Shna Hamasaleh ja hentojen hiusten haasteet



Shna Hamasaleh osaa jo parturi-kampaajan työn, sillä hän toimi ammatissa synnyinmaassaan Irakissa. Päästäkseen ammattiinsa myös Suomessa, opiskelee hän nyt oppisopimuksella Omnian oppilashoitolassa Oppivat Kädet Aurinkokivessä.  Shna opettelee alan sanaston lisäksi, työtapoja sekä silkinpehmeiden hiusten tuomia haasteita. Suomen kielessä on edelleen oppimista, vaikka taito on jo huimasti kehittynyt.

Shna on kotoisin Irakista ja tuli Suomeen kolme vuotta sitten lapsensa kanssa.  Hän sai Suomesta turvapaikan ja täällä oli jo tuttuja, jotka auttoivat alkuun. Myös Omnian Irakista kotoisin oleva opinto-ohjaaja Imad Kawani on ollut upea tukihenkilö, kehuu Shnaa.

Shna Hamsalehin tavoitteena on saada suomalainen tutkintotodistus sekä parturi-kampaajan että kosmetologin ammatista. Pidemmän tähtäimen haave on oma salonki, mutta alkuun toimin ehkä tuolivuokralaisena ja kerään asiakaskantaa, suunnittelee Shna.

Suomen kieli on vaikeaa, mutta se on työssä ja yrittäjänä hallittava, jotta asiakaspalvelu sujuu. Schnaa käy nyt joko maanantai suomen kielen kurssilla ja välillä Omnian kirjaston nk. oppikopissa kieltä opiskelemassa. Työpaikalla kerrataan sanastoa päivittäisessä työssä työnohjaajan Raita Kaasalaisen kanssa.

Kampaajan työn eroista Suomessa ja Irakissa kysyttäessä, kertoo Shna, että eniten opettelua on ollut hiuslaadun kanssa. Suomalaisia hentoja, vaaleita hiuksia on käsiteltävä aivan eri tavoin ja miedommin ainein. Myös juhlakampauksissa on erilainen maku. Irakissa halutaan näyttävämpiä ja koristeellisempia kampauksia.

Raita Kaasalaisen ja Shna Hamasalehin yhteistyö sujuu nyt hyvin, vaikka kielimuuri tuotti aluksi vaikeuksia, kertoo Raita. Olemme oppineet kommunikoimaan keskenämme ja Shnan suomen kielen taito kehittyy kaiken aikaa.

Työni tavoitteena on kokonaisvaltainen kotouttaminen ja ammatillinen kasvu, toteaa Raita Kaasalainen. Ammatillinen sanasto on tärkeä osa työtä ja jo sen hallitseminen on Shnalle ison työn takana. Lisäksi pidän tärkeänä perehdytystä suomalaiseen yhteiskuntaan, tasa-arvoon ja naisen asemaan.
Olen käynyt työpaikkaohjaajakoulutuksen, kertoo Raita. Lisäksi käytännön työ on opettanut paljon ja antanut työkaluja ohjaustyöhön. Olen myös perehtynyt aiheeseen lukemalla itse maahanmuuttajien kotouttamisesta.

Shnan ammattitaito on Espoossakin huomattu ja hänellä on jo kanta-asiakkaita, jotka haluavat tulla aina uudestaan. Alku Suomessa oli vaikeaa, mutta nyt minulla on täällä koti, työpaikka, ystäviä ja lapsella päiväkoti. Jonain päivänä on vielä se oma yrityskin, haaveilee Shna hymyillen.

Parturi-kampaajan koulutus

Oppisopimus

Yrittäjän ammattitutkinto

Hyvinvointi – ja kauneudenhoitopalvelut Omniassa

 

 

teksti ja kuvat: Kaisu Venho

 

Turvapaikanhakijoita suomalaisiksi oppimassa

”Viikon kolmas päivä on keskiviikko…”, kuuluu kuorossa oven raosta, kun lähestymme luokkaa. Ryhmä alaikäisiä, mutta oppivelvollisuusiän ohittaneita Suomeen tulleita turvapaikanhakijoita opettelee suomen kieltä Omnian Lakelan toimipisteessä. Kolmekymmentä nuorta miestä ja yksi nuori nainen aloittivat suomen kieleen ja yhteiskuntaan orientoivan koulutuksen Omniassa 22.3. Kurssilaiset jaettiin kahteen ryhmään osaamistausta huomioiden. Osa nuorista ei ole koskaan käynyt koulua ja on luku- ja kirjoitustaidottomia, osa taas on käynyt koulua 10 -11 vuotta ja heillä on hyvät perusvalmiudet sekä suomen kielen oppimiseen että jatko-opintoihin.

Omnia_turvapaikanhakijat_blogi

Kurdi Soran Zaki opettaa ryhmälle suomea. Hän puhuu nuorten kanssa pääasiassa suomen kieltä, mutta joskus on asioita selitettävä muilla kielillä. Soran on itse tullut Suomeen kiintiöpakolaisena vuonna 1993 ja puhuu arabiaa, daria ja farsia sekä useita kurdin murteita. Hän on opiskellut suomen kieltä ja kulttuuria sekä pedagogiikkaa yliopistossa ja ensi syksynä hänellä on tarkoitus valmistua maisteriksi.

Elina Luukkonen on erityisopettaja, joka opettaa ryhmälle mm. luku-ja kirjoitustaitoa. Hänellä on kädessään paksu pakka kuvakortteja, joita hän käyttää suomen kielen alkeisopetuksessa. ”Osalle oppiminen on vaikeaa myös siksi, että he ovat taustansa takia traumatisoituneita, mikä vaikuttaa nukkumisen vaikeuksiin, keskittymiseen ja siten luonnollisesti myös oppimiseen. Jos koulunkäyntimahdollisuutta ei ole aikaisemmin ollut, ei osalle ole kehittynyt valmiuksia symbolisen ajattelun prosessointiin, jota lukutaito edellyttää.”, mietti Elina. ”Pojat ovat liikuttavan kiitollisia kaikesta saamastaan tuesta”, hän kertoo ja toteaa samalla,  ettei ole tottunut saamaan tässä määrin kiitoksia opiskelijoita.

Soran Zaki katselee syyrialaisen Rami Alafifin ja afganistanilaisen Atiqullah Himmatin kanssa harjoitustehtäviä. Rami on ollut Suomessa viisi kuukautta ja asuu serkkunsa luona.  Hänellä on kotimaassaan takana 11 vuotta koulun penkillä ja hän puhuu sujuvasti englantia. Hymyilevä Rami kertoo olevansa muusikko ja että hän on soittanut kotimaassaan pianoa ja kitaraa. Pidemmän tähtäyksen toiveena olisi valmistua akustiikkainsinööriksi, mutta sitä ennen hän toivoisi voivansa toimia Suomessa DJ:nä.

Atiqullah Himmat on tullut Suomeen Afganistanista seitsemän kuukautta sitten ja hän on saanut jo joitakin suomalaisia ystäviäkin. Atiqullah ehti käydä koulua kymmenen vuotta kotimaassaan ja hänen tulevaisuuden haaveenaan on valmistua lakimieheksi tai psykologiksi.

Kouluttaja Arto Iso-Antila vastaa tämän koulutuksen kokonaisohjauksesta ja opetuksen koordinoinnista. Hänen vastuullaan on molempien ryhmien opetusjärjestelyt. Sen lisäksi hän toimii ryhmän tukiopettajana.

Kielitaidon lisäksi opitaan arjen taitoja ja yhteiskuntatietoa sekä tutustutaan työelämään ja sen pelisääntöihin. Suomen kieli on opetuksen keskiössä ja sitä opetellaan myös taito- ja taideaineissa, kuten keittiössä kokkauksen lomassa sekä piirustuksen ja mm. sarjakuvien teon yhteydessä.

Tämä kurssi toteutetaan yhteistyössä Maahanmuuttoviraston kanssa ja osallistujat tulevat mm. eri tukiasumisyksiköistä Espoon alueelta. Kurssin aikana nuoret tutustuvat myös ammatilliseen koulutustarjontaan sekä siihen, miten koulutukseen hakeudutaan. Kun kurssi päättyy juhannuksen alla, on tavoitteena, että kaikille löytyy jatkopolku koulutukseen ja sitä kautta kotoutumiseen ja Suomen työmarkkinoille.

Teksti ja kuva: Kaisu Venho