Sulo nukkuu

Luova ja kuriton mieli Ryijy & Runo videoteosten esittely jatkuu. Teossarja käsittää yhteensä 13 osaa, jotka on tehty yhteistyönä kirjallisuuden ja teatterin sekä kädentaitojen kanssa.  Teoksen taustoista pääset lukemaan blogipostauksesta.

Kaikki 13 osaa esitellään vuoden 2020 aikana niin, että jokaiselle kuukaudelle on tulossa oma teosesittely.

Nyt vuorossa on ryijy Sulo nukkuu. Pirkko Murtomäki-Manilaci kertoo ryijyn suunnittelun taustoista.

 

Sisustus- ja taideryijy: ”Sulo nukkuu”

Ensikosketukseni ryijyyn on varhaisesta lapsuudesta 1970-luvulta. Lapsuuskotini seinällä roikkui Aappo (oik. nimi Kaino Lemmikki) Härkösen suunnittelema ”Lapin ruska”-ryijy. Lapsen silmin katsottuna se oli käsittämätön teos – villalangan pätkistä kasattu koriste-esine, joka ei esittänyt mitään järjellistä ja jonka kuvioista yritin aina etsiä jotain tunnistettavaa. Isompana minulle lankesi epämieluisa tehtävä imuroida ryijy puhtaaksi. Muistan, miten värit kirkastuivat silmissä, mutta siinä olikin ainoa ilo, jota tuo tekele minulle tuotti. Minulle on niiltä ajoilta jäänyt vastenmielisyys ryijyjä kohtaa, aivan kuten lapsuudenaikaisten teak-kalusteidenkin jälleennäkeminen synnyttää lieviä inhon väreitä.

Lähtökohdat ryijyn tekemiseen eivät siis olleet kovinkaan suotuisat. Yritin löytää elementtejä, jotka minua nykyryijyissä viehättivät: kolmiulotteisuus, kokeelliset materiaalit, ei-perinteiset aiheet… Ryijyn historiaan ja alkuperäiseen käyttötarkoitukseen perehtyminen aiheuttivat ahaa-elämyksen, jonka myötä myötätunto ryijyjä kohtaan jonkin verran heräsi. Oman ryijyni aiheen parissa jouduin kuitenkin painiskelemaan aikani.

Alkusyksystä 2018 kävin luonnonvärjäyskurssin, jonka jäljiltä käsissäni oli mukava määrä huikean värisiä lankoja, joiden hypistely ja värisävyjen ihastelu tuottivat minulle nautintoa. Halusin hyödyntää värjäämäni langat ja päätin käyttää niitä ryijyyni. Lankojen värit sekä niiden määrät sanelivat siis puitteet työlleni sekä aiheuttivat ylimääräisen jännitysmomentin suunnittelutyöhön: miten ja mihin langat riittävät?

Luonnosten laadinta oli itselleni tämän työn vaikein vaihe. Oli vaikea päättää aihetta, kun ryijyn toteutus ja osittain tekniikatkin olivat vielä vieraita. En kokenut niitä vaikeiksi, mutta oli vaikea hahmottaa, miten kuviot toteutuvat, kun ne muutetaan nukaksi. Harkitsin erilaisia perusmuotoja yhdistettynä väritutkielmaan, mutta halusin kuitenkin haasteellisemman työn tehtäväkseni. Lopulta voiton vei kissamme Sulo. Sulo on vanttera skottikissa, joka tuli perheeseemme yli neljä vuotta sitten ”terapiakissaksi” ja on herrasmiesmäisellä käytöksellään hurmannut ja jättänyt pysyvät tassunjälkensä jokaiseen perheemme neljästä naisesta. Halusin ikuistaa rakkaan kissamme jo sen eläessä. Minua viehättää suuresti kissan plastisuus ja eleganssi, joka on läsnä jopa romuluisemmassa kissayksilössä, kuten meidän Sulomme. Sain kerran Sulon nukkuessa tehtyä luonnoksen kerällä torkkuvasta kissasta ja sitä lähdin työstämään eteenpäin.

Kissamme on harmaaraidallinen ja värjäämissäni langoissa oli liilanharmaita sävyjä, joita päätin käyttää kissan turkkiin. Lisäksi minulla oli ihastuttavia keltaisen, oranssin ja punaruskean sävyjä, joita halusin käyttää taustaan kontrastina harmahtaville sävyille ja antamaan ryijyyn väriä ja valoa. Pidän kirkkaista väreistä, erityisesti lämpimistä sävyistä.

Halusin ryijyyn vangita Sulo-kissan turkin ominaisuudet: se on pehmeä, paksu ja tiivis, sammalmainen. Olin villalankojen lisäksi kokeiluluonteisesti värjännyt pörröisiä akryylisekoitelankoja, jotka soveltuivat erinomaisesti työhöni, kun tavoittelin nukalle riittävää muhkeutta. Käsityötarvikevarastoistani löytyi myös kokoelma silkkisiä ompelulankoja, jotka päätin lisätä nukan joukkoon antamaan hieman lisävivahdetta.

Ensimmäiseksi ryijykseni pidän työtäni onnistuneena. Olen onnistunut saavuttamaan kissamme turkin ominaisuudet hyvinkin onnistuneesti ja kolmiulotteisuuttakin kohtuullisen mukavasti. Ryijyn värimaailman saneli värjättyjen lankojen paletti. Joukossa on itse värjäämieni lankojen lisäksi värjäämätöntä valmista mustaa ja valkoista villalankaa, jotka löytyivät lankavarastoistani. Värjättyjen lankojen värit ovat pääasiassa peräisin kurkumasta, hennasta sekä marja-aroniasta.

Viimeistelyvaiheessa olen ryijyn taakse nimilapun alle piilottanut kissamme 13 viiksikarvaa. Niitä on poimittu talteen aina, kun on onnistuttu löytämään kissan varistettua sellaisen. Ryijyn alareunassa killuu kissankarvasta huovutettuja ”helmiä”. Ryijy on täydellinen kunnianosoitus rakkaalle perheenjäsenelle jo sen eläessä. Ryijyyn lisätyillä ja piilotetuilla kissankarvoilla ja -viiksillä tulee tulevaisuudessa olemaan vieläkin suurempi tunne- ja muistoarvo.

Pirkko Murtomäki-Manilaci

SUUKKO6, Käsityön taiteen perusopinnot

Ryijyn monet muodot

Ryijy on arvokas perinnetekstiili, joka voi samalla olla taideteos ja sisustuselementti. Tänä keväänä ryijy on vahvasti esillä monessa muodossa.

Akseli Gallen-Kallelan museossa Tarvaspäässä järjestetään 27.1. – 2.9.2018 näyttely Yhtä säätöä – Mary Gallénin elämää, joka kuvaa Mary Gallénin elämää tunnetun taiteilijan vaimona. Mary mm. kutoi kangaspuilla puolisonsa suunnittelemia ryijyjä. Näyttelyn yhteydessä pääsee seuraamaan ryijyn kutomista oikeasti.

Ryijyn voi ommella valmiille kangaspohjalle tai kutoa kangaspuilla. Ryijyyn voi suunnitella oman mallin tekstiilitaiteilija Raija Rastaan opastuksella. Kudottavan ryijyn suunnittelu -viikonloppukurssi järjestetään Itätuulentie 1:ssä Tapiolassa 9.-11.2.2018. Kurssilla suunnitellaan oma ryijymalli kangaspuilla kudottavaan ryijyyn. Voit leikkiä väreillä, erilaisilla materiaaleilla ja ryijynukan korkeuksilla. Opit ryijynukan solmimisen loimeen, valitset materiaalit ja teet ryijyn työpiirroksen. Lisätiedot ja ilmoittautuminen kurssille löytyvät Ilmonetista tunnuksella E180991. Ilmoittautuminen 2.2.2018 mennessä.

Raija Rastas pitää myös Ryijy ommellen -kurssin 3.3.-26.4.2018 Ruusutorpan koululla Leppävaarassa. Kurssilla suunnitellaan oma ryijymalli ja valmistetaan se ompelemalla pohjakankaalle. Näin voit valita ryijyyn juuri omaan sisustukseesi sopivat värit, muodon ja koon. Mitään ennakkotietoja tai -taitoja et tarvitse. Lisätiedot ja ilmoittautuminen kurssille löytyvät Ilmonetista tunnuksella E180988. Ilmoittautuminen 23.2.2018 mennessä.

Espoon keskuksen, Leppävaaran ja Tapiolan kudonta-asemilla voi kutoa kangaspuilla erilaisten mattojen, huopien ja muiden sisustuskankaiden lisäksi myös ryijyjä. Kutomaan pääset varaamalla kudontavuoron suoraan kudonnanopettajalta, ja kutomiseen saat tarvitsemasi opastuksen.

Mikäli et halua ryijyysi kuvioita, vaan haluat toteuttaa sen vain värillisenä nukkapintana, kutominen solmuttomana ryijynä on nopeaa. Leppävaaran kudonta-asemalla järjestetään yhden illan mittainen Solmuton ryijy, esittelykerta 8.3.2018, opettajana Jaana Saha. Ilmonet tunnus E180799. Esittelykerralla näet, miten solmuttoman ryijyn kutominen tapahtuu ja mitä materiaaleja siinä voi käyttää.

Tässä muutama esimerkki värillisistä nukkapinnoista, jotka on tehty solmuton ryijy tekniikalla.

 

Ohessa syksyn 2017 Raija Rastaan  ryijykurssin tunnelmia ja kuvia:

”Suunnittelin kaksi ryijytyynyä, joiden aiheena on meri. Toisen sain valmiiksi kurssin aikana ja  joululahjaksi valmistin äidilleni kurssin jälkeen vielä seinäryijyn. Kokeilin ryijyn ompelua syksyn alussa Omniassa Espoo-päivänä ja se tuntui oikein kivalta.” (Hanna)

”Halusin tehdä raikkaanvärisen ryijyn itselleni. Aiheen sain Costa Ricassa elävän mustakurkku- linnun värityksestä ja pyrstösulista. Pyrin abstraktiin väri-iloitteluun ja lankojen valinta olikin ihanan kutkuttavaa. Raija erinomainen värisilmä auttoi lankojen valinnassa ja erityisesti mieleen jäi valon vaikutuksen saaminen ryijyyn. Raija opetus oli selkeää ja inspiroivaa. Kurssilla oli mukavan leppoisa tunnelma ja tekemisen synnyttämään flow-tilaan sujahti nopeasti.” (Laura)

”Äitini oli tehnyt ryijyjä ja kun löysin taideryijykurssin päätin, että minäkin haluan tehdä ryijyn. Suunnittelin kolmeosaisen ryijyn kotini seinälle. Olen tykännyt kovasti ja myös kotona on ollut kiva ommella ryijyä tv:tä katsellessa.” (Maarit)

”Mummo aina esitteli minulle ylpeydellä iso-isoäidin1930-luvun ryijyä. Olin jo pidempään haaveillut ryijystä ja päätin, että minäkin haluan oppia tämän perinteisen tekniikan Suomen 100 v juhlavuotena! Löysin kurssin netin blogista. Tämä on minun ensimmäinen käsityökurssini.” (Saila)

”Ystäväni Saila kertoi minulle kurssista. Meillä Pakistanissa ei ollut koulussa käsitöitä. Pakistanissa käsityötä ei pidetä harrastuksena vaan työnä. Olen asunut seitsemän vuotta Suomessa. Ryijyä on ollut kivaa tehdä, samalla stressi menee pois.”(Kaneez)

”Opiskelen tekstiiliartesaaniksi ja katselin erilaisia kursseja – löysin ryijykurssin! Pidän ryijyn suunnittelusta ja ompelusta, vaikka tekeminen on melko hidasta. Sain ryijyni silti nopeasti valmiiksi ja aloitin kurssin aikana jo kahden uuden ryijyn suunnittelun.” (Zoe)

”Pidän kursseista, jotka alkavat viikonloppuina, silloin pääsee hyvin alkuun. Tekeminen on ollut tosi kivaa ja tekniikan oppii helposti. Malli voi olla melko yksinkertainen ja voi leikkiä väreillä.” (Satu)

”Sain idean ryijyyni valokuvasta, jonka olen ottanut kesämökin rannalla Pyhäjoella. Olen yllättynyt kuinka jännittävää on ollut leikkiä syksyn väreillä ja saada ne toistumaan ryijyssä. Mukavaa on ollut jutella ja tehdä ryhmässä, samalla näkee monenlaisten ryijyjen syntymistä ja oma motivaatiokin saada valmista on korkeampi kuin jos vain yksin kotona tekisi. Kivaa on ollut!” (Aulikki)

”Olin jo pidempään haaveillut ryijystä. Oli mielenkiintoista tulla suunnittelemaan ja tekemään oma ryijy kurssille. On tosi inspiroivaa kun näkee kaikkien muidenkin ryijyjä.”( Heidi)

”Haluan joka vuosi kokeilla jotain uutta ja ryijyä en ollut aikaisemmin ommellut. Olen käyttänyt ryijyssäni erimittaisia nukkapintoja ja paljon omia lankojani. Keltainen on lempivärini. Ryijyn tekeminen on ollut kivaa!”  (Marika)

Väriterapiaa!

kurssilaisia-1
Kun itse tekee, saa ryijyynsä taatusti sellaiset värit kuin haluaa.

Syksyisenä torstai-iltana Tapiolassa työväenopiston uusissa tiloissa Itätuulentie ykkösessä aloitellaan ryijyjen ompelua. Pöydillä on lankoja ja nukitusmalleja: muistan omalta ryijykurssiltani silmiä hivelevät lankayhdistelmät ja nukkakokeilujen tekemisen. Silkkaa väriterapiaa.

lankakollaasi
Värikylläistä lankakokoelmaa kelpaa katsella vaikka ihan vain huvikseenkin.

Samanlaisissa mietteissä ovat kurssilaisetkin.

”Väriterapiaa, sitä tämä on.” ”Ja tosi rentouttavaa.” ”Hyvää ajanvietettä ilman somea!” ”Tämä on myös tosi koukuttavaa, ei malttaisi millään lopettaa.”

Koukkuun jäämisen huomaa, sillä moni on ehtinyt ommella ryijyä jo pitkän pätkän, vaikka tekstiilitaiteilija Raija Rastaan vetämä Taideryijy-kurssi on vasta alkumetreillä. Raija on suunnitellut ryijyjä ja paljon muutakin tekstiilitaiteen saralla. Ryijykurssejakin hän on pitänyt monet kerrat.

”Ryijy on minulle henkilökohtaisesti tärkeä tekstiili. Ja kursseilla on aina ihana nähdä, miten kurssilaiset suunnittelevat omina mallejaan.”

Monenlaista on tekeillä ja moni on miettinyt ryijylleen jo paikan ja suunnitellut värit oman kotinsa värien mukaan.

ryijy-3ryijy-1ryijy-2 ryijy-4

Yksi kurssilaisista tekee ryijyä keinutuolinpeitoksi, toinen pienelle pojalleen.

”Poika saa ottaa sen sitten mukaansa, kun joskus muuttaa kotoa.”

Kurssin naiset tuumivat myös, että on hienoa olla lenkkinä sukupolvien ketjussa ja osata tehdä jotain, mitä varhempien sukupolvienkin naiset ovat osanneet. Perinnekäsitöiden taitoa ei haluta pysäyttää oman sukupolven kohdalle.

”Ryijy on sisustustekstiilinä tosi kiinnostava, ja käyttöön omaani teen.”

Muut nyökyttelevät: eipä kannata paljon työtä vaativaa ryijyä tehdä kaappiin makailemaan.

raija-kampaa
Nukkia kannattaa välillä aina myös kammata.

 

kurssilainen-2
Tätä ryijyä tehdään spontaanilla tyylillä ilman tarkkaa suunnitelmaa.
kurssilainen-1
Kauniin kuulas ryijy on lahja omalle lapselle.

Ryijylangoissa riittää värejä. Se onkin Raijan mielestä yksi ryijyn parhaita puolia.

raija-2

”Jo lankojen värikirjo on laaja ja lisäksi voi käyttää pellava-aivinaa ja myös efektilankoja.”

Raija huomauttaa, että ryijyssä pitää olla valoa.

”Kun suunnittelee ryijyä ja valitsee värejä, kannattaa valita vähän vaaleampia värisävyjä kuin ehkä on alkuun ajatellut, sillä ryijyssä värit näyttävät tummemmilta – nukkakokeiluja tehdessään huomaa värien vaikutuksen toisiinsa.”

nukkakollaasi
Jo pienekin nukkapintaa antaa jos osviittaa, miten värit vaikuttavat toisiinsa.

Taideryijy kuulostaa hienolta ja vaativalta, mutta Raija vakuuttaa, että mitään ennakkotaitoja ei tarvita.

”Täällä opetetaan kaikki tarvittava ja yhdessä tilataan materiaalitkin, joten niitäkään ei tarvitse olla valmiina.”

Lähtöä tehdessäni yksi kurssilaisista nykäisee hihasta ja haluaa vielä kertoa, että kyllä tällaisella kurssilla suurin anti on opettaja, joka saa kurssilaisten luovuuden virtaamaan.

”Ja Raija on juuri sellainen opettaja!”

Melkoisen hyvä todistus opettajalle:-)

nukutusmalli2 nukitusmalli4 nukitusmalli3 nukitusmalli1