KOTOMA-koulutuksessa opitaan toiminnallisesti

Syksyllä KOTOMA-koulutuksessa aloitti kaksi ryhmää. Leppävaarassa aloitti 0-tason ryhmä ja Olarissa A1-tason ryhmä. Koulutuksessa tähdätään luku- ja kirjoitustaidon vahvistamiseen toiminnallisella työotteella, ja sen aikana opiskelijat saavat myös työelämä- ja yhteiskuntavalmiuksia.

KOTOMA-koulutukset on suunnattu henkilöille, jotka ovat jo pitkään asuneet Suomessa ja joilla koulutustausta on heikko tai olematon.

Kotoma-koulutus
Norsujalkapallo oli koulutukseen osallistujien mieleen.

Syksy alkoi epävarmana, sillä koronaepidemia mietitytti paljon. Saimme kuitenkin jatkaa lähiopetuksessa. Onneksi, sillä kieli- ja lukutaidottomalle online-alustat saattavat näyttää lentokoneen ohjaamolta.

Syksyyn mahtui suomen kielen opetusta, retkiä ja urheilupäivä. Opiskelijat kehittyivät eri tahtia.

Osalla meidän opiskelijoistamme ei ollut lainkaan koulutaustaa, jolloin opetus saattoi tuntua joskus hyvinkin intensiiviseltä. Mahtavaa oli seurata, kuinka opiskelu kehittyi ja opiskelijat oppivat lukemaan ja jopa puhumaan suomen kielen alkeita.

Työväenopiston uusi jalkapallotähti

Järjestimme KOTOMA-ryhmien sekä luku- ja kirjoitustaidon ryhmien kanssa yhteisen urheilupäivän syksyllä. Sää suosi meitä ja aurinkoa piisasi. Urheilupäivän suunnittelusta vastasi KOTOMA-ryhmien oma ohjaaja. Yhteensä kuusi ryhmää osallistui urheilupäivään.

Harjoituspisteitä oli yhteensä kolme, jossa jokainen ryhmä sai vuorollaan käydä näyttämässä taitonsa. Päivä oli vauhdikas ja kaikin puolin naurua ja iloa täynnä.

Suurin vetonaula oli elefanttifutis. Jalkapalloa isolla jumppapallolla. Laji on monille tuttu, mutta ison pallon perässä juokseminen ei niinkään. Pallon kimpussa saattoi olla kerralla jopa kuusi henkilöä, eikä kaatumisilta ja kompastelulta vältytty. Nauru kaikui koko Leppävaaran urheilupuistossa, eikä puutteellinen suomen kieli ollut kenenkään huolena. Positiivisena yllätyksenä lukutaidon opettaja Jaana Teräslahti osoittautui päivän supertähdeksi. Yksikään pallo ei hänen maalistaan päässyt. Manuel Neuer on saanut vastustajan!

Urheilun merkitystä integraatioon ja osallistamisen työkaluna on tutkittu paljon. Sen positiivinen vaikutus niin sosiaalisen kuin fyysisen hyvinvoinnin kannalta oli nähtävissä meidänkin urheilupäivänämme.

Teksti ja kuva: Gashaw Bibani, KOTOMA-ohjaaja

Turvapaikanhakijoita suomalaisiksi oppimassa

”Viikon kolmas päivä on keskiviikko…”, kuuluu kuorossa oven raosta, kun lähestymme luokkaa. Ryhmä alaikäisiä, mutta oppivelvollisuusiän ohittaneita Suomeen tulleita turvapaikanhakijoita opettelee suomen kieltä Omnian Lakelan toimipisteessä. Kolmekymmentä nuorta miestä ja yksi nuori nainen aloittivat suomen kieleen ja yhteiskuntaan orientoivan koulutuksen Omniassa 22.3. Kurssilaiset jaettiin kahteen ryhmään osaamistausta huomioiden. Osa nuorista ei ole koskaan käynyt koulua ja on luku- ja kirjoitustaidottomia, osa taas on käynyt koulua 10 -11 vuotta ja heillä on hyvät perusvalmiudet sekä suomen kielen oppimiseen että jatko-opintoihin.

Omnia_turvapaikanhakijat_blogi

Kurdi Soran Zaki opettaa ryhmälle suomea. Hän puhuu nuorten kanssa pääasiassa suomen kieltä, mutta joskus on asioita selitettävä muilla kielillä. Soran on itse tullut Suomeen kiintiöpakolaisena vuonna 1993 ja puhuu arabiaa, daria ja farsia sekä useita kurdin murteita. Hän on opiskellut suomen kieltä ja kulttuuria sekä pedagogiikkaa yliopistossa ja ensi syksynä hänellä on tarkoitus valmistua maisteriksi.

Elina Luukkonen on erityisopettaja, joka opettaa ryhmälle mm. luku-ja kirjoitustaitoa. Hänellä on kädessään paksu pakka kuvakortteja, joita hän käyttää suomen kielen alkeisopetuksessa. ”Osalle oppiminen on vaikeaa myös siksi, että he ovat taustansa takia traumatisoituneita, mikä vaikuttaa nukkumisen vaikeuksiin, keskittymiseen ja siten luonnollisesti myös oppimiseen. Jos koulunkäyntimahdollisuutta ei ole aikaisemmin ollut, ei osalle ole kehittynyt valmiuksia symbolisen ajattelun prosessointiin, jota lukutaito edellyttää.”, mietti Elina. ”Pojat ovat liikuttavan kiitollisia kaikesta saamastaan tuesta”, hän kertoo ja toteaa samalla,  ettei ole tottunut saamaan tässä määrin kiitoksia opiskelijoita.

Soran Zaki katselee syyrialaisen Rami Alafifin ja afganistanilaisen Atiqullah Himmatin kanssa harjoitustehtäviä. Rami on ollut Suomessa viisi kuukautta ja asuu serkkunsa luona.  Hänellä on kotimaassaan takana 11 vuotta koulun penkillä ja hän puhuu sujuvasti englantia. Hymyilevä Rami kertoo olevansa muusikko ja että hän on soittanut kotimaassaan pianoa ja kitaraa. Pidemmän tähtäyksen toiveena olisi valmistua akustiikkainsinööriksi, mutta sitä ennen hän toivoisi voivansa toimia Suomessa DJ:nä.

Atiqullah Himmat on tullut Suomeen Afganistanista seitsemän kuukautta sitten ja hän on saanut jo joitakin suomalaisia ystäviäkin. Atiqullah ehti käydä koulua kymmenen vuotta kotimaassaan ja hänen tulevaisuuden haaveenaan on valmistua lakimieheksi tai psykologiksi.

Kouluttaja Arto Iso-Antila vastaa tämän koulutuksen kokonaisohjauksesta ja opetuksen koordinoinnista. Hänen vastuullaan on molempien ryhmien opetusjärjestelyt. Sen lisäksi hän toimii ryhmän tukiopettajana.

Kielitaidon lisäksi opitaan arjen taitoja ja yhteiskuntatietoa sekä tutustutaan työelämään ja sen pelisääntöihin. Suomen kieli on opetuksen keskiössä ja sitä opetellaan myös taito- ja taideaineissa, kuten keittiössä kokkauksen lomassa sekä piirustuksen ja mm. sarjakuvien teon yhteydessä.

Tämä kurssi toteutetaan yhteistyössä Maahanmuuttoviraston kanssa ja osallistujat tulevat mm. eri tukiasumisyksiköistä Espoon alueelta. Kurssin aikana nuoret tutustuvat myös ammatilliseen koulutustarjontaan sekä siihen, miten koulutukseen hakeudutaan. Kun kurssi päättyy juhannuksen alla, on tavoitteena, että kaikille löytyy jatkopolku koulutukseen ja sitä kautta kotoutumiseen ja Suomen työmarkkinoille.

Teksti ja kuva: Kaisu Venho