Metsän henkiä ja englantilaisia daameja

Tiukka deadline panee Pukutaide ja valokuvaus -kurssin pukuja ompelevat tiukille: tulevana viikonloppuna on oltava valmista, sillä silloin otetaan kustakin kuvat koko komeudessaan. Valokuvauskurssin opiskelijoiden lisäksi hommissa on Stadin ammattiopistosta maskeeraaja-opiskelija huolehtimassa maskeerauksesta ja hiuksista.

Heidi Anttila kertoo harrastavansa enemmänkin keramiikkaa, mutta fantasiapuvun tekeminen tuntui kiinnostavalta, joten hän ilmoittautui kurssille mukaan.

”Heti tuli idea, minkälaisen asun haluan, tällaisen metsän henki -tyyppisen”, sanoo Heidi vihreissään.

metsanhenki
Heidi Anttilan puvussa on hienot kaulukset.

Katariina Karvisen valinta puolestaan on englantilaistyylinen puku vuodelta 1887 turnyyreineen kaikkineen.

”Harrastan historiallisia tansseja ja teen pukua Otaniemen roolipeliyhdistyksen järjestämiin tanssiaisiin.”

Tekemistä on paljon, mutta Katariina sanoo, että puku on valmis silloin kuin pitääkin.

Kurssin alussa pukuja suunnittelevat kertoivat ideoistaan ja valokuvauksen opiskelijat pohtivat, mikä kiinnostaisi eniten ja kuvattava puolestaan sai valita, kuvataanko sisällä vai ulkona. Tilakuvat otetaan Kansallisteatterissa ja ulkokuvat Suomenlinnassa.

Katariinan valokuvaa Kansallisteatterissa Rebekka Jyränen-Partanen.

”Oikein odotin, että pääsin ilmoittautumaan tälle kurssille. Yleensähän me otamme kuvia kurssilla toisistamme, nyt pääsen ottamaan ihan oikeaa muotokuvaa.”

antiikin-prinsessa
Emmi Holopainen on hyvin aikataulussa: mekko on jo valmis.

Emmi Holopaisella ei ole enää ompelustressiä: puku on valmis.

”Tämä on tällainen antiikki-henkinen prinsessamekko”, naurahtaa Emmi.

Emmillä oli ensin kangas ja siitä nousi idea herkästä ja sirosta mekosta.

”Katsoin kangasvarastoni ja päätin tehdä siitä, mitä minulla jo oli.”

antin-luonnos-1
Antin luonnoskirja kertoo, minkälainen vaate on tulossa.

”Ilmoittauduin elämäni ensimmäiseen larppiin, joka on helmikuussa. Tuli tarve saada asu, ja tämä kurssi tuli sopivasti. Ja kun saa vielä hyvän kuvan, niin se on vain plussaa”, kertoo Antti.

antin-takki
Antilla on tekeillä komea takki.

Tekemistä näyttää olevan vielä melko tavalla, mutta Antti on rauhallinen.

”Oikeastaan teen itse itselleni ongelmia, kun haluan tehdä niin yksityiskohtaista.”

Kurssin opettaja Sirkku Angeria on hyvällä mielellä.

”Opiskelijat ovat olleet äärimmäisen motivoituneita, ja silloin on kiva opettaa. Olin alkuun ihan ällistynyt, miten kunnianhimoisia projekteja opiskelijoilla on. Esimerkiksi historiallisissa puvuissa on paljon erilaisia yksityiskohtia.”

sirkku-ja-antti
Sirkku ja Antti pohtivat Antin projektia.

Sirkku toivoo, että puvut ja kuvat saataisiin ensi kevään kevätnäyttelyyn.

”Toivottavasti saamme kevätnäyttelyä varten Espoon kulttuurikeskuksen näyttelytilan. Se on hieno tila, johon puvut ja kuvat saataisiin hyvin esille.”

*****

Tämän viikon bonuksena kurssivinkki: jos haluaisit tehdä jotain kivaa ja pehmeää pukinkonttiin, on

Neulahuopa huovutuksessa -kurssilla vielä tilaa.

Kun vauhtiin pääsee, voi neulahuovasta huovuttaa lapaset vaikka puolelle sukua. Kuva: Leena Loukojärvi

”Neulahuopa on mainio materiaali, josta on helppo tehdä kolmiulotteisia onttoja rakenteita, kuten lapasia, hattuja ja tossukoita”, kertoo kurssin opettaja Leena Loukojärvi.

Jos neulahuopa ei ole vielä tuttu, lapaset on mukava aloitustyö.

”Lapaset on helppo tehdä, eikä tekniikka vaadi etukäteistietoja. Lapasista tulee kivan pehmeät ja taipuisat”, sanoo Leena.

Neulahuopa käy oivallisesti myös tasona tehtäviin töihin, mutta huikean isoa seinävaatetta ei kurssityöksi kannata suunnitella, sillä uuden värjäysluokan tilat eivät anna myöten tehdä isoja huovutustöitä.

Neulahuovasta saa tehdyksi myös miellyttävän pehmoisen päähineen.

Sitten vain ilmoittautumaan ja tekemään lahjaksi uniikkeja neulahuopalalapasia!

Ensi viikolla taas jotain uutta.

t.

Merja