Jakso taidepajalla muutti elämän suunnan

Iina oli jo pari vuotta etsinyt elämälleen suuntaa ja ajatellut aloittavansa opiskelun, mutta ajatus ei ollut vielä kantanut pidemmälle. Iina kertoo hakeutuneensa Ohjaamoon loppukesällä 2020. Siellä hän sai kuulla Omnian pajatoiminnasta.

”Se oli minulle aivan uutta, en ollut kuullutkaan tällaisesta loistavasta mahdollisuudesta mitä nuorille  tarjotaan. Olin jo pitkään halunnut lähteä opiskelemaan, mutta en ollut saanut mitään aikaiseksi.

Keväällä 2020 jouduin lomautetuksi työstäni ja tajusin olevani aivan hukassa elämäni kanssa. Kun kuulin taidepajasta ja käynyt tutustumassa paikkaan Kirkkonummen pisteellä, oli minulle selvää, että tämä on kuin tehty minulle. Lokakuussa aloitin taidepajalla, ja seuraavat puoli vuotta muuttivat elämäni suunnan isommin ja paremmin kuin olisin voinut koskaan kuvitellakaan.

Pajan monipuoliset tehtävät tutustuttivat minut syvemmin maalaamiseen. Olin koko pienen elämäni ajan taiteillut,  mutta en syvemmin tutustunut alaan. Aloin saamaan itseluottamustani takaisin, tutustuin samanhenkisiin ihmisiin, joita kiinnostivat myös taideopinnot. Sain ohjausta, opetusta ja rohkaisua ohjaajaltamme Mikiltä. Mikiltä myös sain tietää taidekouluista, joista en ollut myöskään koskaan aiemmin kuullutkaan.

Tavoitteena taidekoulu

Uuden vuoden saapuessa minullakin oli viimein uudet, selvät sävelet mielessäni. Olin pajan ansiosta löytänyt sisäisen taidemaalarini ja intohimon liekki sisälläni oli taas syttynyt palamaan. Olin löytänyt polun mitä seurata, ja saanut kerättyä rohkeuteni lähteä pyrkimään taidekouluihin.

Olen voimaantunut ja vahvistunut, ja siitä kiitän koko sydämestäni Ohjaamoa ja pajojen toimintaa. Opin puolen vuoden jakson aikana paljon alasta sekä itsestäni. Kehityin niin monella tapaa, ihmisenä että taiteilija, etten voisi nyt tätä kirjoittaessani, jaksoni viimeisenä päivänä, olla tyytyväisempi siihen, että lähdin etsimään pajalta itseäni uudelleen ja löysinkin etsimäni.

Elämänsä suunnan voi muuttaa, jos sitä todella tahtoo. Ei ole häpeä tarvita tukea ja apua etenemisessään. Maailma on mahdollisuuksia täynnä ja sitä kannattaakin tutkia! Ottakaa elämä vastaan ilolla, vaikka se välillä kovasti koetteleekin.

Suosittelen kaikella lämmöllä hakeutumaan taidepajalle.”

Maalauksistani

Itämeri 2
Itämeri 1

Minulle maalaaminen lähtee täysin sydämestä ja sielusta. Mielestäni tämä on ehdottomasti yksi kauneimmista itseilmaisun muodoista ja  itselleni myös terapeuttista, vapauttavaa ja valaisevaa. Mielikuvituksen ja luomisen kautta on helpompi ymmärtää ja käsitellä sellaisiakin tuntemuksia, joista ei halua puhua ääneen tai edes ajatella.

Joskus työni käsittelevät aiheita, jotka ovat lähellä sydäntäni, esimerkiksi työni Itämeri 1 kumpusi siitä, kun ajattelin Itämerta ja sen arvokkuutta, raikasta meri-ilmaa ja suolan tuoksua. Jatko-osa Itämeri 2 taas aiheen surullisempaa ja raadollisempaa puolta; kaikkea roskaa, muovia ja saasteita, joita tämä korvaamaton meremme on pullollaan.

Hey you

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Töissäni siis korostuvat abstraktista näkökulmasta omat arvoni, kuten luonnon tärkeys teoksissa  Africa ja Mehiläiskennot sekä filosofinen katsomukseni elämään teoksessa Kintsugi – kullalla korjattu sekä voimakkaasti myös rakkauteni mereen ja ylipäätään veteen elementtinä.

Toisinaan

Mehiläiskennot

maalaan myös vaan siitä mitä kuulen, kuten sininen työ, jonka kappaleena taustalla soi legendaarisen Pink Floydin Hey You. Inspiraatiota on upeaa etsiä erilaisista paikoista, tunteista, hajuista, äänistä, sekä unista että todellisuudesta.

Ilman Taidepajalla oloa, en usko, että olisin löytänyt näin syvän ulottuvuuden sisäiseen taidemaalariini.

Olin maalannut epäsäännöllisen säännöllisesti jo useamman vuoden ajan, mutta nyt pajajakson aikana lähti innostukseni ja haluni oppia ja kehittyä todellakin lentoon.

Oman kehityksen seuraaminen ja sen huomaaminen on yksi elämän suurimpia ilon ja ylpeyden aiheita!

Teksti ja kuvat: Iina Pitkänen

Valmentavalla pajalla odotetaan jo lähityöskentelyä

Kevätkesä on ollut kiireinen Valmentavan pajan siirtäessä toimintansa kokonaisuudessaan Espoon Kauklahdesta Viherlaakson Kuusiniemeen. Samalla suunnitellaan ja käynnistellään tulevan kesän lähityöskentelyä koronarajoitusten puitteissa.

Emma Rauhalan ajatuksia

Etätyöskentelyn aikana olen päässyt kokeilemaan paljon muun muassa valokuvausta ja piirtämistä. Mukaan on mahtunut muutama elokuva ja museokierros. Etätyö on ollut tosi mieluisaa. On mukava liikkua luonnossa ja tehdä rauhassa kotona tehtäviä.

Minun lempitehtäväni oli asetelman kokoaminen ja sen kuvaaminen, koska halusin saada kuvaan juuri oikeanlaisen tunnelman.

Vaikka etätyöskentely on ihan mukavaa eikä kauhean vaativaa, niin pajoille paikan päälle pääseminenkin alkaa jo kuulostaa aika kivalta.

 

Jenna Sällisen ajatuksia

Etätoiminta on ollut sukkelaa erilaisten tehtävien parissa. Vaikka etätyöskentely ei olisikaan kaikille sopivaa, niin silti on kivaa, että tehtävissä on vaihtelua.

Välillä on myös pakko mennä ulos ottamaan kuvia 😊 (Itse preferaan piirustustehtäviä sisällä kahvimuki kädessä, mutta aina ei voi valita haha).

Toivotaan, että koronatilanne helpottaisi pian niin päästäisiin töihin ihan paikanpäälle, ettei tarvitsisi kotona homehtua.

Ilkka Raunion ajatuksia

Työpajatoiminta on ollut etätyön aikana hyvin toimivaa ja joustavaa. Olen saanut tukea tarvittaessa ja sen avulla edistänyt työhakuani sekä parantanut arkielämäni laatua. Etätyö on mahdollistanut myös mökiltä käsin työskentelyn niin työpajan kuin omienkin tehtävien parissa. Olen päässyt nauttimaan enemmän luonnosta ja toteuttamaan luontokuvausta työpajatoiminnan merkeissä.

Fanny Kyllösen ajatuksia etätyöskentelystä

Uutta, omituista, innostusta, väsymystä. Välillä uupumustakin. Tunteita laidasta laitaan, sellaista on kuulunut viimeiseen puoleen vuoteen.

Etätoiminta on auttanut minua pitämään arjesta ja rutiineista kiinni. Sen aikana olen perehtynyt asioihin, joihin ei muuten välttämättä tulisi tutustuttua ja jotka ovat osoittautuneet paljon mielenkiintoisemmiksi kuin olin kuvitellut. Niitä ovat muun muassa virtuaalimuseokierrokset ja urbaani löytöretkeily.

Mieleenpainuvimmat ja mieleisimmät tehtävät ovat olleet sellaisia, joissa mielikuvitus ja luovuus ovat päässeet valloilleen niin kuvallisesti kuin sanallisesti.

Suurin onnistumisen kokemus on ollut ”työhaastattelu” Bauhausiin. Kuumottelin, panikoin ja stressasin sitä hirveästi, mutta itse ”haastattelussa” minulla oli tosi rauhallinen ja luottavainen olo. Haastattelu meni loistavasti ja jos jostain niin siitä tuli todellinen voittajafiilis!

Emilia Saarenkosken ajatuksia

Olen päässyt tekemään etätoiminnan aikana tehtäviä monipuolisesti. Teemme itseämme edistäviä asioita, lähdemme ulos, tutustumme eri aiheisiin sekä saamme käyttää luovuuttamme.

Olen etätoiminnan aikana oppinut, että kotoa pystyy suorittamaan yllättävän monipuolisesti tehtäviä. Sen vuoksi etätyöhön on pystynyt sopeutumaan hyvin.

Valmentava paja ja etätyö ovat tuoneet arkeeni paljon positiivista. Saan tiettyjä rutiineja päiviini, ne ovat minulle tärkeitä. On myös piristävää olla kontaktissa muihin.

Lempietätehtäviä ovat olleet sellaiset, joissa pääsen tutustumaan eri aihealueisiin sekä oppimaan joka kerta hieman uutta. Tulevalta pajajaksolta odotan lisää mielenkiintoisia työtehtäviä, toivottavasti useammin paikan päällä!

Toni Juusolan ajatuksia

Odotan tulevalta pajajaksolta totta kai kiinnostavia ja kivoja tehtäviä, esimerkiksi ulkona tekeminen voisi olla aika kivaa nyt kun kesäkin on aluillaan.

Työpaja- ja etätoiminta ovat tuoneet minulle hyvän päivärytmin ja oikeata tekemistä, koska muuten
pelaisin vaan koko ajan tietokoneellani videopelejä ja niin edespäin.

Lempietätehtäviäni ovat olleet ne, joissa on esimerkiksi ulkoilua.

Lue lisää valmentavan pajan toiminnasta.

Etätyöskentelyä Sisustuspajalla

Omnian Nuorten työpajojen Sisustuspajalla ollaan työskennelty etäyhteyksien välityksellä koronapandemian aikana. Seuraavassa opiskelijoiden kokemuksia etäajan tekemisistä:

Jasminin kokemuksia etätyöskentelystä

Aluksi en ollut varma tykkäisinkö etätöistä, mutta kun työpaja alkoi ja erilaisia tehtäviä annettiin, niin etätyöskentely olikin todella mukavaa ja on ollut mukavaa. Tehtävät ovat olleet monipuolisia ja kiva tehdä.

Lähiohjaukseen siirtyminen vähän jännittää mutta ihan innolla olen odottamassa lähiohjauksen alkua. Kiva päästä pajalle pitkästä aikaa tekemään töitä.

Odotuksia ja suunnitelmia tulevaisuudelle: Lähiohjauksen alkaminen, omien tulevaisuuden suunnitelmien ratkaisu kuten opiskelupaikan tai työpaikan löytäminen, itsetunnon ja rohkeuden parantaminen.

Steffin kokemuksia

Aloitin Omnian nuorten työpajojen Sisustuspajalla tammikuun loppupuolella ja siitä alkaen olen saanut aikaiseksi jo useampia visuaalisia töitä, joista olen ylpeä. Ensimmäinen mikä tulee mieleen on korun suunnittelu. Sitä oli varsin mieluisaa suunnitella ja kuvittaa.

Kyse oli siis korusarjasta, jonka halusin suunnitella itselleni mieleiseksi, mutta loppujen lopuksi keskityin eniten rannekoruun, jonka halusin kuvittaa yksityiskohtaisemmin

Paperille suunnitellun luonnoksen jälkeen päätin, että haluan yrittää saavuttaa vielä yksityiskohtaisemman kuvituksen tietokoneella(hiirtä käyttäen kuvankäsittelyohjelmalla).
Ja tämä oli lopputulos:

Sampi-korusarja

Koin että valitsemani kala (sampi) ei välttämättä ollut paras vaihtoehto…mutta siinä piileekin onni onnettomuudessa, kun aloin jälkikäteen miettimään muita kala aihtoehtoja; kuten ahventa, ankeriasta, haukea, kampelaa, silakkaa, lohta jne. Siitä saisi ihan hauskan suomalaisen korusarjan itsessään.

Rauhallisesti eteenpäin

Etätyöskentely Omniassa on ollut juuri sitä mitä itse tarvitsen, rauhallisin askelin eteenpäin menemistä tämän kaiken kaaoksen keskellä. Henkilökohtaisesti en tiedä, kuinka hyvin olisin sopeutunut työpajalla käyntiin, jos olisimme aloittaneet livepäivistä suoraan, joten olen varsin kiitollinen näinkin lempeästä alusta.

Tehtävät itsessään ovat olleet välillä aivan aiheellisia sisustukseen ja välillä taas ei laisinkaan, mutta vaihtelu virkistää ja ravitsee aivoja, joten en menisi valittamaan.

Itse olen kokenut parhaaksi tavakseni oppia webinaarien kautta ja hartaasti odottelen lisää sellaisia sisäistääkseni oppimateriaalit parhaiten.

Moni asia kiinnostaa

Tavoitteeni tämän työpajajakson aikana olisi uudelleen oppia päiväjärjestykseen sopeutumista ja aikaisin liikkeelle menoa, jotta voisin mahdollisesti edistyä eteenpäin mieleiseeni ammattikoulutukseen, oppisopimukseen tai muuhun.

Minulla on monia mielenkiinnon kohteita, joita haluaisin kovasti kokeilla työmielessä, mutta tiedän, että omaan vielä paljon terveydellisiä esteitä ja että minulla on myös hurjasti aikaa, joten toisaalta ei olisi vielä kiire mihinkään.

Nämä ajatukset mielessä, pyrin ottamaan haasteeni vastaan rauhallisesti yksi kerrallaan ja katsomaan mitä sitten käy. Kiitos.

Pirjon kokemuksia

Aloitin Omnian Sisustuspajalla maaliskuun ensimmäinen päivä 2021. Huvittava sattumus alussa oli, kun tuli teknisiä ongelmia siitä, että Omniassa on toinen täysin saman niminen henkilö kuin minä. Olen ollut koko ajan etätyöskentelyssä.

Olen ehtinyt tehdä paljon erilaisia itsenäisiä etätehtäviä itsensä tutkiskelusta käsitöihin. Yhden ryhmätehtävänkin olemme ehtineet tehdä ja se onnistui loistavasti.

Olen oppinut paljon sisustustyyleistä ja värien käytöstä näihin liittyvien tehtävien avulla. Lempitehtäviäni ovat käsityöt, joihin saamme materiaalit työpajalta. Esimerkkinä makramee-työt. Valitsen esimerkiksi Pinterestistä ohjeen, jota seuraan.

Etätyöskentely helpottaa elämää

Etätyöskentely työpajalla helpottaa elämää omalta osaltani siten, että ei tule työmatkoja ja muita normaalin työpäivän kuormituksia niin paljon kuin lähityöskentelyssä. Minulla triggeröityy migreeni monesta asiasta helposti ja tunnen, että jaksan paremmin osallistua työpajaan, koska saan työskennellä kotoa käsin, missä olen suojassa ulkomaailman hälinältä ja triggereiltä.

Lähiohjaukseen siirtymistä odotan, koska toivon voivani kasvattaa voimavarojani sietämään lähityöskentelyä yhä enemmän. Samalla pelkään ja odotan kovasti. Kaipaan ihmisten kanssa yhdessä olemista. Pelkään voimavarojeni riittämättömyyttä.

Tulevaisuudessa toivon voimavarojeni kasvavan hitaasti mutta varmasti. Toivon löytäväni työn, joka on mielenkiintojeni mukainen ja jota pystyisin tekemään voimieni rajoissa.

Odotan tulevalta kesältä hyviä ilmoja ja paljon luonnossa samoilemista.

Monipuoliselta polulta puualan ammattilaiseksi

Liisa Loponen
Liisa Loponen Strömsön työssäoppimisjaksolla

Puualan artesaaniksi valmistuva Liisa Loponen on päässyt opintojensa aikana innostaville työssäoppimisjaksoille ja projekteihin.  

”Noin kolme vuotta sitten aloin miettiä alanvaihtoa työskenneltyäni pitkään ravintola-alalla esihenkilönä. Olin vapaa-ajallani maalannut ja restauroinut huonekaluja ja halusin päästä tekemään töitä käsilläni”, puualan artesaaniksi Omniassa opiskeleva Liisa Loponen kertoo.

”Opintojen aikana innostuin CNC-koneistajan työstä ja 3D-mallinnuksesta. Omnia vaikutti hakuvaiheessa oikein hyvältä vaihtoehdolta ja on vastannut odotuksiani opintojen aikana. Opintoja on saanut muokata ja valita todella joustavasti.”

Kuluvana kevätlukukautena Liisa Loponen on viimeistellyt lopputyötään.

”Se on liuskoista tehty sänky, jonka muoto elää”, Loponen kuvailee

Korona-aikana Loposen tekemisessä on ollut rajoitteita, kuten monella muullakin opiskelijalla. Valmistuminen on viivästynyt, mutta koittaa tänä keväänä. Isotöisen lopputyön valmistuminen on viime metreillä.

Monipuolisesti maailmalla                                                                         

Liisa Loponen työssä
Ghanassa Loponen valmisti asiakkaiden elämää kuvaavia ruumisarkkuja.

Liisa Loposen opiskelupolku Omniassa on esimerkki siitä, miten monipuolisia ja kiinnostavia mahdollisuuksia opiskelijalle voi olla tarjolla.

Hän on opintojensa aikana työskennellyt muun muassa Yle Svenskan Strömsö-ohjelmassa, Berliinin teknisessä yliopistossa kampusten huolto- ja korjaustöissä sekä Ghanassa, missä hän valmisti asiakkaan elämää kuvaavia ruumisarkkuja.

”Strömsössä järjestettiin Trädgården-puutarhailta, joka lähetettiin livestriiminä. Oli myös hienoa päästä katsomaan, miten koko huvila on rakennettu studioksi ja on täynnä kuvauskalustoa”, Loponen kertoo.

”Berliinissä halusin vahvistaa saksan kielen taitoani. Ghanassa sain valmiiksi kaakaopuun hedelmän mallisen arkun muodon ja höyläyksen, kunnes koronan vuoksi piti palata Suomeen maaliskuussa 2020.”

Suunnittelu ja tuotekehitys kiinnostavat

Liisa Loponen on ollut myös toteuttamassa Metropolia-ammattikorkeakoulun Myllypuron kampuksen taideseinää, joka on 2000 puupalikasta tehty seitsemän metriä leveä ja neljä metriä korkea teos.

”Minua kiinnostavat suunnittelu ja tuotekehitys. Tykkään tehdä töitä 3D-mallinnuksella. Innovaatiot ja uudenlaisten tuotteiden kanssa työskentely kiinnostavat”.

Liisa Loponen opiskelee myös puuinsinööriksi Lahden ammattikorkeakoulussa.

”Omniassa hyvää on esimerkiksi sen monialaisuus – opiskelualaa on tarvittaessa helppo vaihtaa. Kannattaa ehdottomasti lähteä mukaan projekteihin ja ulkomaille. Vaikka siihen tarvitaan vaivannäköä ja rahaakin, se on sen arvoista”, hän tuumaa.

Teksti: Milka Mantsinen, Viestintä- ja markkinointipalvelut

Kuvat: Liisa Loponen

Tutustu puualan artesaanin opintoihin Omniassa

Etätyöskentely voi maistua hyvälle

Etäopiskelussa päästiin kokeilemaan monenlaisia herkkuja.

Nuorten työpajojen Ruokapalvelupaja on toiminut etänä Kuusiniemestä koko poikkeuksellisen korona-ajan. Ruuan valmistus ja ruokapalvelutoimintaan perehtyminen pystyttiin toteuttamaan mielikuvitusta käyttäen.

Ruokapalvelupajan nuoret ovat saaneet hakea etäohjauksen aikana raaka-aineita ruoanvalmistus- ja leipomistehtäviin kotona. Etätehtävinä on ollut muun muassa pasta bolognesen sekä perinteisen marjakiisselin valmistus.

Aneten ajatuksia Ruokapalvelupajan etätehtävistä ja tulevasta:

Etätehtävä pasta bolognese:

Tässä koin onnistuneeni tosi hyvin. Vaikka olen aiemmin tehnyt vastaava ruokaa yksinkertaisemmin ja helpommin niin huomasin, kuinka paljon merkitsee, jos viitsii käyttää vähän enemmän aikaa ja työtä 😜.

Minun mielestäni etätyöskentely on ollut ihan kivaa ja opettavaista, siitä on ollut apua myös monella eri tavalla. Tällä hetkellä suunnitelmissani on muuttaa toiselle paikkakunnalle ja aloittaa opiskelu joko lähihoitajan koulutuksessa tai sitten kokkiopinnoissa.

Odotan tulevalta kesältä vähän enemmän läheisten näkemistä, kuin minkä tämä korona on sallinut.
Ja tietenkin pihalla olemista ja säästä nauttimista. Olen myös hakenut kesätöihin.*

Juhan ajatuksia:

Pasta Bolognese on lempiruokiani, siksi tykkäsin tästä tehtävästä. Etäpajajakson aikana on ollut erilaisia kirjallisia tehtäviä, ruoanlaittoa ja rentoa tekemistä. Tulevaisuuden suunnitelmani eivät ole vielä selkeitä, mutta tulevalta kesältä odotan erityisesti lämpöä ja grillausta.”*

Axelin ajatuksia työskentelystä ruokapalvelupajalla:

Etätehtävä pasta bolognese:

Etätehtäväksi annettu työ eteni hitaasti, mutta hyvin. Se oli isotöinen, mutta lopputulos oli erittäin hyvä.

Kuorin ja raastoin vihannekset, paloittelin ja ruskistin. Ruskistin myös jauhelihan. Sitten laitoin ne kattilaan ja lisäsin tomaattisoseen ja muut mausteet. Sitten annoin hautua tunnin miedolla lämmöllä ja viimeisenä keitin spagetin. Minua innoitti se, että tykkään kaikista pastoista, etenkin bolognesesta!

Etätyöskentely ruokapalvelupajalla on toiminut erittäin hyvin. Aikataulu siellä on yksinkertainen. Viikoittaiset tehtävät vaihtelevat toki laidasta laitaan ja silloinkin on enimmäkseen erilaisia tiedonhakupohjaisia tehtäviä. Keskiviikkoisin teemme jotain ruokaa etäohjeistusten mukaisesti.

Oma tulevaisuuteni on hyvin, hyvin epäselvä kaikin tavoin. Toivon vain pääseväni johonkin niistä opiskelupaikoista, joihin hain yhteishaussa.

Tulevalta kesältä odotan vain lämpimiä ja aurinkoisia päiviä. Ja että olisin yhä tällä Ruokapalvelupajalla, koska olen viihtynyt täällä niin hyvin.

Sallan ajatuksia: 

Etätyöskentely ruokapalvelupajalla on ollut ihan mukavaa. On ollut ihan kivoja tehtäviä ja on ollut hyviä ruokia, joita olemme tehneet etänä. Harmi vain, että se loppui. Oli kiva valmistaa erilaisia ruokia. Aina oppii jotain uutta. Tuli aika paljon valmistettua ruokia, joita ei ollut koskaan tehnyt. Välillä valmistaminen onnistui hyvin, välillä ei niinkään hyvin 😊. Mutta harjoitus tekee mestarin. Eikös se näin ole? Täällä pajalla on ihan viihtyisää.

Metsäkävely oli yksi kivoista tehtävistä, kun sai ottaa rennosti ja tehdä hengitysharjoituksia. Kuunneltiin rentouttavia metsän ääniä ynnä muuta.

Ruokatehtävistä kivoja oli porkkanakakku, butter chicken, chili con carne. Vaikka chili con carne oli oma haasteensa itse tehtyjen tortillojen kanssa. Epäonnistuivat täysin, mutta onneksi pystyi vaihtoehtoisesti valmistamaan täytteen riisin kanssa.

Butter chicken oli suosikkini, jota tekisin mielelläni uudestaan. Tein sen ihan ohjeiden mukaan. Oikeastaan maustoin sen oman maun mukaan, sillä ohjeen ruoka voi jäädä hieman mauttomaksi. Minulla ei ole ohjetta enää tallella, mutta netistähän löytyy vaikka minkälaisia ohjeita.

Tulevaisuuden suunnitelmanani on työllistyä heti, kun tulen valituksi. Olen laittanut työhakemuksia sitä mukaan, kun niitä tulee vahtiini sähköpostiin.

Tulevalta kesältä odotan aurinkoisia ilmoja ja mökkikesää, juhannuksen viettoa mökillä. Se on ollut joka vuotinen perinne ja olisi harmi, jos en pääsisi tänä kesänä sinne. Olen oppinut täällä paljon ja minusta tuntuu, että olen saanut jo sen mitä tulin hakemaan.

Uusien asioiden oppiminen innoittaa, jos resepti kuulostaa hyvältä. Hyviä reseptejä haluaa kokeilla. Olen tehnyt Ruokapalvelupajan ulkopuolella näitä reseptejä ja ottanut niitä omaan ruokavalioon, ettei aina tulisi tehtyä samoja ruokia. Leipominen on ollut ihan jees ja tykkään.

Muun muassa pavlova oli leipomislistalla.

Lauran ajatuksia Ruokapalvelupajalta:

”Olen aloittanut pajajakson vasta pari viikkoa sitten. Etätyöskentely on ollut ihan mukavaa. Saa aina päiväksi jonkun tehtävän, jonka suorittaa ja muutenkin se, että on tekemistä päivälle. Olen tykännyt suuresti olla pajalla. Odotan toki sitä, että päästään lähiopetukseenkin. Minun tulevaisuuden suunnitelmani on saada töitä alalta joka minua kiinnostaa.

Tulevalta kesältä odotan sitä, että pääsen nauttimaan kesästä ja sen lämmöstä ja mahdollisesti pääsisi tapaamaan sukulaisia ja uimaan.

Sote-pajan alkuvuosi ja kevät

Nuorten työpajojen sote-pajalla on päästy etäaikanakin kiinni monipuoliseen tekemiseen ja toimintaan.

hemmottelupäivä
Naistenpäivän kunniaksi järjestettiin hemmottelua.

”Etäily alkoi viime vuonna hiljalleen. Tämä vuosi on ollut vain etää lukuun ottamatta yksittäisiä juttuja joihin on saanut halutessaan osallistua,  esimerkiksi leipominen ja pihakahvila.

Olen osallistunut Hyvä Päivä -ryhmään, joka on järjestetty myös etänä. Ryhmässä olen tehnyt kahdesti ruokaa ruokakassista, jonka sain kotiinkuljetuksena. Ensin teimme mustapapuhampurilaisia ja toisena kertana makaroonilaatikkoa. Lisäksi juttelimme kotiruoka-aiheesta. Ryhmässä on työstetty hyvinvointia arjessa.

Ryhmäpäiviä ja kirjallisia töitä

Etänä on järjestetty kaksi ryhmäpäivää: Tarpeellinen-välttämätön-turha ja Sosiaaliset taidot.

Olen tehnyt kirjallisia tehtäviä muun muassa seuraavista aiheista: Oppimisvaikeudet, jossa kokosin tietoa siitä, mitä erilaiset oppimisvaikeudet tarkoittavat ja miten ne ilmenevät sekä millaisia tukikeinoja niihin on; koululiikunta, jossa syvennyin mielipiteisiin ja liikuntasuosituksiin; etiikka sekä sadutus, jota kokeilin myös oman viisivuotiaan tyttäreni kanssa. Hän sai kertoa sadun ja kirjoitin sen hänen haluamallaan tavalla ylös. Muita aiheita olivat lasten sairaudet, jossa etsin tietoa ja kirjoitin erilaisista lasten sairauksista oireet ja hoidon sekä ja oppimisen osa-alueet, jossa suunnittelin leikki-ikäisille metsäretkiä viidelle eri päivälle.

Toiminnallisia tehtäviä

jäätaide
Talvikuukausina tehtiin jäätaidetta.

Lisäksi meillä on ollut toiminnallisia tehtäviä kuten jäätaiteen tekemistä kotona maitopurkkeihin, naistenpäivähemmottelua eli jalkahoito, käsihoito, hierontaa ja kasvohoito itsenäisesti. Olen katsonut Sekaisin-sarjan ensimmäisen tuotantokauden ja tein siitä esitelmän. Sarja oli niin hyvä, että innostuin katsomaan vapaa-ajalla toisen kauden.

Olen katsonut myös kaksi jaksoa aiheesta ruutuaika, jossa kuusihenkisellä perheellä oli ensin kolme viikkoa rajaton ruutuaika ilman sääntöä ja kolmen viikon jälkeen kaikki tietokonelaitteet ja kaukosäädin laitettiin pois kolmeksi viikoksi ja katsottiin minkälaisia eroja arjessa tapahtuu ja myös aivotoiminnossa magneettikuvauksilla. Yhtenä päivänä tehtävänä oli myös etsiä hahmoja ympäristöstä (pareidolia), mutta en löytänyt yhtään.

Olen osallistunut varjonyrkkeilyyn, tuolitanssiin ja taukojumppaan, joita Sote-pajalla on järjestetty videon välityksellä.

Viimeisin tehtävä, jota olen työstänyt on pääsiäiskortit ja -vitsat vanhainkotiin puuhapussista, jonka opettaja lähetti.

Sain reilu viikko sitten tietokoneen opiskelun tueksi, sekin on ihan kivaa vaihtelua. Etä on sujunut ihan hyvin, olen tottunut työskentelemään jo kotoa. Kiitos opettajille, jotka ovat olleet läsnä ja onnistuneet hyvin päivien pyörittämisessä.

Tulevaa odotetaan toiveikkaana ja vireillä on muun muassa Leppävaaran seniorikeskuksen asukkaille kevätkauden avajaisten suunnittelua, ehkäpä grillailun ja muun leppoisan tekemisen parissa.

Sotepajalainen 26 v. ”

”Kiitos Sotepajalaisille vitsoista! Ne olivat niin hienot, että päätimme säästää ne myös ensi vuoteen. Asukkaat ilahtuivat vitsoista ja halusivat itse päättää mihin niitä laitetaan. Kortit jaettiin eri kerrosten yhteistilojen pöydille ja runoja ja tervehdyksiä luettiin innokkaasti! Kyllä ne tuottivat iloa asukkaille!”

Viriketoiminnan ohjaaja Minnariikka, Leppävaaran Elä ja asu -seniorikeskus

Tekstiilipajalla oppimassa

Vaatesuunnittelun tekniikka
Vaatesuunnittelun tekniikkaa voi harjoitella näinkin.

Aloitin Omnian nuorten työpajalla tammikuussa 2021. Olin ensimmäisellä pajaviikollani Sisustuspajalla, koska Tekstiilipaja alkoi vasta seuraavalla viikolla. Sisustuspaja vaikutti myös erittäin mielenkiintoiselta vaihtoehdolta. Olenkin saanut kokea työpajan ainoastaan etänä, kodista käsin. Tämä on sopinut omiini rytmeihini todella hyvin.

Aluksi ihmettelin suuresti, kuinka käsitöitä voisi tehdä etänä ja varsinkaan ilman välineitä. Mutta kuitenkin olen oppinut parissa kuukaudessa huimasti uutta muun muassa käsitöiden teoriasta, itsestäni ja siitä, kuinka vähillä tarvikkeilla voi saada aikaan uniikkeja käsitöitä. Kuvissa joitakin tekemiäni töitä.

Työpajalla olen saanut tekstiilitehtävien ohella myös tutustua erilaisiin itsensä kehittäviin tehtäviin, etämessuihin, korttikoulutuksiin, tanssitunnille, ja koulutus- ja työmahdollisuuksiin. Ja moneen muuhun mielenkiintoiseen aiheeseen.

Hyödylliset korttikoulutukset

Makramesolmu
Makramesolmu

Korttikoulutukset ovat olleet ilmaisia. Itse olen muun muassa suorittanut työturvallisuuskoulutuksen ja hätäensiavun pajalla ollessani. esimerkiksi Alertumin järjestämä, Juha Koivuniemen Hätäensiapu-kurssi

pajanuorille oli mieleenpainuva ja rento kokonaisuus tärkeistä hätäensiavun taidoista. Suosittelen vahvasti osallistumaan jokaiseen korttikoulutukseen, niistä on varmasti hyötyä tulevaisuudessa!

Vaikka pääosin teemmekin itsenäisesti tehtäviä, olemme silti oman pajamme kanssa päivittäin yhteydessä Tekstiilitreffien muodossa, Teamsin välityksellä. Oma ohjaamme on yhteydessä aina aamuisin, ja tarvittaessa useamminkin päivän aikana. Apua saa myös pajajakson aikana valmentajalta, opoilta ja myös muilta pajalaisilta.

Olen ollut enemmän kuin tyytyväinen pajajaksooni. Pienessä ryhmässä on ollut helppo toimia ja kaikkien toiveet on otettu huomioon. Myös erilaiset pakolliset menot työpäivän aikana on saatu sovittua, yhdessä pajaohjaajan kanssa.

Odotan innolla mitä kaikkea pääsen oppimaan vielä pajajaksoni aikana.

Teksti ja kuvat: Ella Heikanen

Etäpäiväni Tekstiilipajalla

Aloitin jaksoni Tekstiilipajalla viime syksynä. Aloittaessani koronarajoitusten vaikutukset näkyivät jo työpajoillakin. Osa toimintapäivistä oli etänä, läsnä ollessa oli suositeltavaa käyttää maskia ja käsidesejä löytyi useista paikoista. Pian koko työpajatoiminta siirtyi etätyöskentelyyn.

Valokuvaustehtävän tuotoksia

Lähityössä työpajalla pääsin ompelemaan ja maalaamaan tekstiiliväreillä kuvia kankaisiin, joista tein erikokoisia pussukoita. Pajalla oli laaja valikoima erilaisia kankaita, lankoja, vetoketjuja, nauhoja, solkia, tekstiilivärejä ja maaleja. Siellä oli hyvät tilat, laitteet ja välineet. Tein jopa oman leimasimen kankaan painamista varten. Hyvät puitteet siis tekstiilitöiden tekemiseen. Ryhmäkoko oli pieni, meitä oli vajaa kymmenen, joten ohjausta sai aina, kun sitä tarvitsi.

Etätyöskentelyyn siirtyminen oli harmillista, sillä kuten ehkä voi kuvitella, kotona minulla ei ole vastaavanlaisia mahdollisuuksia tekstiilitöiden tekemiseen.

Kuitenkin tuntui, että se oli pakollinen ja myös hyvä päätös. Olin aluksi jokseenkin epäileväinen siitä, kuinka Tekstiilipaja toimisi etäohjauksessa, mutta yllätyin positiivisesti.

Askel eteenpäin

Työpajajakso voisi olla korkeintaan puolen vuoden mittainen, sen tiesin jo pajalle tullessani. Tällä hetkellä pajajaksoa on jäljellä reilu kuukausi. Koen, että isolta osin pajajakso onkin porras omassa elämässä eteenpäin, tavalla tai toisella. Etätyöskentelyyn siirtyminen on mielestäni korostanut tätä puolta pajatyöskentelyssä.

Yksinkertaisimmillaan työpajajakso on auttanut saamaan hyvän rytmin arkeen. Joka päivälle on syy herätä, nousta ja tehdä jotain ja se on tehty helpoksi. Päivä alkaa yhdeksän maissa, jolloin Teamsista löytyy päivän tehtävä. Välillä päivän tehtävä on kaikille tekstiilipajalaisille yhteinen ja välillä tehtävät ovat yksilöllisiä. Aamupäivästä, yleensä 10 aikoihin, tekstiilipajan ohjaaja soittaa yksilöllisen puhelun, missä hän kysyy kuulumisia. Hän saattaa kertoa lisää päivän tehtävästä, kyselee onko toiveita tehtäviin tai johonkin muuhun liittyen ja onko mitään kysyttävää. Iltapäivästä 13.30 alkaen pidämme yhteiset ”Tekstiilitreffit” jolloin koko työpaja kokoontuu samaan puheluun ja pääsemme kertomaan omista tekemisistämme kunakin päivänä ja kuulemme, mitä muut ovat tehneet.

Monipuolisia aiheita

Etäaikana tehtävinä on ollut esimerkiksi digitaalisilla messuilla käymistä, dokumenttien katsomista ja erilaisiin aiheisiin, kuten pikamuotiin, tekstiilin tuotantoon, vaatteiden korjaamiseen, makrameen ja virkkaukseen tutustumista. Osa tehtävistä on koskenut laajempiakin, tekstiilin ulkopuolisia aiheita, kuten arkkitehtuuria ja valokuvausta. Päivän aiheista tehdään päivän loppuun mennessä, mahdollisen kuvallisen palautuksen lisäksi, kirjallinen palautus. Sitä varten tehtävänannossa on kysymyksiä tai varsinaisia kirjallisia tehtäviä. Tärkeintä on kuitenkin tiivistää, mitä itse on päivän aikana tehnyt ja oppinut. Välillä työpäivän aihe on oman jatkon suunnittelu ja edistäminen, kesätöiden ja töiden hakeminen, mielenkiintoisten koulutusten etsiminen ja niihin tutustuminen ja koulutuksiin hakeminen.

Parin viime viikon aikana olen päässyt Tekstiilipajan kautta suorittamaan Työturvallisuuskortti- ja Tulityöturvallisuuskorttikoulutuksen ja vielä tulen jakson aikana suorittamaan HätäEA -koulutuksen. Myös esimerkiksi Hygieniapassi olisi ollut mahdollista suorittaa, mutta se minulla olikin jo. Lisäksi pajajakson ajaksi sai ilmaiseksi ladata Photoshopin ja sen käytöstä järjestettiin koulutusta useampana päivänä.

Apua arkeen ja tulevan suunnitteluun

Viikoittain järjestetään Jatkopolkuryhmää, missä autetaan koulutuksen ja töiden löytämisessä ja niihin hakemisessa sekä myös Arkipolkuryhmää, missä autetaan esimerkiksi Kelan hakemuksissa, vuokra-asioissa ja muissa arjen virallisissa ja vähän epävirallisemmissakin asioissa, joihin voi kaivata apua. Lisäksi työpajoilta löytyy yksilöohjaajia ja pajan kautta voidaan ohjata esimerkiksi terveydenhoitajalle, vaikka jutteluapuun.

Kotityöpisteen kissa ja kukkia

Työpajoilla autetaan kaikkia yksilöllisesti siinä mihin kukin apua tarvitsee. Tämä on mielestäni sekä hienoa, että toiminut erinomaisesti. Kaiken kaikkiaan olen ollut omaan jaksooni hyvin tyytyväinen, eikä etätyöskentelykään jää haittaamaan, sillä koen saaneeni mielenkiintoisia tehtäviä ja hyvän sysäyksen elämään jakson jälkeen. Bonuksena kaiken päälle olen päässyt viettämään enemmän aikaa kotona kissani kanssa.

Kiitos vielä ohjaajalleni ja muille Nuorten työpajojen työntekijöille!

Teksti ja kuvat: Nona Kuha

Unelma yrittäjyydestä ja lukio-opinnot yhdistyvät onnistuneesti

Krister Alasaarela
Krister Alasaarela tähtää yrittäjäksi.

Krister Alasaarela, 19, on yhdistänyt onnistuneesti opiskelun Espoon aikuislukiossa ja tavoitteen yrittäjyydestä.

”Tulen start-up-yrittäjäperheestä, ja motivaatio ja unelma yrittäjyydestä juontavat juurensa sieltä. Asuin Berliinissä viisi ja puoli vuotta, ja Suomeen paluusta lähtien olen pyrkinyt kohti yrittäjyyttä samalla kun olen opiskellut Espoon aikuislukiossa. Tulevaisuudessa haluaisin perustaa start-up-yrityksen teknologia-alalle.”

Alasaarela on mukana Suomen yrittäjäyhteisöissä ja muun muuassa Aalto Entrepreneuship Societyssa. Hän muun muassa konsultoi yrityksiä markkinoinnin ja liiketoiminnan asioissa.

”Yrittäjäpiireissä mukana oleminen on opettanut, että tekemällä ja olemalla mukana yhteisöissä pääsee eteenpäin ja tekemään sitä, mistä tykkää.”

”Täydellinen ratkaisu” 

Krister Alasaarela valmistuu keväällä ja sitä ennen edessä on vielä kahden aineen kirjoitus ylioppilaskokeessa. Asuessaan Berliinissä Alasaarela opiskeli IB-lukiossa.

Sonja Kurjen kanssa mietimme, mikä olisi paras tapa opiskella IB-lukion jälkeen. Espoon aikuislukiossa pääsin hyvin jatkamaan opintoja”, hän selvittää.

”Aikuislukion opinnot ovat olleet täydellinen ratkaisu minulle. Pystyn suunnittelemaan tekemisiäni ja opinnot joustavat.”

Suunta selvillä 

Krister Alasaarela valmistuu keväällä 2021. Edessä on jäljellä olevien ylioppilaskokeiden kirjoittaminen armeijassa, Upinniemen rannikkoprikaatissa.

”Voin vahvasti suositella aikuislukiota heille, jotka haluavat tehdä töitä tai suunnata kohti yrittäjyyttä samanaikaisesti lukio-opintojen kanssa. Vapaus ja mahdollisuudet tehdä asioita ovat hyvät. Itsenäinen opiskelu vaatii omistautumista, mutta kun tietää, mihin suuntaan on menossa, sitä pystyy helposti paloittelemaan ja siinä voi onnistua”, hän tuumaa.

Lue lisää opiskelusta Espoon aikuislukiossa.

Teksti: Milka Mantsinen, Viestintä- ja markkinointipalvelut

Kuva: Krister Alasaarela

Pukusuunnittelua pelituotantoon – vain mielikuvitus on rajana!

Leni Salminen on parhaillaan Nuorten työpajojen tekstiilipajalla työkokeilussa. Toiminta toteutuu nyt etätyöskentelynä, jolloin itsenäinen työskentely pääsee valloilleen. Leni aikoo vahvasti vaatetusalalle ja onkin hakenut Omnian Tekstiili- ja muotialan perustutkinnon opintoihin.

”Minulla on muutama kaveri, jotka harrastavat videopelien luomista. Heiltä olen usein kuullut, että ”Oispa joku, joka osais suunnitella vaatteita niin tää ei olis niin vaikeeta”. Ylen artikkelistakin saa selville, että pukusuunnittelija pelien tuotannossa helpottaa pelinluojien työtä, ja tuo myös visuaalisesti paljon enemmän, kuin sellainen henkilö, jolla ei ole vaatetusalan silmää ja taitoa.”

”Hyväkin peli voi olla huonolaatuinen visuaalisesti, jos pelin luojat, eivät tiedä esim. miten tietynlainen kangas liikkuu, tai miten kastunut tai kulunut kangas käyttäytyy. Yksityiskohdat ovat pelimaailmassa hyvinkin tärkeitä aitouden luomiseksi.”

Keisaripingviini

keisaripingviini

Pari vuotta sitten Leni suunnitteli huvikseen iltapukumallistoa, jonka inspiraationa olivat erilaiset eläimet. Kuvassa olevan suunnitelman eläin on keisaripingviini.

”Muistan piirtäneeni myös mm. satakielen innoittaman iltapuvun, mutta keisaripingviini on ainoa, jonka olen säästänyt.”

Nahkainen tunika

”Etsin ympäri taloa kaikenlaista pientä sälää mitä voisi käyttää, ja niitähän löytyi paljon: nuppineuloja, leipää, siemeniä, kokonaisia neilikoita, verhoripustimia, alumiinifoliota, maalarinteippiä, laakerinlehtiä, pieniä Nahkainen tunikakiviä, xylitolpastilleja ja ledvalot. Näistä kuitenkin ehdin tänään käyttää vain neljää eri tarviketta alkoholitussien lisäksi.”

”Ensimmäiseksi piirsin paperille ihmisen perusmuodon, sitten hahmottelin asun valitsemaani tarviketta käyttäen ja lopuksi kiinnitin materiaalin kuvaan joko liimalla tai teipillä.”

”Sitten käytin kokonaisia kuivattuja chilipaprikoita. Tuloksena oli punainen, syvä V-kaula-aukkoinen tunika vihreällä helmakoristeella ja halkioilla. Mielestäni tunikasta tuli ihan hauska varsinkin, kun chilin pinta näyttää vähän nahkalta.”

Hohtava yöasusetti

”Seuraavana materiaalina käytin alumiinifoliota. Lopputuloksena syntyi yöasusetti, johon kuuluu shortsit, toppi, turbaani ja takki. Kaikki on siis foliota, vaikka kengät näyttävät glitteriltä. Mielestäni mielenkiintoisin asia tässä suunnitelmassa on se, että vaikka folio on kova materiaali, se näyttää omastaYöpukusetti mielestäni suunnitelman vaatteissa pehmeältä. Mieleen tulee puffer jacket  tyyppinen lopputulos.

Talviaiheinen juhlamekko

Seuraavaksi käytin vanhoja xylitolpastilleja, joista tuli mekolle yläosa ja helmaTalviaiheinen juhlamekko, hiuskoriste ja kenkien koriste. Tässä kohti harmitti, etten piirtänyt mannekiinia lyijykynällä, koska suunnitelmasta näkyy läpi. Tarkoituksena oli siis talviaiheinen mekko, kun pastillit tuovat mieleeni lumihiutaleet. Mekon hameosan kuvittelin vaalean violetista ja harmaasta pehmeästä tyllistä, jota olisin suunnitelmaan käyttänyt, mutta en omista tällähetkellä minkäänlaista tylliä. Käytin siis alkoholitusseja.

Röyhelöinen iltapuku

”Viimeisenä otin esiin ledvalot, jotka osoittautuivatkin aika kivaksi materiaaliksi. Valojen ympärillä on lumihiutale/kukka, perusledvalosuojan sijaan. Lanka on kultaista rautalankaa. Päätin siis tehdä röyhelöiltapuvun, joka on lyhyt edestä ja pitkä takaa. Vasemmalla suunnitelma ilman valoja, oikealla valot päällä.

iltapuku

”Luulen että jatkan joskus ihan muuten vaan tällaisten suunnitelmien tekemistä, kun idea oli niin hauska ja se, että vain mielikuvitus on rajana oli jotenkin vapauttavaa.”

”Itse sain inpiraatiota miltei välittömästi, kun löysin jonkun tarpeeksi pienen asian, jota pystyin käyttämään suunnitelmassa. Mielestäni kaikista suunnitelmista tuli erilaisia ja olen tyytyväinen lopputuloksiin. Ledvalot ja chilit jouduin palauttamaan takaisin paikalleen, mutta onneksi valokuvat säilyvät.”

Teksti ja kuvat Leni Salminen