Luulitko, ettet osaa laulaa -kurssilla etsittiin omaa ääntä

Espoon työväenopistossa järjestettiin syksyllä 2017 kurssi, jonka tavoitteena oli kannustaa nuoria laulamaan. Luuletko, ettet osaa laulaa -kurssille saivat osallistua kaikki, joilla oli intoa ja kiinnostusta laulamiseen.

Erityisesti kurssin tavoitteena oli tavoittaa 16-29-vuotiaat nuoret, joille laulaminen oli jostain syystä vaikeaa. Kurssilla kannustettiin löytämään oma ääni rohkeasti ja opastettiin äänenkäytössä.

Idea nuorten toiveesta

Kurssi toteutettiin Nuorten ideat – Nuorten kurssit -hankkeessa nuorten toiveesta. Lähtökohtana oli, että kaikki osaavat ja voivat laulaa.

Kurssille osallistunut helsinkiläinen Hannu Lahtinen, 29, totesi, että kurssin sisältö oli innostavaa ja kurssilla oli hauskaa. Erilaiset harjoitukset ja yhdessä tekeminen toisten kanssa olivat hänen mielestään laulamiskurssin parasta antia.

”Teimme muun muassa verryttelyjä ja rentoutumisharjoituksia, jotka auttoivat äänen avaamisessa ja itse laulamisessa”, Lahtinen kertoo.

Kannustava ilmapiiri ja mukava tunnelma

Hannu Lahtinen hakeutui kurssille, koska laulaminen oli aikoinaan tuntunut hankalalta.

”Kurssilla tutustuin uusiin ihmisiin ja pääsin harjoittelemaan laulamista kannustavassa ja rennossa ilmapiirissä”, Lahtinen kuvailee.

Lahtinen kertoo pelänneensä laulamista erityisesti nuorempana ja halunneensa kokeilla uutta tapaa rohkaistua käyttämään ääntään.

”Voi olla, että innostun lauluharrastuksesta vielä niin, että liityn kuoroonkin”, hän tuumaa.

”Ainakin sain lisää rohkeutta ja mukavan kokemuksen oppimisesta.”

Teksti: Milka Mantsinen

Kuva: Elias Rantanen

X-Factor kannustaa Hanna-Maaria Tuomelaa eteenpäin – työt Espoon työväenopistossa innostavat laulajaa

Hanna-Maaria Tuomela X-Factor -kilpailun finaalissa.

Espoon työväenopistossa tuntiopettajana työskentelevä Hanna-Maaria Tuomela osallistui X-Factor -kilpailun finaaliin viime sunnuntaina.

Tuomela oli toinen finaalin kilpailijoista. Vaikka voitto jäi tällä kertaa saamatta, Hanna-Maaria Tuomela iloitsee osallistumisestaan ja siitä, että pääsi kilpailussa loppumetreille omilla kappaleillaan.

”Erittäin suuren kiitoksen ansaitsevat tukijoukkoni. Myös Omnian opiskelijoiden kannustus ja tuki on ollut aivan mahtavaa!”, hän sanoo.

Tuomela on opettanut Espoon työväenopistossa vuodesta 2014 saakka. Biisintekokurssin opettajana aloittanut Tuomela opettaa nykyisin myös pop- ja jazzlaulua yksilö- ja ryhmätunneilla. Ensi syksynä hän opettaa tauon jälkeen taas myös biisintekoa.

Musiikkia pienestä pitäen

Musiikki on ollut Hanna-Maaria Tuomelan elämässä läsnä lapsuudesta saakka. Muusikkoperheen lapsena kasvanut Tuomela kertoo, että laulaminen ja klassinen pianonsoitto valikoituivat luonnollisesti osaksi elämää hänen ollessaan hyvin nuori. Musiikkipedagogiikan opintoja hän on suorittanut Sibelius-Akatemiassa ja Metropolia Ammattikorkeakoulussa.

”Olen halunnut kehittää omaa osaamistani jatkuvasti ja siksi jatkanut opiskelua koko aikuisikäni.”, hän sanoo.

Levytyssopimus tavoitteena

Hanna-Maaria Tuomelan tavoitteena on levytyssopimuksen saaminen ja musiikin tekeminen nykyistä isommassa mittakaavassa. Tuomela osallistui X-Factor -kilpailuun omilla kappaleillaan.

”Minulla on levyn materiaali valmiina, nyt vain toivon saavani sopimuksen.”, hän tuumaa.

”Olo X-Factorin jälkeen on kiitollinen ja toiveikas.”

Tuomela kertoo nauttivansa työstään Espoon työväenopiston tuntiopettajana.

”Opiskelijat ovat vastuullisia ja he todella haluavat oppia ja ovat innostuneita siitä, mitä tekevät. Minulla on mahdollisuus tehdä sellaista työtä, mistä todella pidän.”

Arvokas kokemus

Hanna-Maaria Tuomela kertoo, että kilpailussa oli arvostava ja kannustava ilmapiiri.

”Minua kohdeltiin todella arvostavasti. Kokonaisuutena kilpailu oli hieno kokemus! Olen kiitollinen, että pääsin kisassa finaaliin saakka – tästä on hyvä jatkaa!”

Teksti: Milka Mantsinen

Kuva: Janita Autio

Musiikin iloa tietokoneella

Esittelyssä Espoon työväenopiston musiikkiteknologian opettaja Sampo Härkönen

Keskittyminen on käsin kosketeltavaa, kun Espoon työväenopiston musiikkiteknologian opettaja Sampo Härkönen johdattelee joulukuisen iltana opiskelijoita miksauksen saloihin Tapiolan studioluokassa. Olen saanut ainutlaatuisen tilaisuuden olla kärpäsenä katossa Härkösen luotsaamalla äänitys- ja miksaus -kurssilla. Selvitetäänpä, millainen ihminen Härkönen on ja millaista on musiikkiteknologian opiskelu työväenopistossa.

img_2407
Sampo Härkönen (keskellä) ohjaa musiikkiteknologian opiskelijoita

Musiikin sekatyöläinen

Härkösen polku musiikkiteknologian opettajaksi alkoi musiikkiopiston pianotunneilta ja jatkui muusikko- ja pedagogiopinnoissa. Musiikkiteknologia tuli muusikkouden rinnalle Härkösen alkaessa tehdä omia äänityksiä kotistudiossa. ”Kaverin kanssa tehtiin konemusiikkia”, Härkönen kuvailee.

Musiikkiteknologia innosti siinä määrin, että Härkönen päätyi opiskelemaan musiikkiteknologiaa Sibelius-Akatemiaan. Muusikkous on kulkenut kuitenkin mukana koko ajan: ”Sibelius-Akatemiassa tein musiikkiteknologian lisäksi piano-opintoja: jazzpianoa enimmäkseen, mutta lisäksi myös klassista jonkin verran.”

Opintojen monipuolisuus näkyy Härkösen työnkuvassa: musiikkiteknologian ja pianon opettamisen lisäksi Härkönen tekee äänituottajan ja livemiksaajan töitä. ”Mä olen vähän tällainen sekatyöläinen”, Härkönen naurahtaa ja toteaa, että monipuolisuus on hyvä asia musiikin alalla.

Opettajana työväenopistossa

Opettaminen on lähellä Härkösen sydäntä. ”Olen suuntautunut opetusalalle: olen tehnyt opettajan pätevyyden Sibelius-Akatemiassa ja toiminut soitonopettajana pitkään”, hän kertoo.

Omniaan Härkönen päätyi suunnittelijaopettaja Johanna Lehtinen-Schnabelin kysyttyä häntä töihin. Työväenopistojen toiminta oli kuitenkin Härköselle tuttua jo entuudestaan. ”Isäni oli työväenopiston rehtori ja sitä kautta työväenopiston aatemaailma on tullut tutuksi.” Opettamisen työväenopistossa Härkönen kokee luontaisena jatkumona omalla opettajan polullaan. ”Tämä (opettaminen työväenopistossa) tukee tietysti myös omaa soitonopetusta: saan täältä paljon ideoita pianon soiton opettamiseen”, kuvailee Härkönen.

Työväenopistossa Härkönen kokee positiiviseksi mahdollisuuden opettaa monipuolisesti musiikkiteknologiaa ja vaikuttaa kurssien sisältöön. ”Opiskelijat ovat kivoja ja motivoituneita ja opetustilat huippuhyvät”, Härkönen kehuu.

Kynnys matalalla

Musiikkiteknologian kursseille osallistumisen kynnyksen Härkönen haluaa pitää matalalla. ”Me ei edellytetä osallistujilta, että pitäisi osata soittaa jotain soitinta tai tuntea musiikin perusteet”, hän toteaa. Poikkeuksen muodostavat nuotinnuskurssi ja jatkokurssit, joille osallistuvilta toivotaan osallistumista peruskurssille tai muuten hankittuja riittäviä pohjatietoja.

Musiikkiteknologian kursseille osallistuu kaiken ikäisiä ihmisiä kouluikäisistä eläkeläisiin. Härkönen on vetänyt myös useita perhekursseja, joille aikuinen voi osallistua yhdessä lapsen kanssa.

Tekniikka musiikin palveluksessa

Opettajana Härköselle on tärkeää musiikin tekemisen ilo. ”Näen tärkeänä, että voin tarjota ihmisille vähän uudenlaisia näkökulmia musiikin tekemiseen: Miten teknologia voi tukea musiikillisia visioita”, Härkönen kuvailee. ”Pääpointti ei niinkään ole tekniikka ja laitteet, vaan musiikin tekeminen ja ilo.”

Innostuksen herättäminen on keskeinen tavoite Härkösen opetuksessa. ”Tavoitteena on, että saisi sytytettyä kipinän musiikin tekemiseen ja jatkamaan sitä kurssin jälkeen kukin omalla tavallaan.”

Härkönen näkee tärkeänä myös niiden opiskelijoiden tukemisen ja ohjauksen, joilla on jo osaamista. ”Näille voi antaa ideoita, mihin suuntaan voisi viedä sitä osaamista, ja keksiä uusia näkökulmia musiikin teknologiaan”, Härkönen pohtii.

Opiskelijoiden oma tekeminen on keskeistä Härkösen opetuksessa. ”Puhutaan hands on -lähestymistavasta, jossa opiskelijat lähtevät mahdollisimman nopeasti itse tekemään ja ottamaan selvää asioista.” Karkeasti jaoteltuna noin puolet kurssien sisällöstä on Härkösen opetusta ja puolet opiskelijoiden itse tekemistä, jota Härkönen ohjaa tarpeen mukaan.

Oivalluksia studiotyöskentelyyn

Härkösen opetustapa toimii myös käytännössä, vahvistaa äänitys ja miksaus -kurssille osallistuva Juha Kemppainen, jolla on aikaisempaa kokemusta karttunut omien kappaleiden äänittämisestä. Kemppainen kehuu saaneensa kurssilta hyviä ideoita omaan työskentelyynsä.

Puolentoista tunnin kurssikokoontumisissa on opeteltu äänittämiseen ja miksaamiseen uusia tekniikoita ja uutta terminologiaa, avaa Kemppainen. ”Oikeastaan saman tien on tullut ainakin itselle sellaisia asioita, että ahaa, sen voisi tehdä noinkin”, Kemppainen kertoo.

Uusia tuulia kurssiohjelmaan

Kurssien suunnittelussa Härkönen pitää tärkeänä ajan hermolla pysymistä. ”On tärkeää pysyä kehityksessä mukana, että kurssitarjonta ei jämähtäisi paikalleen.” Musiikkiteknologian kursseilla keväällä 2017 voi perehtyä mm. pelimusiikin tekemiseen, Ipadin musiikkisovelluksiin, musiikin tekemiseen tietokoneella yhdessä lapsen kanssa ja äänisuunnitteluun.

Keväällä on tulossa myös äänityksen ja miksauksen jatkokurssi, jolle Kemppainen aikoo osallistua. Kevään kurssilla hän toivoo saavansa palautetta omista töistä. ”Nyt kun on opittu ja tehty äänitystä ja miksausta, niin olisi kiva, jos tehtäisiin harjoitustyö ja opettaja kuuntelisi meidän tuotoksia ja kertoisi, mitä parantamista niissä on”, Kemppainen vinkkaa.

Lisää kursseista Ilmonetissa.

Kirjoittaja: Sonja Munter-Mäkeläinen, MuM
Musiikin tuntiopettaja, Espoon työväenopisto