Peliviikko 2019 (4.-8.11.)

Omnian kirjasto osallistui kansallisen peliviikon viettoon nyt jo kolmatta vuotta putkeen. Tapahtumassa tuodaan pelaamisen positiivisia vaikutuksia esiin hauskalla tavalla. Tänä vuonna peliviikon sisältönä oli toistamiseen järjestetty FIFA19-turnaus Playstation 4-pelikonsolilla sekä virtuaalitodellisuus- ja pöytälätkäpelien pelaaminen. Tänä vuonna saimme mukaan talossa vahvasti toimivan Liikkuva Omnia-hankkeen, jonka rahoituksella hankittiin FIFA-turnauksen ja pöytälätkäpelien palkinnot sekä itse pöytälätkävälineet.

Peliviikko käynnistyi FIFA-turnauksella, minkä oli tarkoitus kestää kaksi päivää (ma-ti). Pelit pelattiin välituntien aikana ja osittain myös koulupäivän jo päätyttyä. Tässä ympäristössä toimiessa turnauksen suurimpana haasteena oli saada tarvittajat pelaajat yhtä aikaa kirjastoon otteluita varten, sillä tauot saattavat olla eri ryhmillä eri aikaan. Tästä syystä johtuen turnaus venyi lopulta koko viikon mittaiseksi, kun finaali pelattiin perjantaina. Turnaukseen osallistui yhteensä 20 pelaajaa ja ottelut pelattiin neljän minuutin puoliajoilla. Pelikaavio oli selkeä, mutta raaka: voitolla jatkat turnauksessa, tappiolla pelit päättyvät siihen. Varsinkin jatkopeleissä nähtiin todella tiukkoja otteluita, missä ratkaisua jouduttiin hakemaan aina rangaistuspotkukilpailusta saakka.

Finaalissa kohtasivat lopulta yllättävät joukkueet Ranskan liigasta, Nice ja Lyon. Kaksiosaisen finaalin ensimmäinen ottelu alkoi Lyonin vahvalla otteella ja tilanne oli jo 2-0 kunnes Nice sai kavennusmaalin. Melkein heti perään Lyonin pelaaja otti punaisen kortin ja näin Nice pääsi pelaamaan lopun ottelua miesylivoimalla. Se tuotti yhden maalin ja tasatulos 2-2 loi jännittävän tilanteen toiseen otteluun. Siinä Lyon joutui nopeasti alakynteen eikä pystynyt enää nousemaan taistelemaan voitosta ottelun päättyessä Nicen 2-0 voittoon. Nicella pelannut Max sai palkinnoksi 20 € lahjakortin Stadiumiin ja sitä juhlistettiin lähes koko hänen luokkansa voimin komealla ryhmäkuvalla. Harmittavasti juhlahumussa kyseinen kuva ilmeisesti katosi kuvaajan puhelimesta ja näin siitä jäi pelkkä muisto kerrottavaksi.

Keskiviikkona vuorossa oli VR-pelien pelaaminen. Leppävaaran kirjastossa järjestetään kerran viikossa liikuntavälitunti VR-pelien muodossa, joten peliviikon pelaaminen sujahti sopivasti samaan aikatauluun. Säännöllinen pelitoiminta käynnistyi viime keväänä ja on jatkunut säännöllisesti myös tänä syksynä. Loppuvuonna pelitoiminta on laajentunut myös Kirkkokadulle, missä liikunnallisia VR-pelejä pääsee testaamaan 22.11., 4.12. ja 18.12. Pelit ovat herättäneet paljon kiinnostusta ja erityisen suosituksi on osoittautunut virtuaalinyrkkeilypeli Thrill of the Fight. Nyrkkeily soveltuu lajina todella hyvin virtuaalipeliksi, mutta pelialueen täytyy olla tarpeeksi suuri, ettei ohjaimia iske vahingossa esimerkiksi seinään. Sitten kun testaaminen on suoritettu, voi Leppävaarassa osallistua VR-haasteeseen, missä kuukauden paras suoritus kolmessa eri pelissä tuottaa parhaille palkinnoksi leffaliput. Marraskuun lajeina ovat valomiekkailu musiikin tahdissa (Beat Saber), laskettelu (Tahko Alpine Ski) ja jousiammunta (The Lab).

Torstaina ja perjantaina peliviikon ohjelmassa oli pöytälätkän pelaamista. Alunperin tästäkin oli tarkoituksena järjestää turnaus, mutta peliviikon lähestyessä paremmaksi ideaksi osoittautui yksittäisten pelien järjestäminen. Liikkuva Omnia-hanke osti kirjastoon kaksi hyvin monelle lapsuudesta tuttua Stiga-pelipöytää sekä telineet, millä kaukalot saa pysymään pystyssä sopivalla korkeudella. Yksi pelipiste pystytettiin ruokalan nurkkaan, missä liikuntatuutorit pyörittivät pelejä ja toinen pelipiste sijaitsi kirjastossa. Kahden päivän aikana pöytälätkää kävi pelaamassa yhteensä 24 eri pelaajaa. Moni pelasi useamman ottelun. Ottelun voittamiseen annettiin pieni porkkana, sillä viiden minuutin ottelussa enemmän maaleja tehnyt sai välipalapatukan palkinnoksi. Kaikkien pöytälätkää pelaamassa käyneiden kesken arvottiin pääpalkinto, eli kolmen ottelun pelipassi Telian Liiga-lähetyksiin sekä 10 € S-ryhmän lahjakortti.

Yhteenvetona voi todeta, että tämäntyyppiset pelitapahtumat kiinnostavat opiskelijoita ja tietenkin mieluisat palkinnot lisäävät innostusta osallistua pelaamiseen. Kirjastossa oli ajoittain runsaslukuinen yleisö seuraamassa varsinkin FIFA-turnausta, eli kiinnostusta riitti seurata pelejä ihan pelkästään katsojan roolissakin. Melutaso nousi ajoittain aika korkealle ja se on aina haasteena, kun tilassa voi olla myös muita käyttäjiä. Jatkossa vastaavat turnaukset voisi ehkä pyrkiä järjestämään jossain toisessa tilassa, mutta se luo taas uusia haasteita esimerkiksi kirjaston aukiolon suhteen. Aktiivisena toimiva opiskelijoiden jaostohallitus olisi hyvä saada paremmin mukaan järjestämään seuraavia turnauksia. Kirjasto on järjestänyt tähän mennessä kaksi FIFA-turnausta ja yhden NHL-turnauksen, joissa pelaajat ovat olleet kaikki poikia, joten ehkä ensi vuonna vuorossa on jokin hiukan erilainen peli. Stay tuned!

Helsingin kirjamessut 2019

Minä en pidä suurista yleisötapahtumista. En viihdy ruuhkassa enkä hälinässä ja inhoan jonottamista. Mutta jos on olemassa jokin syy, minkä takia olen valmis sietämään kaikkia edellä mainittuja asioita, niin se on kirjat. Ja juuri kirjojen, ja vain kirjojen, takia menen joka vuosi Kirjamessuille.

Hulinaa kirjakaupan osastolla (kuva Marko Leppinen)

Yleensä olen mennyt messuille kirjoja rakastavien ystävieni kanssa. Kuljemme joko yksin tai yhdessä, ja menemme Ruoka ja viini -messuille syömään pizzaa. Tänä vuonna menin kuitenkin Omnian kirjaston henkilökunnan kanssa, sillä olenhan kirjastoalan harjoittelija ja työharjoittelussa Omnian kirjastossa. Aamupäivän kuljimme katsomassa mitä kirjoja koulun kirjastoon voisi tilata. Iltapäivästä pääsin toteuttamaan tärkeintä kirjamessutehtävääni, eli etsimään täydennystä omaan kotikirjastooni. Tavoitteeni olisi saada seitsemänsataa nidettä tänä vuonna rikki, mutta kevään työttömyys ja syksyn opiskelut saattavat estää tämän tavoitteen toteutumisen.

Sofi Oksanen haastateltavana (kuva Marko Leppinen)

Kirjamessujen etu on siinä, että sinne on kerätty saman katon alle divarien lisäksi kaikkien kustantamojen ja kirjakauppojen kirjoja. Sieltä löytyy kaikille jotain; tietokirjoja, käännöskirjallisuutta ja kotimaista kaunoa. Niille, jotka eivät niin välitä kirjoista, löytyy jonkin verran pelejä ja elokuvia. Ohjelmistossa on paljon erilaisia haastatteluja, kuka mistäkin on kiinnostunut. Olen itse aina pitänyt erityisesti siitä, että nuoret haastattelevat nuortenkirjailijoita. Ehkä minäkin olen nuorille kirjoittavana joskus koululaisten haastateltavana.

Messujen antikvariaattiosasto on se, jonne minä aina eksyn tahallani muutamaksi tunniksi etsimään kirjoja, jotka puuttuvat kokoelmastani. Minulla on aina valmiiksi laadittu lista kirjoista, jotka haluaisin ostaa. Aikoinaan se oli hyvin yksityiskohtainen, mutta koska olen jo löytänyt kaikki Austenit ja Brontët, niin se on muuttunut suurpiirteisemmäksi. Nykyään siinä on enemmänkin sellaisia asioita kuin ’joku Montgomery jota minulla ei jo ole’ tai ’jos löytyy taas se paikka josta saa kymmenen pokkaria seitsemällä eurolla niin sinne!’ Tosin listaltani on jo pitkään löytynyt Ray Bradburyn Fahrenheit 451, joskin se jäi edelleen listalle. Sen sijaan löysin muutaman muun kirjan, joista kaikkia en etsinyt, ainakaan kovin tosissani.

Ensimmäinen löytäni oli Yann Martelin Totuus Helsingin Roccamatioista, jota en ollut edes laittanut listalleni, koska minulle ei tullut mieleenkään, että sitä olisi edes mahdollista löytää. Se ilahdutti minua suuresti, ja oli hyvä lähtölaukaus päivälle. Sen jälkeen alkoi olla jo aika suunnata lounaalle, hitaasti tosin, ja ehdin nähdä laatikossa lajitelman Mauri Kunnaksen kirjoja. Hui kauhistus! oli lapsuuden suosikkini, ja ostin sen siskonpojalleni, joka rakastaa kirjoja melkein yhtä paljon kuin autoja. Sanoisin, että hän on tullut tätiinsä, paitsi että minussa ei ole pisaraakaan autorakkautta.

Kävimme syömässä yhteisen brunssin, minkä jälkeen eksyin porukasta divariosastolle.

Olen huomannut, että jos haluaa ostaa käytettyjä kirjoja, niin ne kannattaa ostaa kirpputoreilta ja kierrätyskeskuksista, koska niissä ei tiedetä kaikkien kirjojen arvoja. Tässä päivänä eräänä löysin Fidasta Jukka Viikilän Akvarelleja Engelin kaupungista alle kolmella eurolla. Divarit sen sijaan tietävät, mitkä kirjat menevät, ja niiden hinta on sitten sen mukainen. Harvinaisemmat Tolkienit ovat kahdenkympin kieppeillä, ja Tove Janssonin kuvittama Hobitti löytyy lukollisesta lasivitriinistä. Muutenkin divarien hinnat ovat nousseet. Se on sääli, koska mielestäni divarit ovat olemassa siksi, että sieltä voisi ostaa käytettyjä kirjoja halvalla. Pahimmassa tapauksessa divarissa joutuu maksamaan enemmän kuin jos saman kirjan ostaa uutena verkosta. Yhdessä divarissa oli hakemani Emmi Itärannan Teemestarin kirja viidellätoista eurolla, jota en ostanut, koska minusta oli törkeää pyytää käytetystä kirjasta niin paljon, etenkin kun sitä edelleen löytyy kirjakaupoista. Ja onneksi en ostanut, koska löysin sen Teoksen kojulta kolmella eurolla. Sen sijaan löysin Laura Lindstedtin Oneironin divarista ihan kohtuulliseen hintaan. Olen miettinyt Oneironin ostamista jo jonkin aikaa, mutta en kovin tosissani. Enemmänkin sillä ajatuksella, että tämä olisi varmaan joskus kiva lukea. Mutta nyt kun se sattui osumaan silmään, niin ajattelin, että miksi ei.

Arvi Lind ja Juha Mieto (kuva Marko Leppinen)

Kun nyt kerran mainitsin Tove Janssonin, niin olen jo pitkään haaveillut Vaarallisesta matkasta, ja se löytyikin yhdestä divarista, mutta yli kahdellakympillä. En raatsinut maksaa siitä niin paljoa, ja suunnittelin jo pyytäväni kolmea ystävääni ostamaan sen minulle yhdessä valmistujaislahjaksi, mutta sitten löysin sen WSOY:ltä kympillä. Jälleen hyvä löytö. Lisäksi se täydentää suurien Muumi-kirjojen kokoelmaani, niin että nyt minulla on Vaarallisen matkan lisäksi myös Kuka lohduttaisi Nyytiä? Ja Kuinkas sitten kävikään?

Messujen paras löytö oli kyllä silti ehdottomasti Lauren Beukesin Zoo City, jota olen etsinyt keväästä saakka luettuani Beukesin toisen romaanin Säkenöivät tytöt, joka oli huikea. Zoo city pääsikin heti luettavaksi, ja vaikka olenkin vasta aloittanut, niin pidän siitä jo nyt.

Olen ehdottomasti enemmän kaunokirjallisuuden kuin minkään muun kirjallisuuden lajin ystävä, mutta Marjatta Levannon Leonardo oikealta vasemmalle oli sen verran vetävä, että sekin piti hankkia. Julia Vuoren upeasti kuvittama tietokirja Leonardo da Vincistä on yhtä aikaa taide- ja tietokirja, ja mikäs sen parempi yhdistelmä! En malta odottaa, että pääsen tutustumaan siihen ajan kanssa.

Kaiken kaikkiaan messut olivat sellaiset kuin yleensäkin. Ehkä vähän vähemmän ruuhkaiset, mutta olin paikalla arkena ja pääasiassa ennen työpäivän loppua, mikä saattoi vaikuttaa ihmismäärään. En ostanut yhtä paljon kirjoja kuin aiemmin, mutta toisaalta en löytänyt sitä paikkaa, josta sai kymmenen pokkaria seitsemällä eurolla. Silti, minulla on taas muutama kirja enemmän, ja tällä kertaa voin sanoa lähes varmasti, että tulen myös joskus lukemaan ne kaikki.

Artikkelin kirjoitti kirjaston harjoittelija Vilja Järvinen

My exchange time in Helsinki, Finland

Unkarilainen työssäoppija Virag on ollut elokuussa Omnian kirjastossa ja OmniaShopissa. Alla Viragin mietteitä ja kokemuksia vaihdosta. 

How did you apply to this student exchange?

Our school provided a program called “Erasmus+”. All pupils were able to apply for the exchange to Finland. We had to do a presentation, and then took a personal talk with our teachers. Luckily I was one of the 13 pupils who get picked for the one month trip to Helsinki.

What activities have you done in Finland?

The Erasmus+ program provided us some beautiful activities e. g. visiting the Fazer chocolate factory. We also went to the National Park (Nuuksio),to the Helsinki tuomiokirkko, the classic smoked Sauna and to Linnanmäki. In the first few days we went to sightseeing with my group, and we saw plathora of beautiful places around the city.

What have you done in your job there?

I worked at the Library in Omnia called Kirjasto and at the Shop of Omnia too as a helping student. I had a couple of work, everyday I learned new things. One of my tasks was to administrate the new customers in the library`s special program.

Also the library has some iPads which can be borrowed by teachers for their lessons. After the teachers returning the iPads the original Image has to be restored to be ready for the new customer. In the shop I had that opportunity to make the shop even better by decorating it, and also I could level up my customer service skills.

I have learned a lot of new things and met a lot of interesting people during my practical time.

My personal experience in Finland?

I increased my English language skills a lot, also I learned some Finnish words that I can use in the future. I found it interesting that the people need to stop the bus by waving at them, because it won`t stop.

I really enjoyed the meals too, I like that kind of system that offering different type of menu for vegans only.

To sum up, I can say that my fascination for Finland never expired since I spend part of my summer in Finland. The beautiful nature, the peaceful environment, kind people and the omnipresence of water is kind of what I dream of perfect living conditions.

Kirjaston lukubingo

Lukufiilis kateissa? Kaipaatko vinkkejä lukuharrastukseen? Osallistu kirjaston lukubingoon!

Valitse itsellesi sopiva bingo 3 eri vaihtoehdosta. Täytä bingolappua ohjeiden mukaan ja tuo täytetty lappu 24.5. mennessä kirjastoon. Silloin osallistut bingopalkintojen arvontaan.

EasyBingo – iisia luettavaa!
Esimerkiksi S2-opiskelijoille soveltuvassa EasyBingossa on helppoja tehtäviä, kuten ”lue bussissa/junassa” ja ”lue kaverin kanssa”. Kuka tahansa pystyy suorittamaan tehtävät, vaikka olisi uusi lukija. Koska tehtävät ovat helppoja, kaikki pitää suorittaa, jos haluaa osallistua arvontaan!

Lukumatkalle mukaan Eurooppa-bingo!
Lukuviikon Koko Eurooppa lukee!-teeman pohjalta tehty Eurooppa-Bingo sopii henkilöille, joilla on jonkin verran kokemusta lukemisesta. Eurooppa-bingossa valitaan vaaka-, pysty-, tai kulmasta kulmaan-rivi luettavaksi. Jokaisessa rivissä on neljä maata. Tarkoitus on lukea kirja, joka kertoo kyseisestä maasta, jonka tarina kertoo kyseisestä maasta tai jonka kirjailija on kotoisin kyseisestä maasta.

Hiki-Bingo hikipingoille! 🙂 

Edistyneille lukijoille on tehty hiki-bingo, jossa on haastavampia tehtäviä. Hiki-Bingossa luetaan mm. dekkari, e-kirja, harrastekirja ja klassikko. Kaikki tehtävät pitää suorittaa, mutta kaikki Hiki-Bingon suorittaneet palkitaan!

Tässä on muutamia suosituksia, jotka voi halutessaan lukea bingoja varten
Selkokirja: Tuija Hannula – Toppatakin alla on sydän: selkopakinoita. Kirjassa on lyhyitä tarinoita arjesta Suomessa ja maahanmuuttajien kokemuksista. Kirjan tarinat ovat hauskoja ja niistä voi oppia suomalaista tapakulttuuria.

Selkokirja: Jules Verne – Maailman ympäri 80 päivässä. Tarina on klassinen seikkailu, jossa lontoolainen herrasmies Fileas Fogg ja hänen ranskalainen palvelijansa Passepartout yrittävät matkustaa maailman ympäri 80 päivässä voittaakseen vedon. He joutuvat moniin jännittäviin seikkailuihin eri maissa.

Heikki Kännö – Sömnö. Tarina kertoo kirjailija Isak Severinin yrityksestä kirjoittaa kirja myyttisestä kuvataiteilijasta Werner H. Bergeristä, jonka taustojen selvittely johtaa mystiseen seikkailuun useissa maissa ja aihepiireissä. Kirjaa on kehuttu paljon mielikuvituksellisesta ja monitasoisesta kirjoituksesta.
Paula Hawkins – Nainen junassa. Kirja kertoo naisesta, joka katsoo joka päivä saman junan ikkunasta lähistöllä asuvaa pariskuntaa, kunnes näkee jotain odottamatonta. Kirjasta on tehty myös elokuva.
Aku Varamäki – Future Proof: Tulevaisuuden työkirja. Tämä tietokirja kertoo työn murroksesta ja uusista mahdollisuuksista, joita tulevaisuuden teknologia tuo työelämään. Ajankohtainen ja mielenkiintoinen! 
Fjodor Dostojevski – Rikos ja rangaistus. Maailmankirjallisuuden klassikko, jossa pohditaan elämän tarkoitusta rikoksen teon, sen ymmärtämisen ja siitä puhdistautumisen kautta. Teos on ollut suosittu jo sukupolvien ajan.

Ps. Hae lukubingolappusi kirjastosta tai tulosta se tapahtumasivulta.

Blogikirjoituksen laati Omnian opiskelija, joka suorittaa työssäoppimista Omnian kirjastossa.

Aivokirjoja kirjastosta #aivojesiparhaaksi

Jos aivot ja niiden toiminta  kiinnostaa, Omnian kirjastosta löydät lukuisia kirjoja, jotka valottavat aivojen toimintaa ja rakennetta sekä niiden hyvinvointia, olivatpa aivosi sitten ainutlaatuiset tai idioottiaivot :). Aloita retki pääsi sisää aivojen maailmaan vaikka näistä:

  • Ainutlaatuiset aivot

Nordgren, Kaja, 2017, YKL 59.55

Miten aivomme ovat muovautuneet evoluution aikana? Miten ihmisaivot päättelevät, muistavat ja suunnistavat? Mikä tekee meistä persoonia? Mitä huumori, musiikki ja seksi saavat aikaan aivoissamme? Tai kahvi ja kokaiini? Ainutlaatuiset aivot vastaa näihin ja moniin muihin kysymyksiin. Aivot tekevät meistä sen, mitä olemme. Aivot oppivat, ohjaavat liikkeitämme, ratkovat ongelmia ja muistavat vuosikymmenten takaisia asioita. Mutta aivot tekevät myös huonoja valintoja, ajavat meitä riippuvuuksiin ja huijaavat meitä. Miksi aivot ovat niin kuin ovat?

  • Aivot työssä

Huotilainen, Minna, 2017, YKL 36.13

Millainen työ sopii ihmisaivoille? Mikä on ihmisälyn ja tekoälyn paras suhde?
Tuore neurotiede sekä aikamme kiinnostavimpien johtajien ja nopeimmin kasvavien organisaatioiden tarinat antavat uusia näkökulmia työelämään, jota teknologinen kehitys muuttaa nopeasti. Ihmisaivoilta vaaditaan yhä enemmän monimutkaista ongelmanratkaisua, luovaa ajattelua, oppimista, vuorovaikutusta ja empatiaa.

  • Tunne aivosi

Huotilainen, Minna, 2017, YKL 14.12

Aivoja kannattaa huoltaa jokaisessa elämänvaiheessa 
Aivot joutuvat lujille eri tavoin eri ikäkausina, joten kirjassa käydään läpi elämänkaaren keskeiset kysymykset: vauvaiän huima kehitys ja puheen oppiminen, liikunnan vaikutus koulumenestykseen, murrosiän mullistukset ja yöunen merkitys, kiireen ja kaaoksen hallinta ruuhkavuosissa sekä hyvän vanhuuden turvaaminen muistin heiketessä. Vankkaa tieteellistä tutkimusta sovelletaan kirjassa arkielämään, jotta jokainen voisi lisätä aivojensa hyvinvointia ja myönteistä vuorovaikutusta toisten ihmisten kanssa.

  • Idioottiaivot: Kuinka aivomme oikeastaan toimivat?

Burnett, Dean, 2017, YKL 14.1

Meille kaikille on käynyt jossakin vaiheessa niin. Kävelet keittiöön, aukaiset läppärisi tai nouset päättäväisenä puhujakorokkeelle täynnä määrätietoisuutta – ja yhtäkkiä sinulla ei ole harmainta aavistustakaan siitä, mitä olet tekemässä. Tervetuloa idioottiaivojesi pariin.
Kyllä, aivot ovat jossakin mielessä todella ihmeellinen kapistus – tietoisuuden keskus, evoluution huipentuma (toistaiseksi) ja kaiken inhimillisen kokemuksen moottori – mutta aivosi muodostavat kuitenkin myös sekasortoisen ja erehtyväisen järjestelmän, joka on noin 50 000 vuotta ajastaan jäljessä. Me takerrumme taikauskoisin ajatuksiin, muistamme kasvot muttemme nimiä, meiltä jää huomaamatta asioita, jotka ovat aivan nenämme edessä, ja makaamme sängyssämme hereillä yöllä aivojemme kelatessa loputtomiin kaikkein suurimpia pelkojamme.

Kaikki edelllä sanottu on, uskoitpa sitä tai et, merkki hyvää tarkoittavista aivoista, jotka tekevät parhaansa pitääkseen sinut hengissä ja terveenä. Kirja on asiantuntijan otteella ja hauskasti kirjoitettu, ja sitä voi suositella jokaiselle, joka on jossakin elämänvaiheessaan ihmetellyt, miksi hänen aivonsa sabotoivat hänen elämäänsä ja mihin ihmeeseen ne oikein pyrkivät.

Nämä ja muut Omnian kirjaston kirjat löydät kirjaston Aineistohausta Voit etsiä aineistoa kirjan nimellä, tekijällä tai asiasanalla: aivot.

#aivojesiparhaaksi #aivojumppaa #omniankirjasto #yhdessäomniassa

Lukuviikko 2018 Päivä 6 – Kino Omnia tarjoaa!

Varsinainen lukuviikko päättyi jo viime viikolla, mutta Omniassa juhlitaan vielä tänään kirjan ja ruusun päivänäkin! Saamme lukuviikon päättäjäisvieraaksi kirjailija/bloggari Koko Hubaran. Hänen esityksensä alkaa klo 10 Lehtimäentien auditoriossa, mutta sitä voi seurata myös verkon kautta. Lisäksi tapahtumassa esiintyy vuoden 2017 pakolaisnainen Bahar Mozaffari.

Kino Omnian viimeisenä aiheena on päivän teemaan sopivasti vahvat naishahmot. Stieg Larssonin kirjoittamassa Millennium-trilogiassa toisena päähenkilönä esiintyy omapäinen hakkeri Lisbeth Salander. Suzanne Collinsin Nälkäpeli-trilogiassa pääosassa on nuori Katniss Everdeen. Muutoin kirjasarjat ovat hyvin erilaiset. Millennium sijoittuu ruotsalaisten lehtitoimittajien maailmaan ja kirjallisuuskategoriana on rikoskirjallisuus. Millenniumista piti alunperin tulla kymmenosainen sarja, mutta Larsson kuoli yllättäen vuonna 2004 ja ehti kirjoittaa vain kolme osaa. Nälkäpeli sijoittuu luonnonkatastrofien myllertämään Pohjois-Amerikkaan, joka on jaettu kolmeentoista vyöhykkeeseen. Collinsin kirjat ovat nuorille lukijoille suunnattuja, mutta teema on lähtökohtaisesti kovin synkkä: vyöhykkeistä valitaan 24 osallistujaa Nälkäpeliin, missä tarkoituksena on tappaa muut osallistujat, kunnes vain yksi on jäljellä ja hänet julistetaan voittajaksi.

MONIOSAISET – kirjasarjat ja niiden perusteella luodut TV-sarjat & elokuvasarjat

Varaa yksi näistä tai kenties joku muu elokuviin liittyvä teos kirjaston aineistohausta

Stieg Larsson – Millennium

Miehet jotka vihaavat naisia

Tyttö joka leikki tulella

Pilvilinna joka romahti

(kirjailija David Lagercrantz on jatkanut sarjaa kahdella osalla, Se mikä ei tapa ja Tyttö joka etsi varjoaan)

 

Suzanne Collins – Nälkäpeli

Nälkäpeli

Nälkäpeli: Vihan liekit

Nälkäpeli: Matkijanärhi

Lukuviikko 2018 Päivä 5 – Kino Omnia tarjoaa!

Varsinainen lukuviikko päättyy tänään, mutta meillä on vielä huipennus edessä maanantaina, kun saamme Koko Hubaran vierailemaan Omniaan. Hän esiintyy Lehtimäentien auditoriossa 23.4. klo 10-12. Sitä odotellessa voimme tutustua vielä muutamaan kirjasarjaan, mistä on tehty myös elokuvia. Stephenie Meyerin Houkutus-kirjasarja on sekoitus romantiikkaa ja fantasiaa. Siinä seikkaillaan vampyyrien maailmassa vaikkakin sarjan toinen päähenkilöistä, Bella Swan, on ihan tavallinen teini-ikäinen tyttö.

Veronica Rothin Outolintu-sarja sijoittuu tulevaisuuteen, missä ihmiset on jaettu viiteen eri ryhmään erilaisten ominaisuuksiensa mukaan. Sarjan päähenkilö on 16-vuotias Beatrice, jonka luokittelutulos on epäselvä ja tämän myötä hän ei sijoitu mihinkään varsinaisista luokitteluryhmistä, vaan hänestä tulee Outolintu.

MONIOSAISET – kirjasarjat ja niiden perusteella luodut TV-sarjat & elokuvasarjat

Varaa yksi näistä tai kenties joku muu elokuviin liittyvä teos kirjaston aineistohausta

Stephenie Meyer – Houkutus

Houkutus

Uusikuu

Epäilys

Aamunkoi

 

Veronica Roth – Outolintu

Outolintu

Kapinallinen

Uskollinen

(Roth on kirjoittanut sarjaan vielä viisi lyhyttarinaa sisältävän lisäosan, jonka nimi on Neljä. Nämä tarinat on kirjoitettu eri päähenkilön näkökulmasta)

Lukuviikko 2018 Päivä 4 – Kino Omnia tarjoaa!

Miltä sinusta olisi tuntunut, jos olisit 11-vuotiaana saanut tietää olevasi velho (tai noita) ja saisit kirjeen kotiisi, missä kerrottaisiin että sinut on hyväksytty noitien ja velhojen kouluun?  Tai jos saisit 12-vuotiaana kuulla, että isäsi on merenjumala Poseidon ja sinut on mainittu 70 vuotta sitten tehdyssä suuressa ennustuksessa? Harry Potter ja Percy Jackson-nimiset hahmot saivat kokea tällaiset koko heidän elämänsä mullistavat hetket omien kirjasarjojensa alussa. Kirjailijat J. K. Rowling ja Rick Riordan ovat luoneet kirjasarjoissaan nuoret päähahmot, jotka joutuvat yllättäen taistelemaan ihan uudenlaisia haasteita vastaan. Näistä alkuasetelmista käynnistyivät huikeat kasvutarinat, joita seuraa suurella mielenkiinnolla vaikka olisi itse jo vähän varttuneempi.

MONIOSAISET – kirjasarjat ja niiden perusteella luodut TV-sarjat & elokuvasarjat

Varaa yksi näistä tai kenties joku muu elokuviin liittyvä teos kirjaston aineistohausta

J. K. Rowling – Harry Potter

Harry Potter ja viisasten kivi

Harry Potter ja salaisuuksien kammio

Harry Potter ja Azkabanin vanki

Harry Potter ja liekehtivä pikari

Harry Potter ja Feeniksin kilta

Harry Potter ja puoliverinen prinssi

Harry Potter ja kuoleman varjelukset

 

Rick Riordan – Percy Jackson & The Olympians

Salamavaras

Hirviöidenmeri

Titaanien kirous

Labyrinttitaistelu

Jumalten sota

(Percy Jackson-hahmo esiintyy myös Riordanin toisessa kirjasarjassa Olympoksen sankarit, mutta näitä ei ole kirjoitettu hänen näkökulmastaan)

Lukuviikko 2018 Päivä 3 – Kino Omnia tarjoaa!

Yksittäisten elokuvien lisäksi kirjat ovat olleet pohjana kokonaisille TV-sarjoille ja usean elokuvan kattaville elokuvasarjoille. Yksi tämän hetken kuuluisimmista TV-sarjoista on Game of Thrones. Nimi suomentuu Valtaistuinpeliksi, mikä ei ole kuitenkaan koko kirjasarjan vaan sen ensimmäisten osan nimi. Kirjasarja on nimeltään Tulen ja jään laulu (A Song of Ice and Fire).

Kirjailija George R. R. Martin on luonut kirjasarjassaan valtavan upean maailman, jonka historia ulottuu paljon pidemmälle kuin vain kirjojen päätapahtumiin. J. R. R. Tolkien teki samanlaisen urakan luodessaan oman maailmansa Hobitti ja Taru sormusten herrasta-kirjojen pohjalle. Vaikka molemmat kirjailijat täyttivät teoksensa fantasiamaailmojen hahmoilla, lohikäärmeillä ja taikuudella, he tekivät työnsä niin taitavasti ja kattavasti, että lukija voi välillä uskoa selailevansa ihan oikeaa historiaa sisältävää teosta.

Kirjojen pohjalta tehdyt elokuvat ja TV-sarja ovat myös erittäin onnistuneet, vaikka molemmissa tarina on poikennut kirjoista enemmän tai vähemmän. Game of Thronesin kohdalla tämä on hyvin ymmärrettävää, sillä kirjasarja ei ole vielä valmis ja TV-sarja on jo ohittanut julkaistut teokset.

MONIOSAISET – kirjasarjat ja niiden perusteella luodut TV-sarjat & elokuvasarjat

Varaa yksi näistä tai kenties joku muu elokuviin liittyvä teos kirjaston aineistohausta

George R. R. Martin – Tulen ja jään laulu

Valtaistuinpeli

Kuninkaiden koitos

Miekkamyrsky 1 & 2 (kaksi erillistä kirjaa)

Korppien kestit

Lohikäärmetanssi 1 & 2 (kaksi erillistä kirjaa)

 

J. R. R. Tolkien

Hobitti

Taru sormusten herrasta (saatavilla yhtenä kirjana tai kolmeen osaan jaettuna)

Lukuviikko 2018 Päivä 2 – Kino Omnia tarjoaa!

Lukuviikon ensimmäisenä päivänä esittelimme kotimaisia kirjoja ja niihin perustuvia elokuvia. Nyt on vuorossa kansainvälisiä teoksia ja ison budjetin Hollywood-elokuvia. Mukana on kuitenkin myös suomalaisväriä, sillä The Guardian Angel-elokuvan ohjaaja on suomalainen Arto Halonen ja myös näyttelijäkaartissa nähdään kotimaisia nimiä. Halonen on myös tositapahtumiin perustuvan kirjan toinen kirjoittaja. The Guardian Angel on ihan tuore elokuva, sillä se pyörii elokuvateattereissa juuri tällä hetkellä, samoin kuin Ernest Clinen romaaniin perustuva seikkailuelokuva Ready Player One.

HOLLYWOOD – kansainvälisiä tarinoita & huippuelokuvia

Varaa yksi näistä tai kenties joku muu elokuviin liittyvä teos kirjaston aineistohausta

Ernest Cline – Ready Player One

Paula Hawkins – Nainen junassa

Kathryn Stockett – Piiat

Kevin Frazier – The Guardian Angel

Michael Punke – The Revenant

Michael Zadoorian – Viimeinen loma

Gillian Flynn – Kiltti tyttö

John Boyne – Poika raidallisessa pyjamassa

Stephen King – Carrie

Muriel Barbery – Siilin eleganssi

Agatha Christie – Idän pikajunan arvoitus

Jojo Moyes – Kerro minulle jotain hyvää

John Green – Arvoitus nimeltä Margo

Neil Gaiman – Tähtisumua

John Grisham – Valamiehet

James Ellroy – L.A. langennut kaupunki