Varmuutta ja uramahdollisuuksia erikoisammattitutkinnosta

Jaana Lauronen toimii kauneudenhoitoalan yrittäjänä Helsingissä.

Jaana Lauronen on kauneudenhoitoalan kokenut ammattilainen, jolle Omniassa suoritettu kauneudenhoitoalan erikoisammattitutkinto antoi itsevarmuutta ammattilaisena ja kipinän jatkokouluttautumiseen.

”Päädyin alun perin alalle balettiharrastuksen kautta. Laitoin usein tuttujen hiuksia esityksiin, ja kun sitten aikanaan päätin, ettei minusta tule tanssijaa, hain opiskelemaan parturi-kampaajaksi”, Lauronen selvittää.

Omaa yritystään Helsingissä pyörittävä Lauronen on toiminut niin keikkatyöläisenä kuin sopimusyrittäjänäkin. Nykyisin parturi-kampaajamestari myös meikkaa, stailaa ja valokuvaa. Työn alla on uusi brändi ja parhaillaan rakennetaan uutta verkkosivustoa.

”Olin valtavan innoissani päästyäni opiskelemaan erikoisammattitutkintoa ja sain siitä paljon tukea ammatilliseen kehittymiseen. Kaipasin jotain lisää omaan työhöni ja erikoisammattitutkinto vastasi siihen tarpeeseen”, Jaana Lauronen kuvailee.

Syventävää oppia ja alan tuntemusta

Jaana Lauronen kertoo kiinnostuneensa opintojen aikana erityisesti kosmetiikan kemiasta. Erikoisammattitutkinnon jälkeen hän syventyi siihen enemmän.

”Erikoisammattitutkintokoulutus antoi kipinän kehittää omaa ammattitaitoa entistä pidemmälle. Olen aina ollut kiinnostunut itseni kehittämisestä kouluttautumalla.”

Lauronen valmistui erikoisammattitutkintokoulutuksesta vuonna 2015.

”Tunnen alaa monipuolisesti. Opinnot antoivat entistä enemmän itsevarmuutta ammattilaisena. Olen päässyt myös kouluttamaan muita niiden suorittamisen jälkeen”, hän sanoo.

Yksi opintoihin liittyvä lopputyö oli vuonna 2015 Omnian Nenäpäivän hyväntekeväisyystapahtuman yhteydessä järjestetty hiusnäytös, jonka teema oli neljä vuodenaikaa.

”Se oli tosi kiva ja vaativa rupeama, jonka aikana jokainen opiskelija teki vähintään neljän mallin hiukset”, Lauronen selvittää.

”Vastaavien tapahtumien tekeminen on tässä työssä parasta. Näytöksissä yhdistyvät kaikki osaamisalueeni hiuksista ja meikeistä vaatteisiin.”

Itsenäinen työote on tärkeä

Jaana Laurosen mukaan erikoisammattitutkinto vaatii opiskelijalta itsenäistä työotetta ja ajankäytön organisointia.

”Opinnoissa oli paljon kirjallisia töitä ja lähiopetusta oli suhteellisen vähän. Kun on innostunut alasta ja haluaa kehittää omaa osaamistaan, erikoisammattitutkinto on hyvä valinta. Oppiminen tapahtui monesti silloin, kun etsin itsenäisesti tietoa”, hän sanoo.

Opintojensa aikana Jaana Lauronen työskenteli sopimusyrittäjänä ja teki kolmipäiväistä työviikkoa.

”Opintoihin kannattaa ehdottomasti varata aikaa eikä olettaa, että ne valmistuvat pelkästään omalla painollaan”, hän korostaa.

”Erikoisammattitutkinto-opiskelijalta vaaditaan valmiiksi teknistä taitavuutta. Koulutus antoi myös siihen lisää valmiuksia.”

Oman yrityksen kasvattaminen tavoitteena

Jaana Lauronen on työskennellyt suomalaisten ja ulkomaisten huippujen kanssa. Täydennyskoulutusta ja osaamista hän on hankkinut niin Venäjällä kuin Ranskassa ja on pian lähdössä Lontooseen lisäoppia hakemaan.

”Tällä alalla on ehdottomasti hyvä haluta kehittyä ja tulla koko ajan paremmaksi. Omaa kehittymistä ei kannata rajoittaa”, hän tuumaa.

Tällä hetkellä Laurosen tavoitteena on oman yrityksen kasvattaminen.

”Olen tekemässä valokuvakokoelmaa tekemistäni parturi-kampaajan töistä. Uuden brändin alla yhdistän uudeksi kokonaisuudeksi hiusalan osaamisen sekä meikkaamisen, stailaamisen ja valokuvaamisen”, hän tuumaa.

Erikoisammattitutkintokoulutuksesta Lauronen sai ammatillisen osaamisen lisäksi myös joukon samalla alalla työskenteleviä kollegoja ja ystäviä.

”Ryhmä oli tosi kiva ja osa porukasta tapaa edelleen säännöllisesti.” hän sanoo.

Lue lisää kauneudenhoitoalan erikoisammattitutkinnosta.

www.jaanalauronen.fi

Teksti ja kuva: Milka Mantsinen, Viestintä- ja markkinointipalvelut

Taitaja-hopea ja kaksoistutkinto kannustavat jatko-opintoihin – Kaisa Alhosaari valmistui vaatetusalan ammattilaiseksi

Espoolainen Kaisa Alhosaari, 18, valmistui tänä keväänä Omniasta ompelijaksi ja ylioppilaaksi.

”Kun aloitin kaksoistutkinto-opiskelijana, kuulin paljon kommentteja siitä, että se on hirveän rankkaa. Välillä päivät venyivät pitkiksi, mutta oma kokemukseni on, että opinnoista selviää.”

Kaisa Alhosaari valmistujaisijuhlissa   toukokuussa

Alhosaari pärjäsi hienosti toukokuussa järjestetyissä Taitaja2018-kisoissa Tampereella. Hän sai hopeaa vaatteenvalmistuksen lajissa, jossa tehtävänä oli valmistaa juhla-asu ja siihen sopiva asuste.

”Oma sijoittuminen yllätti, koska kaikki kilpailijat olivat tosi hyviä”, hän tuumii.

Alhosaaren mukaan kisat oli järjestetty todella hyvin.

”En osannut jännittääkään, koska tilanne ei erityisesti tuntunut kilpailulta.”, hän sanoo.

”Omnialaisten kesken oli hyvä yhteishenki, ja olin hyvin valmistautunut kisoihin.”

Laajat mahdollisuudet kaksoistutkinnosta

Kaisa Alhosaari kertoo kiinnostuneensa käsillä tekemisestä jo lapsena. Kotona kaikki perheenjäsenet tekivät käsitöitä tai taidetta.

”Ylioppilastodistus antaa laajemmat mahdollisuudet tulevaisuudessa kuin ammatillinen perustutkinto yksinään. Vaatetusala kiinnostaa minua tällä hetkellä eniten”, Alhosaari tuumailee.

”Minua kiinnostaa erityisesti teatteri työskentely-ympäristönä. Olin työssäoppimisjaksolla Kansallisteatterin puvustossa ja haluaisin päästä syvemmälle siihen tekemiseen.”

Antoisaa työssä oppimista

Kaisa Alhosaari on tyytyväinen erityisesti työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen.

”Oppimisjaksot työpaikoilla olivat tosi mahtavia. Vietimme ensimmäisen vuoden kokonaan koululla, joten opetusta oli riittävästi ennen kuin ryhdyttiin käytännön töihin”, hän tuumaa.

”Ompelimossa näkee, mitä kaikkea työhön sisältyy ja pääsee oppimaan taitoja käytännössä. On arvokas asia, että opinnoista osa tehdään työpaikoilla.”

Kesän suunnitelmissa Kaisa Alhosaarella on töitä ja matkustelua.

”Tavoitteenani on jatkaa opiskelua vaatetusalan ammattitutkinnossa. Toiveenani on työllistyä tälle alalle”, hän sanoo.

Lue lisää tekstiili- ja muotialan perustutkinnosta ja vaatetusalan ammattitutkinnosta.

Teksti: Milka Mantsinen, Viestintä- ja markkinointipalvelut

Kuva: Elias Rantanen, Viestintä- ja markkinointipalvelut

Elintarvikeopettajien jaosto kokousti Omniassa

Omniassa järjestettiin kesäkuussa elintarvikeopettajien jaoston kesäkokous, jossa oli mukana noin 80 osanottajaa eri puolilta Suomea.

Ohjelmassa oli muun muassa keskustelua reformista ja sen toteutuksesta Omniassa sekä vierailu viinitilalle.

Mikko Koski kertoi osallistujille gelaton valmistuksesta.

Kokoukseen osallistuneet Stadin ammattiopiston opettajat totesivat kokouksen olevan merkittävä verkostoitumistilaisuus ja mahdollisuus tavata kollegoja eri puolilta maata.

”Mielenkiintoista on kuulla alan kehityksestä ja erilaisista uusista kehityssuunnista. Oli myös tärkeää kuulla siitä, kuinka reformia on toteutettu Omniassa sekä keskustella uusista tutkintoperusteista”, opettajat tuumivat.

Toisen kokouspäivän ohjelmassa oli muun muassa italialaisen gelaton valmistusta Leipurin Oyj:n tiloissa Vantaalla.

Leipurin Oyj:n leipomokonsultti Kimmo Virtanen kertoi alan kehityksestä ja tuotteiden valmistustavoista.

”Erityisesti terveellisyys pitää pintansa tuotteiden valmistuksessa, mutta toisaalta herkullisuus on muodostunut entistä tärkeämmäksi tekijäksi myös erikoisruokavalioihin tarkoitetuissa tuotteissa”, hän selvitti.

Kesäkokous pidetään vuosittain ja järjestysvuoro vaihtuu oppilaitosten välillä.

Teksti ja kuva: Milka Mantsinen, Viestintä- ja markkinointipalvelut

Omat vahvuudet ja ahkera valmistautuminen kannustavat Roosa Pulkkista Taitaja2018-kilpailussa

Omniassa toista vuotta kauneudenhoitoalaa opiskelevaa Roosa Pulkkinen, 18, kilpailee Taitaja-kisoissa ensimmäistä kertaa.

Taitaja2018 -kilpailut käynnistyivät maanantaina 14. toukokuuta Tampereella. Pulkkinen on yksi Omnian viidestä kilpailjasta.

”Tosi hyvällä fiiliksellä olen menossa, olen kuullut paljon kehuja mukana olleilta”, hän sanoo.

Pulkkinen on valmistautunut kilpailutilanteeseen ahkerasti valmentajansa Mervi Rappin kanssa.

Roosa Pulkkinen kilpailee ensimmäistä kertaa Taitaja-kisoissa.

”Vahvuuteni on asiakkaan henkilökohtainen huomioiminen hoitoratkaisuissa”, hän sanoo.

Pulkkiselle kilpailutilanne on uusi, ja hän uskoo saavansa siitä paljon arvokasta kokemusta sekä laajan kuvan kauneudenhoitoalasta.

Tehtävä kerrallaan eteenpäin

Kisoihin meno jännittää, mutta hyvä valmistautuminen ja tsemppaus kannustavat ja antavat varmuutta.

”Kisoissa on monta tehtävää tehtävänä. Tietenkään kaikkea ei pysty suunnittelemaan etukäteen, mutta tietty toimintamalli on jo mielessä. Pidän erityisesti kasvohoitojen tekemisestä, ja odotankin pääseväni tekemään erikoiskasvohoitoa.”

Pulkkinen kertoo muistuttavansa itseään siitä, että kisoissa edetään päivä ja kilpailutehtävä kerrallaan.

”Alun perin lähdin kilpailuun opettajani pyynnöstä. Työharjoittelussa olen miettinyt, millaisia tilanteita kilpailussa voi tulla vastaan. Työpaikalla tilanteet ovat erilaisia kuin opiskellessa.”

Roosa Pulkkinen lähtee kisaan tavoitteet korkealla.

”Haluan pärjätä mahdollisimman hyvin. Voitto on mielessä.”, hän tuumaa.

Nopeasti kiinni työhön

Valmistuttuaan Roosa Pulkkinen toivoo pääsevänsä mahdollisimman nopeasti työelämään.

”Toivon pääseväni työntekijäksi työpaikkaan, jossa on hyvä ilmapiiri ja ihanat asiakkaat”, hän sanoo.

Pulkkinen valitsi kauneudenhoitoalan, koska se on laaja ja siihen pystyy yhdistämään niin myyntiä kuin hoitamistakin.

”Alassa on hienoa, että työn tuloksen pystyy näkemään omin silmin ja olemaan hyödyksi.”

Hänen mukaansa opinnot ovat olleet sitä, mitä hän on odottanutkin.

”Tosi hyvin on onnistunut kaikki ja opinnot ovat vastanneet odotuksiani.”

Teksti ja kuva: Milka Mantsinen, Viestintä-  ja markkinointipalvelut

Kirkkonummen toimipisteen yhteishenki saa kiitosta – merkonomiopiskelijat ovat opintoihinsa tyytyväisiä

Elisa Asikainen ja Viivi Salonen iloitsevat Omnian Kirkkonummen toimipisteen yhteishengestä.

Omnian Kirkkonummen toimipisteessä merkonomiksi opiskelevat Viivi Salonen ja Elisa Asikainen ovat tyytyväisiä oppilaitokseensa ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Molempien mielestä pieni ja yhteisöllinen Kirkkonummen toimipiste on mainio paikka opiskella.

”Täällä on erinomainen työrauha ja todella hyvä yhteishenki”, opiskelijat toteavat.

”On ollut mukavaa huomata, että opettajat ovat kiinnostuneita opiskelijoista ja heidän kanssaan voi ihan aidosti vaihtaa kuulumisia.”

Molemmilla opiskelijoilla on tausta hius- ja kauneudenhoitoalalla. Viivi Salonen tähtää opintojensa jälkeen parturi-kampaamoyrittäjäksi. Hänelle on selvää, että hän haluaa perustaa yrityksen nimenomaan Kirkkonummelle.

”Haluan opiskella merkonomiksi sen vuoksi, että saisin kampaajaosaamisen lisäksi hyvät taidot liiketaloudesta ja valmiudet menestyä yrittäjänä.”, hän tuumaa.

”Erityisesti matematiikka ja laskenta ovat olleet hyödyllisiä ja kiinnostavat minua.”

Muutakin kuin opintoja

Elisa Asikaisen tavoitteena on valmistumisen jälkeen työllistyä oman alan tehtäviin myynnin, markkinoinnin tai asiakaspalvelun pariin.

”Kirkkonummen toimipisteessä on mahdollista olla yhdessä opiskelijoiden kanssa muutenkin kuin opintojen yhteydessä. Opiskelijoilla on yhteisiä hetkiä ja tapahtumia, joissa muun muassa grillataan. Ystävänpäivän kunniaksi tehtiin ystävyyden huone, jossa voi opiskella tai oleilla ja rentoutua opiskelukavereiden kanssa.”

Pienen toimipisteen etuja on opiskelijoiden mielestä myös se, että opiskelukaverit ja opettajat oppii tuntemaan paremmin kuin isommassa paikassa.

”Yhdessä tekeminen ja toisten kanssa oppiminen on mukavaa ja mielekästä”, he tuumivat.

Lue lisää liiketalouden perustutkinnosta.

Teksti ja kuva: Milka Mantsinen

Healthy Future project, Open Badges as part of the competence-based learning

The ITK-2018 exhibition and conference were held at the hotel Cumulus Resort Aulanko in Hämeenlinna on 11-13 April 2018. The ITK Conference is a unique event for digital education and learning in the education sector.

Lecturers Oona Haapakorpi from Omnia and Henna Ström-Kallio and Hanna Arminen from Ekami presented the results of the Healthy Future project. Oona Haapakorpi is responsible for the professional content of the project.

From the left Henna Ström-Kallio and Hanna Arminen from Ekami

Healthy Future projects is a development project for the food service industry, developing 43 Open Badges for Sustainable Development and two professional e-books with the criteria for the HoReCa industry and learning material published in four languages (English, Finnish, Croatian and Italian).

This development project is the first of its kind in vocational education in Finland. The project has deepened co-operation between Omnia and Ekami educational institutes and has inspired a united, open-minded operating model between them: e.g. Guild Schools, especially Cooks Guild Schools (in Finnish Kokkikilta), whose main theme is digital development. In the Guild School model, the active students acquire different professional skills and prepare for working-life using a variety of social media tools.

A press conference in hotel Cumulus Resort Aulanko in Hämeenlinna

Oona Haapakorpi and Henna Ström-Kallio held a press conference about Open Badges for Sustainable Development in teaching (11.4.2018).  Omnia and Ekami (Oona Haapakorpi, Henna Ström-Kallio and Hanna Arminen) also had a lecture on the same subject as a “poster” (#ITKPosteri293) 12-13.4.2018. However, the first presentation by Oona Haapakorpi on the subject was held on ITK-Webinar 4.4.2018.

Henna Ström-Kallio and Oona Haapakorpi held a press conference in Hämeenlinna 11.4.2018

The Open Badges for Sustainable Development were introduced as part of the competence-based learning during the press conference. Open digital badges are a new online standard to recognize learning and achievements.  They are a digital method to prove evidence of competencies. As they are an open standard they are not tied to any specific service or platform. Healthy Future project’s Open Badges are based on the criteria for the catering qualification.

During the project we have done 39 Open Badges and 4 Meta Open Badges in four different languages (Finnish, English, Italian and Croatian). The Open Badges for Sustainable Development are integrated in the Finnish national curriculum for restaurant and catering. In this national curriculum in the compulsory parts of the qualification competence requirements corresponding 20 Open Badges for Sustainable Development can be found. In the optional parts of the qualification there are competence requirements corresponding 12 Open Badges for Sustainable Development and competence requirements corresponding yet another six Open Badges for Sustainable Development can be found in the general qualification modules (in Finnish called YTO). The Open Badges for Sustainable Development are divided into three colours defining the areas of ecological sustainable development (blue), social sustainable development (green) and economic sustainable development (turquoise).

A pathway from high school to vocational learning

One of the ideas is that a student can apply for an Open Badges already during high school. This gives students direct skills for restaurant and catering studies. At the same time, the students will have a clear idea, e.g. what the cooks must know about sustainable development. Digital know-how helps students to verify their skills and make their competence visible in their portfolio. Open Badges provide a meaningful game approach to learning the subject.

By using Open Badges we correspond to the challenges that the vocational education reform sets: student’s progress in individual study paths and the competence-based learning. Learning is most effective when it is multichannel and social. To develop the learner’s competencies and commitment and to increase his/her interest, the learning materials and environments should be accessible to students in inspirational ways. At best, competence-based learning can be enhanced by utilizing digital tools and using gameplay elements as an inspiration for knowledge retrieval.

The Healthy Food Choices for a Sustainable Future – Healthy future

The Healthy Food Choices for a Sustainable Future is an international Erasmus+ KA2 project. The project is developing cooperation between vocational culinary schools and colleges and working life in the fields of health, tourism & catering and environmental technologies mainly in Finland, Croatia and Italy. The idea of the project was born of the need to develop the professional skills of students’ sustainable development by combining digital competence marks, the Open Badge, in vocational education. With Open Badges, knowledge can be accumulated regardless of time or place, and it supports the student’s competence base and self-guidance.

Healthy future project’s focus is to develop sustainable development activities in the catering industry. This consists a healthy diet that produces climate-friendly meals. The purpose is to increase the use of vegetables to reduce carbon footprint. At the same time, we have increased and developed student entrepreneurship, international studies and competing activities.

The project is co‐funded by the European Commission’s Erasmus+ program.

The project partners are Omnia and Ekami from Finland, Galileo.it from Italy and Centar za odgoj i obrazovanje Slava Raškaj Zagreb and Hotelijersko‐turistička i ugostiteljska škola Zadar from Croatia.

Are you interested to know what our future activities are? Do you want more info?

Oona Haapakorpi
Ruokatuotannon lehtori, Omnia

Matalat tavoitteet, kannustus ja henkilökohtainen ote – opettajakonkari jätti perintönsä maahanmuuttajien kanssa tehtävään opetustyöhön

Monikymmenvuotisen uran opettajana tehnyt Liisa Tähkälä jäi Omniasta eläkkeelle vuoden 2017 lopussa.

Erityisesti maahanmuuttajaryhmiä ravintola- ja cateringalalla opettanut Tähkälä korostaa henkilökohtaista otetta opiskelijoiden kanssa työskentelyssä.

”Minusta tärkeää on, että opiskelijat opetellaan tuntemaan henkilökohtaisesti. Opettajalla on vastuu välittää opiskelijoista ja luottamuksen saavuttaminen on erittäin tärkeää.”, hän tuumaa.

”Olen myös oppinut, että riittää, kun oppitunnilla on vaikka kaksi uutta asiaa kerrallaan.”

Tähkälä painottaa, että opettajakaan ei voi tulla kouluun sellaisella asenteella, että mitäs kivaa me tänään tehtäisiin.

”Organisointikyky on a ja o. Se on myös otettava huomioon, että kannattaa olla joustava. Mikään ei voi olla pakko.”

Aineistot työn tukena 

Liisa Tähkälä korostaa selkokielisen aineiston merkitystä sekä kuvamateriaalin tärkeyttä maahanmuuttajien opettamisessa.

”Tekemällä opiskelijat oppivat parhaiten”, hän toteaa.

Hauskinta ja mielekkäintä Tähkälän työssä on ollut töihin tuleminen joka päivä.

”Opiskelijoiden kanssa on tosi mukavaa. Moni maahanmuuttaja arvostaa koulua ja motivaatio on tosi korkealla. On upeaa, että kaikki tulevat kouluun ja moni vielä kiittää opettajaa päivästä.”, Tähkälä kertoo.

Matalista tavoitteista kannustamalla eteenpäin 

Tähkälä toteaa, että kun tavoitteet on asetettu tarpeeksi matalalle, on opiskelijaa hyvä kannustaa eteenpäin.

”Tulevaisuudessa toivoisin työhön entistä enemmän resursseja niille, jotka sitä jäävät tekemään. Työssä täytyy olla realistinen ja muistaa, että opiskelijat tarvitsevat tukea. Myös itsestä huolehtiminen kannattaa muistaa!.”, Liisa Tähkälä summaa.

Teksti: Milka Mantsinen

Kuva: Anne Nikkanen

Sähköalan ja lukion yhdistäminen vie kohti jatko-opintoja

”Kaksoistutkinnon opiskelu antaa laajat mahdollisuudet jatko-opintoihin. Tykkään myös siitä, että opiskelu lukiossa on paljon itsenäisempää kuin peruskoulussa.”

Näin toteaa Omniassa ammatillista perustutkintoa ja lukio-opintoja suorittava Jamaaludin Ahmed Mohamed, 16. Espoolaisella Mohamedilla on takanaan noin puoli vuotta sähköasentajan opintoja Omnian Kirkkonummen toimipisteessä.  Samalla hän opiskelee lukio-opintoja tavoitteenaan valmistua ylioppilaaksi.

Kaksoistutkinnon suorittaminen on mahdollista Omnian kaikissa ammatillisissa perustutkinnoissa.

”Olen kiinnostunut siitä, miten tekniikka toimii sähköasennuksessa ja hakeuduin siksi tälle alalle. Tällä hetkellä tavoitteenani on suunnata valmistumisen jälkeen jatko-opintoihin ja edetä sähköinsinööriksi.”, Jamaaludin Ahmed Mohamed kertoo.

Niin kutsuttu kaksoistutkinto tarkoittaa lukio-opintojen suorittamista ammatillisen perustutkinnon rinnalla. Omnian kaksoistutkinto-opiskelijat voivat valmistua ylioppilaaksi samalla kun saavat itselleen ammatin.

Uuden oppiminen kiinnostaa

Mohamed toivoo pääsevänsä työelämässä sellaisiin tehtäviin, joissa päivät ovat vaihtelevia ja työssä voi oppia jatkuvasti uutta.

”Tavoittelen sitä, että voisin aikanaan perustaa oman sähkösuunnittelutoimiston.”, hän selvittää.

Jamaaludin Ahmed Mohamedin mielestä kaksoistutkinnon suorittaminen on välillä vaativaa, mutta hän ei ole kokenut sitä liian raskaaksi.

”Uskon, että siitä on minulle paljon hyötyä tulevaisuudessa. Itsenäinen työskentely sopii minulle ja olen erittäin innostunut tästä alasta.”, hän summaa.

Kannustava ilmapiiri innostaa oppimaan

Mohamedin mukaan Kirkkonummen toimipisteessä on mukavaa opiskella.

”Olen oppinut tuntemaan opiskelukaverit melko hyvin ja saanut uusia kavereita. Opiskeluilmapiiri on kannustava, ja olen oppinut paljon jo ensimmäisen vuoden aikana.”, hän sanoo.

Jamaaludin Ahmed Mohamed kannustaa uusia opiskelijoita tulemaan Omnian avoimin mielin.

”Kannattaa myös varautua siihen, että opiskelujen alussa ei pääse heti tekemään kovin vaativia juttuja. Ihmisiin kannattaa tutustua, ja on tietysti helpompaa sopeutua, jos jo tuntee jonkun toisen opiskelijan valmiiksi.”, hän tuumaa.

Lue lisää Omnian lukiopolusta.

Tutustu kevään 2018 yhteishaussa mukana oleviin perustutkintoihin.

Teksti: Milka Mantsinen

Kuva: Teija Hakala

Moottoriurheilu-ura avaa ovia kilpa-autoilun pariin

 

Motocrossia kymmenvuotiaasta asti harrastanut Santeri Mäki, 18, tähtää mekaanikoksi moottoriurheilun pariin. Espoolainen Mäki opiskelee autoalaa Omniassa.

”Parasta on saada rakentaa moottoreita ja purkaa niitä,” hän sanoo.

Mäki on yksi niistä nuorista, joille Omnian moottoriurheilu-ura avaa mahdollisuuden erikoistua kilpa-automekaanikoksi. Opinnot on tarkoitettu myös tavoitteellisesti valmentautuville kuljettajille sekä lajista kiinnostuneille harrastajille.

Moottoriurheilu-uran opinnot ovat osa autoalan koulutusta, ja ne toteutetaan yhteistyössä Autourheilun kansallisen lajilitto AKK:n kanssa.

”Tämä täysin ainutlaatuinen yhteistyö mahdollistaa sen, että opiskelijat saavat ohjausta alan huippuammattilaisilta”, lehtori Jari Tallgren toteaa.

Moottoriurheilu-ura mukana yhteishaussa

Moottoriurheilu-ura avautuu opiskelijoille ensi syksynä ja sinne voi hakeutua parhaillaan käynnissä olevassa yhteishaussa.

Santeri Mäki on jo saanut tuntumaa opintoihin rakentaessaan kilpa-autoa asiakkaalle.

”Olen korjannut ja rakentanut motocross-pyöriä ja harrastanut ajamista kymmenvuotiaasta lähtien.”, hän sanoo.

”Harrastuksesta voi siis tulla työ. Haluaisin tehdä alan töitä kotimaassa.”

Kestävyyden on oltava kunnossa

Jari Tallgrenin mukaan moottoriurheilu-uran opiskelijoilta kysytään vahvaa kiinnostusta alaa kohtaan ja halua olla mukana tekemässä fyysisesti vaativaa työtä.

”Työ kilpa-autovarikoilla vaatii henkistä kanttia ja hyvää fyysistä kestävyyttä. Työaikoja ei välttämättä ole eikä perinteisiä taukoaikoja noudateta. Työtä tehdään tarvittaessa kellon ympäri, joten niin henkisen kuin fyysisen kestävyyden on oltava kunnossa”, Tallgren sanoo.

Hän on tulevasta moottoriurheilu-urasta innoissaan.

”Intohimo alaa kohtaan on tärkeää, koska työ on raskaampaa ja kovempaa kuin tavallinen mekaanikon työ”, Tallgren painottaa.

Opettajalla on myös oma taustaa autourheiluharrastuksen parissa.

”Myös mekaanikot saavat opastusta ja tukea fyysiseen kestävyyteen liittyvissä asioissa”, Tallgren kertoo.

”Moottoriurheilu-uran tavoitteena on avata opiskelijoille ovia kilpa-autourheilun maailmaan. Alalla on petrattava omaa suoritustaan jatkuvasti ja tultava koko ajan nopeammaksi työssä. Toisaalta ansiotaso voi nousta hyväksi, ja yleensä alaan erikoistuneille osaajille löytyy töitä.”

Lue lisää Omnian Moottoriurheilu-urasta.

Teksti ja kuva: Milka Mantsinen

Omnian opiskelijat rakentavat skeittiramppia nuorisotyölle

Omnian kone- ja tuotantotekniikan opiskelijat rakentavat skeittiramppia Veikkolan nuorten tuki ry:lle.

Nuorisotyötä tekevä järjestö otti yhteyttä opettaja Tuomo Pulkkiseen viime vuoden loppupuolella ja pyysi opiskelijoita rakentamaan skeittirampin.

”Tämä on ollut yksi parhaista jutuista opinnoissa”, kertovat ramppia rakentavat Santeri Tuomola ja Riku Lousa.

Molemmat opiskelijat kertovat, että ramppia rakennettaessa käytännön työssä tarvittava tarkkuus ja taidot ovat harjaantuneet entisestään. Opettajat valvovat opiskelijoiden työtä tarkasti.

Tuomo Pulkkisen mukaan rampin tekeminen on niin vaativaa puuhaa, että siinä on parasta olla mukana vain muutama opiskelija.

”Näin varmistetaan työn laatu ja yhteneväisyys tekemisessä”, Pulkkinen toteaa.

 

Riku Lousa on päässyt työn makuun tehdessään skeittiramppia nuorille.

”Tässä tuntee olevansa töissä”

Sekä Riku Lousa että Santeri Tuomola uskovat, että oikean skeittirampin valmistaminen antaa eväitä tulevaan työelämään.

”Varmasti siitä ei haittaakaan ole, että olemme tehneet tällaista työtä”, he tuumailevat.

Opiskelijat ja opettaja ovat yhtä mieltä siitä, että käyttöön tehtävät tuotteet ja työt ovat parhaita oppimisen kannalta.

”Tässä tuntee olevansa töissä. Kaiken on mentävä hitsatessa suoraan. Aloin heti alusta alkaen tehdä työtä erittäin tarkasti”, toteaa Riku Lousa.

Skeittirampin on tarkoitus valmistua maaliskuun lopussa, minkä jälkeen se viedään Veikkolan kisapuistoon Veikkolan nuorisotuki ry:n käyttöön.

”Skeittipaikkoja on nuorille aika vähän tarjolla, joten siksikin tämän työn tekeminen on mukavaa ja tärkeää”, Santeri Tuomola tuumaa.

Teksti ja kuvat: Milka Mantsinen