Urheilijakirjat

Suomessa on viime vuosina ilmestynyt todella monta urheilijan elämästä kertovaa teosta. Tällä hetkellä ylivoimaisesti suosituin on Kari Hotakaisen kirjoittama Tuntematon Kimi Räikkönen-teos, mikä on kerännyt HelMet-kirjastoissa ennätysmäärän varauksia (kirjoitushetkellä suomenkielisessä painoksessa 3749 kpl). Muita viime aikojen suosittuja teoksia ovat olleet mm. entisten jääkiekkoilijoiden Jere Karalahden ja Marko Jantusen rajuista elämistä kertoneet teokset. Kiira Korven tuore elämänkerta on sekin kerännyt jo yli tuhat varausta HelMet-kirjastoissa. Myös monen kansainvälisen tähden elämä on koostettu kirjan kansien väliin lähivuosien aikana. Nimet kuten Zlatan, Cristiano Ronaldo, Usain Bolt ja Lionel Messi ovat varmasti jokaiselle urheilua vähänkin seuraavalle tuttuja.

Omniassa opiskelee monta urheilijapolkua suorittavaa opiskelijaa. Omnian kirjasto tarjoaa heille ja toki myös kaikille muille omnialaisille mahdollisuuden tutustua muun muassa näiden edellä mainittujen huippu-urheilijoiden elämään kirjojen välityksellä. Varausjonot ovat meillä huomattavasti lyhyemmät eli lukemaan pääsee nopeammin 🙂

(HUOM! Kiira Korven kirja on hankittu Omnian kirjastoon. Odotamme sitä saapuvaksi pian.)

Katso lisää urhelijoista kertovia teoksia Omnian kirjaston aineistohausta.

Lukuviikko 2018 Päivä 6 – Kino Omnia tarjoaa!

Varsinainen lukuviikko päättyi jo viime viikolla, mutta Omniassa juhlitaan vielä tänään kirjan ja ruusun päivänäkin! Saamme lukuviikon päättäjäisvieraaksi kirjailija/bloggari Koko Hubaran. Hänen esityksensä alkaa klo 10 Lehtimäentien auditoriossa, mutta sitä voi seurata myös verkon kautta. Lisäksi tapahtumassa esiintyy vuoden 2017 pakolaisnainen Bahar Mozaffari.

Kino Omnian viimeisenä aiheena on päivän teemaan sopivasti vahvat naishahmot. Stieg Larssonin kirjoittamassa Millennium-trilogiassa toisena päähenkilönä esiintyy omapäinen hakkeri Lisbeth Salander. Suzanne Collinsin Nälkäpeli-trilogiassa pääosassa on nuori Katniss Everdeen. Muutoin kirjasarjat ovat hyvin erilaiset. Millennium sijoittuu ruotsalaisten lehtitoimittajien maailmaan ja kirjallisuuskategoriana on rikoskirjallisuus. Millenniumista piti alunperin tulla kymmenosainen sarja, mutta Larsson kuoli yllättäen vuonna 2004 ja ehti kirjoittaa vain kolme osaa. Nälkäpeli sijoittuu luonnonkatastrofien myllertämään Pohjois-Amerikkaan, joka on jaettu kolmeentoista vyöhykkeeseen. Collinsin kirjat ovat nuorille lukijoille suunnattuja, mutta teema on lähtökohtaisesti kovin synkkä: vyöhykkeistä valitaan 24 osallistujaa Nälkäpeliin, missä tarkoituksena on tappaa muut osallistujat, kunnes vain yksi on jäljellä ja hänet julistetaan voittajaksi.

MONIOSAISET – kirjasarjat ja niiden perusteella luodut TV-sarjat & elokuvasarjat

Varaa yksi näistä tai kenties joku muu elokuviin liittyvä teos kirjaston aineistohausta

Stieg Larsson – Millennium

Miehet jotka vihaavat naisia

Tyttö joka leikki tulella

Pilvilinna joka romahti

(kirjailija David Lagercrantz on jatkanut sarjaa kahdella osalla, Se mikä ei tapa ja Tyttö joka etsi varjoaan)

 

Suzanne Collins – Nälkäpeli

Nälkäpeli

Nälkäpeli: Vihan liekit

Nälkäpeli: Matkijanärhi

Lukuviikko 2018 Päivä 5 – Kino Omnia tarjoaa!

Varsinainen lukuviikko päättyy tänään, mutta meillä on vielä huipennus edessä maanantaina, kun saamme Koko Hubaran vierailemaan Omniaan. Hän esiintyy Lehtimäentien auditoriossa 23.4. klo 10-12. Sitä odotellessa voimme tutustua vielä muutamaan kirjasarjaan, mistä on tehty myös elokuvia. Stephenie Meyerin Houkutus-kirjasarja on sekoitus romantiikkaa ja fantasiaa. Siinä seikkaillaan vampyyrien maailmassa vaikkakin sarjan toinen päähenkilöistä, Bella Swan, on ihan tavallinen teini-ikäinen tyttö.

Veronica Rothin Outolintu-sarja sijoittuu tulevaisuuteen, missä ihmiset on jaettu viiteen eri ryhmään erilaisten ominaisuuksiensa mukaan. Sarjan päähenkilö on 16-vuotias Beatrice, jonka luokittelutulos on epäselvä ja tämän myötä hän ei sijoitu mihinkään varsinaisista luokitteluryhmistä, vaan hänestä tulee Outolintu.

MONIOSAISET – kirjasarjat ja niiden perusteella luodut TV-sarjat & elokuvasarjat

Varaa yksi näistä tai kenties joku muu elokuviin liittyvä teos kirjaston aineistohausta

Stephenie Meyer – Houkutus

Houkutus

Uusikuu

Epäilys

Aamunkoi

 

Veronica Roth – Outolintu

Outolintu

Kapinallinen

Uskollinen

(Roth on kirjoittanut sarjaan vielä viisi lyhyttarinaa sisältävän lisäosan, jonka nimi on Neljä. Nämä tarinat on kirjoitettu eri päähenkilön näkökulmasta)

Lukuviikko 2018 Päivä 4 – Kino Omnia tarjoaa!

Miltä sinusta olisi tuntunut, jos olisit 11-vuotiaana saanut tietää olevasi velho (tai noita) ja saisit kirjeen kotiisi, missä kerrottaisiin että sinut on hyväksytty noitien ja velhojen kouluun?  Tai jos saisit 12-vuotiaana kuulla, että isäsi on merenjumala Poseidon ja sinut on mainittu 70 vuotta sitten tehdyssä suuressa ennustuksessa? Harry Potter ja Percy Jackson-nimiset hahmot saivat kokea tällaiset koko heidän elämänsä mullistavat hetket omien kirjasarjojensa alussa. Kirjailijat J. K. Rowling ja Rick Riordan ovat luoneet kirjasarjoissaan nuoret päähahmot, jotka joutuvat yllättäen taistelemaan ihan uudenlaisia haasteita vastaan. Näistä alkuasetelmista käynnistyivät huikeat kasvutarinat, joita seuraa suurella mielenkiinnolla vaikka olisi itse jo vähän varttuneempi.

MONIOSAISET – kirjasarjat ja niiden perusteella luodut TV-sarjat & elokuvasarjat

Varaa yksi näistä tai kenties joku muu elokuviin liittyvä teos kirjaston aineistohausta

J. K. Rowling – Harry Potter

Harry Potter ja viisasten kivi

Harry Potter ja salaisuuksien kammio

Harry Potter ja Azkabanin vanki

Harry Potter ja liekehtivä pikari

Harry Potter ja Feeniksin kilta

Harry Potter ja puoliverinen prinssi

Harry Potter ja kuoleman varjelukset

 

Rick Riordan – Percy Jackson & The Olympians

Salamavaras

Hirviöidenmeri

Titaanien kirous

Labyrinttitaistelu

Jumalten sota

(Percy Jackson-hahmo esiintyy myös Riordanin toisessa kirjasarjassa Olympoksen sankarit, mutta näitä ei ole kirjoitettu hänen näkökulmastaan)

Lukuviikko 2018 Päivä 3 – Kino Omnia tarjoaa!

Yksittäisten elokuvien lisäksi kirjat ovat olleet pohjana kokonaisille TV-sarjoille ja usean elokuvan kattaville elokuvasarjoille. Yksi tämän hetken kuuluisimmista TV-sarjoista on Game of Thrones. Nimi suomentuu Valtaistuinpeliksi, mikä ei ole kuitenkaan koko kirjasarjan vaan sen ensimmäisten osan nimi. Kirjasarja on nimeltään Tulen ja jään laulu (A Song of Ice and Fire).

Kirjailija George R. R. Martin on luonut kirjasarjassaan valtavan upean maailman, jonka historia ulottuu paljon pidemmälle kuin vain kirjojen päätapahtumiin. J. R. R. Tolkien teki samanlaisen urakan luodessaan oman maailmansa Hobitti ja Taru sormusten herrasta-kirjojen pohjalle. Vaikka molemmat kirjailijat täyttivät teoksensa fantasiamaailmojen hahmoilla, lohikäärmeillä ja taikuudella, he tekivät työnsä niin taitavasti ja kattavasti, että lukija voi välillä uskoa selailevansa ihan oikeaa historiaa sisältävää teosta.

Kirjojen pohjalta tehdyt elokuvat ja TV-sarja ovat myös erittäin onnistuneet, vaikka molemmissa tarina on poikennut kirjoista enemmän tai vähemmän. Game of Thronesin kohdalla tämä on hyvin ymmärrettävää, sillä kirjasarja ei ole vielä valmis ja TV-sarja on jo ohittanut julkaistut teokset.

MONIOSAISET – kirjasarjat ja niiden perusteella luodut TV-sarjat & elokuvasarjat

Varaa yksi näistä tai kenties joku muu elokuviin liittyvä teos kirjaston aineistohausta

George R. R. Martin – Tulen ja jään laulu

Valtaistuinpeli

Kuninkaiden koitos

Miekkamyrsky 1 & 2 (kaksi erillistä kirjaa)

Korppien kestit

Lohikäärmetanssi 1 & 2 (kaksi erillistä kirjaa)

 

J. R. R. Tolkien

Hobitti

Taru sormusten herrasta (saatavilla yhtenä kirjana tai kolmeen osaan jaettuna)

Lukuviikko 2018 Päivä 2 – Kino Omnia tarjoaa!

Lukuviikon ensimmäisenä päivänä esittelimme kotimaisia kirjoja ja niihin perustuvia elokuvia. Nyt on vuorossa kansainvälisiä teoksia ja ison budjetin Hollywood-elokuvia. Mukana on kuitenkin myös suomalaisväriä, sillä The Guardian Angel-elokuvan ohjaaja on suomalainen Arto Halonen ja myös näyttelijäkaartissa nähdään kotimaisia nimiä. Halonen on myös tositapahtumiin perustuvan kirjan toinen kirjoittaja. The Guardian Angel on ihan tuore elokuva, sillä se pyörii elokuvateattereissa juuri tällä hetkellä, samoin kuin Ernest Clinen romaaniin perustuva seikkailuelokuva Ready Player One.

HOLLYWOOD – kansainvälisiä tarinoita & huippuelokuvia

Varaa yksi näistä tai kenties joku muu elokuviin liittyvä teos kirjaston aineistohausta

Ernest Cline – Ready Player One

Paula Hawkins – Nainen junassa

Kathryn Stockett – Piiat

Kevin Frazier – The Guardian Angel

Michael Punke – The Revenant

Michael Zadoorian – Viimeinen loma

Gillian Flynn – Kiltti tyttö

John Boyne – Poika raidallisessa pyjamassa

Stephen King – Carrie

Muriel Barbery – Siilin eleganssi

Agatha Christie – Idän pikajunan arvoitus

Jojo Moyes – Kerro minulle jotain hyvää

John Green – Arvoitus nimeltä Margo

Neil Gaiman – Tähtisumua

John Grisham – Valamiehet

James Ellroy – L.A. langennut kaupunki

Lukuviikko 2018 – Kino Omnia tarjoaa!

Kumpi oli ensin, kirja vai leffa? Pilaako kirjan kerronnasta poikkeava elokuva koko tarinan vai antaako se uuden, mielenkiintoinen näkökulman jo tuttuun juoneen? Omnian kirjasto on poiminut kirjahyllyistä esiin tarinat, joista on tehty myös elokuva tai tv-sarja. Julkaisemme yhden teemalistan joka päivä lukuviikon ajan, mutta kaikki listat ja kirjat ovat saatavilla kirjastoista heti (Huom! Valikoima on erilainen Espoon keskuksessa ja Leppävaarassa).

 

KINO TAPIOLA – suomalaisia kertomuksia & elokuvia

Varaa yksi näistä tai kenties joku muu elokuviin liittyvä teos kirjaston aineistohausta

Anna-Leena Härkönen – Kaikki oikein

Väinö Linna – Tuntematon sotilas

Sofi Oksanen – Puhdistus

Tuomas Kyrö – Mielensäpahoittaja

Mikko Rimpinen – Pussikaljaromaani

Kauko Röyhkä – Miss Farkku-Suomi

Ilkka Raitasuo – Kellokosken prinsessa

Miika Nousiainen – Vadelmavenepakolainen

Arto Paasilinna – Jäniksen vuosi

Eve Hietamies – Yösyöttö

Leena Lander – Käsky

Sisko Istanmäki – Liian paksu perhoseksi

Katja Kettu – Kätilö

Kirjaston erilainen kesä

Normaalisti kirjaston kesää on vietetty tulevaa suunniteltaessa. Käyttösääntöjä on saatettu viilata, samoin erilaisia ohjeistuksia.  Toki koko aineiston käsittävä inventaario on hoidettu aina ensin alta pois. Tällä kertaa asiat menivät vähän toisin. Juhannusta vietettiin vielä iloisissa merkeissä, mutta samaan aikaan kirjastossa tapahtui kummia. Kirkkokadun kirjaston yläpuolella oleva vesipiste hajosi ja vedet tulivat katon läpi alas kirjahyllyjen päälle. Vettä tuli ihan reippaasti, sillä yksi hyllynosa romahti ja aiheutti hälytyksen. Vettä oli valunut kirjaston sisäänkäynnille saakka siinä vaiheessa, kun ensimmäiset henkilöt saapuivat tarkistamaan hälytyksen syytä. Kirjoja siirrettiin pois hyllyistä mahdollisimman nopeasti, mutta iso osa aineistoa ehti kastua aivan täysin.

Veden valumisjälkiä
Romahtaneen hyllyn osia

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kirjaston henkilökunnan saapuessa juhannuksen vietosta, oli järkytys suuri. Kauaa asiaa ei kuitenkaan ehditty murehtia, sillä ohjeet olivat selvät. Kirjasto piti saada täysin tyhjäksi, että kuivaus saatiin käynnistymään. Tietenkin inventaario oli saatu hoidettua valmiiksi ennen juhannusta… Ei muuta kuin kuivat kirjat laatikoihin, märät erilleen, hyllyt kasaan ja kaikki tavarat ulos kirjastosta. Muuttolaatikoita täyttyi lopulta noin 380 kappaletta. Väistötila löytyi onneksi läheltä, eli kirjalaatikoita ja kirjaston kalusteita ei jouduttu kantamaan kovin kauas.

Myös kaikki lehdet oli pakattava ja kaapit purettava
Kirjat alkavat olla pakattuna

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kun kirjasto oli saatu tyhjäksi, oli aika selvittää vahinkojen määrä. Noin 1400 kirjaa tuhoutui vesivahingon aiheuttamana. Osa kirjoista on loppuunmyytyjä, joten kastuneiden tilalle ei saada enää vastaavia teoksia. Pahiten kärsineitä aihealueita olivat mm. työelämä, kasvatustiede, juomat, siivous ja liiketalous.

Lattia kuivauksessa
Veden valumajälki seinässä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Nyt Kirkkokadulla on palattu taas ns. normaalitilaan, eli vesivahingosta selvinneet kirjat ovat hyllyssä ja kalusteet takaisin paikallaan. Tietenkin joissain hyllyissä on aiempaa enemmän tyhjää, mutta täydennämme aukkoja pikkuhiljaa niiltä osin, kun se on mahdollista. Tarkoituksena on hankkia aiempaa enemmän e-kirjoja, ne kun eivät voi ainakaan kastua! 🙂

Läpimärkä kirja

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kesän jälkeen löytyi vielä muutama vesivahingosta kärsinyt kirja
Hometta löytyi monesta paikasta

 

Vuoden 2016 lainatuimmat teokset Omnian kirjastossa

Kesälomien lähestyessä kovaa vauhtia, on mielenkiintoista tutkiskella erilaisia asioita alkuvuoden tapahtumista. Yksi jokavuotinen mielenkiinnon kohde on lainatilastot. Seuraavassa on vuoden 2016 kymmenen lainatuinta teosta kurssikirjoista, yleiskokoelmasta ja kaunokirjoista aikavälillä 1.1.2016 – 23.5.2016. Suluissa mainittuna sijoitus vuoden 2015 vastaavassa tilastossa, jos saatavilla.

Yleiskokoelma:

  1. PS. Sosiaalipsykologia (-)
  2. Sairaan hyvää suomea (-)
  3. Monikulttuurinen varhaiskasvatus ja esiopetus (10.)
  4. Tunne minut! : turva ja tunteet lapsen silmin (-)
  5. Kasvu kiikarissa : havainnoinnin käsikirja varhaiskasvattajille (-)
  6. Teknillinen piirtäminen (-)
  7. Potilassiirrot : taitava avustaja aktivoi ja auttaa (3.)
  8. Ravitsemushoito käytännössä (-)
  9. Tavallisen erityinen lapsi : yhdessä tekemisen toimintamalleja (6.)
  10. Oppiminen tiedon rakentamisena : konstruktivistisen oppimiskäsityksen perusteita (-)

Kurssikirjat:

  1. Turvallisen lääkehoidon perusteet (2.)
  2. Livets puls : svenska för närvårdare (19.)
  3. Get better : English for practical nurses (26.)
  4. Våga : handbok i yrkessvenska (-)
  5. Hoitamalla hyvää oloa 2015 (-)
  6. Hoitamalla hyvää oloa 2010 (4.)
  7. Kasvun aika (10.)
  8. Kuntoutumisen tukeminen (23.)
  9. SFS 6002 käytännössä (-)
  10. Lähihoitajana yhteiskunnassa (-)

Kaunokirjat:

  1. 100 onnen päivää / Fausto Brizzi (-)
  2. Järjestäjä / Antti Holma (-)
  3. Liian paksu perhoseksi / Sisko Istanmäki (-)
  4. Maltan mieleni / Juha Vuorinen (-)
  5. Norma / Sofi Oksanen (-)
  6. Paskapuhetta / Jouni Hynynen (-)
  7. Rakkaudenhirviö / Saara Turunen (-)
  8. Se mikä ei tapa / David Lagercrantz (-)
  9. Appelsiinilehto / Marjut Helminen (-)
  10. The broken bridge / Philip Pullman, Oneiron : fantasia kuolemanjälkeisistä sekunneista / Laura Lindstedt, Panttivanki ja muita kertomuksia / Päivi Heikkilä-Halttunen (toim.), Viimeinen toivomus / Andrzej Sapkowski (-)

Kaunokirjoissa sijalle 10 päätyi neljä kirjaa, joissa oli tasamäärä lainauksia. Kuten tästä on helposti huomattavissa, kaunokirjoissa on aina uudet kirjat kärjessä, kun taas tietokirjoissa samat kirjat voivat pysyä lainatilaston kärkisijoilla pitkäänkin, joskus jopa silloin kun kirjasta on tullut uudempi painos.

Kurssikirjoissa kärjessä ovat odotetusti kielet ja lähihoitajien aineistot. Sähkötyöturvallisuuden teos SFS 6002 on korkealla siitä syystä, että teoksen saa ottaa kokeeseen mukaan. Myös yleiskokoelman kärkiteokset ovat pääasiassa hoitoalan teoksia, hiukan eri näkökulmasta katsottuna.

Lainamäärissä kurssikirjat ovat ihan omassa luokassaan. Lainatuin yleiskokoelman teos päätyisi kurssikirjojen listauksessa sijalle 52.

Kirjojen lisäksi Omnian kirjastosta voi lainata paljon muutakin, esimerkiksi iPadeja, lautapelejä ja laskimia. iPadit ovat tarkoitettu vain Omnian henkilökunnalle, mutta laskimia voi lainata kuka tahansa omnialainen. Seuraavassa kymmenen lainatuinta esinettä Omnian kirjastossa alkuvuodesta.

  1. iPad : taulutietokone
  2. Casio fx-82ES PLUS : funktiolaskin
  3. Visioi-kuvapakka : 50 kuvakorttia terapiaan, luovaan työskentelyyn, koulutukseen
  4. Työkaluviuhka : sosiaali- ja terveysala, hoitotyö : monikielinen kuvasanakirja viuhkana
  5. iRig Mic : mikrofoni iPadeille
  6. Junior Alias : kuvaselityspeli
  7. The Bears – nallekortit : 48 kuvakorttia
  8. Huawei E5577 : 4G-mobiilireititin
  9. Kuvakulmia työhön : kuva-runokortit työnohjaukseen
  10. Lexico : sanakirjapeli, Monopoly : nopean sijoittajan kiinteistöpeli, Pelaa päästä varpaisiin – Kemia, fysiikka, anatomia ja fysiologia

iPadit ovat selkeästi lainatuin esine. Lainoja on ollut alkuvuodesta peräti 510. Listalle pääsee myös muutama lisälaite, eli mikrofonit sekä mobiilireititin. Laskimille on myös ollut selkeä kysyntä.

Tulevaisuuden työkaluja etsimässä

Suomen kirjastoväki kokoontuu vuosittain kirjastopäiville, jotka tänä vuonna järjestetään Seinäjoella. Tämän vuoden teemana on ”Työkaluja tulevaisuuteen”. Esitykset painoittuivat tänään lukemiseen sekä digitalisoitumisen mukanaan tuomaan muutokseen kirjaston aineistoihin ja  erilaisiin lukutapoihin.

Esityksissä käsiteltiin myös sitä, miten mobiili on muuttanut kirjallisuuden opetusta ja voidaanko koko perusopetus toteuttaa tableteilla. Opetuksessa käytettiin meillekin tuttuja sovelluksia kuten Padlet, Thinglink ja Stripdesign.
Ammatillinen sisältö painottui erilaisten kansallisten yhteistyöhankkeiden esittelyyn. Hankkeiden ja verkostoitumisen tavoitteena on päällekäisten toimintojen järkeistäminen esim. aineistojen kuvailun osalta.
Oppimisessa hyödynnettäviä kirjastojen tuottamia digitaalisia-aineistoja esiteltiin kirjastot.fi-palvelun toimesta. Erityisesti yleiset kirjastot etsivät omaa rooliaan paikallisen aineiston digitoinnissa ja aineiston kuvailussa, sen saavutettavuuden mahdollistamiseksi.
Aulassa kirjastoalan eri toimijat esittelivät tuotteitaan ja toimintaansa. Bongasimme sieltä pari hauskaa, viihtyvyyttä ja työrauhaa edistävää ratkaisua. Kirjaston asiakaskyselyssäkin toivottiin häiritsevän puhelimen käytön hillitsemistä. ”Puhelintuoli” antaisi yksityisyyttä myös puhujalle.

Nämä innovatiiviset ratkaisut sopisivat myös Omnian kirjastoon ?