Aikuislukiosta unelma-ammattiin

Maisa Keski-Kuha
Asiakaspalvelutaidot ovat tärkeitä niin nykyisessä kosmetologin kuin tulevassa ravitsemusterapeutin työssä, Maisa Keski-Kuha arvioi.

Maisa Keski-Kuha, 25, on aloittanut tänä syksynä ravitsemustieteen opinnot. Hän sai pontta opintoihinsa Espoon aikuislukiosta.

Keski-Kuha suoritti aikoinaan aikuislukiossa kaksoistutkinnon ja palasi täydentämään opintojaan työskenneltyään muutaman vuoden kosmetologina.

”Aloitin kemian ja biologian opinnot, kun innostuin opiskelusta uudestaan reilu vuosi sitten keväällä. Halusin unelma-ammattiini ravitsemusterapeutiksi ja täydensin sitä varten osaamistani aikuislukiossa”, Keski-Kuha kertoo.

”Erityisesti kemian opettaja Marjut oli aivan loistava, ja työssäkäyvälle aikuislukio tarjosi mahdollisuuden jatkaa opintoja joustavasti. Opetus oli selkeää ja materiaalit oli tehty niin, että niitä pystyi hyödyntämään tehokkaasti. Oli ratkaisevan tärkeää, että opintoja pystyi tekemään kotona oman aikataulun mukaan. ”

Hyvinvointi kiinnostaa 

Maisa Keski-Kuha on tyytyväinen siihen, että kaksoistutkinto mahdollisti pääsyn yliopistoon.

”Ilman lukiopohjaa se ei olisi onnistunut. Kaksoistutkinnon tekeminen vaatii tietysti välillä melko pitkiä päiviä, mutta se kannatti.”

Kauneudenhoitoalalla asiakaspalvelu on tärkeää, samoin Maisa Keski-Kuhan tavoitteena olevassa ravitsemusterapeutin työssä.

”Viime vuosina kiinnostukseni hyvinvointiin kokonaisuutena on lisääntynyt, ja siksi ravitsemusterapeutin työ tuntuu sopivalta vaihtoehdolta. Opinnoissa on mahdollisuus erikoistua myös vaikka elintarvike- tai lääketeollisuuden tehtäviin”, hän toteaa.

”Työstäni kosmetologina on varmasti hyötyä myös ravitsemusterapeutin ammatissa.”

Sitoutumista ja tukea 

Itsenäinen opiskelu työssäkäynnin ohella vaatii sitoutumista ja aikatauluttamista.

”Kun tein töitä yrittäjänä, en olisi voinut jatkaa opiskelua ilman aikuislukion tarjoamaan joustavuutta. Myös kaksoistutkinnon tekeminen oli mielekästä, koska kosmetologiopintojen käytännönläheisyys täydensi lukiossa opittua teoriaa ja päinvastoin”, Maisa Keski-Kuha sanoo.

”Kannustan ehdottomasti ottamaan selvää aikuislukion mahdollisuuksista, mikäli opintojen täydentäminen ja ammatin vaihtaminen kiinnostavat. Olen saanut aikuislukiosta riittävästi tukea omaan oppimiseeni, ja apua on ollut tarjolla aina pyydettäessä.”

Teksti: Milka Mantsinen, Viestintä- ja markkinointipalvelut

Kuva: Maisa Keski-Kuha

Oppimisen polkuja Portugalissa – Espoon aikuislukio Jobshadowing-matkalla

Espoon aikuislukion Erasmus+-hanke “Muuttuva opettajuus ja tulevaisuuden taidot” vei äidinkielen lehtori Sari Pohjosen, italian ja saksan lehtori Pirjo Keräsen ja koulutuspäällikkö Kari Pekkarisen Jobshadowing-jaksolle Portugaliin, jossa tutustuimme Escola secundária d. Manuel I -oppilaitokseen.

Espoon aikuislukion opettaja Sari Pohjonen, Escola secundaria d. Manuel I -koulun opettaja Paula Lanca, koulutuspäällikkö Kari Pekkarinen ja opettaja Pirjo Keränen.

Escola secundaria d. Manuel I sijaitsee Alentejon alueella Bejan kaupungissa, jossa on 35 854 asukasta. Oppilaitos antaa aikuisten perusopetusta, ammatillista opetusta, lukio-opetusta, opetusta Bejan vankilassa ja toteuttaa kansallista Centro Qualifica -ohjelmaa, joka tähtää osaamisen tunnistamiseen.

Opetustilat muistuttavat osittain suomalaisten koulujen opetustiloja. Ne ovat toisaalta moderneja tietokoneineen, mutta toisaalta niissä ei ole esimerkiksi dokumenttikameroita ja dataprojektoreita. Sähköistä materiaalia, esimerkiksi oppikirjoja, ei ole. Oppilaat kuitenkin hyödyntävät tietotekniikka ja hakevat tietoa Internetistä. Joillakin opiskelijoilla on omat koneet mukanaan.

Opetusta on aamusta iltaan; viimeiset tunnit päättyvät kello 23. Iltaopetus alkaa klo 18, jolloin luokkahuoneet pikkuhiljaa täyttyvät aikuisista, työssäkäyvistä ihmisistä. Joillakin opiskelijoilla on lapsia mukanaan. Opettajien ja opiskelijoiden suhde sekä ilmapiiri vaikuttavat välittömiltä. Näin suomalaisopettajan silmin niin opettaminen kuin opiskeleminenkin vaatii fyysistä sinnikkyyttä, koska illat ovat pitkiä ja luokkahuoneet kylmiä. Toki keväämmällä ja kesällä luokissa kuulemma paahdutaan. Ilmastointia ei ole.

Osaamisen tunnistamisen ohjelma ja vankien koulutus

Osaamisen tunnistamisen ohjelman, Qualifican, tavoitteena on vähentää syrjäytymistä ja työttömyyttä sekä antaa mahdollisuus jatkaa opintojaan muissa oppilaitoksissa. Ohjelmassa nähdään, että opiskelijoilla on monenlaista osaamista ja erilaisia taitoja, joita ei ole aiemmin tunnistettu ja joita opiskelijat eivät välttämättä itsekään ole tiedostaneet. Opiskeluun kuuluu oman oppimishistorian läpikäyminen lapsuudesta aikuisuuteen.Espanjalaisia opiskelijoita.

Opetuksessa kiinnostavaa oli se, että monissa ryhmissä, etenkin osaamisen tunnistamisen ohjelmassa, yhdessä luokassa oli useiden eri aineiden opettajia paikalla. Opiskelijat kirjoittivat portfolioitaan, ja opettajat ohjasivat ja kommentoivat tekstejä, kukin oman aineensa näkökulmasta. Työssä hyödynnettiin nykyaikaisia tietoteknisiä mahdollisuuksia tiedonhaussa ja tekstien kommentoinnissa.

Escola secundaria d. Manuel I on antanut opetusta Bejan vankilassa jo pitkään, esimerkiksi yhteyshenkilömme englannin opettaja Paula Lanca on opettanut vankeja jo kymmenen vuotta. Vangit täydentävät perusopintojaan, toiset ala- ja toiset yläkouluopintojaan. Luokissa vieraillessamme saatoimme todeta opiskelemisen hyvää tekevän vaikutuksen. Opiskelu on monille tärkeä henkireikä. Vankilassa on myös kirjasto, jota vangit käyttävät ahkerasti.

Aikuislukio esillä seminaarissa

Saimme tilaisuuden osallistua myös koulun järjestämään seminaariin, johon tuli opettajia eri puolilta Portugalia. Escola secundaria d.

Sitruunapuu

Manuel I on osallistunut vuosien ajan EU-hankkeisiin. Tässä seminaarissa esiteltiin I-MoToLe-hanketta (imotole.eu), joka pyrkii vahvistamaan syrjäytymisvaarassa olevan aikuisopiskelijan sisäistä motivaatiota. Hankkeen tavoitteena on lisätä aikuisten koulutukseen osallistumista, vähentää opintojen keskeyttämistä ja parantaa työllistymistä. Seminaarissa saimme esitellä suomalaista koulutusjärjestelmää ja aikuislukion toimintaa, mikä herätti osallistujissa suurta kiinnostusta suomalaista koulua kohtaan.

Olemme kiitollisia ammatillisesti avartavasta mahdollisuudesta seurata opetusta Euroopan toisella laidalla Portugalissa, jonka koulutusjärjestelmään meillä ei ole aikaisemmin ollut mahdollisuutta tutustua. Erasmus+-ohjelmat tarjoavat tilaisuuden oman opettajuuden ja oman työn reflektointiin erilaisissa ympäristöissä. Samalla oma opettajaidentiteetti vahvistuu. On hyvä huomata, että eurooppalaisilla opettajakollegoilla on samanlaiset tavoitteet ja haasteet työssään.

Teksti ja kuvat: Sari Pohjonen, Pirjo Keränen ja Kari Pekkarinen

Oskari Väyrynen tsemppasi Omniassa kolmoistutkintoon

Oskari Väyrynen suoritti lukion koko oppimäärän ja ylioppilastutkinnon sekä valmistui merkonomiksi viime kevänä.
Oskari Väyrynen suoritti lukion koko oppimäärän ja ylioppilastutkinnon sekä valmistui merkonomiksi viime kevänä.

Syksyllä tuore merkonomi ja ylioppilas aloittaa tuotantotalouden opinnot Tampereella.

Espoolainen Oskari Väyrynen, 20, valmistui Omniasta viime keväänä. Erityisen vahvaa opiskelupanosta tarvittiin seitsemän lukioaineen kirjoittamiseen ja merkonomin tutkinnon suorittamiseen samanaikaisesti.

”Hakeuduin merkonomikoulutukseen, koska ajattelin hakeutuvani amiksesta suoraan bisnesmaailmaan. Sinne pääsee kuitenkin helpommin lukion avulla, joten päätin suorittaa ylioppilastutkinnon samalla”, hän kertoo.

Syksyllä Väyrynen aloittaa tuotantotalouden opinnot Tampereella. Tavoitteena on päästä myöhemmin jatkamaan saman alan opintoja Aalto-yliopistossa.

”Pitkän tähtäimen tavoitteeni on yrittäjyys esimerkiksi teknologia-alalla. Myyntityö ja rahoitusala kiinnostavat myös.”

Joustavaa ja itsenäistä 

Oskari Väyrynen kiittelee Espoon aikuislukion joustavuutta opintojen järjestämisessä.

”Neljään vuoteen mahtuu paljon itsenäistä työskentelyä. Opettajat olivat todella hyviä kaikissa aineissa”, hän tuumaa.

Väyrysen mukaan myös yhteishenki opiskelijoiden kesken oli hyvä koko opintojen ajan.

”Merkonomiopinnoista saa paljon irti, jos itse haluaa ja on aktiivinen. Oma kiinnostus ratkaisee paljon”.

Väyrynen kertoo, että peruskoulussa opinnot eivät sujuneet kovin hyvin, mutta Omniasta hän valmistui hyvin arvosanoin. Kolmessa lukioaineessa hän kirjoitti laudaturin arvosanat.

”Heti opintojen alussa kannattaa ottaa itseään niskasta ja tehdä kunnolliset lukusuunnitelmat ja tehdä itselleen vaikka kokeita”, hän kannustaa tulevia opiskelijoita.

Teksti: Milka Mantsinen, Viestintä- ja markkinointipalvelut

Intohimona opiskelu – kokemuksia Espoon aikuislukiosta

Tiina Kurejoki-Henkriksson opiskelee italian kieltä Espoon aikuislukiossa. Hän kirjoitti vastikään kielen yo-kirjoitukset, jotka järjestettiin tänä vuonna sähköisen Abitti-järjestelmän kautta. Kursseilla järjestelmää oltiin päästy jo harjoittelemaan muutaman aiemman kokeen kautta.

Tiina on suorittanut ylioppilastutkinnon aiemmin, ja hän on kauppatieteiden maisteri. Hän on suorittanut kursseja avoimessa yliopistossa sekä käynyt ammatillista koulutusta. Hän luonnehtii itseään elinikäiseksi oppijaksi, ja opiskelu on hänelle intohimo ja ilon aihe. Hän on opiskellut myös muita kieliä.

”Hain Espoon aikuislukioon, sillä italian kielen opiskelu kiinnosti minua. Mieheni alkoi opiskelemaan kieltä ensin, ja se sai myös minut innostumaan tästä.” Tiina kertoo. Myös Espoon työväenopiston puolella on mahdollista opiskella italiaa, mutta opiskelu aikuislukion puolella tuntui sopivammalta. ”Aikuislukiossa opiskeltaessa opinnoille on selkeät tavoitteet. Ylioppilaskirjoituksiin valmistautuminen vaatii työtä, joten tavoitteellisuus on tärkeä osa opintoja.”

Lähiopetuskertoja kursseilla on yleensä kahdesti viikossa, ja opetuskertojen pituus on noin 1,5 tuntia. Tunnit, joille Tiina osallistui, järjestettiin iltapainotteisesti. Oppimateriaaleina opetuksessa käytettiin kurssikirjoja ja erilaisia tehtäviä. ”Tunnit ovat energisoivia ja hauskoja, vaikka ne järjestetäänkin illalla. Mukana on kivoja kurssikavereita ja opettaja on erityisen hyvä ja mukava. Lähiopetus on tuntunut toimivalta ratkaisulta.” Tiina kuvailee. Kursseilla on ollut eri-ikäisiä osallistujia, parikymppisistä eläkeikäisiin.

Tunneille valmistauduttiin tekemällä sovitut tehtävät kurssikirjoista ja tutustumalla kirjan kappaleisiin ja niiden sanastoihin. Harjoituksia tehtiin itse tunneilla paitsi tehtävien muodossa, myös keskustellen ja kuunnellen. Välillä katsottiin italiankielisiä videoita ja päästiin laulamaan italiaksi. Kurssit päätettiin kokeisiin, joissa testattiin kuullun ymmärtämistä sekä kirjallista osaamista.

Kielitaitoa täytyy ylläpitää aktiivisesti, ettei se rapistu. Tiina aikoo hoitaa tämän ylläpitämisen esimerkiksi lukemalla italiankielisiä tekstejä ja katsomalla italiankielisiä ohjelmia. Verkosta löytyy todella paljon materiaalia. Italiaan matkailu on intohimo Tiinalle, ja hän pyrkii matkustamaan sinne vähintään kahdesti vuodessa. Kielen osaaminen helpottaa paikallisten kanssa kommunikointia, ja kanssakäymiseen saa enemmän syvyyttä. Hänellä on haaveissa myös käydä noin parin viikon mittaisella kielikurssilla Italiassa. Kielen opiskelu tulee jatkumaan tulevaisuudessakin.

”Jotkut ihmiset saattavat kuvitella, ettei opiskelu ja oppiminen myöhemmällä iällä olisi mahdollista, mutta tämä ei pidä paikkansa.” hän kertoo. Tiina haluaa kannustaa kaikkia opiskelemaan ikään katsomatta. Oppiminen on mahdollista, jos sen eteen on valmis tekemään töitä. ”Opiskelusta ei ole koskaan haittaa. Mikään ei ole mahdotonta, rohkeasti vain eteenpäin.” Tiina muistuttaa.

Espoon aikuislukion tilat sijaitsevat Tapiolassa. Kursseja voi suorittaa aamulla, päivällä tai illalla. Lukio on myös mahdollista suorittaa verkossa. Aikuislukiossa on mahdollista opiskella myös aineopiskelijana, jolloin opiskelu keskittyy tiettyyn oppiaineeseen, eikä kokonaiseen lukion oppimäärän suorittamiseen. Aineopiskelu maksaa aineopiskelumaksun, joka on esim. lukuvuodelta 100 € tai 20 €/kurssi. Voit lukea lisää Omnian verkkosivuilta!

www.omnia.fi/espoonaikuislukio

Teksti: Laura Pennanen
Kuvat: Laura Pennanen, Kuvapankki

Aikuislukiolainen yhdistää urheilun ja opiskelun

Toista vuotta Espoon aikuislukiossa opiskeleva Nestori Nuutinen, 19, on tyytyväinen opiskelija.

”Olen aloittanut urheilupolun opiskelijana syyskuussa. On hienoa, että pystyn yhdistämään opiskelun ja urheiluharrastuksen”, Espoossa asuva Nuutinen kertoo.

Nestori Nuutinen on tutkinto-opiskelijana aikuislukiossa. SM-tasolla crossfitissa kilpaileva Nuutinen käy harjoituksissa 8-12 kertaa viikossa ja saa nyt tukea harrastukseensa myös oppilaitoksestaan.

”On hienoa, että siellä ymmärretään urheilun harrastamisen vaativuus. Myös se auttaa, että kurssimäärä on tavallista lukiota pienempi. Minulle oli peruskoulun jälkeen selvää, että haluan lukioon opiskelemaan”, hän sanoo.

Lähes koko ikänsä jääkiekkoa harrastanut Nuutinen siirtyi crossfitin pariin jouduttuaan lopettamaan jääkiekon pelaamisen aivotärähdysten vuoksi. Peruskoulun jälkeen hän pelasi pari vuotta jääkiekkoa Yhdysvalloissa Portlandissa.

”Siellä ei hirveästi opiskeltu, vaan keskityttiin pelaamiseen. Tiesin kuitenkin koko ajan, että haluan jatkaa opintojani lukiossa, ja aikuislukio on minulle sopiva vaihtoehto”

Nestori Nuutinen saa urheiluharrastukselleen tukea aikuislukiosta.

 

Nuutisen tavoitteena on valmistua aikuislukiosta keväällä 2019.

”En pidä mahdottomuutena, että urheilisin ammatikseni myöhemmin. Toisaalta olen asettanut tavoitteekseni päästä opiskelemaan palomieheksi”, hän selvittää.

Nuutinen kiittelee Espoon aikuislukion opetuksen tasoa.

”On todella tärkeää, että siellä ymmärretään, kuinka paljon urheilu ja harjoitukset vievät aikaa. Lisäksi esimerkiksi voimaharjoittelumahdollisuus ja muut oheisjutut ovat todella hyviä.”

Tällä hetkellä Nestori Nuutinen ei ole valmistautumassa kisoihin, mutta harjoittelee päivittäin ja keskittyy muina aikoina lukio-opintoihin.

”Menen nyt urheilun kanssa päivä kerrallaan. Viimeksi kilpailin toukokuussa, jolloin voitin Karjalan kovin-kilpailut skaalatussa sarjassa”, hän sanoo.

”Tykkään kovasti lukio-opiskelusta. Se vie aikaa yhtä lailla kuin urheilu ja on oikeastaan juuri sitä, mitä olin odottanut.”

Teksti ja kuva: Milka Mantsinen

Koulumummo lähti lukioon ja kirjoitti ylioppilaaksi

Riitta Soininen oli 70-vuotias, kun hän painoi päähänsä ylioppilaslakin joulun alla 2016.  Näin eloisa, savolainen koulumummo ja tuore ylioppilas kertoo elämästään.

Riitan vanhemmat olivat ahkeria, työtätekeviä ihmisiä, mutta eivät akateemisia. Äiti oli vanhaa kauppiassukua ja autoalan yrittäjäisän myötä tarttui Riittaankin jo nuorena yrittäjämäinen ajattelu. Kotipihassa olleessa leikkimökissä leikittiin pikkusiskon kanssa kauppaleikkejä ja naapurien runsaslukuinen kaveripiiri oli luonnollisesti asiakaskuntaa.

Riitta oli hyvä koulussa ja siirtyi kansakoulusta oppikouluun, kuten silloin oli tapana. Keskikoulun jälkeen opiskelut jatkuivat kauppaopistossa, joka tuntui silloin luonnolliselta valinnalta. Kauppaopiston luokkakaverista tuli myöhemmin Riitan aviomies. Riitta pääsi pankkiin töihin, syntyivät lapset ja vietettiin tavallista perhe-elämää.

Miehellä oli Kuopiossa v. 1982 alkaen Hartwall-juomien edustus, johon kuului Hartwall-tuotteiden myynti ja jakelu. Vuodesta 1995 vuoteen 2002 toimittiin myös McDonald´s -yrittäjinä. Riitta hoiti yritysten konttorityöt ja kirjanpidon. Vaikka työ numeroiden parissa oli kiinnostavaa, hän välillä harmitteli, että ylioppilaslakki jäi aikanaan hankkimatta.

Riitan aviomies kuoli vuonna 2002 ja Riitta jäi eläkkeelle toimistotöistä täytettyään 65 vuotta vuonna 2011. Hänellä on kaksi aikuista poikaa ja myös jo kuusi lastenlasta, joiden kautta hän päätyi koulumummoksi. Riitta nauttii lasten kanssa olemisesta ja uusista ihmisistä. Koulussa kävi työssäoppimisjaksoilla myös Omnian opiskelijoita, joihin Riitta tutustui. Eräs uusista ystävistä oli 55-vuotias opiskelija, mikä motivoi myös Riittaa. Ei koskaan ole liian myöhäistä tehdä sitä mistä tykkää – vaikkapa suorittaa lukio-opinnot, hän mietiskeli.

Riitta Soininen otti selvää Espoon aikuislukion opiskelumahdollisuuksista ja rohkaistui keskusteluun opinto-ohjaajan kanssa. Samalla kävi ilmi, että kauppaopiston 50 vuotta vanhasta tutkinnostakin voi saada hyvitystä joissakin oppiaineissa. Näin Riitta aloitti aineopiskelijana Espoon aikuislukiossa.

Ylioppilaskirjoitukset menivät muuten hyvin, mutta äidinkielen essee ei onnistunut ensi yrittämällä. Riitta myöntääkin olleensa koko aikuisiän enemmän tekemisissä numeroiden kuin luovan kirjoittamisen kanssa. Kun on enää näin vähästä kiinni, niin en luovuta, päätti Riitta. Hän kävi elokuussa äidinkielen abikurssin ja yritti syksyllä uudelleen. Nyt sattui omakohtainen aihe teini-ikäisten nukkumisongelmista. Siitä, mistä tietää, osaa myös kirjoittaa, toteaa Riitta. Näitä ongelmia hän oli kohdannut jo oman pojan sekä myöhemmin tämän tyttären kohdalla. Niin leivottiin Riitta Soinisesta ylioppilas syksyllä 2016.

Mikä on Riitan neuvo muille eläkeikäisille? Opiskelkaa – mitä vain, mikä kiinnostaa! Olkaa avoimia ja aktiivisia, kuunnelkaa nuoria ja heidän mielipiteitään. Nyt Riitta opiskelee jälleen aineopiskelijana yhteiskuntaoppia, taloustietoa. Psykologia ja terveystieto kiinnostavat myös. Nuoret ystävät pitävät minut ajan tasalla ja virkeänä, hymyilee Riitta.

Espoon aikuislukio

 

Teksti ja kuvat Kaisu Venho

Uutta osaamista lukio-opetukseen – Espoon aikuislukion opettajien Job Shadowing -matka Bochumiin

Opettajat pääsivät viikon aikana seuraamaan Ottilie-Schönewald-Weiterbildungskolleg der Stadt Bochum -oppilaitoksen tunteja ja oppimaan paikallisilta kollegoiltaan.

Espoon aikuislukion kieltenopettajat Minna Karinen, Pirjo Keränen ja Teemu Toivonen olivat opettajavaihdossa Erasmus+ KA- ohjelman puitteissa Saksan Bochumissa 5.-8.3. 2017. Kyseessä oli ns. Job Shadowing, jossa opettajat seuraavat oppitunteja ja vaihtavat kokemuksia ulkomaisten kollegoidensa kanssa. Koulu on nimeltään Ottilie-Schönewald-Weiterbildungskolleg der Stadt Bochum, joka tarjoaa sekä perus- että lukioasteen opetusta sekä saksan kielen opetusta maahanmuuttajille. Opetusta on tarjolla aamuisin, päivisin, iltaisin ja myös osittain etänä Moodlepohjaisesti. Koulu on siis huomattavasti oman Espoon aikuislukiomme kaltainen.

Yksi iso ero on se, että koululla työskentelee kaksi osa-aikaista sosiaalityöntekijää. Toinen ero on teatteri- ja elokuvakurssien tarjonta, joista osa on pakollisia kursseja. Kolmantena kiinnitimme huomiota luokkien tekniseen varustukseen – läheskään kaikissa luokissa ei ollut tietokonetta.

Suomalaisten opettajien vierailu sai myös saksalaiset opettajat kiinnostumaan opettajavaihdosta.

Seurasimme saksan (äidinkieli ja vieras kieli) ja englannin opetusta kaikilla asteilla. Sekä opettajat ja opiskelijat ottivat meidät lämpimästi vastaan. Tuntien alussa esittelimme itsemme, ja opiskelijat saivat esittää meille kysymyksiä. Työrauha tunneilla oli hyvä ja opiskelijat suurimmilta osin aktiivisia. Meidän tulostamme ei ollut kerrottu heille etukäteen. Opettajien kanssa meillä oli mahdollisuus keskustella silloin, kun opiskelijat työskentelivät itsenäisesti sekä oppituntien jälkeen. Varsinaisten ”emäntiemme”, opettajien Andrea Hein ja Alena Jahnke sekä rehtori Susanne Muthig-Beilmannin kanssa meillä oli mahdollisuus keskustella pitempäänkin. Kuulimme heiltä, että vierailumme oli herättänyt kiinnostusta opettajavaihtoon koulun opettajien keskuudessa.

Toivomme saavamme sympaattiset kollegamme myöhemmin Suomeen! Lue lisää Espoon aikuislukion opettajien Job Shadowing-matkasta kumppanioppilaitoksen sivulta http://wbk-bo.de.

Teksti: Minna Karinen

Ottilie-Schönewald-Weiterbildungskolleg der Stadt Bochum tarjoaa sekä perus- että lukioasteen opetusta sekä saksan kielen opetusta maahanmuuttajille. Oppilaitos vastaa toiminnaltaan Espoon aikuislukiota.

Kaksoistutkinnolla kauneusalan yrittäjäksi

Viivi Kurki on asunut Lohjalla koko ikänsä ja hän on ollut kiinnostunut kauneudesta jo pikkutytöstä alkaen. Peruskoulun jälkeen hän hakeutui Omniaan kosmetologiopintoihin. Silloin ei vastaavaa koulutusta Lohjalla vielä tarjottu ja muutenkin uuden ympyrät ja kokemukset houkuttivat. Vasta aloitettuaan kosmetologiopinnot Omniassa, hänelle selvisi mahdollisuus suorittaa samalla myös lukio-opintoja. Viivi ei ollut suinkaan varma, onko hänestä siihen, mutta hän päätti yrittää.

Ei se kaksoistutkinnon suorittaminen loppujen lopuksi niin rankkaa ollutkaan. Viivi olisi voinut ehkä suorittaa jopa koko lukion, mutta siinä tapauksessa olisi pitänyt matkustaa Espoon aikuislukion tiloihin Tapiolassa. Kaksoistutkinnon suorittajia varten opettajat tulivat Omnian tiloihin Espoon keskukseen ja kotimatka bussilla Lohjallekin oli jo melko pitkä, joten se jäi.

Viivi ei kertonut lukio-opinnoistaan edes lähimmille sukulaisilleen ja niin moni heistä yllättyi, kun päätyi loppuvuodesta 2016 ylioppilasjuhliin ammattiin valmistumisen lisäksi.

Viivi Kurki suoritti kaksoistutkinnon ja on nyt kosmetologi-yrittäjä

Viivi asuu vielä yhdessä äidin kanssa, mikä helpotti yrittäjäksi ryhtymistä. Nyt hän on Lohjalla yrittäjä ja tuolivuokralainen tutussa salongissa. Vakituisia asiakkaitakin on hänelle hiljalleen kertynyt.

Kosmetologin ammatti on tänä vuonna 20 vuotta täyttävälle Viiville nuoruuden unelma ja nyt hän haluaa kehittyä siinä työn kautta.  Jatko-opintojakin mahdollisesti vielä tulee, mutta niistä en ole vielä päättänyt, pohdiskelee Viivi Kurki.

”Kosmetologin työ on ihmisläheistä, luovaa ja monipuolista. Koko ajan opin uutta”, tuumailee Viivi. ”Erikoistumismahdollisuuksia ja kursseja, on paljon tarjolla. Tämä on minun alani, jolla nyt haluan kehittyä.”.

Kosmetologin opinnot Omniassa

Aikuislukio

Kaksoistutkinto

Teksti ja kuva: Kaisu Venho

Oma juttu löytyi vaatetusartesaanikoulutuksesta

Ada Nikulainen ja Jessika Rönnberg valmistuivat 2.6.2016 Omniasta vaatetusartesaaneiksi ja ylioppilaiksi. Ada ja Jessika ovat molemmat suorittaneet samanaikaisesti lukion ja vaatetusartesaanin tutkinnon ja ovat luonnollisesti ylpeitä suorituksestaan.

“Kaksoistutkinto antaa laajemmat mahdollisuudet tulevaisuudessa. Voin jatkaa opintoja tai mennä suoraan työelämään. Tätä ei olisi pelkkä lukiotutkinto mahdollistanut”, Ada sanoo.

Jessika Rönnberg ja Ada Nikulainen valmistuvat tänään vaateusartesaaneksi ja ylioppilaiksi.
Jessika Rönnberg ja Ada Nikulainen valmistuvat Omniasta vaateusartesaaneksi ja ylioppilaiksi.

Ada Nikulainen aloitti peruskoulun jälkeisen opiskelun lukiossa, mutta huomasin ensimmäisen vuoden aikana, että pelkkä lukio ei ole häntä varten. Hän oli aina tehnyt vaatteista itse ja opinto-ohjaajan kanssa löytyi Omnian vaatetusartesaanikoulutus ja kaksoistutkinto. Ada saikin paljon lukio-opintoja hyväksiluettua Omniassa suoritettaviin lukio-opintoihin ja opinnot sujuivat hyvin vaihdon jälkeen.

Jessika Rönnberg on ollut aina kiinnostunut asiakaspalvelutyöstä ja olikin kiinnostunut useammasta opiskeluvaihtoehdosta. Esimerkiksi merkonomin opinnot olivat yksi vaihtoehto. Vaatetusartesaanikoulutukseen hän päätyi, koska haluaa tehdä asioista itse. Hän aloitti opinnot avoimin mielin ja on ollut tyytyväinen valintaansa.

Myöskään Jessikalle lukio-opintojen suorittaminen samaan aikaan ammattiopintojen kanssa ei ollut liian haastavaa. “Ainoastaan lukuloman ja kirjoitusten aikaan oli rankkaa, kun lukiolaisilla oli aikaa keskittyä täysillä kirjoituksiin ja meillä jatkui artesaaniopinnot koko kevään”, kertoo Jessika.

Isona tukena opinnoissa on ollut ryhmänohjaaja Minna Holopainen. “Minna on ollut pelastava voima ja iso tuki”, sanoo Ada. “Myös mahtava ryhmähenki luokallamme on auttanut paljon. Kouluun on ollut aina kiva tulla ja tänne on halunnut tulla”, jatkaa Jessika.

 

Erityisesti fantasiapukukurssi jäi opiskelijoiden mieleen. “Vaikka kurssi jäi hieman liian lyhyeksi opettajan sairastumisen takia, oli kurssi todella mielenkiintoinen ja opin paljon”, Ada kertoo. Molemmat opiskelijat pitävät suvulle ja ystäville valmistujaisjuhlat koulun valmistujaisjuhlien jälkeen. ”Artesaanitutkinto on tärkeä asia ja avaa kaikki mahdollisuudet tulevaisuudessa”, sanoo Ada.

Tulevaisuus on vielä auki Adalla ja Jessikalla. Ada suunnittelee välivuoden pitämistä opinnoista päättääkseen, mikä alan jatko-opinnot häntä kiinnostavat enemmän. Suunnitelmissa on joko vaatesuunnittelun tai stailauksen opinnot Lontoossa tai muualla Euroopassa. Jessica haluaa rauhoittua ja miettiä vaihtoehtoja rauhassa. Hän etsii töitä vaateliikkeestä, jotta miettii mahdollisia jatko-opintoja myöhemmin. Sekä Jessika että Ada ovat kiinnostuneita myös oman yrityksen perustamisesta. “Oma yritys mahdollistaisi oman brändin luomisen ja pääsisi laajemmin vaikuttamaan siihen, mitä haluaa tehdä”, kertoo Jessika.  “Tulevaisuus toki jännittää, mutta luotan, että vähitellen oma paikka löytyy”, sanoo Ada.

Keski-iässä ylioppilaaksi, ja melkeinpä vahingossa

 

Anne_Yli-Kovanen_21.1 blogi

Anne Yli-Kovanen on kahden aikuisen tyttären äiti ja työssä taloushallinnon tehtävissä. Hän ilmoittautui Espoon aikuislukioon aineopiskelijaksi tarkoituksenaan opiskella luovaa kirjoittamista. Anne oli kokenut surua ja vastoinkäymisiä, joita halusi purkaa sanoiksi. Aikuiset tyttäret elivät omaa elämäänsä, eikä työ täyttänyt koko elämää.
Anne kaipasi lisää sisältöä, jotain uutta ja omaa.

Opiskelun alkuun päästyä ruokahalu kasvoi syödessä ja Annelle selvisi, että kauppateknikon tutkinnosta saisi hyvitystä, jos suorittaisi koko lukion. Näin alkoi opinto-ohjelmaan tulla kirjoittamisen lisäksi myös matematiikkaa ja muita aineita. Myös äidinkielen opintoihin tuli uutta haastetta tekstitaidon ja tekstianalyysin myötä, mikä oli Annelle aivan uutta.

Lukioluokassa oli hyvin erilaisia ihmisiä ja monia muitakin varttuneempia, joiden kanssa Yli-Kovanen ystävystyi. Monissa aineryhmissä opiskelijat vaihtuivat, mutta matematiikkaa opiskeli sama joukko pitkään yhdessä. Näin Annekin kypsyi hiljalleen ajatukseen ylioppilastutkinnon suorittamisesta.

Viimeinen opiskeluvuosi tuntui melko rankalta ja tavoitteet olivat korkella. Heti lukuvuoden alussa tuli paineita ylioppilaskirjoituksista. ”Olisi mukava, jos opiskelussa voisi ottaa paremmin huomioon myös yksilöllisiä tarpeita, eikä painostus ylioppilaskirjoituksissa onnistumisesta olisi niin kova. Ehkä minä suhtaudun näin siksi, ettei ylioppilaaksi tulo ollut alun perin tavoitteenani” , toteaa Anne mietteliäänä.

Anne Yli-Kovanen lähti hakemaan vahvistumista ihmisenä, omaa kasvua ja kehittymistä.
Nyt, ylioppilastodistus jo taskussa, hän kuitenkin suunnittelee jatko-opintoja. Vielä ei kuitenkaan ole varmaa, mikä seuraava askel tulee olemaan. ”Olisi mukavaa saada ammatti, jossa voisin toimia oman aikataulun ja voimien mukaan vielä eläkeiässäkin”, tuumii Anne Yli-Kovanen.

Aikuislukio oli hänelle hyvä elämän vaihe ja kasvun paikka. Nyt Anne nauttii arjen iloista, hakee voimaa sauvakävelystä, avantouinnista ja koirasta. ”Kun suhtautuu elämään avoimin mielin, ei tiedä, mitä kaikkea se voikaan vielä tuoda tullessaan”, toteaa Anne. Koskaan ei ole liian myöhäistä oppia uutta ja jopa hankkia uusi ammatti.

 

Teksti ja kuva Kaisu Venho