Tellervo saa vielä tovin odotella vaatteitaan, sillä h-hetki on perjantaina kello 18. Puistossa on kuitenkin toimintaa koko viikon ajan, sillä siellä pääsee kutomaan kangaspuilla ja tekemään erilaisia punoksia (materiaalina tietenkin paperi). Työpajaa pyörittää Espoon työväenopiston kudonta-asemien väki.
Ritva Kurittu-Kalaja kangaspuiden ääressä.
”Jo maanantaina täällä kävi satakunta ihmistä tutustumassa kudontaan”, kertoo Ritva Kurittu-Kalaja.
”Ja iso osa heistä oli aasialaisia”, lisää Marjukka Vuorisalo.
Moni kävijä on malttanut jäädä kokeilemaan kudontaa tai punontaa: keskelle arkea tuodut tapahtumat kiinnostavat. Kun oman reitin varrella on jotain kiinnostavaa, on helppo poiketa paikalle.
Justus K mallailee naamiota.
Tiistai-iltapäivällä puoli neljän aikaan kävijämäärä oli jo kahdeksankymmenen nurkilla, ja kiinnostuneita kävijöitä piipahti paikalle tuon tuostakin.
Punominen on näppärä tapa tutustua paperiin materiaalina.Paperinauha taipuu mainiosti myös pirralla kudottavaksi.
Kudontatyöpaja pyörii koko Helsinki Design Weekin ajan Dianapuistossa ke – to klo 12 – 18, pe – la klo 12 – 19 ja su klo 12 -17.
***
Hypätäänpä Tellervon vaatteista kurssiasioihin.
Monet kurssit ovat täyttyneet jonoiksi asti, mutta osaan mahtuu vielä hyvin. Esimerkiksi parin viikon päästä alkavalla Pitsitekniikat tutuiksi -kurssilla on vielä tilaa. Kurssilla voi vaikka opetella tekemään somia pitsiperhosia.
Käpypitsiperhosista voi tehdä vaikka korvakorut. Kuva: Maija Vaara
Tilaa on myös Lastenvaatteita lauantaina -kursseilla. Yhden päivän kurssit ovat peräkkäisinä lauantaipäivinä lokakuussa ja parhaiten tilaa on jälkimmäisellä kurssilla. Kurssilla voi vaikka surauttaa jotain pukinkonttiin.
Lastenvaatteita kelpaa nykyään tehdä, sillä hauskoja kankaita riittää. Kuva: Pirjo Pyymäki
Kirjontakurssit ovat ihania. Kävisin kaikilla, jos vain ehtisin, sillä kirjonta on minulle samalla tapaa meditatiivista kuin jollekulle toiselle neulominen tai virkkaaminen. Kohta puoliin tarjolla on esimerkiksi Kirjonta käyttöön.
”Kurssilla opitaan ristipisto, karjalankirjonta, sashiko sekä villakirjonta, joilla tehdään aina jokin pieni herkullinen työ”, kertoo Laura Hämäri.
Joko kirjonta alkaa kutkuttaa? Kuva: Laura Hämäri
Ehkä nyt kannattaa plarata vielä uudestaan kurssitarjontaa ja miettiä, mitä olisi kiva oppia tänä syksynä.
Tervetuloa tutustumaan Espoon työväenopiston kädentaitojen kursseihin!
Poden jatkuvaa käsityöaddiktiota, josta en edes aio päästä eroon. Vankasti keski-ikäisenä uskalsin vihdoin uhmata alakoulun opettajan arviota (”mikset sinä osaa mitään, vaikka äitisi on niin taitava”) ja menin ensimmäiselle käsityökurssille Espoon työväenopistoon. Siltä tieltä ei ollut enää paluuta. Takana on nyt melkoinen määrä erilaisia kursseja, Käsityön taiteen kuuden vuoden opinnot lisättynä mestarikurssilla ja opintovapaalla suoritettu tekstiiliartesaanin koulutus.
Edelleen selaan joka lukukauden alussa opinto-oppaan ja ruksin sieltä kiinnostavia kursseja, joita on niin paljon, etten koskaan voi ilmoittautua kaikille. Onneksi tätä ongelmaa helpottaa nyt Puolaten ja höyläten, uusi kädentaitojen tiimin blogi, johon kirjoitan pitkin syksyä. Välillä tänne kirjoittelee muitakin kädentaitoihin hurahtaneita. Pysy linjoilla!
*****
Ja sitten asiaan eli uusiin kursseihin, joita on todella paljon – siksi jaan uudet kurssit kahteen päivitykseen. (Kurssin nimestä pääsee suoraan Ilmonetiin katsomaan kurssitietoja ja ilmoittautumaan.)
Kukapa ei haluaisi vähän uusia garderobiaan näin syksyn alussa. Jos ohuet ja liukkaat kankaat hirvittävät, on keittovilla huoleton materiaali kokeilla ompelua, sillä se on neulosta, joka on kutistettu kuumassa vedessä, joten se ei rispaannu. Sitä paitsi villa nyt vain on mainio materiaali näillä leveysasteilla.
”Keittovillaa voidaan ommella koneella ja koristella halutessa eri tavoin esim. neulahuovuttamalla tai käsin ommellen. Aloittelijatkin voivat mainiosti tulla mukaan tutustumaan keittovillaan”, kertoo kurssin opettaja Arja Tjäru.
Keittovillasta voi tehdä itselleen vaikka mukavan syystakin. Kuva: Arja Tjäru
Jos haluaa jo ennen kurssia hankkia materiaalia, keittovillaa voi tilata netin kautta, googlettamalla löytyy osoitteita. Myös Helsingin keskustan Eurokankaassa on ollut keittovillaa.
Muistot ovat aarteita, joita kukaan ei voi viedä meiltä pois. Ja vaikka huusholliaan raivaisi miten ponnekkaasti tahansa, on monelle meistä tärkeää säilyttää esineitä, jotka tuovat mieleen muistamisen arvoisia hetkiä.
Muistojeni kirja on kurssi, jolla tehdään oma muistojen laatikko, jonka sisälle toteutetaan eri tekstiilitekniikoilla muistojen kirja. Laatikkoon kerätään pieniä muistoesineitä ja valokuvia ja kirjaan kirjoitetaan näihin muistoesineisiin liittyviä tarinoita.
Minun rasiassani saattaisi hyvinkin olla vaikka lasten ultraäänikuvat, muistovärssykirja, oma letti ja kukkakoriste hääkampauksesta. Kuva: Merja Räty
Mukaan tarvitaan alkuun vain ne omat muistot, ei muuta.
”Kurssilla ei tarvitse osata mitään etukäteen, kaikki oppi tulee kurssilla.
Osallistua voi kuka tahansa, joka pääsee päiväaikaan kurssille”, rohkaisee tekstiilitaiteilija Raija Rastas, joka on kurssin vetäjä.
Kun menneinä vuosina opettaja jakeli spriiltä tuoksahtavia kopioliuskoja, harva varmaan arvasi, että joskus pääsisi käyttämään konetta, joka tulostaa kolmiulotteisia esineitä.
Cristian Hallivuoren kurssilla pääsee tutustumaan tähän kiinnostavaan 3D-tulostukseen. Kurssilla opetellaan CubePro Trio -tulostimen käyttöä ja harjoitustyönä voi suunnitella korun, jonka voi tulostuttaa erillisellä palveluntarjoajalla.
”Kurssi soveltuu kaikille, jotka ovat kiinnostuneet 3D-tulostuksen tuomista mahdollisuuksista. On hyvä että kurssille osallistujat ovat tottuneet käyttämään tietokoneohjelmia koska kurssin aikana opettelemme yhden mallinnusohjelman perusteita”, kertoo Cristian.
Korut on tulostettu Shapeways-palvelussa. Kuva: Cristian Hallivuori
Haluaisitko pukeutua Jane Austenin sankaritarten tapaan vai kiinnostaako enemmän japanilaisten mangojen maailma?
Tänä syksynä on mahdollisuus muuntautua melkein miksi vain mieli halajaa, sillä syyskuun alussa alkaa kurssi Pukutaide ja valokuvaus.
Kurssilla yhdistyvät ompelu ja valokuvaus, ja pukutaide- ja valokuvausopiskelijat työskentelevät pareina: pukutaideopiskelijat suunnittelevat ja valmistavat asukokonaisuuden ja miettivät yhdessä valokuvaajaopiskelijoiden kanssa, millainen kuvasta tulisi. Kokonaisuuden täydentävät vielä meikki ja kampaus, joista vastaavat maskeerausopiskelijat.
Vaikuttaa vaativalta, mutta kurssin vetäjä Sirkku Angeria vakuuttaa, että mestariompelija ei tarvitse olla.
”Kurssille tullessa ei tarvitse olla pukuompelija, vaan voi olla aloittelijakin. Meille on varattu hyvin aikaa vaatteen valmistamiseen ja ompelemiseen ennen varsinaisen kuvan ottamista. Tärkeintä on, että on halu ja kiinnostus vaatteen valmistamiseen ja ompelemiseen. Plussaa on, jos on joskus käyttänyt ompelukonetta ja on jo jollain lailla tuttu tämän välineen kanssa. Kurssilla käymme yhdessä läpi mm. mittojen ottoa, kaavojen piirtämistä ja muokkaamista, vaatteen sovittamista, kankaan esivalmistelua ja leikkaamista. Vaatteen voi myös tuunata eli muokata olemassa olevasta, vanhasta vaatteesta tai kankaasta.”
Nyt sitten vain mietintämyssy päähän! Ensimmäisellä kerralla on tarkoitus tutustua ja ryhmäytyä mutta on hyvä, jos mielessä on jo tuolloin jokin idea, jota voi lähteä kehittelemään.
Puun tuntu sormenpäissä on jotain erityistä ja taidolla tehty puuesine on myös ilo silmälle.
Intarsiasta innostuneet suuntaavatkin heti syyskuun alussa Intarsia eli kuvioviilutus -kurssille. Jussi Nuutin kurssilla valmistetaan veitsitekniikalla puuviiluista sommittelemalla ja leikkaamalla vaikkapa hiirimatto tai tarjottimen pohja. Aikaisempaa puutyökokemusta tällä kurssilla ei tarvita. Katso Jussi Nuutin töitä sivuilta jussinruusupuu.com.
Jokainen, joka on ommellut itselleen vaatteita ja koettanut selviytyä sovituksesta omin neuvoin ilman auttavia käsiä, tietää, että homma ei ole helpoimmasta päästä.
Sovitusnukesta on apua ja mikä parasta – sen voi tehdä itse omien mittojen mukaan.
”Oman vartalon mallisen sovitusnuken valmistaminen itse ei ole kovin vaikeaa eikä myöskään kallista. Nuken runko valmistetaan teippaamalla vartalon päälle, jolloin muodot pysyvät oikean mallisina. Teippausvaiheessa tarvitaan työparia, mutta muut työvaiheet voidaan tehdä itsenäisesti”, kertoo Kaisa Vilhunen.
Nukke helpottaa huomattavasti monia työvaiheita ja säästä hieltä, kyyneliltä ja nuppineulojen pistoksilta.
”Selän kaaren muotoilu ja korjaus nuken päälle ei vaadi yhtä suurta notkeutta kuin nuppineulojen kiinnittäminen omaan selkämykseen.”
Viikonloppukurssin infokerralla käydään läpi kaikki tarvittavat työvälineet ja –materiaalit.
Omille mitoille tehty sovitusnukke on ompelijan oiva apuri. Kuvat: Kaisa Vilhunen
Jos perinteiset nauhatekniikat kiinnostavat, valintasi on Maikki KaristonVironvyö-kurssi, jolla kudotaan nauhaa papelon ja irtoniisien avulla. Kuvasta selviää, minkälaisesta kudonnasta on kyse.
Monet muistavat Maikin Tapiolan kudonta-asemalta tai Lautanauhat-kirjasta. Minun käsityöhistoriassani Maikilla on erityisasema, sillä hän oli tekstiiliartesaaniopintojeni aikana ensimmäisen harjoitteluni loppumattoman kärsivällinen ohjaaja. Siksi uskon vakaasti, että ei ole olemassa mitään kudontaan liittyvää ongelmaa, jota Maikki ei voisi ratkaista. Kurssille voi siis mennä rauhallisin mielin, vaikka ei tietäisi minkäänlaisesta kudonnasta mitään.
Irtoniisillä kutominen on pirtanauhaa vanhempi tekniikka.
Pitsit ovat kertakaikkisen kiehtovia, ei sille mitään voi. Maija Vaara vetää kurssin Pitsitekniikat tutuiksi, jolla pääsee tutustumaan nyplättyyn, käpyiltyyn ja ommeltuun pitsiin. Jos pitsi-innostus iskee oikein kunnolla, voi tekemistä jatkaa myöhemmin syksyllä Oma pitsiprojekti -kurssilla.
Kuvassa ommeltu pitsi, nyplätty pitsi ja käpyilty pitsi. Kuva: Maija Vaara
”Kurssilla kokeillaan sen verran, että kurssin jälkeen kurssilaisilla on joku käsitys jokaisesta tekniikasta ja se on hyvä paikka kokeilla kiinnostaisiko joku tekniikka syvemmin. Jos joku tekniikka on jo tuttu, voi kurssilainen keskittyä enemmän kahteen muuhun, joten kurssille voi silti osallistua”, lupaa Maija.
Kuluneet t-paidat kiertoon -kurssilla annetaan vanhoille t-paidoille uusi elämä leikkelemällä, kirjomalla ja painamalla.
Kirjomalla ja painamalla saa vanhakin t-paita uutta ilmettä. Kuva: Tupu Mentu
”Kurssi soveltuu ihan vasta-alkajille tai pitkään käsitöitä harrastaneelle; oman näkökulman voi valita osaamisensa mukaan, koska sovellutus on hyvin monipuolinen. Kirjonta tehdään käsin ja pääosin käyttäen etupistoa. Kirjontaa voi olla paljon tai niukasti, työn ja suunnitelman mukaan. Kirjonnalla korostetaan painettua kuviota ja kiinnitetään trikookerrokset toisiinsa. Jos työhönsä suunnittelee paljon kirjontaa, niin se jatkuu sitten viikonloppukurssin jälkeen omallakin ajalla:).”
Ensi viikolla lisää uusi päivitys uusista kursseista!
Merja
koirankorville selatun opinto-oppaan ääreltä
Osallistu Omnian blogiportaalin kehittämiseen vastaamalla käyttäjäkyselyyn. Voit voittaa leffalippuja!
