Kirjaston henkilökunta ITK-konferenssissa 16. ja 17.4.2015 Osa III

ITK-konferenssin ensikertalainen tiedon pyörityksessä

Tässä Markon kokemukset perjantain osioista:

TVT-opetusta selkokielellä

Ensimmäisessä esityksessä saimme pienen katsauksen siihen, miten monella tavalla TVT-opetuksessa voi sanoa samat asiat. Kun samalla asialla on liian monta nimeä, se sekoittaa opiskelijoita, puhumattakaan opiskelijoista, jotka tarvitsevat selkokielistä opetusta. Monesti asioita yritetään selittää vähän liiankin yksityiskohtaisesti ja kattavasti, kun esimerkiksi työohjeissa kannattaisi pyrkiä yksinkertaisuuteen. Esityksen lopussa oli hauska kahoot.it-visailu, jossa olin parhaimmillani neljäntenä, mutta loppusijoitus jäi yhdeksänneksi 🙂

Mitä olemme oppineet Open Badge Factory-projektista?

Toisena ohjelmassa oli Open Badges-konseptin pikainen esittely ja Open Badge Factory-projektin tulosten ja suositusten esille tuonti. Aihe on hyvin ajankohtainen Omniassa ja yleisö olikin täynnä tuttuja kasvoja. Itse konsepti vaikuttaa mielenkiintoiselta ja pelillisyyden tuominen osaamisen tunnistamiseen on hyvä idea varsinkin nuorten osalta. Haasteeksi on muodostunut ansaittujen merkkien vastaanottaminen, sillä vaikka merkkejä on ansaittu ja myönnetty runsaasti, iso osa on jäänyt vastaanottamatta. Itselleni heräsi kysymys siitä, että miten esimerkiksi yritykset suhtautuvat tällä tavalla todennettuun osaamiseen? Konsepti on vielä kovin nuori, joten ajan myötä tässäkin tapahtuu varmasti kehitystä oikeaan suuntaan.

 

Tabletit opetuksessa: kokemuksia, käytäntöjä, opittua

Tabletit opetuksessa-esityksessä oli monta esiintyjää, joista parhaiten jäi mieleen Mäntyharjun Yhtenäiskoulun opettajat Vesa Tirri ja Heikki Porthen. He olivat onnistuneet mielestäni ja esityksessä ilmi tulleiden asioiden mukaan hyvin oppilaiden motivoinnissa ja keskittymisessä olennaiseen. Esityksessä näytettiin yksi YouTubessa ollut lopputuotos ja se sai hymyn jokaisen katsojan naamalle. Toivottavasti myös tuotoksen tekijällä oli yhtä hauskaa videota tehdessä, jolloin tabletin hyödyntäminen opetuksessa oli todellakin ajanut asiansa.

 

 

 

E-kirjat opetuksessa

Päivän viimeinen esitys meidän osalta koski meille kirjastolaisille hyvin tuttua aihetta, eli E-kirjoja opetuksessa. Vaikka esiintyjänä oli Jyväskylän yliopiston kirjaston informaatikko, he joutuvat taistelemaan periaatteessa samojen ongelmien kanssa kuin me. Heidän e-kirjojen kokoelmansa on toki todella paljon suurempi kuin meidän, mutta silti kursseille on vaikea löytää oikeanlaista materiaalia. Heidän ideana oli ollut löytää kahdelle liiketalouden perusopintojen massakurssille tenttikirjallisuus sähköisessä muodossa. Toiselle kurssille materiaali löytyi, mutta toiselle ei. Vastaan tuli monenlaista haastetta. Sopivan kirjan löydyttyä sitä ei ollut saatavilla vapaassa muodossa, jolloin pystyttäisiin takaamaan kaikkien kurssille osallistuville materiaalin saatavuus. Jotain kirjaa pystyi lainaamaan vain kolme lukijaa yhtäaikaisesti, jostain sai vain yhden kappaleen vapaasti luettavaksi ja jotain ei suostuttu lainaamaan kirjastokäyttöön ollenkaan. Lopulta tämän toisen ryhmän osalta jouduttiin luopumaan ajatuksesta, että tenttimateriaali olisi sähköisessä muodossa kaikkien saatavilla ja siirtyminen takaisin paperiversioon oli välttämätöntä. Sähköistä materiaalia toki hyödynnettiin niin hyvin kuin oli mahdollista.

Esityksen lopuksi myös yleisö pääsi ääneen ja kuulimme yhden opiskelijan mielipiteen, joka oli hyvin myönteinen e-kirjojen suhteen. Hän kertoi siirtyneenä täysin e-kirjojen käyttäjäksi ja hylänneen paperikirjat kokonaan, eikä kokenut tätä lainkaan hankalaksi. Näytöltä on hänen mielestään jopa mukavampi lukea, kuin paperikirjasta. Käyttökokemukset tämän suhteen kuitenkin vaihtelevat ja vaikka täysi e-kirjoihin siirtyminen toimi hänen kohdallaan, se ei automaattisesti onnistu yhtä mutkattomasti kaikkien osalta. Hän kertoi että ei ole kärsinyt ollenkaan päänsärystä tai väsyneistä silmistä, kun on vain muistanut himmentää lukulaitteensa näyttöä tarpeen mukaan. On kuitenkin pakko herättää kysymys esimerkiksi sähköyliherkkyyden ja lisääntyneen tietoteknisten laitteiden käytön suhteen. Jatkuva tietokoneen, tabletin, älypuhelimen ja television katsominen voi aiheuttaa terveyshaittoja, jotka huomaamme vasta pidemmän ajan jälkeen.

Toinen yleisöstä noussut puheenvuoro tuli kustantajan näkökulmasta, kun SanomaPron edustaja selvitti heidän kantaansa e-kirjojen saatavuudesta kirjastokäyttöön. Heidän kohdeyleisönsä eli asiakkaansa on tällä hetkellä opiskelija (ja varmasti myös opettaja), jolloin e-kirjoja tehdään ja tuodaan markkinoille henkilökohtaisessa muodossa, ei monen yhtäaikaisen käyttäjän eli periaatteessa kirjastokäyttäjän tarpeita palvellen. Tämä on ongelma varsinkin ammatillisen opetuksen materiaalien osalta, joita on saatavilla hyvin vähän, ja ne vähäisetkin ovat saatavilla henkilökohtaisella vuosilisenssillä, tai ostamalla kokonaisen käyttöalustan jokaista yksittäistä materiaalia varten. Tämä asettaa kirjaston hyvin hankalaan asemaan, kun sähköisiä kirjoja saattaa kyllä olla saatavilla, mutta kirjasto ei pysty tuomaan niitä omille käyttäjilleen.

Esittelypisteet

Esitysten välissä kävimme myös tutustumassa erilaisiin esittelypisteisiin konferenssi-alueella. Näistä parhaiten jäi mieleen 3D Classroom, josta olisi varmasti hyötyä ainakin terveysalan opiskelijoiden opetuksessa. On aivan eri asia katsoa pumppaavaa sydäntä ja hengittäviä keuhkoja 3D-muodossa, kuin nähdä vaikkapa kuva niistä kirjan sivuilla. Samoin matematiikan oppiminen saisi ihan uusia näkökulmia, kun opiskelijat saisivat silmiensä eteen jotain ihan konkreettisia muotoja ja asioita.

Päivä oli erittäin mielenkiintoinen ja täynnä uutta asiaa. Toivottavasti pääsen osallistumaan konferenssiin myös ensi vuonna. Kotimatkalle pääsimme mukavan auringonpaisteen saattelemana 🙂