Ryijyn monet muodot

Ryijy on arvokas perinnetekstiili, joka voi samalla olla taideteos ja sisustuselementti. Tänä keväänä ryijy on vahvasti esillä monessa muodossa.

Akseli Gallen-Kallelan museossa Tarvaspäässä järjestetään 27.1. – 2.9.2018 näyttely Yhtä säätöä – Mary Gallénin elämää, joka kuvaa Mary Gallénin elämää tunnetun taiteilijan vaimona. Mary mm. kutoi kangaspuilla puolisonsa suunnittelemia ryijyjä. Näyttelyn yhteydessä pääsee seuraamaan ryijyn kutomista oikeasti.

Ryijyn voi ommella valmiille kangaspohjalle tai kutoa kangaspuilla. Ryijyyn voi suunnitella oman mallin tekstiilitaiteilija Raija Rastaan opastuksella. Kudottavan ryijyn suunnittelu -viikonloppukurssi järjestetään Itätuulentie 1:ssä Tapiolassa 9.-11.2.2018. Kurssilla suunnitellaan oma ryijymalli kangaspuilla kudottavaan ryijyyn. Voit leikkiä väreillä, erilaisilla materiaaleilla ja ryijynukan korkeuksilla. Opit ryijynukan solmimisen loimeen, valitset materiaalit ja teet ryijyn työpiirroksen. Lisätiedot ja ilmoittautuminen kurssille löytyvät Ilmonetista tunnuksella E180991. Ilmoittautuminen 2.2.2018 mennessä.

Raija Rastas pitää myös Ryijy ommellen -kurssin 3.3.-26.4.2018 Ruusutorpan koululla Leppävaarassa. Kurssilla suunnitellaan oma ryijymalli ja valmistetaan se ompelemalla pohjakankaalle. Näin voit valita ryijyyn juuri omaan sisustukseesi sopivat värit, muodon ja koon. Mitään ennakkotietoja tai -taitoja et tarvitse. Lisätiedot ja ilmoittautuminen kurssille löytyvät Ilmonetista tunnuksella E180988. Ilmoittautuminen 23.2.2018 mennessä.

Espoon keskuksen, Leppävaaran ja Tapiolan kudonta-asemilla voi kutoa kangaspuilla erilaisten mattojen, huopien ja muiden sisustuskankaiden lisäksi myös ryijyjä. Kutomaan pääset varaamalla kudontavuoron suoraan kudonnanopettajalta, ja kutomiseen saat tarvitsemasi opastuksen.

Mikäli et halua ryijyysi kuvioita, vaan haluat toteuttaa sen vain värillisenä nukkapintana, kutominen solmuttomana ryijynä on nopeaa. Leppävaaran kudonta-asemalla järjestetään yhden illan mittainen Solmuton ryijy, esittelykerta 8.3.2018, opettajana Jaana Saha. Ilmonet tunnus E180799. Esittelykerralla näet, miten solmuttoman ryijyn kutominen tapahtuu ja mitä materiaaleja siinä voi käyttää.

Tässä muutama esimerkki värillisistä nukkapinnoista, jotka on tehty solmuton ryijy tekniikalla.

 

Ohessa syksyn 2017 Raija Rastaan  ryijykurssin tunnelmia ja kuvia:

”Suunnittelin kaksi ryijytyynyä, joiden aiheena on meri. Toisen sain valmiiksi kurssin aikana ja  joululahjaksi valmistin äidilleni kurssin jälkeen vielä seinäryijyn. Kokeilin ryijyn ompelua syksyn alussa Omniassa Espoo-päivänä ja se tuntui oikein kivalta.” (Hanna)

”Halusin tehdä raikkaanvärisen ryijyn itselleni. Aiheen sain Costa Ricassa elävän mustakurkku- linnun värityksestä ja pyrstösulista. Pyrin abstraktiin väri-iloitteluun ja lankojen valinta olikin ihanan kutkuttavaa. Raija erinomainen värisilmä auttoi lankojen valinnassa ja erityisesti mieleen jäi valon vaikutuksen saaminen ryijyyn. Raija opetus oli selkeää ja inspiroivaa. Kurssilla oli mukavan leppoisa tunnelma ja tekemisen synnyttämään flow-tilaan sujahti nopeasti.” (Laura)

”Äitini oli tehnyt ryijyjä ja kun löysin taideryijykurssin päätin, että minäkin haluan tehdä ryijyn. Suunnittelin kolmeosaisen ryijyn kotini seinälle. Olen tykännyt kovasti ja myös kotona on ollut kiva ommella ryijyä tv:tä katsellessa.” (Maarit)

”Mummo aina esitteli minulle ylpeydellä iso-isoäidin1930-luvun ryijyä. Olin jo pidempään haaveillut ryijystä ja päätin, että minäkin haluan oppia tämän perinteisen tekniikan Suomen 100 v juhlavuotena! Löysin kurssin netin blogista. Tämä on minun ensimmäinen käsityökurssini.” (Saila)

”Ystäväni Saila kertoi minulle kurssista. Meillä Pakistanissa ei ollut koulussa käsitöitä. Pakistanissa käsityötä ei pidetä harrastuksena vaan työnä. Olen asunut seitsemän vuotta Suomessa. Ryijyä on ollut kivaa tehdä, samalla stressi menee pois.”(Kaneez)

”Opiskelen tekstiiliartesaaniksi ja katselin erilaisia kursseja – löysin ryijykurssin! Pidän ryijyn suunnittelusta ja ompelusta, vaikka tekeminen on melko hidasta. Sain ryijyni silti nopeasti valmiiksi ja aloitin kurssin aikana jo kahden uuden ryijyn suunnittelun.” (Zoe)

”Pidän kursseista, jotka alkavat viikonloppuina, silloin pääsee hyvin alkuun. Tekeminen on ollut tosi kivaa ja tekniikan oppii helposti. Malli voi olla melko yksinkertainen ja voi leikkiä väreillä.” (Satu)

”Sain idean ryijyyni valokuvasta, jonka olen ottanut kesämökin rannalla Pyhäjoella. Olen yllättynyt kuinka jännittävää on ollut leikkiä syksyn väreillä ja saada ne toistumaan ryijyssä. Mukavaa on ollut jutella ja tehdä ryhmässä, samalla näkee monenlaisten ryijyjen syntymistä ja oma motivaatiokin saada valmista on korkeampi kuin jos vain yksin kotona tekisi. Kivaa on ollut!” (Aulikki)

”Olin jo pidempään haaveillut ryijystä. Oli mielenkiintoista tulla suunnittelemaan ja tekemään oma ryijy kurssille. On tosi inspiroivaa kun näkee kaikkien muidenkin ryijyjä.”( Heidi)

”Haluan joka vuosi kokeilla jotain uutta ja ryijyä en ollut aikaisemmin ommellut. Olen käyttänyt ryijyssäni erimittaisia nukkapintoja ja paljon omia lankojani. Keltainen on lempivärini. Ryijyn tekeminen on ollut kivaa!”  (Marika)

Kudonta mahtaa olla nyt in

lankoja

Kudonta-asemien tarjoamat kurssit ovat täynnä ja kiinnostus kudontaa kohtaan on ihan toista kuin vielä muutama vuosi sitten.

Kutojien ikärakennekin on muuttunut: Innostus kantoliinojen kutomiseen on tuonut kangaspuiden ääreen nuoret äidit, jotka eivät kavahda ohuita lankoja ja työlästä niisintää. Ja kun on kutonut yhden kantoliinan, tekee ehkä mieli kutoa toinenkin, kolmas…

Jos kudonnan opettaja Jaana Sahalta kysyy, on tekniikan arvonnousu ansaittua.

”Kudontahan on kaikkien tekstiilitekniikoiden kuningatar monipuolisuudessaan”, kehaisee Jaana.

Ja tottahan se on, sillä kangaspuilla saa tehtyä monenmoista tukevasta matosta hienoon silkkihuiviin asti. Ja sitä paitsi kutominen on rentouttavaa ja kudonta-asemilla on mukavaa porukkaa. Uskokaa pois, kokemusta on.

Tällä hetkellä Leppävaaran kudonta-asemalla ovat pinnalla solmuttomat ryijyt. Infoiltanakin pöydänympärys oli täynnä tekniikasta kiinnostuneita naisia.

ryijymatskua
Solmuttomaan ryijyyn voi kokeilla monenlaisia materiaaleja.

 

Leppävaarassa kudottiin solmuttomia ryijyjä nelisen vuotta sitten ja sitten tuli tauko. Nyt ne innostavat taas.

”Puskaradio oli tiedottanut, että täällä niitä on tehty ja kyselyitä alkoi tulla. Niinpä solmuton ryijy otettiin taas ohjelmaan ja kudonta-asemalla on kaksi erilevyistä lointa, 40 senttimetriä ja 88 senttimetriä. Ja jos loimet kudotaan loppuun, tehdään uudet”, lupaa Jaana infoillassa.

Loimet suunnitellaan muutenkin asiakkaiden kanssa tai asiakkaiden toiveiden mukaan. Sitä tehdään, mitä kutojat toivovat.

Jokainen ryijyä kangaspuilla kutonut tietää, että homma on varsin hidasta. Solmutonta ryijyä aloittelijakin saa kudottua päivässä pitkän pätkän.

Solmuttomaan ryijyyn ei pysty suunnittelemaan kuvioita, vaan siinä pelataan väreillä ja materiaalien yhdistelyllä. Voi tehdä pelkistettyä tai oikeaa väri-iloittelua, ihan oman maun mukaan.

solmutonryijykollaasi
Valkoista vai värillistä? Vaihtoehtoja on yhtä monta kuin kutojiakin.

 

jaana-nayttaa
Jaana Saha näyttää, miten solmuton ryijy saadaan alkuun.

Kaikuisassa tilassa solmuton ryijy toimii hyvin. Se on myös lankahamsterin unelmatekstiili, sillä siihen voi upottaa langanjämät.

ensimmaisen-lenkkirivi
Tässä on kudottu ensimmäinen nukkarivi.
kaksi-lenkkirivia
Tässä nukkarivejä on jo kaksi.
pitempaa-nukkaa
Jos haluaa pidempää nukkaa, jätetään kude löysille lenkeille.
lyhytta-nukkaa-leikattuna
Tässä on lyhyempää nukkaa…
pidempaa-nukkaa-leikattuna
…ja tässä vähän pidempää.

Paperi  on vähän konstikkaampi materiaali, mutta kiinnostava.

paperinarua
Nukkalenkit tekeillä, materiaalina paperi.
paperinauhanukkaa
Tällaista nukkaa syntyy paperista.

Ennen muinoin kangaspuut olivat maalaistaloissa tuiki tavallinen ja tarpeellinen työkalu. Nykykoteihin niitä voi olla vaikea mahduttaa, vaikka pieniäkin malleja on kyllä tarjolla. Siksi on arvokasta, että on olemassa paikkoja, joissa voi kutoa. Ja joissa saa opastusta.

”Tänne voi tulla kutomaan ilman arkailua. Mitään ei tarvitse osata ennakkoon, täällä neuvotaan.”

Katselen kotona kaihoisasti omia kangaspuitani. Jospa tässä vähitellen ehtisi niiden ääreen kutomaan. Jotenkin solmuton ryijy alkoi kiinnostaa kovasti. Niitä jämälankojakin on kertynyt aika tavalla…