Mitä mä en näe? Taitaja2017 yrittäjyyslajin valmennusleiri pidettiin Omnian Finnsissä

Mitä mä en näe? kuului Taitaja2017 yrittäjyyslajin valmennusleirin tehtävänanto.

'Mitä mä en näe?' kuului yrittäjyyslajin valmennusleirin tehtävänanto, jonka antoi Miki Inkiläinen.
’Mitä mä en näe?’ kuului yrittäjyyslajin valmennusleirin tehtävänanto, jonka antoi Miki Inkiläinen.

Ammattitaidon Suomen mestaruuskilpailu Taitaja2017 finaali kisataan 15.-18.5.2017 Messukeskuksessa, jota ennen semifinaaleilla karsitaan finalistit kahdeksalla paikkakunnalla, Espoo yhtenä. Ammatilliset oppilaitokset Omnia, Suomen Liikemiesten Kauppaopisto, Mercuria, Prakticum ja Helmi liiketalousopisto järjestivät yrittäjyyslajin joukkueilleen valmennusleirin. Kaksipäiväinen leiri pidetiin Omnian Finnsissä, johon osallistui 29 opiskelijaa.

Päivän tehtävänannon tuli antamaan Omnian AV-alalta valmistunut ja yrittäjä Miki Inkiläinen MIG Designista. ’Mitä mä en näe?’ viitoitti opiskelijoita miettimään uusia kannattavia avauksia Mikin yritykselle, joka tekee tällä hetkellä yritys- ja musiikkivideoita, nettisivuja ja UI Designia sekä mediakonsultointia.

Ensimmäisenä päivänä Aalto Design Factory kertoi design thinkingistä ja auttoi tiimejä poistumaan omista olettamuksistaan, sillä teemme helposti olettamuksia, jotka rajoittavat suunnittelua. Hyvänä esimerkkinä annettiin avaruusolio – tuskin kukaan sellaista on nähnyt, mutta silti 89% olettaa sellaisella olevan silmät, 78% jalat ja 59% nenän. Aalto auttoi myös asettumaan suunnittelussa asiakkaan näkökulmaan ja hankkimaan käyttäjien tarpeita suunnittelun avuksi.

Kaksipäiväisellä leirillä annettiin nuorille myös liuta työkaluja ja välineitä tehtävänannon ja Taitaja2017-kisoihin valmistautumisen tueksi. Leirillä käytiin läpi Design thinkingiä, Business Model Canvasia, esitysgrafiikkaa ja digityökaluja kuten Padlet, iMovie, Prezi ja Popplet, toimintaympäristöä, rahoitusta ja bisnesajattelua. Leiri nivoutui tiimien pitchauksiin.

”Yrittäjyys ja itsensä työllistämisen taidot ovat tämän päivän ja tulevaisuuden tärkeimpiä työelämätaitoja”, summaa Taitaja2017 yrittäjyyslajissa lajivastaavana toimiva Tuula Kurkisuo.

Lisätietoja yrittäjyyslajista Taitaja2017-sivuilta.

Lisätietoja yrittäjyyspolusta Omniassa.

Teksti ja kuva: Terhi Mäkinen

Kokki ja ravintola-alan kosmopoliitti löysi paikkansa

”Olen löytänyt oman alani ja haluan kehittyä siinä”, myhäilee Niko Honkanen työpaikassaan Garam & Vermiglio lounas- ja catering –ravintolassa.

niko_honkanen_nao-kokki2_2016

Niko valmistui kokiksi toukokuussa 2016 Omniasta. Hän oli koulutuksen aikana työssäoppimassa Garam & Vermiglio Cateringin Pasilan toimipisteessä, jossa hän teki hyvän vaikutuksen ravintolan omistajaan Sami Garamiin.

”Nikosta huomasi heti innon oppia ja kyvyn tulla toimeen ihmisten kanssa”, kertoo ravintoloitsija Sami Garam. ”Niko on nähnyt maailmaa, erilaisia ravintoloita osaa asiakaspalvelun, mikä on ravintolassa melkeinpä yhtä tärkeää kuin hyvä ruoka.”
Yhteistyö Omnian ja kokkien kouluttajan Tuomas Waseniuksen kanssa on tiivistä ja tälläkin hetkellä työllistetään neljää työssäoppijaa. ”Näin saamme uusia, motivoituneita työntekijöitä”, toteaa Garam, ”työssäoppimisjakson aikana ehtii jo nähdä opiskelijan kyvyt ja motivaation.”

Niko kävi työssäoppimassa myös ravintola Groteskissa, jossa pääsi oppimaan baarityötä ja á la carte -ruokailua. Valmistuttuaan Niko jatkoi saman yrityksen Kampin toimipisteessä ja on nyt vakituisessa työsuhteessa. Niko kehuu Sami Garamia hyväksi pomoksi, joka on uskaltanut luottaa ja antaa vaativia tehtäviä vasta lyhyen aikaa alalla olleelle. Niko Honkanen toteaa olevansa käytännössä nyt lounasravintolan keittiöpäällikkö, joka suunnittelee ruokalistan, asioi tukun kanssa erikoistarjoukset ja teemat huomioiden sekä valmistaa lounasruoan. Tukena keittiössä on toinen työntekijä sekä harjoittelija. Myös asiakkaiden toiveita kuunnellaan. Asiakaskunnan naisvaltaisuus näkyy siinä, että toivotaan kevyttä lounasruokaa, teemapäiviä, salaattibuffettia ja kalaruokia. Läheisen peliyrityksen miehet taas innostuvat silloin tällöin järjestettävistä burgerpäivistä.

Lounasruokailun lisäksi hoidetaan ravintolan kautta kokous-, catering- ja erilaisia tilauspalveluja, jotka työllistävät Nikoa vaihtelevasti. Näiden ruokalistat sovitaan aina yhdessä Sami Garamin kanssa. Tapahtumat tarkoittavat usein pitkää työpäivää, mutta se ei haittaa, toteaa Niko, sillä tapahtumien kautta opin aina uutta.

Peruskoulun jälkeen Niko työskenteli lyhyen aikaa ratatyöntekijänä ja säästi palkasta matkakassaa.  Liikkeelle päästyään hän kiersi maailmaa useita vuosia, välillä kotimaassa käyden ja matkarahaa tienaten. Matkoillaan hän kartutti kassaa eri maissa ravintola-alan avustavissa tehtävissä, mikä avarsi näkökulmaa ravintola-alaan.

Pari opiskeluvuotta olivat rankkoja, sillä Niko teki opiskelun ohessa koko ajan myös töitä. Nyt hän haluaa muutaman vuoden keskittyä työhön ja kehittyä alalla. Tulevaisuudessa on jatkokoulutuskin mielessä. Ravintola-ala on palveluala, jossa asenne työhön on se tärkein ja asiakas on aina keskiössä. ”Itseään saa haastaa ja ideoita toteuttaa erilaisia tilaisuuksia järjestäessä. Päivät eivät koskaan ole samanlaisia ja joka aamu on kiva lähteä töihin”, hymyilee Niko.

garamvermiglio-logo3

Linkit:

Garam & Vermiglio Catering

Kokkikoulutus Omniassa

Teksti ja kuva Kaisu Venho

 

Pidot paranevat, kun mukana on osaava pitopalveluyrittäjä

Reilu vuosi sitten, syksyllä 2015, Tiina Granlund valmistui Omniassa kokiksi ja aloitti jo samalla viikolla pitopalveluyrittäjänä.

Tiina Granlund

Oman yrityksen liiketoimintasuunnitelma oli opintojen viimeinen näyttö. Tiina kiittää ja pitää pienenä onnen kantamoisena Omnian kouluttajilta saamaansa sparrausta. Uuden uran alku oli sattumien summaa. Entinen työkaveri kutsui Nordic Business Forum -tapahtumaan, jossa mukana ollut kiinteistönvälittäjä muisti Tiinan, kun Pitopalvelu Pilke tuli myyntiin. Näin Tiina Granlundista tuli pitopalveluyrittäjä sattumalta ja hyvin lyhyellä harkinta-ajalla.

Ennen yrittäjäksi ryhtymistä oli Tiina tehnyt pitkän uran liike-elämässä Siemens-yhtymän palveluksessa ja edennyt assistentista myyntijohtajaksi. Monet yritysjärjestelyt ja irtisanomiset veivät lopulta työn ilon ja Tiina irtisanoutui. Ravintola-ala oli kutkutellut jo pitkään, joten Tiina päätyi Omniaan kokkikoulutukseen. Opetuksesta ja kouluttajista jäi hyvät muistot. He olivat kaikki motivoivia ja alasta innostuneita, kertoo Tiina.

Kuitenkin vasta työssäoppimisjaksolla tuli vastaan alan arki, hektisyys ja kiire. Tiina on tyytyväinen, että hänellä oli onnea löytää hyviä työssäoppimispaikkoja, joissa hän oppi paljon.

Pitopalvelu Pilke sijaitsee lähellä Puistolan asemaa, ostoskeskuksen kupeessa. Edelliset omistajat olivat toimineen kymmenisen vuotta, mutta päättivät vaihtaa alaa. He olivat kuitenkin ehtineet luoda Pilke pitopalvelulle asiakaskunnan, jonka avulla uuden yrittäjän oli helppoa aloittaa. Toki olivat ensimmäiset toimeksiannot näytön paikka, mutta niistä selvittiin kunnialla, myhäilee Tiina. Uusiakin asiakkaita on löytynyt, sekä yrityksiä että yksityishenkilöitä.  Tämän päivän trendin mukaisesti pyytävät monet yksityisasiakkaat apua perhejuhliin mm. valmistujaisiin ja syntymäpäiviin. Yli puolet asiakkaista onkin ollut yksityisiä ihmisiä. Näin syksyn ruskan aikaan, huomaa talven tulon siitä, että yritykset heräävät jo tekemään varauksia pikkujoulujuhlia varten.

Pitopalvelulla on pieni myymälä ja kahvio sekä yläkerrassa vuokrattavia tiloja. Yhteistyökumppaneina on mm. leipomo, josta tilataan hienommat kakut.  Kiinteä, monivuotinen yhteistyö läheisen seurakunnan kanssa jatkuu ja tuo kassavirtaa mm. muistotilaisuuksien myötä.  Yläkerran tiloja on nyt tarkoitus uudistaa ja laajentaa vielä monipuolisemmiksi vuokratiloiksi tapahtumia varten.

Pitopalvelu Pilkkeen konsepti on alkanut muotoutua karsinnan ja olennaiseen keskittymisen kautta. Suurimpia haasteita onkin ollut löytää hyvät yhteistyökumppanit sekä luotettavaa ja osaavaa henkilökuntaa. Yrityksen aloittaminen oli alan ulkopuolelta tulleelle Tiinalle aikamoinen oppimisprosessi. Vaikka Omnian kokkikoulutus ja suoritettu baarimestarin tutkinto antoivat perustiedot, oli opittavaa vielä paljon. Muun muassa tilaisuuksien ja työtehtävien aikatauluttaminen oli opittava kantapään kautta.

tiina_granlund_9-2016_6_small

Henkilökuntaa on löytynyt tuttujen kautta. Omistajan lisäksi tukena on keikkatyöläisten verkosto. Tiina Granlund katsoo tulevaisuuteen luottavaisin mielin.

Linkit

Pitopalvelupilke.com

Kokkikoulutus Omniassa

Mayim kävi hakemassa oppeja Crimson Guitarsilta Englannista

Mayim Alpert

Puualan opiskelija Mayim Alpert oli kuukauden vaihdossa Englannissa. Työssäoppimispaikka löytyi Crimson Guitarsilta, josta alan kouluttaja Mona Olander Omniassa vinkkasi. Yritys rakentaa kustomoituja kitaroita, työkaluja niiden valmistamiseksi sekä myy osia kitaroiden tekijöille.

Mayimin matka puualalle alkoi jo yli 15 vuotta sitten, jolloin hän kävi soitinrakennus ja -korjauskoulua Yhdysvalloissa. Koulussa Mayim pääsi rakentamaan muutaman kitaran ja alttomandoliinin sekä alkoi korjaamaan viuluja. Intohimo kielisoitinten rakentamiseen säilyi niin vahvana, että ajatus osaamisen laajentamisesta ja puusepän pätevyydestä saivat hänet hakemaan Omniaan.

Vaikka puusepän opintoihin ei soitinrakentaminen kuulu, pystyy tekniikoita, työvälineitä ja osaamista työssä hyödyntämään. Jo hakiessa Mayim kertoi kiinnostuksesta suunnata taitojaan soitinrakennukseen, sillä taka-ajatuksella että voi ammatikseen, yrittäjänä, niitä valmistaa. Ensimmäisen vuoden aikana Mayim on pystynyt henkilöhtaisen opetussuunnitelman ansiosta suunnittelemaan opintonsa niin, että ne palvelevat hänen tavoitettaan.

Yrittäjänä Mayim käyttäisi suomalaista puuta ja hyödyntäisi YouTubea

mandoliini

Crimson Guitarsilla Mayim teki puolet ajasta yrityksen töitä ja toisen puolen omaa oktaavimandoliinia. Yritys toimi rakentamisessa mentorina ohjaten ja auttaen. Yrityksen teettämiin töihin kuului puolestaan paljon hiomista ja voimaa vaativia töitä. ”Sain vaihdossa lisää kokemusta ja opin paljon erilaisia yksityiskohtia. Soitinten valmistaminen on jatkuva elämänopinto”, kertoo Mayim.

Yksi merkittävimmistä syistä Crimson Guitarsin menestykseen on YouTuben hyödyntäminen, joka olisi hyvä haaste myös itselle, kertoo Mayim. Aktiivisesti sosiaalista mediaa hyödyntävä yritys julkaisee tasaiseen tahtiin videoita, joissa näytetään kitaran valmistusvaiheita, jaetaan vinkkejä ja tutorialeja. Videoita on katsottu YouTubessa lähes 10 miljoonaa kertaa, kun esimerkiksi Jimi Hendrixin suosituinta kitarasooloa, Foxey Ladya, on katsottu lähes 12 milj. kertaa (8.6.2016).

Yrittäjänä Mayim hyödyntäisi eniten suomalaista puuta, kuten loimukoivua, kuusta, vaahteraa, leppää, katajaa, saarnia ja omenaa. Hän uskoo, että suomalaiset haluavat jatkossakin ostaa suomalaista käsityötä. Hänelle soitin ei myöskään ole kertakäyttötavara vaan ”elämänkumppani ja perintö”. Hän aikookin hyödyntää viulunrakentajien menetelmiä tehden soittimista korjattavia pohjaan asti. Mayimin filosofiaan kuuluu siis huippulaatu, kotimaisuus, käsityö ja pitkäikäisyys.

 

Teksti: Terhi Hakkarainen
Kuvat: Patrik Pesonen ja Terhi Hakkarainen

Green Drivers -autokoulu sponsoroi joukkuevoimistelija, opiskelija Mira Syrjälää

Mira Syrjälä opiskelee Omniassa vaatetusalan artesaaniksi ja on Olarin Voimistelijoiden joukkuevoimistelutiimin jäsen. Olarin voimistelijat on voittaneet tänä vuonna SM hopea ja Maailman Cup prossia. Yhteensä tiimi on voittanut Suomelle jo seitsemän joukkuevoimistelun maailmanmestaruutta.

Mira on kotoisin Seinäjoelta, ja aloitti joukkuevoimistelun jo siellä. Vuonna 2012 hän kirjoitti ylioppilaaksi Haukilahden urheilulukiosta ja hakeutui vaatetusalan opintoihin Omniassa. Seinäjoen valmentaja antoi suositukset, ja taidot vielä tarkistettiin Espoossa, jonka jälkeen Mira liittyi Olarin Voimistelijoiden menestykkääseen joukkueeseen.

Mira on Omniassa urheilupolun opiskelija, mikä suo hänelle joustoa opiskeluun. Treenit vievät paljon aikaa, sillä joukkuetreenejä on 5-8 kertaa viikossa ja niiden lisäksi vielä omatoimiset treenit. Pienten alkuvaikeuksien jälkeen on kaikki sujunut hienosti, kehuu Mira. Opinnot toki hieman pitkittyvät, koska harjoittelu vaatii aikaa.

Maria Söderström-Niemelä kouluttaa Omniassa vaatetusalan artesaaneja ja on myös Mian opettaja. Hän kertoo:  ”Huippu-urheilun ja opiskelun yhdistäminen on kieltämättä haastavaa.  Treenit vievät paljon aikaa ja osuvat usein päällekkäin opetuksen kanssa. Poissaoloja tulee väistämättä. Mira on kuitenkin selvinnyt hienosti opinnoista. Hänen työskentelystään ja asenteestaan näkyy kiinnostus alaa kohtaan ja halu oppia on suuri. Kun Mira on koulussa, hän keskittyy työskentelyyn ja oppimiseen sataprosenttisesti.

Opettajalta tämäntyyppinen tilanne vaatii joustoa ja suunnitelmallisuutta sekä kommunikointia opiskelijan kanssa. Tavoitteiden on oltava molemmille selviä. Opinnot etenevät urheilun ehdoilla. Tahti on oma, mutta toki konkreettisia suorituksia pitää saada, jotta opintopisteitä kertyy.

Opiskelijalle tämä merkitsee paljon itsenäistä työskentelyä sekä asioista selvää ottamista. Jos on asennetta ja kunnianhimoa, kaikki onnistuu. Suurin vaara opiskelijalle voi tällaisessa tilanteessa olla, että ammatillinen osaaminen jää hataralle pohjalle kun lähiopetuksesta jää paljon pois.”

Mira Syrjälä asuu yksin ja talous on tiukalla. Koska hän sekä treenaa että opiskelee, ei hänelle jää paljon aikaa työntekoon ja tienaamiseen. Näin sponsorin tuki on iso apu ja tulee tarpeeseen.

Omnian opettaja Juha Vettenniemi, joka toimii opettajan töiden lisäksi myös Omnian vastuullisuusasioiden parissa ja yrittäjänä kehittämässä yritysten vastuullisuusasioita (www.aidostivastuullinen.fi), ehdotti autokoulu Green Driversin yrittäjä Heikki Rusaselle Mira Syrjälän sponsorointia. Juha Vettenniemen mukaan oli itsestään selvää ehdottaa juuri Heikille Miran sponsorointia, koska Green Drivers tunnetaan aidosti vastuullisena yrityksenä ja on mukana InnoOmnian yrittäjäyhteisössä. Green Driversilla on pitkä historia lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukemisessa ja ympäristövaikutusten vähentämisessä (www.greendrivers.fi/vastuullisuus). Green Driversin ympäristöasiat ovat hyvin hallinnassa ja tällä hetkellä  yhteiskuntavastuun toteuttamiseen sopii erinomaisesti nuoren huippu-urheilijan koulutuksen tukeminen.


gd-logo-wwwoptGreenDrivers_MiraSyrjala_25.5.2016-3

 

 

 

 

 

Mira Syrjälälle on iso apu, että Green Drivers maksaa nyt Miran opetuksessa tarvitsemat kankaat, jotka opiskelijan tulee itse kustantaa. ” Näin apu on selkeästi kohdennettu”, toteaa Heikki Rusanen. Sponsorisopimus on tehty tänä keväänä ja sitä tarkistetaan jakso kerrallaan. ”Hyvästä teosta saa myös itselle hyvän mielen”, myhäilee Rusanen, ”on mukava olla tukemassa nuoria heidän päämääräänsä”. Yhteistyötä Urheiluakatemian kanssa on tarkoitus jatkaa ja kehittää pienin askelin.

Juuri nyt Miralla on  työn alla kauluksellinen paitapusero. Opiskelua on vielä vuosi jäljellä. Kuinka ollakaan, Miraa kiinnostavat erityisesti urheiluasut. Omasta kokemuksesta on varmasti apua, kun hän valmistuttuaan ehkä alkaa suunnitella ja valmistaa urheiluasuja.

Se nähdään, sillä Miralla ei vielä ole tarkempia pitkän tähtäimen suunnitelmia.
Parin viikon päästä sen sijaan on, sillä Miralla ja Olarin joukkuevoimistelijoilla on edessä MM-kisat Tsekkoslovakiassa. Suurin haave on tietysti voittaa vielä joskus MM-kultaa, hymyilee Mira.

Toivotamme Miralle ja joukkueelle onnea ja menestystä!

DSC_3927__lahikuva
Omnian urhelupolun menestyineitä opiskelijoita palkittiin stipendeillä 2.6. Mira Syrjälä eturivissä toinen oikealta (Kuva:Teija Hakala)

Osaaminen ja intohimo liikeideaksi YrittäjyysMaratonilla

 Monialainen opiskelijatiimi täydentää YrittäjyysMaratonilla liikeideaansa Business Model Canvasiin
Monialainen opiskelijatiimi täydentää YrittäjyysMaratonilla liikeideaansa Business Model Canvasiin.

”Opin päivän aikana paljon uusia asioita yrittäjyydestä. Erittäin antoisa päivä”

Omniassa lukukausi alkaa olla loppusuoralla ja kesä lähestyy. Takana on 15 YrittäjyysMaratonia, 1500 tuntia ideointia ja reippaasti päälle 100 uutta liikeideaa. Lähemmäs 600 opiskelijaa on varusteltu yrittäjyystaidoilla vielä ennen työelämään siirtymistä.

Yrittäjyys on muutakin kuin yrityksen ja sen liiketoiminnan pyörittämistä. Tärkein yrittäjyyden muoto on sisäinen yrittäjyys. Yrittäjyys on ennen kaikkea asennetta, joka tulee jokaisen sisältä. Sisäinen yrittäjä on valmis kohtaamaan haasteita, tekemään töitä tavoitteiden eteen ja omaa hyvän ammatillisen itsetunnon.

”Hyvin toteutettu päivä. Sai ajattelemaan yrittäjyyttä ja siihen ryhtymistä”

Päivä alkaa aamun fiiliksen ja valmennuksen odotuksia kuvaavien korttien valinnalla.
Päivä alkaa aamun fiiliksen ja valmennuksen odotuksia kuvaavien korttien valinnalla.

YrittäjyysMaratoni on kymmenen tunnin tiivis paketti yrittäjyyteen. Ryhmäyttämisen jälkeen opiskelijat jaetaan monialaisiin tiimeihin, joissa luodaan liikeidea ja kehitetään sitä valmentajien avustuksella. Päivän aikana jaetaan tietoa mm. siitä, mitä yrittäjyys oikeasti tarkoittaa ja mitä se vaatii, miten starttirahaa haetaan ja mitä eri yritysmuotoja. Maratonin aikana kuullaan myös yrittäjyystarinoita yrittäjiltä ja yrittäjinä toimineilta valmentajilta.

Osallistujat pääsevät verkostoitumaan luovassa ilmapiirissä toisiinsa ja syventämään käsityksiään omista vahvuuksista, osaamisesta ja intohimon kohteista. Tiimit rakentavat oman liikeideansa näiden pohjalta, hyödyntäen ideariihtä. Liikeidea rakennetaan Business Model Canvasilla, jossa työstetään liikeideaa palanen palaselta.

”Opin ottamaan vastuuta. Plussaa: opetus ja positiivinen ilmapiiri”

Yrittäjyysvalmentaja Tuula Kurkisuolla on kokemusta yrittäjyydestä mm. musiikin alalta.
Yrittäjyysvalmentaja Tuula Kurkisuolla on kokemusta yrittäjyydestä mm. musiikin alalta.

Päivän päätteeksi ryhmät esittelevät omat liikeideansa muille tiimeille. Lukukauden aikana liikeideoita on syntynyt valtava määrä ja laidasta laitaan. Yksi tiimi esimerkiksi perusti liikeideansa kestävän kehityksen periaatteella tuotettuihin luomuvaatteisiin ja asusteisiin.

Uusien opetussuunnitelmien myötä tuli kaikille pakolliseksi ’Yrittäjyys ja Yritystoiminta’ yksi osaamispiste. INNOSTU YRITTÄMÄÄN –konseptiin sisältyvä YrittäjyysMaratoni on yksi mahdollisuus saavuttaa tuo osaaminen. Muita toteutustapoja ovat mm. YritysTarina ja YrittäjyysSprintti.

Kiinnostaako yrittäjyyspolku?

Tutustu INNOSTU YRITTÄMÄÄN -valmennukseen

Yrittäjyysopinnot motivoivat tekemään, innostumaan ja onnistumaan

Teksti: Terhi Hakkarainen
Kuvat: Virve Lyyra

Myös digitaalisaation ytimessä on ihminen

Kirjoittaja: Tuula Kurkisuo, yrittäjyys-ja työelämätaitojen asiantuntija

4.4.2016 Ennakointikamarin tilaisuus ”Kuinka digitalisaatio muuttaa työelämää” vaikutti käsitykseeni digitalisaatiosta ja sen tuomista mahdollisuuksista. Ajattelutapani kyseistä aihetta kohtaan sai uutta tulokulmaa todenteolla. Pakko myöntää, että olen suhtautunut kaiken maailman digitalisaatioihin, robotiikkaan ja digiloikkaan jopa hieman epäilevästi, koska olen ollut huolissani mm. siitä, että ihminen, kasvokkain kohtaaminen, koskettaminen sekä aito välittäminen saattavat tässä rytinässä kuolla sukupuuttoon. Olen pohtinut sitä, ettei vaan kävisi niin, että pikkuhiljaa kaikki tarpeemme, niin henkiset kuin fyysisetkin tullaan yhä enenevissä määrin korvaamaan digikeinoin.

JOKAISELLA ON MAHDOLLISUUS VAIKUTTAA SIIHEN MIHIN SUUNTAAN MAAILMA MUUTTUU JA TEKNOLOGIA LUO MAHDOLLISUUDET SIIHEN – LOPUT ON MEISTÄ ITSESTÄMME KIINNI.
– Henrietta Kekäläinen, tulevaisuuden visionääri, yrittäjä, Mehackit

Tulevaisuustutkija Henrietta Kekäläinen on mukana Rails Girls –yhteisössä järjestämässä työpajoja, joissa kannustetaan naisia innostumaan teknologiasta. Rails Girls antaa tytöille ja naisille koodausoppia, jotta yhä useammat voisivat olla mukana vaikuttamassa yhteiseen digitaaliseen ympäristöömme. Kekäläisen oma idea nuorten teknologiakasvatusta antavasta Mehackitistä syntyi vuonna 2013 jatkoksi Rails Girlsin idealle. Molemmissa tapauksissa madalletaan ihmisten kynnystä teknologian suhteen ja annetaan heille mahdollisuuksia rakentaa digitaalista maailmaa sen passiivisen kuluttamisen sijaan. Kekäläinen luottaa teknologiaan ja haluaa kantaa kortensa kekoon sen puolesta, että nuoret olisivat valmiita tulevaisuuden työmarkkinoille. Tulevaisuuden keksinnöt muuttavat maailmaa ennakoimattomasti ja siksi ihmisillä pitäisi olla perustyökaluja digitaalisen maailman hallintaan.

tuula1 tuula2

Tuosta muutoksesta päästäänkin isojen teemojen äärelle. Kekäläinen uskoo, että ihmisyys syvenee teknologisen kehityksen myötä. Akuutein ongelma hänelle on kuitenkin ilmastonmuutos ja se, ettei ihminen ole oppinut kunnioittamaan asuttamaansa ekosysteemiä.

Hän muistuttaa, että nyt saastutamme ja tuhoamme hurjalla tahdilla maailmaa ja tuhoamme sitä, emmekä jaksa ajatella, mitä se tarkoittaa koko ekosysteemille. Näitä asioita meidän tulisi hänen mukaansa pohtia, jotta voisimme säilyttää planeettamme myös seuraaville sukupolville. Ihmisissä on potentiaalia, mutta sitä ei ole saatu vielä valjastettua siten, että se tuottaisi yhteistä hyvää kaikille ja kaikkialle. Hän sanoo, että me ihmiset puhumme yhteisistä ihmisoikeuksista, mutta samaan aikaan oikeuksia rikotaan ympäri maailman. Kekäläinen uskoo, että teknologia, avoimuus ja se, että olemme kaikki saman verkon alla, voi tuoda jonain päivänä näitä vastauksia. Tulevaisuus ei tule itsestään, se tehdään!

 ROBOTIT TEKEVÄT VAURAUTTA, ME IHMISET LUOMME ARVOJA
Cristina Andersson, yrittäjä, tietokirjailija, johtaja Robotics Finland

Robotiikka eli keinoäly yhteiskunnan, ihmisten ja työn muuttajana on hyvin alkutekijöissään sillä vasta n. 10% maailman töistä on automatisoitu.

Keinoäly kehittyy silmitöntä vauhtia monella eri saralla. Meidän jokaisen arkipäivään tulee vaikuttamaan se, että esim. autot siirtyvät pikkuhiljaa robottiautoiksi. Tulevaisuudessa ohjelmarobotiikka korvaa yhä suuremman osan myös asiakaspalvelu ym. töistä. Keinoäly ja robotiikka tuovat tullessaan sekä uusia tuotteita että uusia töitä (esimerkkinä tulipalorobotti).

Robotit kehittyvät yhä enemmän siihen suuntaan, että ne sisältävät intuitiivisen käyttöliittymän: ne alkavat mm. tunnistaa kasvoiltamme tunteet ja puheestamme äänensävyt. Robotit muuttuvat siis yhä inhimillisemmäksi.

tuula3 tuula4

Mikä robotiikassa sitten on niin pelottavaa? Parhaimmillaanhan robotiikka mahdollistaa parempaa terveyttä ja hyvinvointia, koska mekaanisten suorittavien tehtävien sijaan ihmisille jää enemmän aikaa kehittää itseään ja pitää itsestään huolta itsestään niin henkisesti kuin fyysisesti. Robottien siis oletetaan tulevan meidän avuksemme arjen työtehtävissä sekä itsemme kehittämisen mahdollistamisessa.

Vai onko pelon syy se, että me ihmiset olemmekin algoritmiuskovaisia ja ajattelemme liian laiskasti, että kunhan joku tekee laskelmat ja suunnitelmat valmiiksi, niin me sitten (mekaanisesti) hoidamme työmme ja johdamme projekteja. Onko robotiikan kehittyessä vaarana se, että ihmisen älykkyys ja hänen tekemät algoritmit eivät enää pärjääkään keinoälylle? Robotit tosin ohjelmoidaan mahdollisimman eettisiksi, mutta kysymys kuuluu, että onko ihminen sittenkään kyllin viisas ohjelmoimaan robotteja? Ihmisen tulisi siis robotiikan kehittymisen myötä kehittää luovuuttaan ja inhimillisyyttään jotta robotiikka puolestaan voisi kehittyä ihmistä ja yhteiskuntaa eettisillä arvoilla palvelevaksi. Palvelumuotoilu onkin siten robotiikan ydin ja ihmisten on hyvä muistaa, että jos joku on ongelma, niin ihminen. Ei robotti.

 FOKUKSESSA ASIAKASSTRATEGIA
Susanna Paloheimo, strategia -ja brändijohtaja,Eskimo Finland Oy

Mikä on tämän päivän ja tulevaisuuden työssä tärkeintä? Näemmekö työssämme mahdollisuuksia ja positiivisia asioita sekä asiakasta?

Paloheimon mukaan, ytimessä tulisi nimittäin olla asiakasstrategia. Se tarkoittaa, että asiakastyytyväisyyden tulisi johtaa yrityksen toimintaa. Markkinointi, myynti sekä jakelu toimivat yhteistyössä ja palvelevat pääasiaa eli sisäistä ja ulkoista asiakasta. Digitalisoinnissa tärkeintä ovat työpaikan kulttuurimuutokset ja uudenlaiset toiminnot, HDF (hyvä duunifiilis) sekä asiakaskokemusten ja konseptien kehittämisen asettaminen ykkössijalle. Mitään ei tapahdu jos ei oikeasti sitouduta! Varsinkaan jos joku avainhenkilöitä (omistajat ja johto) ei ole aidosti sitoutunut. Jos johtoryhmässä istuu yksikin ihminen joka ei usko muutokseen ja siihen mitä ollaan tekemässä ja sitoudu siihen, ei mitään tapahdu. Samoin jos tahto ja kyky palauttaa muutos lipsumisen jälkeen raiteilleen, sinnikkyys, kannustaminen sekä rohkaisu uusien taitojen oppimiseen puuttuvat. Its all in the details!

tuula5

 OPETTELE AJATTELUTAITOJA
Arttu Tolonen, communications commande, Futurice Oy

Aina kun tehdään päätöksiä, niin pitää ymmärtää että jokainen päätös vaikuttaa jollain tavalla sekä IHMISIIN, ASIAKKAISIIN että NUMEROIHIN niin NYT kuin TULEVAISUUDESSA. Johdolla pitäisi olla jatkuvasti sormi kiinni ”pulssissa” ja sen tulisi peräänkuuluttaa kaikessa aitoa läpinäkyvyyttä. Tieto on valtaa eli sitä pitää jakaa.

Tolonen sanoo, että meidän tulisi harjoitella ennen kaikkea ajattelutaitoja. Työelämässä pitää osata ajatella, eikä pelkästään omata mekaanisia työskentelytaitoja, koska työkalut ja ohjelmat sekä työskentelytavat muuttuvat. Hänen mukaansa itsenäisesti ajatteleva henkilö onnistuu hyvin tämän päivän ja tulevaisuuden ty öelämässä.

tuula6 tuula7

ASIAKASTYYTYVÄISYYS ON TÄRKEIN MITTARI
Klaus Koponen, maajohtaja, Regus Oy

Työntekotavat tulevat muuttumaan valtavasti. Koponen tuo esiin sen, että tämän päivän nuoret ovat diginatiiveja eivätkä suostu joustamattomien työoloihin. He eivät halua istua tuntitolkulla Länsiväylän jonossa jotta pääsevät paikkaan B, ”käymään duunissa” (Klaus Koponen, Regus Oy)

Nyt tarvitaan ennen kaikkea valmentavaa johtajuutta ja etäjohtajuutta. Työtä mitataan tuloksilla, ei työpaikalla vietetyllä ajalla. Tulevaisuudessa tullaan menemään monipuolisiin, joustaviin toimitilatoimistohotellityyppisiin ratkaisuihin. Asiakastyytyväisyys on ja tulee olemaan tärkein työn tulosten mittari.

 ”MYÖTÄILE. ÄLÄ TAISTELE VASTAAN”

Digitalisaation vaikutuksista työelämään herättää paljon keskustelua sekä puolesta että vastaan.

Organisaatioiden toiminnassa digitalisaatio on läpileikkaavaa, ihan meitä jokaista koskevaa. Se asettaa sekä uusia haasteita, mutta ennen kaikkea mahdollisuuksia niin johdolle kuin työntekijöille, niin työn tekemisen tavoille kuin palvelujen kehittämiselle. Digikaudella kommunikaatio on yhä merkittävämmässä roolissa ja teknologian kehittyminen tekee sen mahdolliseksi yhä useammalle.

On ymmärrettävää, että uuden edessä näemme helposti paljon uhkakuvia, mutta toisaalta kun kerran digitaalinen muutos myös työelämässä vaikuttaa väistämättömältä, niin mitäpä jos lähtisimmekin lapsenomaisen uteliaasti löytöretkelle ja opettelisimme löytämään digitalisaatiosta pikemminkin mahdollisuuksia kuin uhkia. Minä ajattelin tämän tilaisuuden jälkeen tehdä niin! Siis sillä ehdolla, että mennään ihminen ja merkitys – ei laitteet ja menetelmät edellä ja ihminen käyttäisi digitalisaation vapauttavan ajallisen resurssin ihmisen ja maapallon kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin rakentamiseen.

 LEAVE THIS WORLD A LITTLE BIT BETTER THAN YOU FOUND IT

tuula8

Puuseppä Anssi Suortti ja pöytä Milanon huonekalumessuille

Anssi Suortti on käsityöläisten sukua ja nikkaroinut jo pienestä pitäen. Kotiverstas ja harrastus veivät puuharrastajien sivulle, jolta hän löysi Omniassa alkavan puuseppäkoulutuksen.

Suortti on tietoliikenneinsinööri ja tienaa edelleen perheen elatuksen tietoliikennetekniikan myyntityössä. Nikkaroinnista oli kuitenkin sukeutunut vakava harrastus ja myös toiminimi, jonka puitteissa Anssi rakenteli erilaisia puusepän tuotteita, esimerkiksi ovia ja huonekaluja. Kysyntää tuotteille oli lähinnä omien työkavereiden ja verkostojen kautta. Niinpä Suortti päätti hankkia puusepän tutkinnon ollakseen ”virallisesti” puuseppä.

”Puusepän koulutus on laajentanut osaamista, tuonut uusia työtapoja ja tietoisuutta uusista välineistä. Niitä on tullut hankittua myös kotiverstaalle. ”Omniassa on hyvät työtilat ja -välineet sekä hyvä porukka”, myhäilee Suortti.

Anssi Suortti Omnian työsalissa
Anssi Suortti Omnian työsalissa

Yhteistyö suunnittelija Elina Ulvion kanssa alkoi melkeinpä sattumalta. Useammalle suunnittelijalle etsittiin Omniasta yhteistyökumppania ja Ulvion ryhmässä oli sopivasti tilaa kumppanille, joten Anssi ilmoittautui. Hän on erittäin tyytyväinen silloiseen päätökseensä, sillä yhteistyö on ollut sujuvaa ja antoisaa.

Projekti alkoi kahdesta pöytämallista, jotka oli tehty eri tavoin. Suunnitelmat kylläkin muuttuivat, koska tuotteesta piti kehittää malli, joka on helposti purettava ja kasattava sekä voidaan pakata pieneen tilaan mahdollista teollista valmistusta ja toimitusta varten.

Ensimmäisen pöytäversion jalkaosa tehtiin maalatusta MDF-levystä, jolla oli lasikansi. Rakenteita mietittiin ja kokeiltiin yhdessä suunnittelijan ja puuseppien kanssa. Alkuvaiheessa oli toisena puuseppänä mukana Elisa Saarinen. Hänen pitkän ulkomailla oleskelunsa seurauksena, pöytä suunniteltiin ja rakennettiin yhteistyössä Anssi Suortin ja Elina Ulvion kanssa.

Toteutetun kahvipöydän prototyypin tammipuiseen jalkaan on istutettu kaksi pyöreää, savuharmaata lasilevyä. Pöydän juju on epäkeskeisyys ja lasilevyjen heijastukset. Tämä pöydän prototyyppi on nyt lähdössä Milanon huonekalumessuille huhtikuussa 2016. On mielenkiintoista nähdä mitä mieltä yleisö ja ammattilaiset siitä Milanossa ovat.

DIVIDE / coffee table / 2016 / smoked glass, oak, aluminium / 1000 mm x 300 mm
DIVIDE / coffee table / 2016 / smoked glass, oak, aluminium /
1000 mm x 300 mm

Suunnittelija Elina Ulvio on yhteistyöhön tyytyväinen: ”On todella hienoa että Omnia järjestää tämän tyyppisiä yhteistyömahdollisuuksia ammatillisessa koulutuksessa. Suunnitelmat saavat näin ihan uudenlaista kaikupohjaa, jonka myötä ideat voidaan toteuttaa optimaalisella tavalla. Parhaassa tapauksessa puusepän ja suunnittelijan yhteisestä hankkeesta syntyy pohja tulevaan menestyksekkääseen yhteistyöhön”.

Anssi Suortti valmistuu puusepäksi vielä tänä vuonna. Ehkäpä hän vielä joskus elättää itsensä puusepän työllä, kuka tietää.

Voit seurata pöydän matkaa maailmalle http://www.luomocollective.fi/Divide

Teksti: Kaisu Venho
Kuvat: Luomocollective ja Kaisu Venho

 

Kohtaaminen Omniassa – ammatillisen koulutuksen tulevaisuuden suunnittelu

Sanna Lauslahti, Kokoomuksen eduskuntaryhmän kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen sekä hänen avustajansa Ville Virkkunen vierailivat Omniassa tiistaina 22.3. Vierailu tarkoitus oli tutustua ammatillisen koulutuksen nykytilaan ja peilata tulevaa hallituksen säästösuunnitelmiin. Vierailu alkoi tutustumisella opetustiloihin ja –tilanteisiin. Vihersalissa olivat meneillään valmistelut huhtikuussa pidettäviä SAKUstars-kulttuurikilpailuja varten. Opiskelijoiden mainostoimistossa istuivat audiovisuaalisen viestinnän opiskelijat tietokoneiden ääressä ja kouluttaja Taavetti Lehtomäki esitteli työnäytteitä, joista monet myös liittyivät tuleviin SAKUstars-kisoihin. Seinällä oli malleja aineistoista, jotka ovat nyt tuotannossa mm. opasteita, kisapasseja, T-paitoja ja kisakassi. AV-viestinnän opintoja laajennetaan myös kokonaisvaltaiseen tapahtumatuotantoon. SAKUstars-kilpailujen projektipäällikkö Leena Wiikari arvioi, että yli 600 Omnian opiskelijaa on päässyt osana opintojaan osallistumaan kilpailujen järjestämiseen.

Omnia Myös opiskelijan työnhakutaitoihin kiinnitetään kurssilla huomiota. CV laitetaan kuntoon ja varmistetaan, että kirjallisen työhakemuksen teko onnistuu. Oma aktiivisuus on työnhaussa avainasemassa, toteavat opiskelijat. Ei työnantaja yleensä soittele perään, vaan on itse otettava yhteyttä.

Toisessa luokassa aikuisopiston merkonomiopiskelijat harjoittelivat PhotoShop-kuvankäsittelyohjelman käyttöä. Muutama heistä kertoi olevansa peruskoulun käynyt ja nyt suorittamassa ensimmäistä ammatillista tutkintoaan. Eräs opiskelija totesi, että aikaisempi ammatti aiheutti allergiaa ja nyt oli tavoitteena ”siisti sisätyö”. Vielä lähtiessä kuului takarivistä: ”Tämä on loistava koulu!”.

Seuraava tutustumiskohde oli Omnian tiloissa toimiva Studio Pomsi. Tähän ompelijoiden osuuskuntaan kuuluu yhteensä kymmenen jäsentä, jotka ovat opiskelleet ammatin Omniassa. Pomsilaiset tekevät sekä korjaustöitä että suunnittelevat ja toteuttavat yksilöllisiä asuja asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Osuuskunnan yhteisvoimin on toteutettu myös suurempia toimeksiantoja esim. teattereille tai museoille. Vaatetusalan opiskelijoita on jatkuvasti harjoittelijoina työssä oppimassa, kuten nytkin. ”Miten ylläpidätte ja kehitätte ammattitaitoanne”, uteli Sanna Lauslahti. ”Suoritan juuri pukeutumisneuvojan tutkintoa”, vastasi Nora Siivonen. Työpaikkaohjaajakoulutus on jo useilla ja pari osuuskuntalaista pääsi osallistumaan nk. Kolmas tie -hankkeeseen luovien alojen yrittäjille, joka toteutettiin yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa. ”Se antoi meille uutta osaamista mm. taloudesta, markkinoinnista ja viestinnästä”.

Taloon tutustumisen jälkeen keskusteltiin ammatillisesta koulutuksesta yhdessä opiskelijoiden, ammattiopiston opettajien ja aikuisopiston kouluttajien kanssa. Teemoina olivat työelämälähtöiset oppimisympäristöt, opiskelijalähtöisyys ja opintojen henkilökohtaistaminen sekä osaamisperusteisuus ja opettajuuden muutos.

Ammattiopiston rehtori Maija Aaltola alusti ensimmäisen ajankohtaisen teeman koskien ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyttä. Ammatilliseen koulutukseen tulevat opiskelijat toivovat toiminnallisia menetelmiä. Työssä oppimisen rinnalla oppilaitoksessa oppiminen tapahtuu työsaleissa sekä asiakastöitä ja -projekteja tehden. Työpaikoilla opiskelun merkitys kuitenkin korostuu, kun pohditaan opiskelijoiden työllistymisen tukemista.

”Mitä toivotte lisää?”, kyseli Sanna Lauslahti opiskelijoilta. Yrittäjyysopintoja enemmän ja syvemmin, toivoi sähkö- ja automaatioalan opiskelija. Voisiko yritystoimintaa kokeilla enemmän esim. pop up -yrityksillä?

Arto Vehtari, joka on sekä opiskelijahallituksen jäsen että pelialan yrittäjä ja lähihoitajaopiskelija, mietti voisiko hänen osaamistaan yhdistää yritystoiminnassa. ”Hyvinkin”, innostui Sanna Lauslahti, ”erilaiset muistipelit ovat todennäköisesti tulossa osaksi kotihoitoa. Voisit yhdistää pelejä ja kotihoitoa itsenäisenä yrittäjänä.”

Opiskelu on nykyään entistä joustavampaa myös nuorten koulutuksessa. Apulaisrehtori Merja Puolakka kertoi alustuksessa opiskelijoille tarjottavista poluista. Keskustelussa mukana olleille opiskelijoille polut olivat tuttuja. Heistä lähes kaikki ovat valinneet aktiivipolun, eli toimivat opiskelijahallituksessa ja ryhmänedustajina tai tuutoreina. Yksilölliset polut ja henkilökohtaistaminen lisää ohjauksen tarvetta, totesivat opiskelijoiden lisäksi opettajat ja kouluttajat. Opiskelijoiden kokemuksen mukaan ei kaikki vielä toimi optimaalisesti. Kun peruskoulun käyneet ja ylioppilaspohjaiset opiskelijat ovat samassa ryhmässä, osa heistä tuntee joutuvansa opiskelemaan uudelleen jo osaamiaan asioita tai heille tulee turhia hyppytunteja.

Opettaja Nina Alkula toi ratkaisuna yksilöllisiin polkuihin joustavan opetuksen mallin, jota on pilotoitu merkonomiopiskelijoiden koulutuksessa. ”Meillä kolme opettajaa vastaa noin 80 opiskelijan ohjaamisesta. Jokainen opiskelija etenee opinnoissaan omassa tahdissaan. Opetuksen sijasta suunnittelemme ja ohjaamme opiskelijoiden oppimista. Opiskelijat on ottanut tämän myötä aktiivisemman roolin, sen huomaa siitä, kun WhatsApp laulaa vielä myöhään illalla.” Opiskelijalähtöiset mallit vaativat opettajuudelta muutoksia. Suurimmat muutokset nähdään ohjaamisen lisääntymisenä sekä siinä, että opettajien välisen yhteistyön merkitys kasvaa.

”Mitä päättäjä voisi tehdä helpottamaan ammattiin valmistumista?”, kyseli Lauslahti. ”Työssäoppimispaikkoja ei aina ja kaikilla aloilla ole helppoa löytää, ” kertoi Paula Kataja. ”Koulutan mm. Terveydenhuollon osastonsihteereitä, joiden työnantaja on useimmiten HUS. Siellä ohjaus sujuu hienosti, ehkä myös siksi, että työnantajalle maksetaan korvausta. Voisiko jonkinlaista korvausta miettiä myös muille kuin sosiaali –ja terveysaloille. Se voisi sitouttaa työnantajia ja yrittäjiä?”, mietti Paula.

Omnia  Omnia

Sanna Lauslahti oli kiinnostunut myös mittareista, joilla työllistymistä seurataan. Todettiin, että tilastointi on hidasta ja tietoja saadaan vasta muutaman vuoden kuluttua. Toiveena on siis saada ajantasaisemmat työkalut opiskelijoiden työllistymisen seurantaan. Yhdessä todettiin, että moni kouluttaja kuitenkin seuraa ja tietää, miten omat opiskelijat työllistyvät. Todettiin myös, että yrittäjyyttä ja liiketaloutta pitäisi opettaa laajemmin kaikkien tutkintojen osana, sillä tarvetta osaamiselle on kaikkialla työelämässä.

”Haasteita on edelleen myös osaamisen tunnistamisessa”, totesi aikuisopiston rehtori Sirkka Wiman, ”opiskelijoita on rohkaistava tuomaan esiin osaamistaan”. Oppilaitokseen ei ole myöskään syytä jäädä enää, kun tutkinnon kriteerit täyttyvät. Silloin on aika siirtyä työelämään, jossa ammatillinen kehitys jatkuu. ”Omniassa opiskeluajat ovat lyhentyneet ja nykyinen opiskelijamäärään sidottu rahoitusta ei ole kannustava”, täydensi rehtori Maija Aaltola.

Keskustelutilaisuuden lopuksi Sanna Lauslahti totesi: ”Tämä oli loistava ja avoin keskustelu. Tehdään yhdessä opetusmaailmasta vielä parempi. Lähettäkää minulle viestiä, jos tulee vielä mieleen asioita, joita vielä haluatte jakaa.”

Omnian kokkiopiskelijoiden pop up -ravintolat veivät kielen mennessään ravintolapäivänä 21.2.2016

Kokkiopiskelijat pääsivät kokeilemaan oman ravintolan pyörittämistä yhden päivän ajan. He alkoivat valmistautua helmikuun ravintolapäivään jo ennen joulua, sillä joululomaksi jaettiin kurssiin valmistavaa lukemista kestävästä kehityksestä, ekologisuudesta ja hiilijalanjäljestä.  Tämä olikin monelle opiskelijalle uutta ja mielenkiintoista asiaa.
Yrittäjyyden perusopinnot oli myös suoritettu ja nyt oli aika soveltaa opittua käytäntöön. Kauppakeskus Entressen tiloihin perustettiin viisi toinen toistaan parempaa kasvisruokaravintolaa.

Ravintolapäivä_2-2016 (24)

Tehtävänä oli suunnitella ruokalista, jolla on mahdollisimman pieni hiilijalanjälki. Ekologisen kasvisruoan piti olla myös edullista, joten reseptiikka sisälsi paljon sesongin kasviksia. Tätä varten 15 opiskelijaa oli jaettu tiimeihin, jotka suunnittelivat itsenäisesti oman ravintolansa toiminnan, ruokalistan ja hinnoittelun. Markkinointia tehtiin Facebookin kautta ja itse suunniteltuja julisteita jaettiin lähiseudulla. Opiskelijoiden palautteessa hankkeesta tuli esiin erityisesti projektinomaisen työnteon hyöty sekä motivaatio aitoa työtehtävää kohtaan ravintolapäivänä.

Kaikki pop up -ravintolat tarjoilivat kaksi ruokalajia. Heti puolelta päivin tila oli täynnä nälkäisiä asiakkaita, joiden palaute oli kehuvaa: ”maa-artisokkakeitto ja kasvishodari veivät kielen mennessään. Superhienoa tuotekehittelyä!”

Boju tarjoili gluteenittomia kasvisburgereita. Oman kasvismakkaran kehittely oli vienyt melkoisesti työtunteja, totesivat nuoret kokit. ”Keittiötunteja olisi saanut olla enemmänkin, jotta olisimme voineet perehtyä paremmin myös gluteenittomien sämpylöiden saloihin”, totesi Julia Juvonen.

Punainen maku käytti suosittua chiliä kaikissa tuotteissaan ja tarjoili itsetehtyjä maissisipsejä mausteisella kasvishöystöllä sekä guacamolea. Mausteena mainion chilin käyttö vaatii tarkkaa kättä, jotta vahva maku ei polta suuta ja piilota alleen kaikkia muita makuja. Chili maistui myös 3D-tulostetulla muotilla tehdyissä konvehteissa.

Betterave valmisti kukkakaalikeittoa, jota koristivat punajuurisipsit ja krutongit sekä suussa sulavaa suklaa-pähkinä raakakakkua.

The Green Burger tarjoili tattarisämpylää punajuuripihvillä ja pikkelöidyillä kasviksilla.
Jälkiruokana oli kahden suklaan mantelilla & saksanpähkinällä maustettu Lego-konvehti.

LeHàrö sai nimensä erään opiskelijan sukunimestä. Ravintolan kuin kotona leivottu kasvis-juustopiirakka oli suosittu ja mango-passion –raakakakun maut tasapainossa.

Ravintolapäivä_2-2016 (19)

Kurssin tavoitteena oli löytää uusia keinoja kestävän elämäntavan edistämiseen. Laskentatoimen kurssi oli integroitu mukaan liikeidean suunnittelun ja annoskorttien muodossa. Opiskelijat pitivät kurssia hyödyllisenä ja käytännön läheisenä. Toiset olisivat toivoneet enemmän keittiötunteja, toiset taas enemmän tietoa ruoan ekologisista
vaikutuksista. Tutustumista 3D-tulostukseen pidettiin mielenkiintoisena lisänä, vaikka se ei vielä nykyään ole olennainen osa kokin työtä.

Ravintolapäivä_2-2016 (18)Ravintolapäivä_2-2016 (11)

Ruokaan liittyvät valinnat tiedostetaan nykyään, sillä ruoan osuus kulutuksen ilmastovaikutuksista on lähes yhtä suuri kuin liikkumisen ja asumisen. Ilmastoystävällinen ruokavalio sisältää paljon kasviksia ja on siten samalla terveellinen. Kurssin tavoitteena olikin löytää uusia keinoja kestävän elämäntavan edistämiseen.

Tämän yo-kokkiryhmän opiskelu päättyi ravintolapäivään ja nyt alkaa oikea kokin työ. Useilla olikin jo alan työ- tai harjoittelupaikka valmiina. Eräs opiskelija löysi työpaikan ruoan ympäristövaikutuksen huomioivassa ravintolassa ja pääsee heti hyödyntämään oppimaansa työssään.  Opiskelijoiden kehittelemiä ruokia on jo tarjoiltu myös Omnian Lakelankadun opiskelijaravintola Herkussa kasvisvaihtoehtoina.

Lisätietoja:
Oona Haapakorpi, lehtori, Lakelankatu 1, oona.haapakorpi@omnia.fi p. 043 824 4112

Teksti ja kuvat: Kaisu Venho