Aikuislukiosta unelma-ammattiin

Maisa Keski-Kuha
Asiakaspalvelutaidot ovat tärkeitä niin nykyisessä kosmetologin kuin tulevassa ravitsemusterapeutin työssä, Maisa Keski-Kuha arvioi.

Maisa Keski-Kuha, 25, on aloittanut tänä syksynä ravitsemustieteen opinnot. Hän sai pontta opintoihinsa Espoon aikuislukiosta.

Keski-Kuha suoritti aikoinaan aikuislukiossa kaksoistutkinnon ja palasi täydentämään opintojaan työskenneltyään muutaman vuoden kosmetologina.

”Aloitin kemian ja biologian opinnot, kun innostuin opiskelusta uudestaan reilu vuosi sitten keväällä. Halusin unelma-ammattiini ravitsemusterapeutiksi ja täydensin sitä varten osaamistani aikuislukiossa”, Keski-Kuha kertoo.

”Erityisesti kemian opettaja Marjut oli aivan loistava, ja työssäkäyvälle aikuislukio tarjosi mahdollisuuden jatkaa opintoja joustavasti. Opetus oli selkeää ja materiaalit oli tehty niin, että niitä pystyi hyödyntämään tehokkaasti. Oli ratkaisevan tärkeää, että opintoja pystyi tekemään kotona oman aikataulun mukaan. ”

Hyvinvointi kiinnostaa 

Maisa Keski-Kuha on tyytyväinen siihen, että kaksoistutkinto mahdollisti pääsyn yliopistoon.

”Ilman lukiopohjaa se ei olisi onnistunut. Kaksoistutkinnon tekeminen vaatii tietysti välillä melko pitkiä päiviä, mutta se kannatti.”

Kauneudenhoitoalalla asiakaspalvelu on tärkeää, samoin Maisa Keski-Kuhan tavoitteena olevassa ravitsemusterapeutin työssä.

”Viime vuosina kiinnostukseni hyvinvointiin kokonaisuutena on lisääntynyt, ja siksi ravitsemusterapeutin työ tuntuu sopivalta vaihtoehdolta. Opinnoissa on mahdollisuus erikoistua myös vaikka elintarvike- tai lääketeollisuuden tehtäviin”, hän toteaa.

”Työstäni kosmetologina on varmasti hyötyä myös ravitsemusterapeutin ammatissa.”

Sitoutumista ja tukea 

Itsenäinen opiskelu työssäkäynnin ohella vaatii sitoutumista ja aikatauluttamista.

”Kun tein töitä yrittäjänä, en olisi voinut jatkaa opiskelua ilman aikuislukion tarjoamaan joustavuutta. Myös kaksoistutkinnon tekeminen oli mielekästä, koska kosmetologiopintojen käytännönläheisyys täydensi lukiossa opittua teoriaa ja päinvastoin”, Maisa Keski-Kuha sanoo.

”Kannustan ehdottomasti ottamaan selvää aikuislukion mahdollisuuksista, mikäli opintojen täydentäminen ja ammatin vaihtaminen kiinnostavat. Olen saanut aikuislukiosta riittävästi tukea omaan oppimiseeni, ja apua on ollut tarjolla aina pyydettäessä.”

Teksti: Milka Mantsinen, Viestintä- ja markkinointipalvelut

Kuva: Maisa Keski-Kuha

Aikuislukion opettajien Erasmus+ -matka Itävaltaan – ”Genussland Österreich”

Kieltenopettajat Pirjo Keränen (aikuislukio) ja Minna Karinen (nyttemmin aikuisten perusopetus) osallistuivat lokakuussa Pohjois-Itävallan Schlierbachissa järjestetylle Genussland Österreich –kurssille. Järjestäjänä toimi maan opetusministeriön alainen Kultur und Sprache -ohjelma. Kurssilla käsiteltiin itävaltalaista ruokakulttuuria monesta eri näkökulmasta. Kävimme läpi mm. Itävallan saksan ruokasanaston erityispiirteitä ja ruoka-aiheisia kirjallisuusnäytteitä. Melkoisen iso osa kurssista tapahtui kuitenkin seminaarihuoneen ulkopuolella. Tutustuimme luostariin, jossa toimii myös juustola sekä lähialueen olutpanimoon. Vierailimme myös luomutilalla, ja yhtenä päivänä valmistimme omenapiirakan, Apfelstrudelin, täytteen. Taikinan teki kuitenkin ammattikondiittori.

Luomutuotanto ja lähiruoka olivat kurssin avainsanoja. Esimerkiksi mainitun Apfelstrudelin täytteet ostimme me kurssin osallistujat itse juuri noilla kriteereillä. Alueen ruokakaupoissa oli suuret valikoimat luomu- ja lähituotteita. Itävalta onkin luomutuotannossa Euroopan kärkimaita: 24 prosenttia viljelysmaasta on luomuviljelyssä.

Syksyn satoa Itävallasta.
Syksyn satoa Itävallasta.

Opettajina tutustuimme tietysti myös paikallisiin kouluihin ja seurasimme opetusta niissä. Toinen puolikas ryhmästä tutustui Schlierbachin sistersiläismunkkiluostarin yhteydessä toimivaan yksityiseen 10-18 –vuotiaiden kouluun ja toinen naapurikunta Kirchhdorfin vastaavaan valtiolliseen kouluun. Näihin kouluihin päästäkseen lapsella on oltava riittävän hyvät arvosanat kansakoulusta (Volksschule) keskeisissä aineissa. Työrauha tunneilla oli hyvä ja opettaja-oppilas -suhde rento. Saimme tietää, että opiskelijat kirjoittavat yo-vuotenaan n. 40-sivuisen kirjallisen lopputyön haluamastaan aiheesta. Kirjastossa esillä olevista töistä näimme, että aiheet vaihtelivat aivoinfarktista Jimi Hendrixin kautta supernoviin.

Referoin vielä muutamia kiinnostavia kirjoituksia kurssilla saadusta artikkelikokoelmasta. Aiheet liittyvät Itävaltaan, mutta antavat varmasti pohdittavaa myös suomalaisille. Saksan kielen taitoiset voivat lukea artikkelit kokonaisuudessaan oheisista linkeistä.

Österreichische Rundfunkin sivuilla kerrotaan, että wieniläisten tutkijoiden mukaan Itävalta voisi siirtyä kokonaan luomuviljelyyn, jos lihaa syötäisiin 10 prosenttia vähemmän tai jos elintarvikejätteen määrää vähennettäisiin 25 prosentilla.

Salzburger Nachrichten – lehden sivuilla puolestaan todetaan, että kauneus tulee kalliiksi myös elintarvikepuolella. Elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan maailman sadosta 1/3 ei päädy koskaan lautaselle asti. Teollisuusmaissa syynä on se, että ruokaa heitetään paljon roskiin, ja tiettyjä kriteereitä täyttämättömät kasvikset puolestaan eivät useinkaan päädy edes kauppoihin asti. Itävaltalaiset kauppaketjut Hofer ja Billa ovat halunneet tähän muutosta ja ottaneet myös ”rumia” – liian suuria tai pieniä tai muodoltaan erikoisia – kasviksia valikoimaansa edulliseen hintaan.

Lopuksi mainitsen vielä Der Standard -lehden artikkelin, jossa kerrotaan ulkomaisten superfood-tuotteiden kotimaisista, ravitsemuksellisesti yhtä terveellisistä vaihtoehdoista. Nämä itävaltalaiset vaihtoehdot löytyvät Suomestakin: esimerkiksi pellavansiemenet korvaavat hyvin chia-siemenet, ja goji- ja acai-marjoille löytyy montakin vaihtoehtoa: tyrni, mustikka, vadelma ja ruusunmarja. Kotimaiset vaihtoehdot sisältävät useimmiten myös vähemmän raskasmetalli- ja kasvinsuojeluainejäämiä.

Teksti: Minna Karinen, kieltenopettaja, Omnian aikuisten perusopetus