Tartu kirjaan: kirjavinkkejä tietokirjahyllystä

Tekeekö mielesi oppia jotain uutta? Haluatko sukeltaa uusiin maisemiin tai tunnelmiin. Nyt kannattaa tarttua juuri siihen aiheeseen, joka aina on jäänyt vaivaamaan mieltä tai antaa kirjasuosituksen johdatella uusille tiedon lähteille.

  • Stephen Hawking, Lyhyet vastaukset suuriin kysymyksiin, 2019

Arki on muuttunut, suunnitelmat menneet uusiksi ja rajoitukset muokkaavat jokapäiväistä eloa ja olemista. Epävarmuus tulevasta ahdistaa. Stephen Hawking oli aikamme tunnetuin tiedemies, jonka teoriat ajan ja aineen perimmäisestä luonteesta ovat mullistaneet käsitystämme maailmankaikkeudesta. Häneltä kysyttiin usein suuria kysymyksiä tieteestä ja ihmiskunnan kohtalosta. Hän kirjoitti kysymykset muistiin, samoin vastauksensa. Kuinka kaikki alkoi? Selviydymmekö hengissä maapallolla? Onko aikamatkustus mahdollista? Päihittääkö tekoäly meidät? ”Me olemme kaikki aikamatkaajia, sillä kuljemme yhdessä kohti tulevaisuutta. Mutta meidän täytyy työskennellä yhdessä tehdäksemme tulevaisuudesta paikan, johon haluamme mennä.”

Lisävinkki: Maailmankaikkeus pähkinänkuoressa

  • Timo Kalevi Forss, Unohtumattomia kirjeitä Suomesta, 2020     

Aikana ennen pikaviestimiä, tekstiviestejä tai edes internettiä ihmiset pitivät yhteyttä toisiinsa kirjoittamalla kirjeitä. Niillä viestittiin tunteista ja tapahtumista, solmittiin sopimuksia ja rikottiin toisia. Kirjeet ovat usein henkilökohtaisia ja niillä on vastaanottajansa. Timo Kalevi Forss on koonnut sata merkittävää, hauskaa tai traagista kirjettä, jotka kertovat elämästä maassamme. Miten kirjoitti Elias Lönnrot Kalevalasta vuonna 1835 tai Aleksis Kivi isälleen? Taiteilijoiden, kuten Albert Edelfeltin ja Tove Janssonin, kirjeet ovat kuvitettuja. Risto Rytin kirje Hitlerille 1944 päätti Saksan ja Suomen aseveljeyden, mutta mitä asiaa Churchillillä oli Mannerheimille vuonna 1941?

Lisävinkki: Kirjeitä tuntemattomalle nuorelle

  • Metsä meidän jälkeemme, 2019               

Metsän merkitys suomalaisille on mittaamaton ja moninainen. Elinkeinon ja ravinnon antaja, suoja ja suojelija, vaarallinen ja saavuttamaton.  Metsäkirja uudelle sukupolvelle. Suomalainen metsä elää kohtalonhetkiään. Metsistämme valtaosa on talousmetsää, ja hakkuut ovat ennätysmäisen suuret. Miten tähän on tultu? Teos ehdottaa vaihtoehtoja puupelloille ja pohtii yhdessä metsänkäyttäjien ja tutkijoiden kanssa, millaista suomalainen metsä voisi olla tulevaisuudessa – sellainen metsä, josta hyötyvät niin kansantalous kuin helmipöllökin. Metsä meidän jälkeemme -kirjan neljä kirjoittajaa ovat pohjoissuomalaisia journalisteja. Kirja voitti 2019 tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon.

Lisävinkki: Terveysmetsä: tunnista ja koe elvyttävä luonto

  • Kimmo Aho et al., Minä menen Kämppiin takaisin – Cocktaileja ja tarinoita Kämpin baarista, 2019

Helsingin kuuluisin ravintola ja hotelli. Kaikki ovat kulkeneet sen ohi, mutta harvempi on käynyt sisällä. Tarinat Sibeliuksesta, joka rallatteli ”Minä menen Kämpiin takaisin”, pitkän ja kostean illanvieton jälkeen  ja tunnetusta taiteilijapiiri Symposiumista, joka tapasi kokoontua hotellin anniskelutiloissa, ovat osa Suomen kulttuurihistoriaa. Taiteilijat jakoivat keskenään viisauksia  sekä nauttivat drinkkejä ja pitivät hauskaa. Niin kuin baarissa kuuluukin, tänäkin päivänä. Vuodet vierivät, vieraat vaihtuvat. Drinkit muuttuvat, mutta eivät kaikki. Yli 130-vuotiaan ikonisen hotellin baari pysyy. Tarkemmin ottaen sekin palasi takaisin, kuten Sibelius aikanaan.

Kirjassa kerrotaan historiallisen baaritoiminnan syntyhetkistä, kieltolain ja sotavuosien kautta aina sen kuolemaan. Ja paluuseen huipulle 1999 ”uuden Kämpin” avatessa suurella kohinalla ovensa Helsingin ytimeen. Mukana ovat tietysti drinkit vuosien varrelta.

Lisävinkki: Bottan henki: Oy Botta Ab:n ravintolatoimintaa Bottalla, Manalassa ja St. Urho’s Pubissa 1970-2020

  • Aki Virtanen, Oi Suomi on! Huuhkajien tie jalkapallon EM-kilpailuihin, 2020 

Saamme odottaa vielä vuoden Huuhkajien esiintymistä jalkapallon EM-kisoissa, sillä ensi kesän kisat on siirretty vuodella eteenpäin. Näillä näkymin Teemu Pukki ja kumppanit astuvat EM-areenalle 11.6. – 11.7.2021, jolloin lopputurnaus pelataan. Pelien puutteessa voi tutustua paremmin Huuhkajiin ja heidän 2015 alkaneeseen matkaan kohti lopputurnauspaikkaa.

Helsingin Sanomien urheilutoimittaja Ari Virtanen on seurannut Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen EM karsinnat alusta loppuun. Hän on ollut paikalla jokaisessa ottelussa ja sen lisäksi kymmenissä harjoituksissa ja oheistilaisuuksissa. Hän on myös haastatellut joukkueen pelaajia, valmentajia, huoltoryhmän jäseniä ja muita taustahenkilöitä.
Virtanen kertoo, kuinka mahdottomasta tuli mahdollista ja kuinka juuri se joukkue, jonka uskottavuus horjui vielä muutama vuosi sitten, onnistui toteuttamaan suuren unelman. Kahdeksankymmenen vuoden epäonnistumisten jälkeen Suomi pelaa ensimmäistä kertaa miesten jalkapallon arvoturnauksessa.

Lisävinkki: Teemu Pukki: koko tarina

  • Atte & Karoliina Mellanen, Hyvät, pahat ja millenniaalit. Miten meitä tulisi johtaa, 2020 

Millaisia ovat vuosina 1980-2000 syntyneet millenniaalit? Laiskoja, itsekeskeisiä ja vaikeasti johdettaviako? Vai itseensä uskovia, tavoitekeskeisiä ja koulutettuja. Miten he muuttavat työelämää ja miten heitä tulisi johtaa? Ajankohtaisessa ja käytännönläheisessä teoksessa johtamiseen liitettyjä toiveita ja tarpeita kuvataan millenniaalien näkökulmasta. Tämä teknologian vallankumoukseen, globalisaatioon ja kiihtyvään maailmaan kasvanut sukupolvi näyttää suunnan kohti tulevaisuuden työelämää.

Lisävinkki: Pelko pois: kohti rohkeaa johtamista

Tietokirjat löytyvät Omnian kirjaston kokoelmista. Aineistohaku ja ohjeet opiskelijoille ja henkilökunnalle lainaukseen kirjaston verkkosivulta.