Venla-robotti auttaa suomen kielen opetuksessa

InnoOmnia ja Espoon työväenopisto kokeilevat humanoidorobotin käyttöä opetuksessa. Venla on Nao-humanoidorobotti, joka työskentelee opettajan tukena suomen kielen S2-tunnilla Suvelan toimipisteessä.

Ensimmäisen opetuskeikkansa Venla-robotti teki jo huhti- toukokuussa. Se oli luokassa neljä viikkoa ja opiskelijat käyttivät sitä päivittäin suomen kielen opiskeluun. Käytännössä opiskelijat kirjoittivat kännykkään opettajan antamien materiaalien avulla sanan, jonka Nao sitten lausui ääneen. Toiminnosta riippuen toinen opiskelija lausui sanan uudelleen tai sitten osoitti kuvakorteista sanaa vastaavan kuvan. 

Opettajana toimiva Jaana Teräslahti:  ”Kurssin tavoitteena on luku- ja kirjoitustaidon oppiminen. Nao tukee juuri näiden tavoitteiden toteutumista. Sen lisäksi, että Nao tukee oppimisessa, se on jotain mielenkiintoista ja positiivisessa mielessä erikoista. On mukava seurata päivittäin opiskelijoiden touhuamista robotin kanssa.” 

Opiskelijoiden mielestä Naon käyttö oli vaivatonta ja robotti toi vaihtelua tunneille. Palautteen perusteella Omnian asiantuntijat kehittävät robotille uusia kyvykkyyksiä ja uusilla taidoilla varustettu Venla palaa opettamaan neljäksi viikoksi elokuun loppupuolella. Alla on linkki videoon, jossa opiskelijat harjoittelevat Naon kanssa toimimista. Hanketta rahoittaa Opetushallitus. 

Lisätietoja kokeilusta: 

Innovaatiojohtaja Heidi Rajamäki-Partanen, heidi.rajamaki-partanen(at)omnia.fi

Koulutusvastaava Laura Hartikainen, Espoon työväenopisto, laura.hartikainen(at)omnia.fi

Vierailulla Aalto Design Factoryssä Otaniemessä

All you need is Love, Design Business and Engineering

Tekoälyn perusteet senioreille -kurssin osallistujat saivat mahdollisuuden vierailla yhdessä Omnia AI Labin projektijohtaja Heidi Rajamäki-Partasen ja projektipäällikkö Timo Witikaisen  kanssa Aalto Design Factoryn tiloissa Otaniemessä. Kurssilaiset ovat tavanneet muutamana tiistaina AI Labin tiloissa Otaniemessä ja ovat tutustuneet tekoälyn perusteisiin. Tarkoituksena on toteuttaa omaa arkea helpottava tekoälypohjainen kännykkäsovellus.

Vieraat otti vastaan tuotekehitysprofessori Kalevi Ekman , joka esitteli Aalto Design Factoryn toimintaa. Aalto Design Factory on syyskuussa 2008 käynnistynyt Aalto-yliopiston hanke, jonka tarkoituksena on toimia tuotekehityksen tutkimus- ja oppimisympäristönä. Aalto Design Factory pyrkii edistämään tieteidenvälistä ja ongelmanlähtöistä oppimiskulttuuria. Talo on ensimmäinen yliopiston rakennus vuodelta 1958, jossa on lattiapinta-alaa 3200 m2.

Pääauditorio sijaitsee tutkimushallissa, joka on suunniteltu mahdollisimman monikäyttöiseksi. Täällä voi järjestää luentoja, seminaareja, työpajoja, näyttelyitä, väitöstilaisuuksia tilaisuuden järjestäjän vastatessa toteutuksesta.

Noin 37 – 40 kurssia on mukana toiminnassa. Opiskelijat ja oppiminen ovat keskiössä, yritysten ja yhteiskunnan haasteita unohtamatta. Kyseessä on tieteidenvälinen opiskelu ja opiskelijat ottavat vastuun omasta alueestaan. Näin opiskelijan on helpompi jatkossa toimia erilaisissa työtehtävissä erilaisten ihmisten kanssa eri maissa.

Design Factoryn pedagoginen ajatus nojautuu tarveperusteiseen oppimiseen ympäristössä, joka kannustaa uteliaisuuteen ja pehmeiden taitojen kehittämiseen. Professori Ekman on kehittänyt innostavan oppimisfilosofian ja totesi saadessaan Maailman kulttuurineuvoston koulutuspalkinnon vuonna 2016 ”menestyminen vaatii osaamista, mutta innostus ja intohimo ovat sitäkin tärkeämpiä tekijöitä”.

Talo noudattaa yhden kahvikoneen politiikkaa ja kokoaa kaikki yhteen pisteeseen kahvin nauttimisen ympärille. Lattiaan on kiinnitetty tarra Hugging point, jotta ihmiset tulisivat toisiaan lähemmäs tälläkin tavalla.

Seuraavaksi vieraat tutustuivat konepajaan, jossa mallinrakennusmestari Kari Kääriäinen esitteli toimintaa, joka keskittyy mekaniikan oppilastöihin ja start up -yritysten tarpeisiin. Konepajaan tullessaan opiskelija saa käytännössä suunnittelun opetusta, voi purkaa sydäntään ja olla vuorovaikutuksessa opettajan kanssa. Periaatteena onkin toimia ihmisenä ihmisten joukossa.

Ryhmä siirtyi professori Teemu Ronkan vetämään elektroniikkapajaan, mistä kierros jatkui vielä bunkkeriin, jossa voi rakentaa erilaisia malleja. Vierailun lopuksi virisi vilkas keskustelu.

DFGN eli Design Factory Global Network toteuttaa kerran vuodessa kansainvälisen tapahtumaviikon, jossa vuorovaikutuksella on tärkeä rooli. Mukana on 21 verkostoa viideltä mantereelta. Verkoston mottona on tekemisen intohimon jakaminen. Verkostoa hallinnoi Aalto Design Factory.

Miten tytöt saadaan kiinnostumaan tekniikasta? Design Factory kutsuu aina pari oppilasta yläasteelta kerrallaan TET-jaksolle viikoksi tutustumaan ja osallistumaan. Koulujen opot on informoitu asiasta.

Tutki, kokeile, kehitä -kilpailun lopputapahtumaa vietettiin 5.-6.4.2018 Aalto Design Factoryssä. Kilpailu on kehitetty 6 – 20-vuotiaille tieteistä ja tekniikasta kiinnostuneille lapsille ja nuorille. Tänä vuonna kilpailuun osallistui 176 työtä.

Kestävän kehityksen teemapäivä | Aalto Sustainability Day järjestetään 18.5.2018 Dipolissa. Kaikille avoin kestävän kehityksen teemapäivä on täynnä mielenkiintoisia puheenvuoroja, tutkimuscaseja, opiskelijoiden töitä, kampuskierroksia ja paljon muuta. Ilmoittautumiset 2.5. mennessä. Tapahtuman kieli on englanti.

Kristiina Santala, tiedottaja
Espoon työväenopisto, Omnia

Vierailulla Aalto Design Factoryssä Otaniemessä

Tekoälyn perusteet senioreille -kurssin osallistujat saivat mahdollisuuden vierailla yhdessä Omnia AI Labin projektijohtaja Heidi Rajamäki-Partasen ja projektipäällikkö Timo Witikaisen  kanssa Aalto Design Factoryn tiloissa Otaniemessä. Kurssilaiset ovat tavanneet muutamana tiistaina AI Labin tiloissa Otaniemessä ja ovat tutustuneet tekoälyn perusteisiin. Tarkoituksena on toteuttaa omaa arkea helpottava tekoälypohjainen kännykkäsovellus.

All you need is Love, Design Business and Engineering

Vieraat otti vastaan tuotekehitysprofessori Kalevi Ekman , joka esitteli Aalto Design Factoryn toimintaa. Aalto Design Factory on syyskuussa 2008 käynnistynyt Aalto-yliopiston hanke, jonka tarkoituksena on toimia tuotekehityksen tutkimus- ja oppimisympäristönä. Aalto Design Factory pyrkii edistämään tieteidenvälistä ja ongelmanlähtöistä oppimiskulttuuria. Talo on ensimmäinen yliopiston rakennus vuodelta 1958, jossa on lattiapinta-alaa 3200 m2.

Pääauditorio sijaitsee tutkimushallissa, joka on suunniteltu mahdollisimman monikäyttöiseksi. Täällä voi järjestää luentoja, seminaareja, työpajoja, näyttelyitä, väitöstilaisuuksia tilaisuuden järjestäjän vastatessa toteutuksesta.

Noin 37–40 kurssia on mukana toiminnassa. Opiskelijat ja oppiminen ovat keskiössä, yritysten ja yhteiskunnan haasteita unohtamatta. Kyseessä on tieteidenvälinen opiskelu ja opiskelijat ottavat vastuun omasta alueestaan. Näin opiskelijan on helpompi jatkossa toimia erilaisissa työtehtävissä erilaisten ihmisten kanssa eri maissa.

Design Factoryn pedagoginen ajatus nojautuu tarveperusteiseen oppimiseen ympäristössä, joka kannustaa uteliaisuuteen ja pehmeiden taitojen kehittämiseen. Professori Ekman on kehittänyt innostavan oppimisfilosofian ja totesi saadessaan Maailman kulttuurineuvoston koulutuspalkinnon vuonna 2016 ”menestyminen vaatii osaamista, mutta innostus ja intohimo ovat sitäkin tärkeämpiä tekijöitä”.

Talo noudattaa yhden kahvikoneen politiikkaa ja kokoaa kaikki yhteen pisteeseen kahvin nauttimisen ympärille. Lattiaan on kiinnitetty tarra Hugging point, jotta ihmiset tulisivat toisiaan lähemmäs tälläkin tavalla.

Seuraavaksi vieraat tutustuivat konepajaan, jossa mallinrakennusmestari Kari Kääriäinen esitteli toimintaa, joka keskittyy mekaniikan oppilastöihin ja start up -yritysten tarpeisiin. Konepajaan tullessaan opiskelija saa käytännössä suunnittelun opetusta, voi purkaa sydäntään ja olla vuorovaikutuksessa opettajan kanssa. Periaatteena onkin toimia ihmisenä ihmisten joukossa.

Ryhmä siirtyi professori Teemu Ronkan vetämään elektroniikkapajaan, mistä kierros jatkui vielä bunkkeriin, jossa voi rakentaa erilaisia malleja. Vierailun lopuksi virisi vilkas keskustelu.

DFGN eli Design Factory Global Network toteuttaa kerran vuodessa kansainvälisen tapahtumaviikon, jossa vuorovaikutuksella on tärkeä rooli. Mukana on 21 verkostoa viideltä mantereelta. Verkoston mottona on tekemisen intohimon jakaminen. Verkostoa hallinnoi Aalto Design Factory.

Miten tytöt saadaan kiinnostumaan tekniikasta? Design Factory kutsuu aina pari oppilasta yläasteelta kerrallaan TET-jaksolle viikoksi tutustumaan ja osallistumaan. Koulujen opot on informoitu asiasta.

Tutki, kokeile, kehitä -kilpailun lopputapahtumaa vietettiin 5.-6.4.2018 Aalto Design Factoryssä. Kilpailu on kehitetty 6 – 20-vuotiaille tieteistä ja tekniikasta kiinnostuneille lapsille ja nuorille. Tänä vuonna kilpailuun osallistui 176 työtä.

Kestävän kehityksen teemapäivä | Aalto Sustainability Day järjestetään 18.5.2018 Dipolissa. Kaikille avoin kestävän kehityksen teemapäivä on täynnä mielenkiintoisia puheenvuoroja, tutkimuscaseja, opiskelijoiden töitä, kampuskierroksia ja paljon muuta. Ilmoittautumiset 2.5. mennessä. Tapahtuman kieli on englanti.

Kristiina Santala, tiedottaja
Espoon työväenopisto, Omnia

Big Data – tietoisku Omnia AI Labissa

Espoon työväenopisto toteuttaa kevätkaudella luentosarjan, joka esittelee digitalisaation myötä tulleita uusia asioita tietoiskuina.

Ensimmäinen tietoisku Mitä on tekoäly toteutettiin tammikuussa. Helmikuussa vuorossa oli luento Mihin Big Dataa hyödynnetään yhteiskunnassamme?

Maaliskuussa kuullaan aiheesta Robotit tulevat!, huhtikuussa aiheena on Koneoppiminen – tulevaisuuden optimointia? ja toukokuussa kuullaan asioiden internetistä, Internet of Things.

Tietoiskut voi kuunnella myös etäyhteyden kautta. Luento striimataan etukäteen ilmoittautuneille.

Kaikkiin tietoiskuihin on vapaa pääsy. Tietoiskut järjestetään Omnia AI Labissa Otaniemessä osoitteessa Sähkömiehentie 4 G.

Mikä Big Data?

Luennoitsija Juha Vuorinen esitteli tietoiskussa Mihin Big Dataa hyödynnetään yhteiskunnassamme? aiheen taustaa ja kertoi, että termiä Big Data käyttivät ensimmäistä kertaa NASAn tutkijat Michael Cox ja David Ellsworth vuonna 1997 tieteellisessä artikkelissaan.

Datan kasvusta oli tulossa haaste nykyisille tietokonejärjestelmille, koska tietomäärät ovat niin suuria. Puhuttiin Big Datan aiheuttamasta ongelmasta. Vuonna 2008 ilmiön ymmärrys kasvoi entisestään ja puhuttiin datan havainnoinnista, keräämisestä, varastoinnista ja analysoinnista. Kymmenen vuotta sitten internetin käyttö räjähti muun muassa verkkokaupan ja hakukoneiden myötä, ja Big Datan laaja-alainen merkitys yhteiskunnille alettiin ymmärtää paremmin.

Big Data tarkoittaa dataa, jota kerätään pääasiassa internetin liikenteestä ja tallennetaan tietovarastoihin. Perinteiset tietojenkäsittelymenetelmät eivät enää riitä käsittelemään datan jatkuvasti kasvavaa määrää. Big Data voidaan myös määritellä neljän v:n kautta: volume (datan määrä), velocity (nopeus, jolla uutta dataa syntyy) ja variety (datan rakenteiden monimuotoisuus). Myös neljäs v on määritelty: veracity, jolla tarkoitetaan datan sisällön merkityksen epävarmuutta.

Algoritmit Big Datan päällä

Kehittyneet algoritmit lukevat dataa ja löytävät siitä hyödyllisiä ja uusia merkityksiä. Algoritmit automatisoivat tietomassojen käsittelyä. Yhtenä sovelluksena voidaan mainita potentiaalisten lääkkeiden löytäminen Parkinsonin tautiin älykkäiden tekstianalyysipohjaisten algoritmien avulla.

Big Data ja 2010-luku

Tietokoneiden muistin ja tehojen kehitys, tietokantaratkaisujen kehitys, internet-verkon, -liikenteen ja -palveluiden kasvu ja kehitys on ollut räjähdysmäisen nopeaa viimeisten 10 vuoden aikana. Avoimen lähdekoodin kehitys mahdollistaa edulliset konesaliratkaisut. Erään asiantuntijan mukaan tiedon tuotanto kasvaa vuoteen 2020 mennessä vuosittain 4300 prosenttia!

Juha Vuorinen pitää syventävän luennon aiheesta Leppävaarassa 1.3. –22.3. 2018 kurssilla Big Data, kurssinumero E180473. Kurssilla käsitellään Big Data -ilmiötä laaja-alaisesti.

Kurssilla opitaan Big Datan keskeiset käsitteet, teknologiset ratkaisut, yhteiskunnalliset vaikutukset sekä käsitellään Big Datan tulevaisuutta. Kurssilla tutustutaan myös R-kieleen, jolla Big Datan kanssa usein työskennellään.

Kurssilla on muutama paikka vielä vapaana. Tervetuloa!

Omnia AI Lab käynnistyi lokakuussa 2017 ja on matalan kynnyksen oppimispaikka, jossa voi päivittää digiosaamistaan. Ensimmäisessä pilottivaiheessa voi kuulla alan asiantuntijoiden puheenvuoroja, harjoitella virtuaalineuvottelujen pitämistä ja kuulla erilaisia tietoiskuja.

Teksti: Kristiina Santala