Kielitietoinen opetus haastaa konkarinkin

Huovila sai viime vuonna tunnustuksen tekemästään auttamistyöstä.
Huovila sai viime vuonna tunnustuksen tekemästään auttamistyöstä.

Marja Huovila pitää työnsä parhaana puolena uuden oppimista ja tyytyväisiä opiskelijoita.

Marja Huovila opettaa aikuisten perusopetuksen opiskelijoille matematiikkaa Omnian Tapiolan toimipisteessä.

”Nykyisessä työssäni pidän muun muassa siitä, että moni opiskelija kiittää oppitunnista. Opiskelijat myös haluavat mennä taululle laskemaan ja pitävät matematiikkaa tärkeänä oppiaineena. Kielitietoisessa opetuksessa on koko ajan uutta opittavaa myös opettajalle, vaikka olen tehnyt opetustyötä kolmekymmentä vuotta,” Huovila sanoo.

Huovila kertoo auttaneensa yhtä opiskelijaa muun muassa yhdistyksen perustamiseen liittyvissä käytännön asioissa ja ohjanneensa toisen, elokuvanteosta kiinnostuneen opiskelijan alan ammattilaisen neuvottavaksi.

”Silloin kun omista kontakteistani voi olla hyötyä opiskelijoille, haluan olla avuksi”, Huovila toteaa.

Vapaaehtoistoiminta palkitsee

Marja Huovila tekee myös paljon vapaaehtoista auttamistyötä työnsä ulkopuolella. Kotiseudullaan Vihdissä hän on tehnyt monenlaista vapaaehtoistyötä turvapaikanhakijoiden kanssa, muun muassa opettanut suomen kieltä ja auttanut työllistymisessä. Huovila palkittiin viime joulukuussa Puoli seitsemän -ohjelman Auttajatonttu-tunnustuksella. Hän sai tunnustuksen tekemästään työstä maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden hyväksi.

”Auttamisesta tulee myös itselle hyvä mieli. Muun muassa vaatteiden ja huonekalujen kuskaaminen on kiitollista hommaa, kun voi antaa eteenpäin tavaroita, joille ei ole itsellä käyttöä”, hän toteaa.

Vuorovaikutusta ja uuden oppimista

Huovilan mukaan opettamisessa haastavinta on opiskelijoiden vähäinen suomen kielen taito. Hän kertoo opetelleensa tervehtimään jokaisen oppilaan omalla äidinkielellä.

”Uskon, että on opiskelijoille tärkeää kuulla oma nimensä ja tervehdys omalla äidinkielellä kerran päivässä”.

Puoli seitsemän -ohjelmasta saatu tunnustus tuntui hyvältä.

”Ensimmäinen tunne oli hämmästys”, Huovila naurahtaa.

Hänen mukaansa opetustilanteessa molemminpuolinen vuorovaikutus on tärkeää. Opiskelijoita kuuntelemalla oppii uutta.

”Haluan oppia, miten eri maissa ajatellaan matemaattisesti. Esimerkiksi funktion suunnat, nouseva ja laskeva ovat samat, vaikka toisissa maissa luetaankin oikealta vasemmalle. Matematiikan lukusuunta on kaikissa maissa sama. Jos opiskelija ei ole omassa maassaan opiskellut matematiikkaa kovin pitkälle, niin silloin hänelle nouseva ja laskeva suora voivat olla eri päin kuin meillä. Neliö ja kuutio ovat monissa kulttuureissa ihan sama puhumattakaan motista, joka on monien mielestä sama kuin metri. Mittayksikön muunnoksien etuliitteet ovat eri kielillä samat. Kaikissa kulttuureissa esimerkiksi hahmotusta ei harjoitella. ”

Teksti ja kuva: Milka Mantsinen, Viestintä- ja markkinointipalvelut

Aidot oppimistilanteet edistävät vieraan kielen ammattisanaston oppimista

Kouluttaja Kai Ström opastaa kiinteistöalan oppilaita Heidaria ja Khlidia pienkoneiden huollossa. Kuva: Teija Hakala
Kouluttaja Kai Ström opastaa kiinteistöalan oppilaita Heidaria ja Khlidia pienkoneiden huollossa. Kuva: Teija Hakala

Ihmisen tullessa vieraaseen kulttuuriin, vieraaseen kieleen ja vieraaseen ammattiin on opettelemista paljon kerralla. Passiivinen opettaminen luokassa on tällaisessa tapauksessa oppimisen kannalta erityisen raskasta, aikaa vievää ja tehotonta. Tämän haasteen tiedostaminen on askel kohti parempia oppimistuloksia.

Kyse on kielitietoisuudesta, johon liittyy opiskelijoiden monikielisyyden huomioiminen opetuksessa ja eri kielten näkyminen koulun arjessa. Monikielisyyden haasteisiin on vastattava uusilla pedagogisilla menetelmillä jotka edistävät oppimista.

Yhteisopettajuus on esimerkki uudenlaisesta pedagogisesta menetelmästä. Kielen oppiminen integroidaan aitoon oppimistilanteeseen, ammatillisen tunnin yhteyteen, jossa kielen kouluttaja on mukana. Tällä tapaa samassa tilanteessa opetellaan ja opetetaan sekä ammattia ja ammattisanastoa.

KÄSITE + KUVA + AUTENTTINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ + TOIMINTA
=
ASKEL KOHTI PAREMPIA OPPIMISTULOKSIA

Omniassa yhteisopettajuudesta on saatu hyviä kokemuksia mm. kiinteistöalalla. Ammattialan kouluttaja perehdyttää kielen kouluttajan alan sanastoon ja terminologiaan, jonka jälkeen kielen kouluttaja opettaa sanaston ja terminologian oppijoille. Opetusta toteutetaan yhdessä myös aidoissa oppimistilanteissa, joissa opiskelijat ovat alan hommissa esimerkiksi korjaamassa pienkoneita.

Omar ja Hatem korjaamassa pienkoneita. Kuva: Teija Hakala
Omar ja Hatem korjaamassa pienkoneita. Kuva: Teija Hakala

Vieraan kielen opiskelijoiden opettaminen suomeksi, heille vieraan alan ammattisanastolla vaatii alan kouluttajalta sekä kielen opettajalta suuren alkupanostuksen. Kun kerran suunnittelee opetuksen kunnolla, maksaa tehty työ itseään takaisin heti, kertoo autoalan kouluttaja Kai Ström. Hän kiittääkin onnistuneesta yhteistyöstä motivoitunutta kielen kouluttajaa, joka on tehnyt tiimityöstä antoisaa.

Kouluttaja Ström hyödyntää työssään ennakkoluulottomasti uudenlaisia pedagogisia menetelmiä. Hänellä on opetettavanaan 27 kiinteistöalan opiskelijan ryhmä, jossa hän hyödyntää opiskelijoiden aiemmin hankkimaa osaamista. Ryhmässä oleva autoasentaja toimii tunneilla esimerkiksi Strömin apuopettajana.

Tutkintoon kuuluu osaksi pienkoneiden korjausta. ”Jos jokin pienkone, kuten ruohonleikkuri menee rikki, on kiinteistönhoitajien hyvä osata itse korjata koneet, jotta työt ei seisahdu pitkäksi aikaa huoltomiestä odotellessa”, kertoo Ström. Kysyttäessä työllistymisestä, on hän vakuuttunut ryhmän hyvistä työllistymismahdollisuuksista: ”Opiskelijat ovat erittäin motivoituneita oppimaan ja tekemään töitä. He eivät ole tulleet tänne lepäämään laakereillaan”. Ryhmän läsnäolo tunneilla on 97 prosenttia ja jokaisesta poissaolosta Ström on saanut kirjallisen selvityksen.

Videot ja kuvat oppimismateriaaleina

Oppimisessa voidaan hyödyntää aktiivista tekemistä passiivisen seuraamisen sijaan. Oppijat voivat esimerkiksi tehdä itse opetusmateriaalia, kuten lyhyitä toiminnallisia videoita. Oppijan syventyessä asioiden ilmaisemiseen sillä tapaa, että muutkin sen ymmärtävät, syventyy oppija myös itse aiheeseen.

Videot toimivat myös itsessään hyvänä työkaluna opetuksessa, sillä visuaalinen malli tekemisestä on tuhannesti havainnollisempaa kuin teksti. Videoilta voi oppia myös asioita, joita ei muisteta tai huomata sanoittaa vieraan kulttuurin ja kielen oppijalle.

Chaipanith tekemässä jälkiruokaa opetuskeittiö Breikissä. Kuva: Virve Lyyra
Chaipanith tekemässä jälkiruokaa opetuskeittiö Breikissä. Kuva: Virve Lyyra

Omnian opetuskeittiössä ja henkilöstöravintolana toimivassa Breikissä hyödynnetään paljon kuvamateriaalia. Laitteissa ja työvälineissä on kuvia käsitteineen mistä on kyse. Käsite on usein sekä suomeksi että englanniksi, jotta oppiminen helpottuu. Opetuskeittiöstä löytyvät kuvat käsitteineen löytyvät myös Moodlesta – sähköisestä oppimisalustasta, josta niitä voi tuntien ulkopuolella opiskella.

Kysy lisää kielitietoisuudesta ja koulutuksista Oppimisratkaisut-tiimin asiantuntija Esko Liukselta esko.lius@omnia.fi

 

Teksti: Terhi Hakkarainen
Kuvat: Teija Hakala ja Virve Lyyra