NAO-robotilla riittää töitä kielten opetuksessa

Omnian Suvelan toimipisteessä kokeillaan NAO-robottia aikuisille tarkoitetulla suomen kielen lukutaitokurssilla. Kurssin tavoite on suomen kielen oppiminen sekä tietoteknisten taitojen vahvistaminen. Aluksi humanoidin robotin kanssa opiskelijat harjoittelivat vain sanastoa, mutta äskettäin tehtäviin liittyi myös perusohjelmointia, sillä NAO:n ohjelmointi vaatii tietokoneen käyttöä. Samaan aikaan opiskelijat myös harjoittelevat suomen sanastoa ja saavat paremman näkemyksen siitä, miten robotti toimii.

Robotti on käynyt kolme kertaa eli kolmen kokeilun ajan luokassa. Jokainen kokeilu kesti kuukauden. Kokeilu alkoi viime keväänä ja jatkui syksylle. Ensin kurssin opiskelijat kirjoittivat robotille sanoja ja se lausui niitä. Näin opiskelijat harjoittelivat sanojen kirjoitusasua ja lausuntoa. Ohjelmointi-tunnilla opiskelijoilla oli mahdollisuus tutustua robotin eri funktioihin, kuten mm. liikkumiseen ja puheen tunnistamiseen. Yksinkertaista algoritmia käyttämällä opiskelijat itse päättivät, mitä robotin pitää sanoa.

NAO on ollut suosittu robotti kielten opetuksessa. Robotin suurin etu ja viehätys on ollut sen uutuus, mutta tässä vaiheessa opiskelijat Suvelassa ovat robottiin jo hyvin tutustuneet. Opiskelijoilla on suuret odotukset ja heidän palautteensa auttaa meitä parantaa robotin toimintaa. Nyt robotin kanssa voi harjoitella pieniä dialogeja, siltä voi kysyä säätä ja päivämäärää, sille voi kirjoittaa sanoja ja sitä voi käskeä liikkumaan eri suuntiin. Suvelan kurssi todistaa, että kieltä ja ohjelmointia voi harjoitella samaan aikaan, vaikka aloittelijatasolla.

Tervetuloa kokeilemaan robotti-opettajaa yhdessä Suvelan opiskelijoiden kanssa Omnian Kirkkokadun kirjastoon maanantaina 9.12.2019 klo 14-17!

Teksti: Alicja Fajfer, Asiantuntija/Omnia

Vertaismentorointi tutustuttaa tekoälyn mahdollisuuksiin

Tekoälyn mahdollisuudet ovat lähes rajattomat, pohtii Espoon työväenopiston Seniorit tekoälymentoreina -hankkeen kurssille osallistunut Ritva Sundberg.

Ritva Sundberg toteaa opiskelun avartaneen hänen näkemyksiään.

”Tekoäly tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia tehdä hyvää. Ajattelen, että eettiset kysymykset on ehdottomasti otettava huomioon tekoälyn käytössä. Kärjistäen tekoälyllä voi pelastaa maailman, jos sitä käytetään oikein”, hän toteaa.

Seniorit tekoälymentoreina -hankkeen tavoitteena on saada osallistujat motivoimaan ja kannustamaan muita ja käyttämään sekä opastamaan tekoälyn käyttöön esimerkiksi hoitokodeissa.

Hankkeen tavoitteena on kouluttaa 100 senioria vertaismentoreiksi. Osallistujilta ei vaadita aiempaa osaamista asiassa.

Espoon työväenopiston Seniorit tekoälymentoreina -hanke oli mukana Espoon Sellossa järjestetyssä Nettiä ikä kaikki -tapahtumassa elokuussa.

Kurssi kannusti motivoimaan muita

Ritva Sundberg kertoo motivoituneensa jakamaan tietoa ja rohkaisemaan muita tutustumaan tekoälyyn ja erilaisiin laitteisiin.

”Mielestäni tekoälyyn liittyvä asennekasvatus on erittäin tärkeää. Tässäkin eettiset kysymykset ovat tärkeitä. Haluan motivoida ihmisiä olemaan uteliaita ja kiinnostuneita”, hän toteaa.

”Hankkeeseen osallistuminen on vähentänyt epävarmuutta ja selkeyttänyt tekoälyn käsitettä. Suosittelen ehdottomasti kurssia kaikille, joita aihe kiinnostaa tai askarruttaa.”

Hankkeessa tutustutaan muun muassa robotteihin.

Sundberg pohdiskelee robotiikan vaikutusta esimerkiksi suomen kieleen.

”Olisi ehkä ihanteellisinta, jos robottia varten kehitettäisiin oma persoonapronomini. Tällä hetkellä asia on vielä uusi, ja ehkä jossain vaiheessa tämä asia tulee enemmän esiin”, hän tuumii.

Pilotista uudeksi käytännöksi

Kouluttaja Pauli Isoaho kertoo, että kursseilla on muun muassa kokeiltu ohjelmointia.

”Ensimmäistä kertaa Suomessa toteutetussa pilottiryhmässä on ollut osaavia ja motivoituneita opiskelijoita. Tavoitteena on, että tällainen toisia käyttäjiä motivoimaan kannustava malli saadaan entistä laajemmin käyttöön”, hän toteaa.

”Monelle kiinnostus vertaismentorointiin lähtee auttamisen halusta ja kiinnostuksesta osallistua siihen, mitä maailmassa tapahtuu”, hän toteaa.

Hankkeen idea on kehitelty Omnian AI Labissa Espoon Otaniemessä ja sitä rahoittaa Uudenmaan liitto.

Teksti: Milka Mantsinen, Viestintä- ja markkinointipalvelut

Kuva: Teija Hakala, Viestintä- ja markkinointipalvelut

uudenmaanliitonlogo

Myös digitaalisaation ytimessä on ihminen

Kirjoittaja: Tuula Kurkisuo, yrittäjyys-ja työelämätaitojen asiantuntija

4.4.2016 Ennakointikamarin tilaisuus ”Kuinka digitalisaatio muuttaa työelämää” vaikutti käsitykseeni digitalisaatiosta ja sen tuomista mahdollisuuksista. Ajattelutapani kyseistä aihetta kohtaan sai uutta tulokulmaa todenteolla. Pakko myöntää, että olen suhtautunut kaiken maailman digitalisaatioihin, robotiikkaan ja digiloikkaan jopa hieman epäilevästi, koska olen ollut huolissani mm. siitä, että ihminen, kasvokkain kohtaaminen, koskettaminen sekä aito välittäminen saattavat tässä rytinässä kuolla sukupuuttoon. Olen pohtinut sitä, ettei vaan kävisi niin, että pikkuhiljaa kaikki tarpeemme, niin henkiset kuin fyysisetkin tullaan yhä enenevissä määrin korvaamaan digikeinoin.

JOKAISELLA ON MAHDOLLISUUS VAIKUTTAA SIIHEN MIHIN SUUNTAAN MAAILMA MUUTTUU JA TEKNOLOGIA LUO MAHDOLLISUUDET SIIHEN – LOPUT ON MEISTÄ ITSESTÄMME KIINNI.
– Henrietta Kekäläinen, tulevaisuuden visionääri, yrittäjä, Mehackit

Tulevaisuustutkija Henrietta Kekäläinen on mukana Rails Girls –yhteisössä järjestämässä työpajoja, joissa kannustetaan naisia innostumaan teknologiasta. Rails Girls antaa tytöille ja naisille koodausoppia, jotta yhä useammat voisivat olla mukana vaikuttamassa yhteiseen digitaaliseen ympäristöömme. Kekäläisen oma idea nuorten teknologiakasvatusta antavasta Mehackitistä syntyi vuonna 2013 jatkoksi Rails Girlsin idealle. Molemmissa tapauksissa madalletaan ihmisten kynnystä teknologian suhteen ja annetaan heille mahdollisuuksia rakentaa digitaalista maailmaa sen passiivisen kuluttamisen sijaan. Kekäläinen luottaa teknologiaan ja haluaa kantaa kortensa kekoon sen puolesta, että nuoret olisivat valmiita tulevaisuuden työmarkkinoille. Tulevaisuuden keksinnöt muuttavat maailmaa ennakoimattomasti ja siksi ihmisillä pitäisi olla perustyökaluja digitaalisen maailman hallintaan.

tuula1 tuula2

Tuosta muutoksesta päästäänkin isojen teemojen äärelle. Kekäläinen uskoo, että ihmisyys syvenee teknologisen kehityksen myötä. Akuutein ongelma hänelle on kuitenkin ilmastonmuutos ja se, ettei ihminen ole oppinut kunnioittamaan asuttamaansa ekosysteemiä.

Hän muistuttaa, että nyt saastutamme ja tuhoamme hurjalla tahdilla maailmaa ja tuhoamme sitä, emmekä jaksa ajatella, mitä se tarkoittaa koko ekosysteemille. Näitä asioita meidän tulisi hänen mukaansa pohtia, jotta voisimme säilyttää planeettamme myös seuraaville sukupolville. Ihmisissä on potentiaalia, mutta sitä ei ole saatu vielä valjastettua siten, että se tuottaisi yhteistä hyvää kaikille ja kaikkialle. Hän sanoo, että me ihmiset puhumme yhteisistä ihmisoikeuksista, mutta samaan aikaan oikeuksia rikotaan ympäri maailman. Kekäläinen uskoo, että teknologia, avoimuus ja se, että olemme kaikki saman verkon alla, voi tuoda jonain päivänä näitä vastauksia. Tulevaisuus ei tule itsestään, se tehdään!

 ROBOTIT TEKEVÄT VAURAUTTA, ME IHMISET LUOMME ARVOJA
Cristina Andersson, yrittäjä, tietokirjailija, johtaja Robotics Finland

Robotiikka eli keinoäly yhteiskunnan, ihmisten ja työn muuttajana on hyvin alkutekijöissään sillä vasta n. 10% maailman töistä on automatisoitu.

Keinoäly kehittyy silmitöntä vauhtia monella eri saralla. Meidän jokaisen arkipäivään tulee vaikuttamaan se, että esim. autot siirtyvät pikkuhiljaa robottiautoiksi. Tulevaisuudessa ohjelmarobotiikka korvaa yhä suuremman osan myös asiakaspalvelu ym. töistä. Keinoäly ja robotiikka tuovat tullessaan sekä uusia tuotteita että uusia töitä (esimerkkinä tulipalorobotti).

Robotit kehittyvät yhä enemmän siihen suuntaan, että ne sisältävät intuitiivisen käyttöliittymän: ne alkavat mm. tunnistaa kasvoiltamme tunteet ja puheestamme äänensävyt. Robotit muuttuvat siis yhä inhimillisemmäksi.

tuula3 tuula4

Mikä robotiikassa sitten on niin pelottavaa? Parhaimmillaanhan robotiikka mahdollistaa parempaa terveyttä ja hyvinvointia, koska mekaanisten suorittavien tehtävien sijaan ihmisille jää enemmän aikaa kehittää itseään ja pitää itsestään huolta itsestään niin henkisesti kuin fyysisesti. Robottien siis oletetaan tulevan meidän avuksemme arjen työtehtävissä sekä itsemme kehittämisen mahdollistamisessa.

Vai onko pelon syy se, että me ihmiset olemmekin algoritmiuskovaisia ja ajattelemme liian laiskasti, että kunhan joku tekee laskelmat ja suunnitelmat valmiiksi, niin me sitten (mekaanisesti) hoidamme työmme ja johdamme projekteja. Onko robotiikan kehittyessä vaarana se, että ihmisen älykkyys ja hänen tekemät algoritmit eivät enää pärjääkään keinoälylle? Robotit tosin ohjelmoidaan mahdollisimman eettisiksi, mutta kysymys kuuluu, että onko ihminen sittenkään kyllin viisas ohjelmoimaan robotteja? Ihmisen tulisi siis robotiikan kehittymisen myötä kehittää luovuuttaan ja inhimillisyyttään jotta robotiikka puolestaan voisi kehittyä ihmistä ja yhteiskuntaa eettisillä arvoilla palvelevaksi. Palvelumuotoilu onkin siten robotiikan ydin ja ihmisten on hyvä muistaa, että jos joku on ongelma, niin ihminen. Ei robotti.

 FOKUKSESSA ASIAKASSTRATEGIA
Susanna Paloheimo, strategia -ja brändijohtaja,Eskimo Finland Oy

Mikä on tämän päivän ja tulevaisuuden työssä tärkeintä? Näemmekö työssämme mahdollisuuksia ja positiivisia asioita sekä asiakasta?

Paloheimon mukaan, ytimessä tulisi nimittäin olla asiakasstrategia. Se tarkoittaa, että asiakastyytyväisyyden tulisi johtaa yrityksen toimintaa. Markkinointi, myynti sekä jakelu toimivat yhteistyössä ja palvelevat pääasiaa eli sisäistä ja ulkoista asiakasta. Digitalisoinnissa tärkeintä ovat työpaikan kulttuurimuutokset ja uudenlaiset toiminnot, HDF (hyvä duunifiilis) sekä asiakaskokemusten ja konseptien kehittämisen asettaminen ykkössijalle. Mitään ei tapahdu jos ei oikeasti sitouduta! Varsinkaan jos joku avainhenkilöitä (omistajat ja johto) ei ole aidosti sitoutunut. Jos johtoryhmässä istuu yksikin ihminen joka ei usko muutokseen ja siihen mitä ollaan tekemässä ja sitoudu siihen, ei mitään tapahdu. Samoin jos tahto ja kyky palauttaa muutos lipsumisen jälkeen raiteilleen, sinnikkyys, kannustaminen sekä rohkaisu uusien taitojen oppimiseen puuttuvat. Its all in the details!

tuula5

 OPETTELE AJATTELUTAITOJA
Arttu Tolonen, communications commande, Futurice Oy

Aina kun tehdään päätöksiä, niin pitää ymmärtää että jokainen päätös vaikuttaa jollain tavalla sekä IHMISIIN, ASIAKKAISIIN että NUMEROIHIN niin NYT kuin TULEVAISUUDESSA. Johdolla pitäisi olla jatkuvasti sormi kiinni ”pulssissa” ja sen tulisi peräänkuuluttaa kaikessa aitoa läpinäkyvyyttä. Tieto on valtaa eli sitä pitää jakaa.

Tolonen sanoo, että meidän tulisi harjoitella ennen kaikkea ajattelutaitoja. Työelämässä pitää osata ajatella, eikä pelkästään omata mekaanisia työskentelytaitoja, koska työkalut ja ohjelmat sekä työskentelytavat muuttuvat. Hänen mukaansa itsenäisesti ajatteleva henkilö onnistuu hyvin tämän päivän ja tulevaisuuden ty öelämässä.

tuula6 tuula7

ASIAKASTYYTYVÄISYYS ON TÄRKEIN MITTARI
Klaus Koponen, maajohtaja, Regus Oy

Työntekotavat tulevat muuttumaan valtavasti. Koponen tuo esiin sen, että tämän päivän nuoret ovat diginatiiveja eivätkä suostu joustamattomien työoloihin. He eivät halua istua tuntitolkulla Länsiväylän jonossa jotta pääsevät paikkaan B, ”käymään duunissa” (Klaus Koponen, Regus Oy)

Nyt tarvitaan ennen kaikkea valmentavaa johtajuutta ja etäjohtajuutta. Työtä mitataan tuloksilla, ei työpaikalla vietetyllä ajalla. Tulevaisuudessa tullaan menemään monipuolisiin, joustaviin toimitilatoimistohotellityyppisiin ratkaisuihin. Asiakastyytyväisyys on ja tulee olemaan tärkein työn tulosten mittari.

 ”MYÖTÄILE. ÄLÄ TAISTELE VASTAAN”

Digitalisaation vaikutuksista työelämään herättää paljon keskustelua sekä puolesta että vastaan.

Organisaatioiden toiminnassa digitalisaatio on läpileikkaavaa, ihan meitä jokaista koskevaa. Se asettaa sekä uusia haasteita, mutta ennen kaikkea mahdollisuuksia niin johdolle kuin työntekijöille, niin työn tekemisen tavoille kuin palvelujen kehittämiselle. Digikaudella kommunikaatio on yhä merkittävämmässä roolissa ja teknologian kehittyminen tekee sen mahdolliseksi yhä useammalle.

On ymmärrettävää, että uuden edessä näemme helposti paljon uhkakuvia, mutta toisaalta kun kerran digitaalinen muutos myös työelämässä vaikuttaa väistämättömältä, niin mitäpä jos lähtisimmekin lapsenomaisen uteliaasti löytöretkelle ja opettelisimme löytämään digitalisaatiosta pikemminkin mahdollisuuksia kuin uhkia. Minä ajattelin tämän tilaisuuden jälkeen tehdä niin! Siis sillä ehdolla, että mennään ihminen ja merkitys – ei laitteet ja menetelmät edellä ja ihminen käyttäisi digitalisaation vapauttavan ajallisen resurssin ihmisen ja maapallon kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin rakentamiseen.

 LEAVE THIS WORLD A LITTLE BIT BETTER THAN YOU FOUND IT

tuula8