Yökoulussa harjoiteltiin turvallisuusalan työtilanteita

Opiskelijat kokoontuivat yöksi monikansallisen yhtiön pääkonttoriksi lavastettuun Leppävaaran toimipisteeseen.  

Noin 80 turvallisuusalan opiskelijaa kokoontui tällä viikolla yökouluun Omnian Leppävaaran toimipisteeseen harjoittelemaan toimimista  poikkeustilanteissa. Opiskelijat työskentelivät myös valvomossa.

Harjoitustilassa oli yökerhoravintola.
Harjoitustilassa oli yökerhoravintola.

Läpi yön kestäneessä harjoituksessa Leppävaaran toimipiste muuttui kansainvälisen yrityksen pääkonttoriksi, johon kohdistui niin ilkivaltaa kuin varkausyrityksiäkin. 

”Tärkeintä harjoituksessa on, että päästään mahdollisimman lähelle autenttisia poikkeustilanteita. Turvallisuusalan opinnoissa autenttisia tilanteita on muuten melko hankalaa järjestää”, selvittää  opettaja Torsti Toivola.

Yökoulu järjestettiin ensimmäisen kerran viime vuonna. Toivolan mukaan kokemus ja harjoituksesta saatu palaute olivat niin hyviä, että harjoitus haluttiin järjestää uudestaan. Tavoitteena on tehdä käytännöstä vuosittainen.  

”Opiskelijat ovat tykänneet, ja mukana on ollut osallistujia ensimmäiseltä, toiselta ja kolmannelta vuosikurssilta”, Toivola kertoo. 

Toimintaa koko yön ajan 

 Toivolan mukaan harjoituksessa tärkeää on, että opiskelijat oppivat tuntemaan itseään ja saavat tuntumaa siihen, kuinka toimia yöllä, väsymyksen jo painaessa vaikeissa tilanteissa. 

Illan aluksi päästiin harjoittelemaan töhrijöiden kiinni ottamista.
Illan aluksi päästiin harjoittelemaan töhrijöiden kiinni ottamista.

Yökoulussa kolmannen vuoden opiskelijat vastasivat kiinteistön vartioinnista ja toisen vuoden opiskelijat harjoitusyökerhon järjestyksenvalvonnasta. Vartiointi joutui reagoimaan sekä kiinteistön töhrintään että omaisuuteen kohdistuneisiin varkausyrityksiin. Turvallisuusalan voimankäyttösalissa sijainnut yökerho oli koko yön ajan levoton paikka,  jossa ongelmia kohdattiin laidasta laitaan. 

”Käytännössä jotain oli menossa jatkuvasti. Koko porukalle pidettiin alussa alkupuhuttelut, joissa käytiin läpi yleiset turvallisuusvaatimukset. Haasteena turvallisuuden suhteen on, että samalla kun lavastetaan jatkuvasti erilaisia poikkeustilanteita, täytyy pystyä erottamaan myös mahdolliset oikeat hätätilanteet”, Toivola kertoo.

Työelämässä tarvittavaa osaamista

Yökoulussa haetaan samaa osaamista, mitä töissä tarvitaan.

”Työnantajat kaipaavat turvallisuusalan työntekijöiltä ennen kaikkea muuntautumiskykyä ja tilannetajua, ja siihen yökoulun normaalista opetuksesta poikkeavilla harjoitteilla pyritään vastaamaan”, Toivola sanoo.

Halukkaille ja terveydentilaltaan sopiville välinekoulutuksen käyneille opiskelijoille tarjottiin yön lopuksi myös mahdollisuus paprikasumuttimen altistukseen.

Tämän vuoden yökoulusta saatiin opiskelijoilta myönteistä palautetta, ja tavoitteena on järjestää seuraava turvallisuusalan yökoulu ensi syksynä.

Teksti: Milka Mantsinen, Viestintä- ja markkinointipalvelut

Avoin asenne kantaa pitkälle – Samuli Heikkinen sai rohkeutta Saksan työssäoppimisjaksolta

Samuli Heikkinen kannustaa työssä oppimiseen ulkomailla.

Espoolainen Samuli Heikkinen, 21, aloitti viime vuonna liiketalouden opiskelun Omnian Leppävaaran toimipisteessä.

”Kiinnostuin kansainvälisistä opiskelumahdollisuuksista heti opintojen alussa. Ajattelen, että kun on tällainen mahdollisuus, se pitää käyttää”, hän tuumii.

Kahdeksan viikkoa työssä oppimassa Saksassa Nürburgissa oli Heikkiselle arvokas kokemus.

”Se on sen verran pitkä aika, että elämä ehtii siinä ajassa muuttua normaaliksi hyvine ja huonoine puolineen”, hän sanoo.

”Kokemuksena ulkomaanjakso oli todella hyvä.  Olin tekemässä toimistotöitä kilpa-autovuokraamossa, mikä oli työssäoppimispaikkanakin ainutlaatuinen. Siellä oli henkilökuntaa muun muassa Meksikosta, Hollannista, Etelä-Afrikasta ja Uudesta Seelannista. Kaikille oli itsestään selvää, että työskentelykieli on englanti. Siinä kehittyi myös oma kielikorva, ja aloin muun muassa ymmärtää erilaisia aksentteja.”

Itsenäisyys ja rohkeus vahvistuvat 

Samuli Heikkisen mukaan ulkomaille lähtiessä tärkeintä on avoin asenne ja omien ennakkoluulojen karsiminen.

”Sillä pääsee jo tosi pitkälle. Halusin, että työssäoppimisjaksoni veisi minut pois omalta mukavuusalueeltani. En esimerkiksi ole erityisen kiinnostunut autoista, mutta työpaikka oli mielenkiintoinen. Kokemus antoi rohkeutta ja opetti itsenäisyyttä sekä vastuunottoa”, hän sanoo.

”Menin Saksaan osittain myös siksi, että seuraan tiiviisti saksalaista jalkapalloa. Hankin lippuja matseihin ja sain matsiviikonloput vapaiksi. Sen voimalla jaksoi tehdä töitä, kun oli jotain, mitä odottaa.”

Tavoitteena jatko-opinnot 

Heikkinen on käynyt lukion ennen ammatillisia opintoja. Tavoitteena on valmistua tulevassa vuodenvaihteessa.

”Ammatilliset opinnot ovat aika erilaisia verrattuna lukioon. Olen tykännyt siitä, että teoriaa pääsee soveltamaan käytännössä”, hän toteaa.

Samuli Heikkinen suunnittelee jatkavansa opintoja ammattikorkeakoulussa. Valmistumisen jälkeen tavoitteena on kuitenkin päästä työelämään.

”Uskon, että kokemuksista kansainvälisessä työpaikassa ja ulkomailla työskentelystä on hyötyä tulevaisuudessa. Saksassa minulla oli espanjalainen kämppis, joka kertoi olleensa vaihto-opiskelijana Erasmuksen kautta. Hänen mukaansa ulkomailla opiskelusta tai työskentelystä saatu hyöty voi tulla esiin yllättävissäkin tilanteissa vaikka vuosien jälkeen. Suosittelen ehdottomasti lähtemään kansainvälisille jaksoille, kun se on mahdollista.”

Teksti: Milka Mantsinen, Viestintä- ja markkinointipalvelut

WorkPilotsin avulla töihin – Opiskelijat huolsivat työhallia loma-aikana

Ari Reiman ohjaa Yahye Yussufia ja Tauwil Mohdrashidia.
Ari Reiman ohjaa Yahye Yussufia ja Tauwil Mohdrashidia.

Joukko Omnian opiskelijoita työskenteli syysloman aikana kone- ja metallialan työhallin kunnossapitotehtävissä.

Työskentely oli mahdollista WorkPilots-kokeilun avulla. Omnia on ollut WorkPilotsissa mukana keväästä 2017 alkaen. Kokeilun avulla työllistetään nuoria erilaisiin mikrotöihin. Työt ja työntekijät löytyvät mobiilisovelluksen avulla.

”Opiskelijoita on työllistetty keväästä 2017 alkaen sopivina aikoina. Meillä on käytössä tietty tuntimäärä, minkä mukaan opiskelijoita voidaan työllistää”, kertoo kouluttaja Ari Reiman.

Reimanin mukaan työllistetyt nuoret ovat yleensä samoja, hyviksi työntekijöiksi havaittuja tekijöitä.

”Opiskelijat pääsevät tutustumaan työelämään. Työt ovat muun muassa hallin ylläpitotehtäviä, tavaroiden hyllyttämistä, apukäsinä toimimista ja uusien osien tekemistä. Pääasiassa olen ollut oikein tyytyväinen tekijöiden työpanoksiin”, hän kertoo.

Työkokemusta ja työelämätaitoja 

Mukana kokeilussa olevat opiskelijat ovat tyytyväisiä työmahdollisuuksiin.

”Ari pyysi meitä mukaan. On tietysti kivaa, että saa palkkaa ja pääsee tekemään niin sanotusti oikeita töitä.  Samalla oppii asioita, joita tarvitaan työelämään siirryttäessä”, toteaa Tommi Toikkanen.

Espoolainen Yahye Yussuf, 21,opiskelee Omniassa matkailualaa, mutta kone- ja metallialan tehtävät ovat tuntuneet hänestä kiinnostavilta.

”Hain WorkPilotsissa näihin tehtäviin, ja nautin tästä. Voisin ehkä ajatella tekeväni tätä työtä myöhemminkin”, hän tuumaa.

Myös espoolainen Tauwil Mohdrashid, 18, tähtää kone- ja metallialan töihin.

”Päivärytmi pitää olla kohdallaan, kun aamulla on mentävä töihin”, hän toteaa.

Työturvallisuus on tärkeää 

Ari Reimanin mukaan opiskelijat pääsevät tekemään töitä koko työajan ja näkevät samalla, että oppilaitoksessa tehdään muun muassa huoltotöitä myös loma-aikoina.

Mukana olleiden opiskelijoiden tiedot tallentuvat WorkPilotsiin, ja myös työnantaja näkee sieltä kunkin työhistorian.

Ari Reiman korostaa, että työturvallisuusasiat käydään opiskelijoiden kanssa huolellisesti läpi.

”Tärkeintä on, että työt saadaan tehtyä terveenä, ja töihin tuleminen ja sieltä lähteminen on säännöllistä”, hän sanoo.

”Opiskelijat pääsevät kokeilemaan onnistumisen iloa, ja joku saattaa innostua uudesta alasta.”

Teksti ja kuva: Milka Mantsinen, Viestintä- ja markkinointipalvelut

Ammatillisen koulutuksen uudistuminen edellyttää keskustelua ja luottamusta

Uuden ammatillisen koulutuksen asiakaslähtöiset tavoitteet ovat erinomaiset. Toimeenpano on kuitenkin vielä kesken ja oppilaitokset ovat eri vaiheissa. Missä mennään Omniassa? 

Omnian rehtori Maija Aaltola.Valtakunnan mediassa on nostettu huomiota herättäviä otsikoita ammatillisen koulutuksen epäonnistumisista. Ongelmia ei kuitenkaan ole juurikaan avattu ja syitä pohdittu, vaan ennemminkin tyylinä on ollut kärjistää ja yleistää. Vaikka avoin keskustelu on tärkeää, on tapa, jolla sitä käydään, saanut minut ja monet muut ihmettelemään – tunnetaanko ammatillisen koulutuksen laajuutta, kiinnostaako sen kehittyminen aidosti ja ymmärretäänkö yksipuolisen uutisoinnin negatiivisia vaikutuksia?

Omniassa kuten muuallakin, ammatillisen koulutuksen uuden lainsäädännön toimeenpano on kesken. Näin on, vaikka uudistuksen tavoitteisiin uskotaan, tahtoa löytyy, töitä tehdään ja paljon hyviä käytäntöjäkin on jo valmiina. Koulutusmuotojen välisten raja-aitojen kaataminen ja uuden rakentaminen edellyttää onnistuakseen yhteistä keskustelua, ymmärrystä ja näkemystä. Ajattelun ja asenteiden muutos on hidasta ja se etenee eritahtisesti yhteisö- ja yksilötasoilla.

Uusi toimintakulttuuri tarvitsee uusia toimintamalleja, mutta myös vanhojen purkamista. Ketju ministeriöstä yksittäisen opettajan työhön on vielä pitkä ja heikko. Puuttuvat ja muuttuvat ohjeet sekä keskeneräiset järjestelmät haastavat arkea. Uusi vuosityöaika mietityttää. Johtajuus ja esimiestyö ovat lujilla – samaan aikaan uudistumisen kohteena nekin. Toimintakulttuurin muutos koskee kaikkea ja kaikkia. Tapamme reagoida muutokseen on erilaista.

Uudistuksen laajuus huomioiden ei ole ihme, jos oppilaitoksissa tapahtuu ei-toivottaviakin asioita. Niitä tapahtui myös ennen reformia. Tärkeää onkin ymmärtää, että otsikoihin nousseet epäkohdat johtuvat monista eri syistä ja niihin ei ole yhtä helppoa ratkaisua. Kaikki esille nousevat ongelmat pitää kuitenkin ottaa vakavasti, käydä keskustelua ja etsiä ratkaisuja, mutta niiden perusteella on väärin leimata koko ammatillinen koulutus ja sen tarvitsema uudistus.

Omniassa toimintaa on kehitetty reformin tavoitteiden mukaisesti jo ennen lainsäädännön voimaantuloa. Vuonna 2017 koottiin samaan oppilaitokseen kaikki koulutukset ja palvelut. Yksilö- ja yritysasiakkaita haluttiin palvella mahdollisimman joustavasti ilman turhia hallinnollisia siiloja. Pedagoginen kehittäminen ammatillisen koulutuksen, aikuislukiokoulutuksen, vapaan sivistystyön ja muiden koulutusten yhteisenä prosessina on ollut antoisaa. Yhdessä on laadittu opettajan uusi tehtävänkuva ja tunnistettu erilaisia opettajan rooleja. Opiskelijoita opettava, ohjaava ja tukeva joukko on kuitenkin laaja, joten ohjauskokonaisuus on parhaillaan uudelleen suunnittelun alla.

Meillä ei pohdita, kuuluuko tehtäviimme myös heikommassa asemassa olevista huolehtiminen. Ilman koulutuspaikkaa, tutkintoa tai työpaikkaa olevien nuorten ja aikuisten sekä maahanmuuttajien osallisuuden, osaamisen ja työllistymisen varmistaminen on kirjattu kuntayhtymän uuteen perussopimukseen. Karsinnan sijaan pohdimme, miten löytäisimme kaikille hakijoille mahdollisimman soveltuvan ja motivoivan polun osaamisen kehittämiseen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö valtakunnallisissa ja Omnian rakenteissa olisi opiskelijavalintaankin liittyen kehitettävää.

Ammatillisen koulutuksen rahoitusta on leikattu valtakunnallisesti. Omnian rahoitusta on tietysti myös leikattu, mutta henkilöstön irtisanomisilta on vältytty. Leikkaukset näkyvät alijäämäisenä talousarviona. Opiskelijamäärää kasvattamalla, toimintaprosesseja uudistamalla ja resursseja osuvammin kohdentamalla on tavoitteena saavuttaa taloudessa tasapaino vuonna 2020. Jotta tämä kunnianhimoinen tavoite saavutetaan, on vaikuttavuuden ja laadun varmistaminen pidettävä koko ajan keskiössä.

Omniassa opetusresurssia ei määritellä opetettavan asian perusteella. Tutkinnon osiin ja tutkinnon osien osa-alueisiin laaditaan useampia erilaisia toteutuksia opiskelijoiden työpaikalla oppimiseen, ryhmämuotoiseen oppimiseen, joustavaan oppimiseen ja verkossa oppimiseen. Erilaisissa toteutuksissa opetuksen, ohjauksen ja tuen resursointi optimoidaan ensisijaisesti kohderyhmän tarpeen perusteella.

Riippumatta valitusta toteutuksesta, opiskelija etenee aina henkilökohtaisen suunnitelman ja kalenterin mukaan. Kesällä 2018 tehtiin Omniassa linjaus, että päätoimisesti opiskeleville opiskelijoille tulee varmistaa mahdollisuus opiskeluun ja/tai ohjaukseen kaikkina arkipäivinä – silloinkin, kun opiskelijalla on tunnustettu aikaisempaa osaamista, opiskelija haluaa edetä nopeammin tai opetusjärjestelyissä tapahtuu äkillisiäkin muutoksia. Aina näin ei kuitenkaan vielä toteudu, erilaisista syistä, joten kehittäminen tämänkin tärkeän asian osalta jatkuu.

Ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet ovat kaikille opiskelijoille samat, riippumatta tavasta, jolla osaaminen on hankittu. Osaamisen arviointi perustuu valtakunnallisiin perusteisiin, jossa on myös määritelty arvosanojen 1-5 kriteerit. Opettaja vastaa pedagogisena asiantuntijana osaamisen arvioinnin toteutumisesta määräysten mukaan silloinkin, kun toisena arvioijana on nimetty työelämän edustaja. Opettajien työn tueksi laaditaan parhaillaan osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelmaa.

Uuden ammatillisen koulutuksen tavoitteet opiskelija- ja työelämälähtöisyydestä ovat kannatettavia. Tavoitteiden toteutumiseen tarvitaan kuitenkin vielä paljon kehittämistyötä sekä uuden oppimista kaikilla tasolla.

Ongelmat tulee ottaa vakavasti, mutta niistä huolimatta, tai juuri niiden vuoksi on pidettävä positiivista ja kehittävää puhetta yllä. Se on ainoa tapa varmistaa luottamuksen säilyminen ammatillista koulutusta kohtaan.

Pidetään tärkeää keskustelua yllä!

Maija Aaltola, rehtori
Omnia

Omnia on Suomen viidenneksi suurin ammatillisen koulutuksen järjestäjä. Meillä opiskelee vuosittain yli 10 000 eri ikäistä ammatillisen koulutuksen opiskelijaa. Opiskelijoista alle 20 -vuotiaita oli vuonna 2017 29%. Perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen lisäksi opiskelijat suorittavat meillä tutkinnon osia, valmentautuvat ammatilliseen koulutukseen tai syventävät ja täydentävät ammatillista osaamistaan. Koulutukseen voi hakeutua yhteishaussa tai jatkuvassa haussa. Lisäksi koulutusta toteutetaan henkilöstökoulutuksena, työvoimakoulutuksena ja oppisopimuskoulutuksena.

Kuvallisen ilmaisun koulutus yhdistää uutta ja perinteistä

Omniassa alkaa tammikuussa kuvallisen ilmaisun toteuttajan koulutus. Koulutuksessa opetetaan kuvallista ilmaisua perinteisin ja modernein keinoin.

Lehtori ja kuvataiteilija Sakari Kannosto toteaa, että kuvallisen ilmaisun toteuttajan koulutus valmistaa paitsi perinteisiin kuvallista ilmaisua käyttäviin ammatteihin, myös sellaisiin tehtäviin, jotka ovat vasta tulossa.

”Perinteinen kuvallinen ilmaisu yhdistyy moderneihin työvälineisiin sekä median tekemiseen. Koulutukseen hakeutuvan ei tarvitse olla tietokonenero tai kuvataiteen mestari. Tärkeää on kyky luovaan ajatteluun ja kädentaidot sekä kiinnostus alaan”, hän sanoo.

Kuvallisen ilmaisun toteuttajan koulutus valmistaa media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkintoon. Työpaikka voi löytyä esimerkiksi graafisen suunnittelun parista tai kuvataiteen maailmasta.

Yhdessä opiskelijoiden kanssa tehden

Sakari Kannosto ja lehtori Leena Wiikari toteavat, että Omniassa on erinomaiset mahdollisuudet järjestää kuvallisen ilmaisun koulutusta.

”Meillä on valmiiksi sellaista ammattitaitoa, mitä alan opetustyössä tarvitaan sekä toisaalta tilat, joissa tätä koulutusta on mahdollista järjestää”, Kannosto ja Wiikari sanovat.

Sakari Kannosto ja Leena Wiikari vastaavat kuvallisen ilmaisun toteuttajan koulutuksesta.
Sakari Kannosto ja Leena Wiikari vastaavat kuvallisen ilmaisun toteuttajan koulutuksesta Omniassa.

Kannosto ja Wiikari kertovat työskentelevänsä opiskelijoiden kanssa yhdessä tekemällä. Molemmat ovat työhistoriansa aikana opettaneet kuvallista ilmaisua monipuolisesti. Opettajina toimivat myös media-alan ammattilaiset ja vierailevat taiteilijat.

”Koulutus kiinnostaa muun muassa alanvaihtajia, mutta myös alalla jo työskennelleet vaikuttavat kiinnostuneilta. Koulutus tarjoaa monenlaisia vaihtoehtoja kuvallisesta ilmaisusta kiinnostuneille”, Wiikari ja Kannosto kertovat.

Väylä työhön tai jatko-opintoihin

Opiskelijat voivat odottaa pääsevänsä oppimaan perinteisiä kuvan tekemisen tapoja sekä uutta teknologiaa.

”Koulutuksen aikana on mahdollisuus päästä tekemään esimerkiksi yhteisötaidetta eri tavoilla ja materiaaleilla. Yksi esimerkki voisi olla vaikka muraalin tekeminen. Koulutuksessa voi opiskella perinteistä kuvataidetta tai esimerkiksi mediataidetta”, Kannosto selvittää.

Leena Wiikarin ja Sakari Kannoston mukaan kuvallisen ilmaisun toteuttajan koulutus antaa myös erinomaiset mahdollisuudet jatko-opintoihin.

”Mikäli opiskelija haluaa jatkaa opintoja esimerkiksi korkeakoulussa, koulutus antaa siihen erittäin hyvän pohjan. Toisaalta siitä voi siirtyä myös suoraan työelämään”, Kannosto ja Wiikari tuumaavat.

Kuvallisen ilmaisun toteuttajan koulutus on parhaillaan haettavana jatkuvassa haussa. Koulutus tulee ensi keväänä haettavaksi myös yhteishakuun.

Lue lisää kuvallisen ilmaisun toteuttajan koulutuksesta.

Teksti ja kuva: Milka Mantsinen, Viestintä- ja markkinointipalvelut

Työt etenevät Omnian Pellaksen rakennustyömaalla

Omnian rakennustyömaalle Espoon Pellakseen valmistuu porrastetusti kahdeksan omakotitaloa. Tällä hetkellä kahteen taloon tehdään muun muassa kattötöitä ja ulkoverhoilua. Kolmannessa on meneillään sokkelin muuraus.

Raudoitusta tekemässä.
Raudoitusta tekemässä.

Omnian Pellaksen rakennustyömaan omakotitalojen rakentaminen etenee. Tällä hetkellä  Diakonissantiellä sijaitseviin taloihin tehdään muun muassa ulkoverhoilua ja yhdessä talossa on meneillään sokkelin muuraus.

Diakonissantie 6:ssa on muurataan sokkelia.
Diakonissantie 6:ssa muurataan sokkelia.

”Toiveena on, että ensi keväänä puutarha-alan opiskelijat pääsisivät tekemään pihoja. Aikataulussa ja rakentamisessa mennään kuitenkin oppimisen ehdoilla ja aina valvotusti”, toteaa projektipäällikkö Afrim Tasholli.

Aurinkoiset syyspäivät suosivat rakentamista. Työmaalla on päivittäin noin parikymmentä opiskelijaa eri aloilta. Rakennusalan opiskelijoiden lisäksi työmaalla työskentelee muun muassa sähköalan opiskelijoita. Talojen rakentaminen alkoi syksyllä 2016.

Rakennustyömaalla oppimassa oleva kolmannen vuoden opiskelija Miro Korte, 19, toteaa tekemisen olevan mielekästä.

”Tämä on paras tapa oppia. Minulle oli alusta asti selvää, että haluan rakennusalalle, ja opinnot ovat vastanneet odotuksia”, hän toteaa.

Ulkoverhoilu on meneillään Diakonissantie 8:ssa ja 10:ssa.
Ulkoverhoilu on meneillään Diakonissantie 8:ssa ja 10:ssa.
Kattotyöt valmistuvat.
Kattotyöt valmistuvat.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Teksti: Milka Mantsinen, Viestintä- ja markkinointipalvelut

Kuvat: Teija Hakala, Viestintä- ja markkinointipalvelut

Ketteryyttä palvelujen kehittämiseen

blogiin_tuotekehityksenerikoisammattitutkinto
Palvelumuotoilu vaatii oivalluskykyä ja ketteryyttä.

Yrityksiltä odotetaan entistä käyttäjälähtöisempiä tuotteita ja palveluja. Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto tarjoaa työvälineitä palvelumuotoilun ammattilaisille.

Käyttäjälähtöisyys ja palvelun helppo saavutettavuus ovat tärkeitä organisaatioille niiden toimialasta riippumatta.

”Nykyään ei ole sellaista liiketoimintaa, missä palvelujen kehittämisellä ei olisi merkitystä”, toteaa yrittäjä ja kouluttaja Sami Heikkinen.

Monissa organisaatiossa on pitkään toimittu yrityslähtöisesti, mutta viime vuosina asiakkaiden toiveiden huomioon ottamisesta on tullut arkipäivän palvelumuotoilua.

”Yritykset pyrkivät yhä vahvemmin siihen, että tulosta tehtäisiin asiakasta kuunnellen ja hänen toiveisiinsa vastaten. Myös julkisissa palveluissa pyritään entistä virtaviivaisempaan toimintatapaan.”

Hiljaisista signaaleista toimintaan

Sami Heikkisen mukaan tuotekehityksen asiantuntijaksi kouluttautunut ammattilainen pystyy tarjoamaan omalle yritykselleen tai työnantajalleen monenlaista lisäarvoa.

”Hän muun muassa tunnistaa hiljaisia signaaleja ja oppii hallitsemaan sellaisia välineitä, joilla ne konkretisoituvat entistä paremmaksi palveluksi tai tuotteeksi. Perusperiaatteet tuotekehityksessä ja palvelumuotoilussa ovat samat toimialasta riippumatta, ja niitä voi soveltaa lähes minkä hyvänsä toimialan tehtävissä.”

Heikkinen toteaa, että monelle yritykselle on yllättävän hankalaa hahmottaa, kuinka asiakkaan ääni saadaan kuuluviin.

”Pienissä organisaatioissa jutustelu ja epämuodollinen kohtaaminen asiakkaiden kanssa voi auttaa. Pitäisi tarttua entistä enemmän asiakkaiden sivulauseisiin”, hän sanoo.

”Nykypäivänä korostuu se, kuka pystyy tekemään asiakkaalle helpoimman ja yksinkertaisimman tuotteen tai palvelun. Sellainen toimija pärjää kilpailuissa muiden palveluntarjoajien kanssa.”

Tiedon hyödyntäminen ratkaisee

Sami Heikkinen on tuotekehitystyön ja palvelumuotoilun ammattilainen, joka työskentelee yrittäjänä ja kouluttajana. Vuodesta 2010 hän on kouluttanut päätoimisesti palvelumuotoilun ja tuotteistamisen osaajia.

”Kun kynnystä palvelun saavuttamiselle madalletaan, asiakas saa parhaimmillaan mielihyvän kokemuksia. Isoissa organisaatioissa on ratkaisevaa, kuinka saatua tietoa ja henkilöstön osaamista hyödynnetään asiakkaan parhaaksi”, hän toteaa.

Heikkinen kouluttaa myös Omnian tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnon opiskelijoita. Tutkinto on tarkoitettu kaikille palvelujen kehittämisestä vastaaville, ja se tarjoaa työkaluja palvelujen ketterään ja asiakaslähtöiseen kehittämiseen.

Koulutuksessa tutustutaan myös palvelumuotoilun menetelmiin sekä vaikuttavaan viestintään ja päästään pohtimaan tuotteistusta osana palvelujen kehittämistä.

Ketteryys, rohkeus ja oivalluskyky

Sami Heikkisen mukaan organisaatiolta vaaditaan sallivuutta ja kokeilevuutta, jotta palvelumuotoilussa voidaan onnistua.

”Kun jotain testataan, on aina mahdollisuus epäonnistua. Toisaalta voidaan myös onnistua komeasti”, hän sanoo.

”Pienillä parannuksilla voidaan yleensä edistää asioita ja selvittää, mitä muutoksia kannattaa tehdä. Tuotekehityksestä vastaavalta henkilöltä tämä vaatii ketteryyttä, rohkeutta ja oivalluskykyä tunnistaa seikkoja, joita palvelumuotoilulla ja tuotekehityksellä voidaan aidosti parantaa”.

Omnian tuotekehitystyön erikoisammattitutkintoon voi hakea 15.10.2018 saakka. Koulutus alkaa 2.11.2018.

Teksti: Milka Mantsinen, Viestintä- ja markkinointipalvelut

Varmuutta ja uramahdollisuuksia erikoisammattitutkinnosta

Jaana Lauronen toimii kauneudenhoitoalan yrittäjänä Helsingissä.

Jaana Lauronen on kauneudenhoitoalan kokenut ammattilainen, jolle Omniassa suoritettu kauneudenhoitoalan erikoisammattitutkinto antoi itsevarmuutta ammattilaisena ja kipinän jatkokouluttautumiseen.

”Päädyin alun perin alalle balettiharrastuksen kautta. Laitoin usein tuttujen hiuksia esityksiin, ja kun sitten aikanaan päätin, ettei minusta tule tanssijaa, hain opiskelemaan parturi-kampaajaksi”, Lauronen selvittää.

Omaa yritystään Helsingissä pyörittävä Lauronen on toiminut niin keikkatyöläisenä kuin sopimusyrittäjänäkin. Nykyisin parturi-kampaajamestari myös meikkaa, stailaa ja valokuvaa. Työn alla on uusi brändi ja parhaillaan rakennetaan uutta verkkosivustoa.

”Olin valtavan innoissani päästyäni opiskelemaan erikoisammattitutkintoa ja sain siitä paljon tukea ammatilliseen kehittymiseen. Kaipasin jotain lisää omaan työhöni ja erikoisammattitutkinto vastasi siihen tarpeeseen”, Jaana Lauronen kuvailee.

Syventävää oppia ja alan tuntemusta

Jaana Lauronen kertoo kiinnostuneensa opintojen aikana erityisesti kosmetiikan kemiasta. Erikoisammattitutkinnon jälkeen hän syventyi siihen enemmän.

”Erikoisammattitutkintokoulutus antoi kipinän kehittää omaa ammattitaitoa entistä pidemmälle. Olen aina ollut kiinnostunut itseni kehittämisestä kouluttautumalla.”

Lauronen valmistui erikoisammattitutkintokoulutuksesta vuonna 2015.

”Tunnen alaa monipuolisesti. Opinnot antoivat entistä enemmän itsevarmuutta ammattilaisena. Olen päässyt myös kouluttamaan muita niiden suorittamisen jälkeen”, hän sanoo.

Yksi opintoihin liittyvä lopputyö oli vuonna 2015 Omnian Nenäpäivän hyväntekeväisyystapahtuman yhteydessä järjestetty hiusnäytös, jonka teema oli neljä vuodenaikaa.

”Se oli tosi kiva ja vaativa rupeama, jonka aikana jokainen opiskelija teki vähintään neljän mallin hiukset”, Lauronen selvittää.

”Vastaavien tapahtumien tekeminen on tässä työssä parasta. Näytöksissä yhdistyvät kaikki osaamisalueeni hiuksista ja meikeistä vaatteisiin.”

Itsenäinen työote on tärkeä

Jaana Laurosen mukaan erikoisammattitutkinto vaatii opiskelijalta itsenäistä työotetta ja ajankäytön organisointia.

”Opinnoissa oli paljon kirjallisia töitä ja lähiopetusta oli suhteellisen vähän. Kun on innostunut alasta ja haluaa kehittää omaa osaamistaan, erikoisammattitutkinto on hyvä valinta. Oppiminen tapahtui monesti silloin, kun etsin itsenäisesti tietoa”, hän sanoo.

Opintojensa aikana Jaana Lauronen työskenteli sopimusyrittäjänä ja teki kolmipäiväistä työviikkoa.

”Opintoihin kannattaa ehdottomasti varata aikaa eikä olettaa, että ne valmistuvat pelkästään omalla painollaan”, hän korostaa.

”Erikoisammattitutkinto-opiskelijalta vaaditaan valmiiksi teknistä taitavuutta. Koulutus antoi myös siihen lisää valmiuksia.”

Oman yrityksen kasvattaminen tavoitteena

Jaana Lauronen on työskennellyt suomalaisten ja ulkomaisten huippujen kanssa. Täydennyskoulutusta ja osaamista hän on hankkinut niin Venäjällä kuin Ranskassa ja on pian lähdössä Lontooseen lisäoppia hakemaan.

”Tällä alalla on ehdottomasti hyvä haluta kehittyä ja tulla koko ajan paremmaksi. Omaa kehittymistä ei kannata rajoittaa”, hän tuumaa.

Tällä hetkellä Laurosen tavoitteena on oman yrityksen kasvattaminen.

”Olen tekemässä valokuvakokoelmaa tekemistäni parturi-kampaajan töistä. Uuden brändin alla yhdistän uudeksi kokonaisuudeksi hiusalan osaamisen sekä meikkaamisen, stailaamisen ja valokuvaamisen”, hän tuumaa.

Erikoisammattitutkintokoulutuksesta Lauronen sai ammatillisen osaamisen lisäksi myös joukon samalla alalla työskenteleviä kollegoja ja ystäviä.

”Ryhmä oli tosi kiva ja osa porukasta tapaa edelleen säännöllisesti.” hän sanoo.

Lue lisää kauneudenhoitoalan erikoisammattitutkinnosta.

www.jaanalauronen.fi

Teksti ja kuva: Milka Mantsinen, Viestintä- ja markkinointipalvelut

Taitaja-hopea ja kaksoistutkinto kannustavat jatko-opintoihin – Kaisa Alhosaari valmistui vaatetusalan ammattilaiseksi

Espoolainen Kaisa Alhosaari, 18, valmistui tänä keväänä Omniasta ompelijaksi ja ylioppilaaksi.

”Kun aloitin kaksoistutkinto-opiskelijana, kuulin paljon kommentteja siitä, että se on hirveän rankkaa. Välillä päivät venyivät pitkiksi, mutta oma kokemukseni on, että opinnoista selviää.”

Kaisa Alhosaari valmistujaisijuhlissa   toukokuussa

Alhosaari pärjäsi hienosti toukokuussa järjestetyissä Taitaja2018-kisoissa Tampereella. Hän sai hopeaa vaatteenvalmistuksen lajissa, jossa tehtävänä oli valmistaa juhla-asu ja siihen sopiva asuste.

”Oma sijoittuminen yllätti, koska kaikki kilpailijat olivat tosi hyviä”, hän tuumii.

Alhosaaren mukaan kisat oli järjestetty todella hyvin.

”En osannut jännittääkään, koska tilanne ei erityisesti tuntunut kilpailulta.”, hän sanoo.

”Omnialaisten kesken oli hyvä yhteishenki, ja olin hyvin valmistautunut kisoihin.”

Laajat mahdollisuudet kaksoistutkinnosta

Kaisa Alhosaari kertoo kiinnostuneensa käsillä tekemisestä jo lapsena. Kotona kaikki perheenjäsenet tekivät käsitöitä tai taidetta.

”Ylioppilastodistus antaa laajemmat mahdollisuudet tulevaisuudessa kuin ammatillinen perustutkinto yksinään. Vaatetusala kiinnostaa minua tällä hetkellä eniten”, Alhosaari tuumailee.

”Minua kiinnostaa erityisesti teatteri työskentely-ympäristönä. Olin työssäoppimisjaksolla Kansallisteatterin puvustossa ja haluaisin päästä syvemmälle siihen tekemiseen.”

Antoisaa työssä oppimista

Kaisa Alhosaari on tyytyväinen erityisesti työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen.

”Oppimisjaksot työpaikoilla olivat tosi mahtavia. Vietimme ensimmäisen vuoden kokonaan koululla, joten opetusta oli riittävästi ennen kuin ryhdyttiin käytännön töihin”, hän tuumaa.

”Ompelimossa näkee, mitä kaikkea työhön sisältyy ja pääsee oppimaan taitoja käytännössä. On arvokas asia, että opinnoista osa tehdään työpaikoilla.”

Kesän suunnitelmissa Kaisa Alhosaarella on töitä ja matkustelua.

”Tavoitteenani on jatkaa opiskelua vaatetusalan ammattitutkinnossa. Toiveenani on työllistyä tälle alalle”, hän sanoo.

Lue lisää tekstiili- ja muotialan perustutkinnosta ja vaatetusalan ammattitutkinnosta.

Teksti: Milka Mantsinen, Viestintä- ja markkinointipalvelut

Kuva: Elias Rantanen, Viestintä- ja markkinointipalvelut

Elintarvikeopettajien jaosto kokousti Omniassa

Omniassa järjestettiin kesäkuussa elintarvikeopettajien jaoston kesäkokous, jossa oli mukana noin 80 osanottajaa eri puolilta Suomea.

Ohjelmassa oli muun muassa keskustelua reformista ja sen toteutuksesta Omniassa sekä vierailu viinitilalle.

Mikko Koski kertoi osallistujille gelaton valmistuksesta.

Kokoukseen osallistuneet Stadin ammattiopiston opettajat totesivat kokouksen olevan merkittävä verkostoitumistilaisuus ja mahdollisuus tavata kollegoja eri puolilta maata.

”Mielenkiintoista on kuulla alan kehityksestä ja erilaisista uusista kehityssuunnista. Oli myös tärkeää kuulla siitä, kuinka reformia on toteutettu Omniassa sekä keskustella uusista tutkintoperusteista”, opettajat tuumivat.

Toisen kokouspäivän ohjelmassa oli muun muassa italialaisen gelaton valmistusta Leipurin Oyj:n tiloissa Vantaalla.

Leipurin Oyj:n leipomokonsultti Kimmo Virtanen kertoi alan kehityksestä ja tuotteiden valmistustavoista.

”Erityisesti terveellisyys pitää pintansa tuotteiden valmistuksessa, mutta toisaalta herkullisuus on muodostunut entistä tärkeämmäksi tekijäksi myös erikoisruokavalioihin tarkoitetuissa tuotteissa”, hän selvitti.

Kesäkokous pidetään vuosittain ja järjestysvuoro vaihtuu oppilaitosten välillä.

Teksti ja kuva: Milka Mantsinen, Viestintä- ja markkinointipalvelut