Omnian puutarhuriopiskelijat rakentavat kestävää kaupunkiympäristöä

Olen toiminut ammattiopettajana viheralan opiskelijoille kymmenen vuotta. Elokuusta 2018 lähtien olen toiminut opettajana puutarha-alan perustutkinnon opiskelijoille Omniassa, Espoossa. Olen opiskellut Lab- ammattikorkeakoulussa insinöörin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon Kestävä kaupunki -ympäristöohjelmassa, ja opinnäytetyöni aihe on ollut Kaupunkilainen opiskelija puutarha-alalla, ammatillisen koulutuksen mahdollisuudet ja haasteet kestävän kaupunkiympäristön rakentamisessa.

Puutarha-ala nousussa

Puutarha-alan koulutus kiinnostaa enemmän kuin koskaan aikaisemmin kaupunkilaisia nuoria aikuisia. Koulutukseen on mahdollisuus hakea jatkuvasti ja opiskelijoita otetaan oppilaitokseen sisään kolme kertaa vuodessa. Puutarha-ala työllistää alan opiskelijoita varsin kausiluonteisesti, mutta se ei kuitenkaan näytä olevan esteenä, vaikka ympärivuotista työtä ei olisikaan tarjolla, siitä kiitos meidän työttömyystukijärjestelmällemme.

Omnian opiskelijat rakentamassa lahopuuaitaa, puuvartisten kasvien leikkuujätteistä (Kuva: Teija Anttila
2020)

Koulutukseen hakeutuu opiskelijoita, joilla useilla puutarha on ollut harrastuksena. Mutta on myös suuri joukko sellaisia, joiden ainoa luontosuhde on syntynyt rakennetussa kaupunkiympäristössä. Lähipuisto tai -metsä ovat olleet paikkoja, joissa käytännön kontakti on syntynyt kasvi- ja eläinbiologiaan. Teoriapohjaa on syntynyt peruskoulun oppitunneilla, joita kuitenkin on vuosien varrella vähennetty. Kaupunkilaisen opiskelijan perustaidot Suomen alkuperäisen kasvillisuuden tunnistamisessa ovat siten alkumetreillä.

Vaikka luontokokemukset olisivat puutteellisia, alan opiskelija on valmis ottamaan riskin ja seuraamaan alan trendejä, hankkiutumalla kaupunkiviljelijäksi, matokompostorin käyttäjäksi ja ennen kaikkea pienten yhä vähenevien viheralueiden puolustajaksi tihenevässä kaupunkirakenteessa.

Opetussuunnitelman muuttuminen

Puutarha-alan opetussuunnitelma on muuttunut. Ammattialan arvoperusta on määritelty siten, että puutarhatuotannon ammattilaiset edustavat arvoja, jotka lisäävät ihmisen hyvinvointia ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä.

Luontosuhteen tärkeys korostuu puutarha-alan koulutuksessa siksi, koska viherrakentaminen ja kunnossapitotöiden tekeminen suuntautuu enemmän olemassa olevan ympäristön säilyttämiseen kuin uudisrakentamiseen. Opiskelijan on tunnistettava ympäristön erityispiirteet ja enemmän luonnon kasvillisuutta kuin koskaan aikaisemmin puutarha-alan koulutuksen aikana.

Osaamista vaaditaan niin kasvijätteiden käsittelyssä kuin myös perhos- ja hyönteisyhdyskuntien elinolojen turvaamisessa. Tietoa tarvitaan myös viherkattojen rakentamiseen ja kaupunkiviljelyn tuomiin mahdollisuuksiin.

Viherkattotyömaa parkkitalon katolla Helsingissä (Kuva: Mika Rohunen 2018)

Ammatillinen koulutus lisää ymmärrystä luonnonvarojen kestävästä käytöstä, ilmastonmuutoksen hillinnästä ja siihen sopeutumisesta sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä omassa toiminnassa ja globaalisti. (Uusi puutarha-alan opetussuunnitelma luonnos 2020)

Oppilaitoksen opetushenkilöstön on myös muututtava ja sitouduttava kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan, jotta he kykenevät tarjoamaan opiskelijoille työkaluja, joiden avulla he itse opettelevat kriittisesti tarkastelemaan kestävän ympäristörakentamisen tuomia mahdollisuuksia.

Myös ilmastonmuutos vaikuttaa puutarha-alan koulutukseen

Viherrakentamisessa on haasteellista löytää uusia ratkaisuja ja materiaaleja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ympäristöongelmiin (rankkasateet, saastuneet maa-alueet, kasvitautien ja -eliöiden lisääntyminen jne.) Puutarha-alan ammattilaiset ovat reagoineet muutokseen vuosien varrella ja tehneet parhaansa, jotta rakentaminen ja kunnossapito pysyisivät ajan hermolla.

Omnian opiskelijat asentamassa maksaruohoviherkattoa (Kuva: Mika Rohunen 2018)

Monet asiat muuttuvat kuitenkin vasta, kun niihin puututaan lainsäädännöllä. Päivitystä tehdään koko ajan tilanteiden muuttuessa. Nyt etsitään uusia ratkaisuja hulevesiä läpäiseviin pintoihin ja turpeelle maa-aineksena täytyy löytää jokin uusi korvike. Tutkimustyötä tarvitaan ja myös alan opettajille täydennyskoulutusta, jotta tieto siirtyy alan opiskelijoille, jotka rakentavat kestävää kaupunkiympäristöä tulevaisuudessa.

Kirjoittaja: Teija Anttila-Koskinen Lab-ammattikorkeakoulu opiskelija / Insinööri YAMK Kestävä kaupunkiympäristö-ohjelma

Lähteet

Weckman, E. 2018. Kestävän ympäristörakentamisen toimintamalli, viherympäristöliiton julkaisu 62. Helsinki: Puutarhaliiton keskus

Kestävä kaupunkiohjelma 2020 [viitattu 20.3.2020]. Saatavissa: https://www.kestavakaupunki.fi 2020

Koste, O-W., Lehtovuori, P., Neuvonen, A. & Schmidt-Thomé 2020. Miksi Suomen kaupungistuminen jatkuu [viitattu 15.4.2020]. Saatavissa: Politiikkapaperi 2020:1 Helsinki 6.2.2020

Opetus- ja kulttuuriministeriö Suomen Unescon toimikunnan raportti 1992 [viitattu 15.3.2020]. Saatavissa: minedu.fi

Puutarha-alan koulutus Omnian ammattioppilaitoksessa [viitattu 15.3.2020]. Saatavissa: www.omnia.fi

Puutarha-alan opetussuunnitelma [viitattu 23.9.2018].

Tutustu puutarha-alan perustutkintoon.

Majoitus- ja ravitsemisalan esimiestyön erikoisammattitutkinnosta osaamista hovimestarin tehtäviin

Kuva Saija Seppäsestä

HUS Asvia Cateringissä työskentelevä Saija Seppänen suorittaa Majoitus- ja ravitsemisalan esimiestyön erikoisammattitutkintoa oppisopimuksella työssään. Seppänen aloitti opiskelun maaliskuussa 2020 ja valmistuu toukokuussa 2021 tai hieman aikaisemmin henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa mukaisesti.

Seppänen työskentelee HUS Asvia Cateringissä, jolla on 2 yksikköä Meilahden sairaala-alueella, Meilahti ja Biomedicum. Meilahti palvelee eri sairaaloita ja Biomedicum keskittyy palvelemaan Helsingin yliopiston tiloissa olevia asiakkaita. HUS Asvia on Suomen suurin tukipalveluja tuottava organisaatio, joka tarjoaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaille erilaisiin tarpeisiin monipuolisia palvelukokonaisuuksia osana potilaan hoitoketjua.

Saija Seppänen hoitaa hovimestarin esimiestehtäviä samalla kouluttautuen ammattiin. Hän toimii Meilahdessa, jossa työskentelee hänen lisäkseen keittiömestari, 2-3 kokkia ja 2-3 tarjoilijaa. Tarjoilutiimin vetäjänä Seppänen huolehtii, että työt sujuvat ja tieto kulkee. Hän myös ottaa vastaan tilauksia asiakkailta, vie ne tilausjärjestelmään, tekee tavaran tilauksia yhdessä keittiömestarin kanssa ja pitää yllä omavalvontaa. Tarvittaessa hän on apuna siellä missä tarvitaan, tilausten toimittamisessa ja välillä myös keittiössä.

Teoriasta käytäntöön omassa työssä

”Majoitus- ja ravitsemisalan esimiestyön erikoisammattitutkinto on pätevyysvaatimus hovimestarin työhön nykyisellä työpaikalla, joten uusi työ ja koulutus tulevat samassa paketissa kätevästi oppisopimusopiskelun kautta.”, kertoo Seppänen. Seppäsen pitkän tähtäimen tavoite on hakeutua vielä opiskelemaan ammattikorkeakoulututkintoa restonomiksi.

”Pari kuukautta opiskeltuani, on vahvistunut tunne siitä, että olen oikealla tiellä. Koulutuksen tehtävät ovat vahvistaneet osaamistani ja olen joutunut tutkimaan osa-aluetta, joka kuuluu alaan, muttei varsinaisesti jokapäiväisessä työssä tule vastaan”, Seppänen toteaa.

Seppänen on kokenut opintojen lähipäivissä kiinnostavana sen, että saa kuulla kokeneen ammattilaisen kokemuksia työelämästä. Hän oppii parhaiten tekemisen kautta ja kouluttajat tarinat ovat tukeneet käytännön oppimista. ”Päivittäisessä työskentelyssä voi tulla ahaa-elämyksiä, että tästä se kouluttaja Markku Rosendahl siis puhui! ”, kertoo Seppänen.

Tutustu majoitus- ja ravitsemisalan esimiestyön erikoisammattitutkintoon.

”Outside of the box” -ajattelun avulla oivalluksia järjestön toiminnan kehittämiseen

Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimussa järjestöpäällikkönä toimiva Johanna Hristov suorittaa Omniassa järjestöjohtajille räätälöityä johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoa. Johanna oli jo pitkään kaivannut koulutusta, jonka avulla kehittää osaamistaan ja saada uusia toimintamalleja arjen hektiseen esimiestyöhön.

Vastuu koko jäsenistöstä opiskelijoista senioreihin

Loimu on noin 14 500 jäsenen akavalainen ammattijärjestö. Iältään nuori ammattijärjestö syntyi 1.1.2017 kun kolme akavalaista ammattijärjestöä fuusioitui. Johannan vetämänä 12 henkinen tiimi vastaa Loimun jäsenpalvelusta sekä jäsenkasvusta, aina jäsenhankinnasta jäsenpitoon. Tiimi järjestää muun muassa erilaisia jäsentapahtumia sekä auttaa Loimun jäsenyhdistyksiä yhdistystoiminnan haasteissa. Toiminnot kattavat kaikki jäsenryhmät ensimmäisen vuoden opiskelijoista senioreihin.

Arki haastaa

Järjestöpäällikön työ Loimussa on monipuolista ja sisältää runsaasti vuorovaikutustilanteita päivän aikana. Hektinen arki haastaa ja takataskusta pitääkin löytyä toimintamalleja erilaisiin tilanteisiin. Johanna on toiminut esimiestehtävissä pian 10 vuotta ja osallistunut aiemmin erilaisiin lyhytkestoisiin esimieskoulutuksiin. Pidempikestoinen järjestöjohtamisen koulutus antaa Johannan mielestä aikaa ajatella ”outside of the box”, ja antaa tilaa toiminnan kehittämisen kannalta välttämättömille uusille oivalluksille.

”Koulutuksessa parasta ovat olleet lähipäivät, joissa on käsitelty arkista esimiestyötä. Lähipäivät ovat mahdollistaneet omien arkitilanteiden analysoinnin ja uusien toimintamallien pohdinnan”, Johanna Hristov toteaa. Koulutuksessa opituista toimintamalleista onkin tullut jo kiinteä osa Johannan esimiestyötä.

Erityisesti koulutuksesta mieleen jäi myös oman vastuualueen henkilöstön johtamisen kokonaisuus, joissa käsiteltiin valmentavaa johtamista ja palautetaitoja sekä henkilöstön osaamisen kehittämistä ja työhyvinvointia.  Minä johtajana teemaan liittyvän 360°-kyselyn palaute omasta johtamistyylistä puolestaan kiinnitti Johannan huomion omaan osaamiseen ja hyvinvointiin. ”Nämä ovat tärkeitä asioista Loimussa, sillä toimintaamme leimaa rohkeus, jäsenkeskeisyys sekä vahva halu kasvaa ja kehittyä ammattijärjestönä jäsentemme hyvinvointia ja menestystä tavoitellen. Jotta voimme tehdä parhaamme, koko tiimin täytyy kehittyä ja voida hyvin”. Kouluttajan lisäksi myös opiskelukaverit ovat tarjonneet uusia ajatuksia. ”Heidän kanssaan on ollut kiva jakaa kokemuksia sekä saada vertaistukea esimiestyöhön”, summaa Hristov.

Tutustu järjestöjohtajille räätälöityyn johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoon.

Omnian koulutuvalikoimasta löydät myös järjestöille räätälöidyn lähiesimiestyön ammattitutkinnon vapaaehtoistoiminnan ammattilaisille ja sosiaaliseen markkinointiin keskittyvän  liiketoiminnan erikoisammattitutkinnon.

Sami Juutisesta kuoriutui YLEn lavasteosaston harjoittelun päätteeksi toimitusjohtaja

Viidessä viikossa voi tapahtua vaikka mitä, kuten Sami Juutisen harjoittelujakso YLEllä osoitti: Työssäoppimisjakso alkoi lavasteosastolla, UMK:n finaalin lavasteet valmistuivat ja syntyi oma yritys. Kuulostaa helpolta, mutta miten Sami päätyikään tähän tilanteeseen?

Kokkina elantonsa ansainnut Sami tuli muutama vuosi takaperin elämäntilanteeseen, johon ilta- ja viikonloppupainotteinen työ ei enää sopinut. Puutyöt ja muut kädentaidot, kuten taidemaalaus täyttivät Samin vapaa-aikaa kokin töiden rinnalla, joten vaihtoehtoista alaa ei tarvinnut kauaa miettiä. Elämänmuutos rohkaisi muuttamaan rakkaan puutyöharrastuksen ammatiksi.

Ennen puuseppä-opintojen aloittamista Samilla oli jo kokemusta alan töistä, kuten kahdesta kartanoprojektista, joissa tehtiin kaikki ulkolaudoituksesta sisätilan peilioviin. Jokainen työ on yksilöllinen ja vaatii oman taustatyönsä, mutta kokemus puun työstämisestä eri tarkoituksiin on myös tukenut toinen toistaan. Esimerkiksi ymmärrystä kalusteiden geometrisista rakenteista on pystynyt hyödyntämään lavasteiden teossa. Myös värien sävytuntemus ja tekniikka ovat olleet hyödyllisiä monissa projekteissa.

Ramppi valmistumassa UMK 2017-finaaliin.

Intohimo työhön on ajanut Samia määrätietoisesti eteenpäin. Selvä tahtotila oli päästä tekemään harjoittelu YLEn lavasteosastolla, jonne hän pääsikin haastattelun kautta. Aiempi työkokemus alalta on koulinut hänestä ammattimaista tekijää, luoden realistisen kuvan työskentelytavoista ja vaatimuksista, mikä varmasti edesauttoi paikan saamista.

Alkuvuoden TOP-jakso (työssäoppimisjakso) ajoittui UMK 2017 -finaalin paikkeille, jonka lavasteita Sami pääsi tekemään. Tämän vuoden UMK-finaali oli YLEllekin ainutlaatuinen, sillä se järjestettiin ensimmäistä kertaa isolla areenalla. Samin kädenjälki näkyi muun muassa Güntherin ja D’Sanzin esityksessä käytetyssä rampissa, lavan valkokankaan projisointikehikossa ja Zühlken esityksessä nähdyissä katulampuissa.

 

Güntherin ja D’Sanzin finaaliesityksessä nähty ramppi oli Samin käsialaa. (napsauta kuvaa ja katso esitys YLEareenasta)

Harjoittelun loppupuolella Samia kehotettiin perustamaan yritys, jotta yhteistyötä voitaisiin jatkaa. Seuraavana yönä nukkumisesta ei meinannutkaan tulla mitään, kun ajatus pyöri mielessä. Aamuun mennessä ajatus oli kirkas ja yritys valmis perustettavaksi. Nykyään Sami onkin opiskelijan lisäksi toimitusjohtaja omassa yrityksessään, jonka kautta hän on tehnyt useamman toimeksiannon mm. YLElle. Tällä hetkellä Sami kertoo tekevänsä kalusteita, lavasteita ja soittimia, mutta pystyy heittäytymään toisenlaisiinkin töihin, jos toive on.

Harjoittelu YLEllä loi uskoa tekemiseen ja luottamusta omaan ammattitaitoon. Työskentely puuseppien kanssa, joilla on yli 30 vuotta kokemusta alalta, oli Samista huikea kokemus ja oppimisen paikka. Vaikka usein ajatellaan, että harjoittelujaksot ovat oppimisen paikkoja opiskelijalle, on se sitä myös harjoittelupaikalle. Opiskelijat tuovat tuulahduksen uutta näkökulmaa mukanaan.

Sami teki UMK -finaalin esiintymislavan projisointikehikkoa, johon pingotettiin valkokangas.

Kiinnostaako puusepän työ? Haku koulutukseen on auki 20.2. – 24.4.2017