Käsitöiden harrastajat ja tekijät

Kuva: Severi Hämäri

Mummoni oli suuren perheen ja pienen maatilan emäntä. Kun lehmät vihdoin myytiin ja perunakuokka jäi eläkkeelle, hän sai vihdoinkin tehdä käsitöitä. Mikään ei enää estänyt häntä viettämästä jokaista hetkeään virkkaamassa. Jopa pieni ja innokas kolmivuotias tyttärentytär sai opetusta, jonka muistaa vieläkin. Monilla meistä on myös tallessa kalalangasta virkattu valtava pitsipäiväpeitto, joita hän ehti tekemään kymmeniä. Perin mummon käsityökorin, jossa oli pohjalla yksi pieni keskeneräinen liina, vähän lankaa ja kaksi virkkuukoukkua. Ja pienenä tekemäni pitsit ja sipulipussit, joita ei voinut rakastaa kukaan muu kuin mummo.

Kuva: Ilta Hämäri

Minulta hyvin luultavasti jää perinnöksi huomattavasti enemmän keskeneräisiä töitä, lankoja, mysteerisiä työvälineitä ja satoja koukkuja sekä puikkoja. Toisin kuin mummoni, minulla on ollut vapaa-aikaa ja varaa harrastaa koko elämäni, puhumattakaan uusien tekniikoiden kokeiluista. Toisin kuin mummoni, minun perheeni vaatteet eivät riipu siitä neulonko, parsinko tai oliko maitorahoista varaa ostaa kangasta.

Käsitöiden harrastaminen on ollut historiallisesti rikkaiden hupia. Tosin, kuinka moni nuori nainen olisi mieluummin tehnyt mitä tahansa muuta kuin ristipistoja ja ollut siinä loistava? Käsitöiden tekeminen taas on ollut pakollista keskiluokille ja köyhille jotka halusivat vaatteet päälleen. Koulussa tytöille opetettiin ompelua ja neulomista, järkeviä käsitöitä, joista oli hyötyä tulevassa elämässä vaimona ja äitinä. Nykyään käsityöopetus pyrkii istuttamaan koululaiseen uteliaisuutta, vastuuta ja tekemisen iloa mieluummin kuin tiettyjä tekniikoita tai täydellisiä pistoja.

Käsitöiden harrastajia ja tekijöitä yhdistää usemmat asiat. Yhtenä tärkeimpänä on valmiista töistä saavutettu riemu. Kuka nyt ei nauttisi kun hamekangas on vihdoinkin valmis monien pimeiden iltojen jälkeen? Tai kuinka ilolla annetaan lahjaksi neulotut sukat, joissa on vihdoinkin se täydellinen kantapää? Harrastaja on tämän lisäksi myös konkreettisen tekemisen äärellä, nykymaailman ja töiden ollessa niin katoavia luonteeltaan. Tunnin virkkaamisen jälkeen peitto on edennyt selvästi ja ehkä yöunista voisi nipistää vielä yhden tunnin lisää.

Kuva: Ilta Hämäri

Mummo säästi kolmevuotiaan tekeleet, koska niissä oli nähtävissä käsityön rakastajan ensiaskeleet. Olen eturivipaikalla kun näitä ensiaskeleita otetaan kursseilla ja näen kokeiluissa sekä virheissä tulevaisuudessa taitavan harrastajan. Poimi käsityöstä se mitä juuri sinä tarvitset, uuden oppimisesta tekemisen riemuun, perheen vaatettamisesta taideteoksiin.

Kirjoittaja on kansatieteilijä, käsitöiden opettaja Ilta Hämäri

Tammi- ja helmikuussa alkavat käsityökurssit ovat nyt nähtävissä ilmonetissa. Ilmoittautuminen kursseille alkaa 26.11.  Uusia kursseja on alkamassa vielä maaliskuusta eteenpäin, joten seuraathan ilmonettia.