Aikuislukion opettajien Erasmus+ -matka Itävaltaan – ”Genussland Österreich”

Kieltenopettajat Pirjo Keränen (aikuislukio) ja Minna Karinen (nyttemmin aikuisten perusopetus) osallistuivat lokakuussa Pohjois-Itävallan Schlierbachissa järjestetylle Genussland Österreich –kurssille. Järjestäjänä toimi maan opetusministeriön alainen Kultur und Sprache -ohjelma. Kurssilla käsiteltiin itävaltalaista ruokakulttuuria monesta eri näkökulmasta. Kävimme läpi mm. Itävallan saksan ruokasanaston erityispiirteitä ja ruoka-aiheisia kirjallisuusnäytteitä. Melkoisen iso osa kurssista tapahtui kuitenkin seminaarihuoneen ulkopuolella. Tutustuimme luostariin, jossa toimii myös juustola sekä lähialueen olutpanimoon. Vierailimme myös luomutilalla, ja yhtenä päivänä valmistimme omenapiirakan, Apfelstrudelin, täytteen. Taikinan teki kuitenkin ammattikondiittori.

Luomutuotanto ja lähiruoka olivat kurssin avainsanoja. Esimerkiksi mainitun Apfelstrudelin täytteet ostimme me kurssin osallistujat itse juuri noilla kriteereillä. Alueen ruokakaupoissa oli suuret valikoimat luomu- ja lähituotteita. Itävalta onkin luomutuotannossa Euroopan kärkimaita: 24 prosenttia viljelysmaasta on luomuviljelyssä.

Syksyn satoa Itävallasta.
Syksyn satoa Itävallasta.

Opettajina tutustuimme tietysti myös paikallisiin kouluihin ja seurasimme opetusta niissä. Toinen puolikas ryhmästä tutustui Schlierbachin sistersiläismunkkiluostarin yhteydessä toimivaan yksityiseen 10-18 –vuotiaiden kouluun ja toinen naapurikunta Kirchhdorfin vastaavaan valtiolliseen kouluun. Näihin kouluihin päästäkseen lapsella on oltava riittävän hyvät arvosanat kansakoulusta (Volksschule) keskeisissä aineissa. Työrauha tunneilla oli hyvä ja opettaja-oppilas -suhde rento. Saimme tietää, että opiskelijat kirjoittavat yo-vuotenaan n. 40-sivuisen kirjallisen lopputyön haluamastaan aiheesta. Kirjastossa esillä olevista töistä näimme, että aiheet vaihtelivat aivoinfarktista Jimi Hendrixin kautta supernoviin.

Referoin vielä muutamia kiinnostavia kirjoituksia kurssilla saadusta artikkelikokoelmasta. Aiheet liittyvät Itävaltaan, mutta antavat varmasti pohdittavaa myös suomalaisille. Saksan kielen taitoiset voivat lukea artikkelit kokonaisuudessaan oheisista linkeistä.

Österreichische Rundfunkin sivuilla kerrotaan, että wieniläisten tutkijoiden mukaan Itävalta voisi siirtyä kokonaan luomuviljelyyn, jos lihaa syötäisiin 10 prosenttia vähemmän tai jos elintarvikejätteen määrää vähennettäisiin 25 prosentilla.

Salzburger Nachrichten – lehden sivuilla puolestaan todetaan, että kauneus tulee kalliiksi myös elintarvikepuolella. Elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan maailman sadosta 1/3 ei päädy koskaan lautaselle asti. Teollisuusmaissa syynä on se, että ruokaa heitetään paljon roskiin, ja tiettyjä kriteereitä täyttämättömät kasvikset puolestaan eivät useinkaan päädy edes kauppoihin asti. Itävaltalaiset kauppaketjut Hofer ja Billa ovat halunneet tähän muutosta ja ottaneet myös ”rumia” – liian suuria tai pieniä tai muodoltaan erikoisia – kasviksia valikoimaansa edulliseen hintaan.

Lopuksi mainitsen vielä Der Standard -lehden artikkelin, jossa kerrotaan ulkomaisten superfood-tuotteiden kotimaisista, ravitsemuksellisesti yhtä terveellisistä vaihtoehdoista. Nämä itävaltalaiset vaihtoehdot löytyvät Suomestakin: esimerkiksi pellavansiemenet korvaavat hyvin chia-siemenet, ja goji- ja acai-marjoille löytyy montakin vaihtoehtoa: tyrni, mustikka, vadelma ja ruusunmarja. Kotimaiset vaihtoehdot sisältävät useimmiten myös vähemmän raskasmetalli- ja kasvinsuojeluainejäämiä.

Teksti: Minna Karinen, kieltenopettaja, Omnian aikuisten perusopetus

Ammatillisen koulutuksen uudistuminen edellyttää keskustelua ja luottamusta

Uuden ammatillisen koulutuksen asiakaslähtöiset tavoitteet ovat erinomaiset. Toimeenpano on kuitenkin vielä kesken ja oppilaitokset ovat eri vaiheissa. Missä mennään Omniassa? 

Omnian rehtori Maija Aaltola.Valtakunnan mediassa on nostettu huomiota herättäviä otsikoita ammatillisen koulutuksen epäonnistumisista. Ongelmia ei kuitenkaan ole juurikaan avattu ja syitä pohdittu, vaan ennemminkin tyylinä on ollut kärjistää ja yleistää. Vaikka avoin keskustelu on tärkeää, on tapa, jolla sitä käydään, saanut minut ja monet muut ihmettelemään – tunnetaanko ammatillisen koulutuksen laajuutta, kiinnostaako sen kehittyminen aidosti ja ymmärretäänkö yksipuolisen uutisoinnin negatiivisia vaikutuksia?

Omniassa kuten muuallakin, ammatillisen koulutuksen uuden lainsäädännön toimeenpano on kesken. Näin on, vaikka uudistuksen tavoitteisiin uskotaan, tahtoa löytyy, töitä tehdään ja paljon hyviä käytäntöjäkin on jo valmiina. Koulutusmuotojen välisten raja-aitojen kaataminen ja uuden rakentaminen edellyttää onnistuakseen yhteistä keskustelua, ymmärrystä ja näkemystä. Ajattelun ja asenteiden muutos on hidasta ja se etenee eritahtisesti yhteisö- ja yksilötasoilla.

Uusi toimintakulttuuri tarvitsee uusia toimintamalleja, mutta myös vanhojen purkamista. Ketju ministeriöstä yksittäisen opettajan työhön on vielä pitkä ja heikko. Puuttuvat ja muuttuvat ohjeet sekä keskeneräiset järjestelmät haastavat arkea. Uusi vuosityöaika mietityttää. Johtajuus ja esimiestyö ovat lujilla – samaan aikaan uudistumisen kohteena nekin. Toimintakulttuurin muutos koskee kaikkea ja kaikkia. Tapamme reagoida muutokseen on erilaista.

Uudistuksen laajuus huomioiden ei ole ihme, jos oppilaitoksissa tapahtuu ei-toivottaviakin asioita. Niitä tapahtui myös ennen reformia. Tärkeää onkin ymmärtää, että otsikoihin nousseet epäkohdat johtuvat monista eri syistä ja niihin ei ole yhtä helppoa ratkaisua. Kaikki esille nousevat ongelmat pitää kuitenkin ottaa vakavasti, käydä keskustelua ja etsiä ratkaisuja, mutta niiden perusteella on väärin leimata koko ammatillinen koulutus ja sen tarvitsema uudistus.

Omniassa toimintaa on kehitetty reformin tavoitteiden mukaisesti jo ennen lainsäädännön voimaantuloa. Vuonna 2017 koottiin samaan oppilaitokseen kaikki koulutukset ja palvelut. Yksilö- ja yritysasiakkaita haluttiin palvella mahdollisimman joustavasti ilman turhia hallinnollisia siiloja. Pedagoginen kehittäminen ammatillisen koulutuksen, aikuislukiokoulutuksen, vapaan sivistystyön ja muiden koulutusten yhteisenä prosessina on ollut antoisaa. Yhdessä on laadittu opettajan uusi tehtävänkuva ja tunnistettu erilaisia opettajan rooleja. Opiskelijoita opettava, ohjaava ja tukeva joukko on kuitenkin laaja, joten ohjauskokonaisuus on parhaillaan uudelleen suunnittelun alla.

Meillä ei pohdita, kuuluuko tehtäviimme myös heikommassa asemassa olevista huolehtiminen. Ilman koulutuspaikkaa, tutkintoa tai työpaikkaa olevien nuorten ja aikuisten sekä maahanmuuttajien osallisuuden, osaamisen ja työllistymisen varmistaminen on kirjattu kuntayhtymän uuteen perussopimukseen. Karsinnan sijaan pohdimme, miten löytäisimme kaikille hakijoille mahdollisimman soveltuvan ja motivoivan polun osaamisen kehittämiseen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö valtakunnallisissa ja Omnian rakenteissa olisi opiskelijavalintaankin liittyen kehitettävää.

Ammatillisen koulutuksen rahoitusta on leikattu valtakunnallisesti. Omnian rahoitusta on tietysti myös leikattu, mutta henkilöstön irtisanomisilta on vältytty. Leikkaukset näkyvät alijäämäisenä talousarviona. Opiskelijamäärää kasvattamalla, toimintaprosesseja uudistamalla ja resursseja osuvammin kohdentamalla on tavoitteena saavuttaa taloudessa tasapaino vuonna 2020. Jotta tämä kunnianhimoinen tavoite saavutetaan, on vaikuttavuuden ja laadun varmistaminen pidettävä koko ajan keskiössä.

Omniassa opetusresurssia ei määritellä opetettavan asian perusteella. Tutkinnon osiin ja tutkinnon osien osa-alueisiin laaditaan useampia erilaisia toteutuksia opiskelijoiden työpaikalla oppimiseen, ryhmämuotoiseen oppimiseen, joustavaan oppimiseen ja verkossa oppimiseen. Erilaisissa toteutuksissa opetuksen, ohjauksen ja tuen resursointi optimoidaan ensisijaisesti kohderyhmän tarpeen perusteella.

Riippumatta valitusta toteutuksesta, opiskelija etenee aina henkilökohtaisen suunnitelman ja kalenterin mukaan. Kesällä 2018 tehtiin Omniassa linjaus, että päätoimisesti opiskeleville opiskelijoille tulee varmistaa mahdollisuus opiskeluun ja/tai ohjaukseen kaikkina arkipäivinä – silloinkin, kun opiskelijalla on tunnustettu aikaisempaa osaamista, opiskelija haluaa edetä nopeammin tai opetusjärjestelyissä tapahtuu äkillisiäkin muutoksia. Aina näin ei kuitenkaan vielä toteudu, erilaisista syistä, joten kehittäminen tämänkin tärkeän asian osalta jatkuu.

Ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet ovat kaikille opiskelijoille samat, riippumatta tavasta, jolla osaaminen on hankittu. Osaamisen arviointi perustuu valtakunnallisiin perusteisiin, jossa on myös määritelty arvosanojen 1-5 kriteerit. Opettaja vastaa pedagogisena asiantuntijana osaamisen arvioinnin toteutumisesta määräysten mukaan silloinkin, kun toisena arvioijana on nimetty työelämän edustaja. Opettajien työn tueksi laaditaan parhaillaan osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelmaa.

Uuden ammatillisen koulutuksen tavoitteet opiskelija- ja työelämälähtöisyydestä ovat kannatettavia. Tavoitteiden toteutumiseen tarvitaan kuitenkin vielä paljon kehittämistyötä sekä uuden oppimista kaikilla tasolla.

Ongelmat tulee ottaa vakavasti, mutta niistä huolimatta, tai juuri niiden vuoksi on pidettävä positiivista ja kehittävää puhetta yllä. Se on ainoa tapa varmistaa luottamuksen säilyminen ammatillista koulutusta kohtaan.

Pidetään tärkeää keskustelua yllä!

Maija Aaltola, rehtori
Omnia

Omnia on Suomen viidenneksi suurin ammatillisen koulutuksen järjestäjä. Meillä opiskelee vuosittain yli 10 000 eri ikäistä ammatillisen koulutuksen opiskelijaa. Opiskelijoista alle 20 -vuotiaita oli vuonna 2017 29%. Perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen lisäksi opiskelijat suorittavat meillä tutkinnon osia, valmentautuvat ammatilliseen koulutukseen tai syventävät ja täydentävät ammatillista osaamistaan. Koulutukseen voi hakeutua yhteishaussa tai jatkuvassa haussa. Lisäksi koulutusta toteutetaan henkilöstökoulutuksena, työvoimakoulutuksena ja oppisopimuskoulutuksena.

Kiltamainen toiminta tuo opetuksen henkilökohtaisemmaksi – sähköisesti

Omnian Heikki Nurmelan (vas.) ja Harri Kullbergin (oik.) välissä kiltakoulumallin kehittäjä-opettaja Jari Välkkynen. Kuva: Esko Lius
Omnian Heikki Nurmelan (vas.) ja Harri Kullbergin (oik.) välissä kiltakoulumallin kehittäjä-opettaja Jari Välkkynen. Kuva: Esko Lius

Keskiajalla kilta on tarkoittanut ammatinharjoittajien yhteenliittymää. Termiä on käytetty erityisesti käsityöläisammattien yhteydessä. Ammatillisen koulutuksen järjestäjien mallissa kiltakoulu on opetuksessa hyödynnettävä tapa opettaa ja oppia: opettaja on valmentajan ja kisällin asemassa, oppilas oppipoikana ja tutorina muille oppilaille. Älypuhelimet ja padit otetaan oppimisen avuksi – videoita, kuvia ja ohjeistuksia hyödynnetään tilanteen ja tarpeen mukaan.

Omniaan perustettiin helmikuussa Autokilta Original Espoo. Kiltakoulua vetävät ajoneuvo- ja kuljetustekniikan lehtori Heikki Nurmela sekä myynnin ja markkinoinnin opettaja Harri Kullberg. Kiltakoulun ytimessä on yhteisön luominen, johon halutaan kuulua ja johon kuulumista tunnustetaan killan tunnisteilla. Ensimmäinen kunkin alan perustettu kilta saa omaan tunnisteeseensa merkinnän original. Käytännössä tarkoittaen, että original kilta on arvioimassa uusien kiltojen hyväksymistä.

Miten opetus sitten on muuttunut Autokillan myötä?

Autokilta Original Espoo

Omniassa neljä vuotta ollut Nurmela omaa monipuolisen taustan erilaisista autoalan hommista: pikkupoikana hän oli mukana isän autokorjaamossa verstashommissa, myöhemmin Orionin tehdaspalvelun konepajalla, Kutterin linja-autotehtaalla, autoasentajana, korinkorjaajana, autokorjaamon työnjohtajana, autovahinkotarkastajana ja teknisenä asiantuntijana autokorjaamolaitteiden maahantuojalla. Ennen Omniaa Nurmela oli Variassa, jossa sähköiset työkalut ja sosiaalinen media olivat keskeinen osa työtä.

Kiltamainen toimintatapa onkin Nurmelan mukaan hänellä sisäsyntyistä, joka on vain saanut nyt virallisen statuksen. Ennen kaikkea yrittäjämäinen asenne ja toiminta kuuluvat siihen. Käytännössä Nurmelalla on laajempi työkalupakki käytössä kuin ennen Autokiltaa. Työkalujen joukosta löytyy lisää sähköisiä ja sosiaalisen median välineitä kuten blogeja ja videoita. Välineet eivät ole itsetarkoitus vaan niitä käytetään ryhmän, henkilön ja tilanteen mukaan.

Opetussuunnitelma on täysin sama, mutta opettajat saavat kiltakoulusta ideoita suunnitelman opetuksen toteutukseen. ”Samaan maaliin päästään montaa eri tietä”, sanoo Nurmela. Autokilta hakee vielä muotoaan, mutta tärkeintä on hyviin oppimistuloksiin pääseminen.

Harva autoasentajakaan pystyy enää työssä välttämään asiakaspalvelutaitoja tai sosiaalista mediaa. Asiakaspalvelutaidot tulevat laajenemaan, esimerkiksi Volvon ja Bilian asentajat ovat suoraan tekemisissä asiakkaiden kanssa. Takuukäsittelyssä asentajien pitää liittää mukaan valokuvia ja mahdollisesti videota. Lisäksi testerit ja muutkin toimivat nykyään lähes pelkästään verkkopohjaisena.

Autokilta oli mukana American Car Showssa tänä keväänä, jossa oli oppilaita tekemässä asiakaspalvelu-suoritustaan. Tapahtuma oli menestys ja sen yhteydessä toteutettu some-kampanja, joka tavoitti 10 000 ihmistä. Nurmela kertookin, tapahtumaan mennään uudestaan ensi vuonna. Nyt haussa on jokin mielenkiintoinen projekti (auto) tapahtumaa silmällä pitäen.

Taustaa

Kiltakoulut-toimintamalli syntyi nykyiseen muotoonsa opetushallituksen oppimisympäristöhankkeesta joka starttasi vuonna 2012. Toimintamallia oli synnyttämässä ammatillisen koulutuksen järjestäjät Koulutuskeskus Tavastia, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Salon seudun ammattiopisto, Tampereen seudun ammattiopisto sekä Oulun seudun ammattiopisto. Alun perin kiltakoulumallin on kehittänyt Tavastian opettaja Jari Välkkynen.

Kiltakoulumalli yhdistää, kehittää ja levittää hyviä opetuskäytänteitä yli oppilaitosrajojen. Se helpottaa vertaisoppimisen ja sosiaalisen median ottamista osaksi päivittäistä opetusta. Aktiiviset ammatin opiskelijat hankkivat somea ja mobiilia hyödyntäen vahvan ammattitaidon ja työelämävalmiudet. Kiltakouluja on mm. asentajakilta, keikkailu, matkailukilta, metallikilta ja opettajakilta.

Tutustu Autokilta Original Espoon Facebook-sivuihin ja YouTube-kanavaan

 

Teksti: Terhi Hakkarainen ja Esko Lius
Kuva: Esko Lius