KOTOMA-koulutuksessa opitaan toiminnallisesti

Syksyllä KOTOMA-koulutuksessa aloitti kaksi ryhmää. Leppävaarassa aloitti 0-tason ryhmä ja Olarissa A1-tason ryhmä. Koulutuksessa tähdätään luku- ja kirjoitustaidon vahvistamiseen toiminnallisella työotteella, ja sen aikana opiskelijat saavat myös työelämä- ja yhteiskuntavalmiuksia.

KOTOMA-koulutukset on suunnattu henkilöille, jotka ovat jo pitkään asuneet Suomessa ja joilla koulutustausta on heikko tai olematon.

Kotoma-koulutus
Norsujalkapallo oli koulutukseen osallistujien mieleen.

Syksy alkoi epävarmana, sillä koronaepidemia mietitytti paljon. Saimme kuitenkin jatkaa lähiopetuksessa. Onneksi, sillä kieli- ja lukutaidottomalle online-alustat saattavat näyttää lentokoneen ohjaamolta.

Syksyyn mahtui suomen kielen opetusta, retkiä ja urheilupäivä. Opiskelijat kehittyivät eri tahtia.

Osalla meidän opiskelijoistamme ei ollut lainkaan koulutaustaa, jolloin opetus saattoi tuntua joskus hyvinkin intensiiviseltä. Mahtavaa oli seurata, kuinka opiskelu kehittyi ja opiskelijat oppivat lukemaan ja jopa puhumaan suomen kielen alkeita.

Työväenopiston uusi jalkapallotähti

Järjestimme KOTOMA-ryhmien sekä luku- ja kirjoitustaidon ryhmien kanssa yhteisen urheilupäivän syksyllä. Sää suosi meitä ja aurinkoa piisasi. Urheilupäivän suunnittelusta vastasi KOTOMA-ryhmien oma ohjaaja. Yhteensä kuusi ryhmää osallistui urheilupäivään.

Harjoituspisteitä oli yhteensä kolme, jossa jokainen ryhmä sai vuorollaan käydä näyttämässä taitonsa. Päivä oli vauhdikas ja kaikin puolin naurua ja iloa täynnä.

Suurin vetonaula oli elefanttifutis. Jalkapalloa isolla jumppapallolla. Laji on monille tuttu, mutta ison pallon perässä juokseminen ei niinkään. Pallon kimpussa saattoi olla kerralla jopa kuusi henkilöä, eikä kaatumisilta ja kompastelulta vältytty. Nauru kaikui koko Leppävaaran urheilupuistossa, eikä puutteellinen suomen kieli ollut kenenkään huolena. Positiivisena yllätyksenä lukutaidon opettaja Jaana Teräslahti osoittautui päivän supertähdeksi. Yksikään pallo ei hänen maalistaan päässyt. Manuel Neuer on saanut vastustajan!

Urheilun merkitystä integraatioon ja osallistamisen työkaluna on tutkittu paljon. Sen positiivinen vaikutus niin sosiaalisen kuin fyysisen hyvinvoinnin kannalta oli nähtävissä meidänkin urheilupäivänämme.

Teksti ja kuva: Gashaw Bibani, KOTOMA-ohjaaja

Koulumummo lähti lukioon ja kirjoitti ylioppilaaksi

Riitta Soininen oli 70-vuotias, kun hän painoi päähänsä ylioppilaslakin joulun alla 2016.  Näin eloisa, savolainen koulumummo ja tuore ylioppilas kertoo elämästään.

Riitan vanhemmat olivat ahkeria, työtätekeviä ihmisiä, mutta eivät akateemisia. Äiti oli vanhaa kauppiassukua ja autoalan yrittäjäisän myötä tarttui Riittaankin jo nuorena yrittäjämäinen ajattelu. Kotipihassa olleessa leikkimökissä leikittiin pikkusiskon kanssa kauppaleikkejä ja naapurien runsaslukuinen kaveripiiri oli luonnollisesti asiakaskuntaa.

Riitta oli hyvä koulussa ja siirtyi kansakoulusta oppikouluun, kuten silloin oli tapana. Keskikoulun jälkeen opiskelut jatkuivat kauppaopistossa, joka tuntui silloin luonnolliselta valinnalta. Kauppaopiston luokkakaverista tuli myöhemmin Riitan aviomies. Riitta pääsi pankkiin töihin, syntyivät lapset ja vietettiin tavallista perhe-elämää.

Miehellä oli Kuopiossa v. 1982 alkaen Hartwall-juomien edustus, johon kuului Hartwall-tuotteiden myynti ja jakelu. Vuodesta 1995 vuoteen 2002 toimittiin myös McDonald´s -yrittäjinä. Riitta hoiti yritysten konttorityöt ja kirjanpidon. Vaikka työ numeroiden parissa oli kiinnostavaa, hän välillä harmitteli, että ylioppilaslakki jäi aikanaan hankkimatta.

Riitan aviomies kuoli vuonna 2002 ja Riitta jäi eläkkeelle toimistotöistä täytettyään 65 vuotta vuonna 2011. Hänellä on kaksi aikuista poikaa ja myös jo kuusi lastenlasta, joiden kautta hän päätyi koulumummoksi. Riitta nauttii lasten kanssa olemisesta ja uusista ihmisistä. Koulussa kävi työssäoppimisjaksoilla myös Omnian opiskelijoita, joihin Riitta tutustui. Eräs uusista ystävistä oli 55-vuotias opiskelija, mikä motivoi myös Riittaa. Ei koskaan ole liian myöhäistä tehdä sitä mistä tykkää – vaikkapa suorittaa lukio-opinnot, hän mietiskeli.

Riitta Soininen otti selvää Espoon aikuislukion opiskelumahdollisuuksista ja rohkaistui keskusteluun opinto-ohjaajan kanssa. Samalla kävi ilmi, että kauppaopiston 50 vuotta vanhasta tutkinnostakin voi saada hyvitystä joissakin oppiaineissa. Näin Riitta aloitti aineopiskelijana Espoon aikuislukiossa.

Ylioppilaskirjoitukset menivät muuten hyvin, mutta äidinkielen essee ei onnistunut ensi yrittämällä. Riitta myöntääkin olleensa koko aikuisiän enemmän tekemisissä numeroiden kuin luovan kirjoittamisen kanssa. Kun on enää näin vähästä kiinni, niin en luovuta, päätti Riitta. Hän kävi elokuussa äidinkielen abikurssin ja yritti syksyllä uudelleen. Nyt sattui omakohtainen aihe teini-ikäisten nukkumisongelmista. Siitä, mistä tietää, osaa myös kirjoittaa, toteaa Riitta. Näitä ongelmia hän oli kohdannut jo oman pojan sekä myöhemmin tämän tyttären kohdalla. Niin leivottiin Riitta Soinisesta ylioppilas syksyllä 2016.

Mikä on Riitan neuvo muille eläkeikäisille? Opiskelkaa – mitä vain, mikä kiinnostaa! Olkaa avoimia ja aktiivisia, kuunnelkaa nuoria ja heidän mielipiteitään. Nyt Riitta opiskelee jälleen aineopiskelijana yhteiskuntaoppia, taloustietoa. Psykologia ja terveystieto kiinnostavat myös. Nuoret ystävät pitävät minut ajan tasalla ja virkeänä, hymyilee Riitta.

Espoon aikuislukio

 

Teksti ja kuvat Kaisu Venho