vuoden 2017 pakolaisnainen Bahar Mozaffari.

Kino Omnian viimeisenä aiheena on päivän teemaan sopivasti vahvat naishahmot. Stieg Larssonin kirjoittamassa Millennium-trilogiassa toisena päähenkilönä esiintyy omapäinen hakkeri Lisbeth Salander. Suzanne Collinsin Nälkäpeli-trilogiassa pääosassa on nuori Katniss Everdeen. Muutoin kirjasarjat ovat hyvin erilaiset. Millennium sijoittuu ruotsalaisten lehtitoimittajien maailmaan ja kirjallisuuskategoriana on rikoskirjallisuus. Millenniumista piti alunperin tulla kymmenosainen sarja, mutta Larsson kuoli yllättäen vuonna 2004 ja ehti kirjoittaa vain kolme osaa. Nälkäpeli sijoittuu luonnonkatastrofien myllertämään Pohjois-Amerikkaan, joka on jaettu kolmeentoista vyöhykkeeseen. Collinsin kirjat ovat nuorille lukijoille suunnattuja, mutta teema on lähtökohtaisesti kovin synkkä: vyöhykkeistä valitaan 24 osallistujaa Nälkäpeliin, missä tarkoituksena on tappaa muut osallistujat, kunnes vain yksi on jäljellä ja hänet julistetaan voittajaksi.

MONIOSAISET – kirjasarjat ja niiden perusteella luodut TV-sarjat & elokuvasarjat

Varaa yksi näistä tai kenties joku muu elokuviin liittyvä teos kirjaston aineistohausta

Stieg Larsson – Millennium

Miehet jotka vihaavat naisia

Tyttö joka leikki tulella

Pilvilinna joka romahti

(kirjailija David Lagercrantz on jatkanut sarjaa kahdella osalla, Se mikä ei tapa ja Tyttö joka etsi varjoaan)

 

Suzanne Collins – Nälkäpeli

Nälkäpeli

Nälkäpeli: Vihan liekit

Nälkäpeli: Matkijanärhi

Lukuviikko 2018 Päivä 5 – Kino Omnia tarjoaa!

Varsinainen lukuviikko päättyy tänään, mutta meillä on vielä huipennus edessä maanantaina, kun saamme Koko Hubaran vierailemaan Omniaan. Hän esiintyy Lehtimäentien auditoriossa 23.4. klo 10-12. Sitä odotellessa voimme tutustua vielä muutamaan kirjasarjaan, mistä on tehty myös elokuvia. Stephenie Meyerin Houkutus-kirjasarja on sekoitus romantiikkaa ja fantasiaa. Siinä seikkaillaan vampyyrien maailmassa vaikkakin sarjan toinen päähenkilöistä, Bella Swan, on ihan tavallinen teini-ikäinen tyttö.

Veronica Rothin Outolintu-sarja sijoittuu tulevaisuuteen, missä ihmiset on jaettu viiteen eri ryhmään erilaisten ominaisuuksiensa mukaan. Sarjan päähenkilö on 16-vuotias Beatrice, jonka luokittelutulos on epäselvä ja tämän myötä hän ei sijoitu mihinkään varsinaisista luokitteluryhmistä, vaan hänestä tulee Outolintu.

MONIOSAISET – kirjasarjat ja niiden perusteella luodut TV-sarjat & elokuvasarjat

Varaa yksi näistä tai kenties joku muu elokuviin liittyvä teos kirjaston aineistohausta

Stephenie Meyer – Houkutus

Houkutus

Uusikuu

Epäilys

Aamunkoi

 

Veronica Roth – Outolintu

Outolintu

Kapinallinen

Uskollinen

(Roth on kirjoittanut sarjaan vielä viisi lyhyttarinaa sisältävän lisäosan, jonka nimi on Neljä. Nämä tarinat on kirjoitettu eri päähenkilön näkökulmasta)

Lukuviikko 2018 Päivä 4 – Kino Omnia tarjoaa!

Miltä sinusta olisi tuntunut, jos olisit 11-vuotiaana saanut tietää olevasi velho (tai noita) ja saisit kirjeen kotiisi, missä kerrottaisiin että sinut on hyväksytty noitien ja velhojen kouluun?  Tai jos saisit 12-vuotiaana kuulla, että isäsi on merenjumala Poseidon ja sinut on mainittu 70 vuotta sitten tehdyssä suuressa ennustuksessa? Harry Potter ja Percy Jackson-nimiset hahmot saivat kokea tällaiset koko heidän elämänsä mullistavat hetket omien kirjasarjojensa alussa. Kirjailijat J. K. Rowling ja Rick Riordan ovat luoneet kirjasarjoissaan nuoret päähahmot, jotka joutuvat yllättäen taistelemaan ihan uudenlaisia haasteita vastaan. Näistä alkuasetelmista käynnistyivät huikeat kasvutarinat, joita seuraa suurella mielenkiinnolla vaikka olisi itse jo vähän varttuneempi.

MONIOSAISET – kirjasarjat ja niiden perusteella luodut TV-sarjat & elokuvasarjat

Varaa yksi näistä tai kenties joku muu elokuviin liittyvä teos kirjaston aineistohausta

J. K. Rowling – Harry Potter

Harry Potter ja viisasten kivi

Harry Potter ja salaisuuksien kammio

Harry Potter ja Azkabanin vanki

Harry Potter ja liekehtivä pikari

Harry Potter ja Feeniksin kilta

Harry Potter ja puoliverinen prinssi

Harry Potter ja kuoleman varjelukset

 

Rick Riordan – Percy Jackson & The Olympians

Salamavaras

Hirviöidenmeri

Titaanien kirous

Labyrinttitaistelu

Jumalten sota

(Percy Jackson-hahmo esiintyy myös Riordanin toisessa kirjasarjassa Olympoksen sankarit, mutta näitä ei ole kirjoitettu hänen näkökulmastaan)

Lukuviikko 2018 Päivä 3 – Kino Omnia tarjoaa!

Yksittäisten elokuvien lisäksi kirjat ovat olleet pohjana kokonaisille TV-sarjoille ja usean elokuvan kattaville elokuvasarjoille. Yksi tämän hetken kuuluisimmista TV-sarjoista on Game of Thrones. Nimi suomentuu Valtaistuinpeliksi, mikä ei ole kuitenkaan koko kirjasarjan vaan sen ensimmäisten osan nimi. Kirjasarja on nimeltään Tulen ja jään laulu (A Song of Ice and Fire).

Kirjailija George R. R. Martin on luonut kirjasarjassaan valtavan upean maailman, jonka historia ulottuu paljon pidemmälle kuin vain kirjojen päätapahtumiin. J. R. R. Tolkien teki samanlaisen urakan luodessaan oman maailmansa Hobitti ja Taru sormusten herrasta-kirjojen pohjalle. Vaikka molemmat kirjailijat täyttivät teoksensa fantasiamaailmojen hahmoilla, lohikäärmeillä ja taikuudella, he tekivät työnsä niin taitavasti ja kattavasti, että lukija voi välillä uskoa selailevansa ihan oikeaa historiaa sisältävää teosta.

Kirjojen pohjalta tehdyt elokuvat ja TV-sarja ovat myös erittäin onnistuneet, vaikka molemmissa tarina on poikennut kirjoista enemmän tai vähemmän. Game of Thronesin kohdalla tämä on hyvin ymmärrettävää, sillä kirjasarja ei ole vielä valmis ja TV-sarja on jo ohittanut julkaistut teokset.

MONIOSAISET – kirjasarjat ja niiden perusteella luodut TV-sarjat & elokuvasarjat

Varaa yksi näistä tai kenties joku muu elokuviin liittyvä teos kirjaston aineistohausta

George R. R. Martin – Tulen ja jään laulu

Valtaistuinpeli

Kuninkaiden koitos

Miekkamyrsky 1 & 2 (kaksi erillistä kirjaa)

Korppien kestit

Lohikäärmetanssi 1 & 2 (kaksi erillistä kirjaa)

 

J. R. R. Tolkien

Hobitti

Taru sormusten herrasta (saatavilla yhtenä kirjana tai kolmeen osaan jaettuna)

Lukuviikko 2018 Päivä 2 – Kino Omnia tarjoaa!

Lukuviikon ensimmäisenä päivänä esittelimme kotimaisia kirjoja ja niihin perustuvia elokuvia. Nyt on vuorossa kansainvälisiä teoksia ja ison budjetin Hollywood-elokuvia. Mukana on kuitenkin myös suomalaisväriä, sillä The Guardian Angel-elokuvan ohjaaja on suomalainen Arto Halonen ja myös näyttelijäkaartissa nähdään kotimaisia nimiä. Halonen on myös tositapahtumiin perustuvan kirjan toinen kirjoittaja. The Guardian Angel on ihan tuore elokuva, sillä se pyörii elokuvateattereissa juuri tällä hetkellä, samoin kuin Ernest Clinen romaaniin perustuva seikkailuelokuva Ready Player One.

HOLLYWOOD – kansainvälisiä tarinoita & huippuelokuvia

Varaa yksi näistä tai kenties joku muu elokuviin liittyvä teos kirjaston aineistohausta

Ernest Cline – Ready Player One

Paula Hawkins – Nainen junassa

Kathryn Stockett – Piiat

Kevin Frazier – The Guardian Angel

Michael Punke – The Revenant

Michael Zadoorian – Viimeinen loma

Gillian Flynn – Kiltti tyttö

John Boyne – Poika raidallisessa pyjamassa

Stephen King – Carrie

Muriel Barbery – Siilin eleganssi

Agatha Christie – Idän pikajunan arvoitus

Jojo Moyes – Kerro minulle jotain hyvää

John Green – Arvoitus nimeltä Margo

Neil Gaiman – Tähtisumua

John Grisham – Valamiehet

James Ellroy – L.A. langennut kaupunki

Lukuviikko 2018 – Kino Omnia tarjoaa!

Kumpi oli ensin, kirja vai leffa? Pilaako kirjan kerronnasta poikkeava elokuva koko tarinan vai antaako se uuden, mielenkiintoinen näkökulman jo tuttuun juoneen? Omnian kirjasto on poiminut kirjahyllyistä esiin tarinat, joista on tehty myös elokuva tai tv-sarja. Julkaisemme yhden teemalistan joka päivä lukuviikon ajan, mutta kaikki listat ja kirjat ovat saatavilla kirjastoista heti (Huom! Valikoima on erilainen Espoon keskuksessa ja Leppävaarassa).

 

KINO TAPIOLA – suomalaisia kertomuksia & elokuvia

Varaa yksi näistä tai kenties joku muu elokuviin liittyvä teos kirjaston aineistohausta

Anna-Leena Härkönen – Kaikki oikein

Väinö Linna – Tuntematon sotilas

Sofi Oksanen – Puhdistus

Tuomas Kyrö – Mielensäpahoittaja

Mikko Rimpinen – Pussikaljaromaani

Kauko Röyhkä – Miss Farkku-Suomi

Ilkka Raitasuo – Kellokosken prinsessa

Miika Nousiainen – Vadelmavenepakolainen

Arto Paasilinna – Jäniksen vuosi

Eve Hietamies – Yösyöttö

Leena Lander – Käsky

Sisko Istanmäki – Liian paksu perhoseksi

Katja Kettu – Kätilö